Finanssiala ry:n järjestämän Ilmastonmuutokseen hillintään tarvitaan aktiivisia toimia -aamiaistilaisuuden materiaalit

1. Ilmastonmuutoksen hillintään
tarvitaan aktiivisia toimia
#kestävärahoitus

2. Suomen tavoitteet ja keinot
ilmastonmuutoksen
torjunnassa
Kimmo Tiilikainen
Asunto-, energia- ja ympäristöministeri
6.2.2018

3. Pariisin ilmastosopimus
• Tavoite ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen alle 2 asteeseen
• Päästöjen ja nielujen tulee olla tasapainossa vuoteen 2050
mennessä

4. Suomen päästövähennysvelvoitteet 2030
* Vuoden 1990 tasosta
** Vuoden 2005 tasosta
TEM
- 43 %**
- 39 %**
Max. jousto 2%-
yks.
- 30 %**
MAANKÄYTTÖ
JA METSÄT
(LULUCF)
*
*

5. Asteittainen hiilen alasajo
• Selvityksessä: kivihiilen
energiakäytöstä luopuminen 2025
• Tavoite: Suomesta hiilineutraali
yhteiskunta 2045
• Suomi mukana yli 20 maan
Powering Past Coal -aloitteessa

6. Kohti vähäpäästöistä liikennettä
• Energia- ja ilmastostrategia
vuoteen 2030:
• Suomessa vähintään
250 000 sähköautoa ja 50 000
kaasuautoa
• Biopolttoaineiden energiasisällön
osuus tieliikenteessä 30 %
• Tuontiöljyn käyttö puolitetaan
verrattuna vuoteen 2005

7. Kaupunkien ja kuntien rooli ratkaiseva
• Yli 50 % maailman ihmisistä asuu
kaupungeissa
• 3 miljardia ihmistä muuttaa
kaupunkeihin seuraavan 40 vuoden
aikana
• Taistelu ilmastonmuutosta vastaan
käydään kaupungeissa

9. Rakennettu ympäristö kuluttaa paljon energiaa ja
materiaaleja sekä tuottaa runsaasti päästöjä.
40 %
primääri-
energiasta
30 %
kasvihuone-
kaasuista
50 %
raaka-
aineista

10. Huomio rakennusten koko elinkaareen
PurkuKäyttöRakentaminenValmistus
Tähän saakka keskitytty energiatehokkuuteen
Jatkossa uusia keinoja parantaa vähähiilisyyttä

11. Fossiilitaloudesta kohti kiertotaloutta
• Pariisin sopimus ohjaa rahoitusta
kohti uusiutuvan energian ja
kiertotalouden ratkaisuja
• Päästöjen hinnoitteluun
tehokkaampia ohjauskeinoja
• Vastuullinen sijoittaminen
arkipäiväiseksi
• Kaikkia tunnettuja fossiilisen
polttoaineen varantoja ei voida
hyödyntää
12

13. Kiitos mielenkiinnosta!
Kimmo Tiilikainen
Asunto-, energia- ja ympäristöministeri

14. Esko Kivisaari
Deputy Managing Director
Finance Finland
Lars Eibeholm
Head of Treasury
Nordic Investment Bank
#kestävärahoitus

15. Keskeiset teemat
• Euroopan tulee löytää yhtenäinen lähestymistapa kestävään kehitykseen, joka
yhdistää rahoitusjärjestelmän reaalitalouteen – finanssijärjestelmä ei voi korvata
verotuksen ja tukijärjestelmän kautta toteutuvia ohjauskeinoja
• Finanssijärjestelmä on luonteeltaan asiakkaikkaiden tarpeisiin ja arvostuksiin
vastaava palvelu- ja välitystoiminto – keskeinen piirre ryhmän ehdotuksissa on
rahoitusinstituutioille asetettava velvoite kysyä asiakkailta ja edunsaajilta näiden
mieltymyksiä ja eettisiä arvoja
• Kolmantena teemana on yhdistää kestävä rahoitus kunkin Euroopan alueen
erityisiin tarpeisiin – tulee kehittää tuotteita, jotka ottavat huomioon tämän
paikallisen ulottuvuuden
• Neljäntenä teemana on pidentää ja laajentaa taloudellisen päätöksenteon
aikahorisonttia – keskeinen kestävän rahoituksen ongelma on riskikäsityksen
kapeutuminen kahdessa merkityksessä, sekä ajallisesti että sisällöllisesti

16. Ehdotusten taustana harkinta erityisesti
seuraavien tekijöiden suhteen
• Tarkasteltavan ongelman tärkeys ja tehdyn ehdotuksen vaikutus
ongelman ratkaisemiseen
• Ehdotetun toimen odotettu vaikutus osana kokonaisuutta
• Näkemys siitä, miten edistymistä voidaan mitata ja miten korjaavat
toimet ovat mahdollisia

17. HLEG – Prioriteetit
• EU:n kestävän kehityksen taksonomia – missä rahoitusta eniten tarvitaan;
• Varainhoitajan velvollisuuksien tarkentaminen – aikahorisontin pidentäminen ja suuremman painon
antaminen ympäritöllisille, sosiaalisille ja hallintoon liittyville liittyville (ESG) tekijöille;
• Informaation laadun parantaminen, jotta kestävyyden mahdollisuudet ja riskit saadaan näkyviin;
• Mahdollisuus piensijoittajille kestävään sijoittamiseen;
• Eurooppalaiset standardit määrätyille finanssi-instrumenteille, alkaen vihreistä joukkovelkakirjoista;
• ‘Sustainable Infrastructure Europe’ helpottamaan kestävän kehityksen infrastruktuurihankkeita;
• Finanssi-instituutioiden hallinnan ja valvonnan kehittäminen niin, että kestävä kehitys muodostuu
olennaiseksi osaksi; ja
• Kestävyys osaksi eurooppalaisten valvontaviranomaisten (ESA) mandaattia, ja riskitarkastelujen
aikaperspektiivin pidentäminen.

18. HLEG – laaja-alaisia ehdotuksia
• Finanssimarkkinoiden sellaisen lyhytnäköisyyden vastustaminen, jolla on
haitallisia vaikutuksia yritysten pitkän aikavälin investointeihin ja
kehitystoimiin;
• Kansalaisten voimaannuttaminen kestävässä rahoituksessa;
• Sijoitussuunnitelmien monitorointi uuden instituution kautta (EU observatory
on sustainable finance);
• Finanssimarkkinoiden vertailuindeksien läpinäkyvyyden ja ohjeistuksen
kehittäminen;
• Tilinpäätösjärjestelmän tarkastelu niin, ettei se estä pitkän aikavälin
sijoittamista;
• EU:n lainsäädäntötyön periaatteeksi “Muista ensisijaisesti kestävyys”; ja
• Aktiivisuus globaalisti kestävässä rahoituksessa.

19. HLEG – yksittäiset sektorit
• Pankeille lisää mahdollisuuksia rahoittaa reaalitaloutta ja kestävää kehitystä;
• Vakuutusyhtiöille suurempi rooli osakesijoituksissa, sekä pitkäaikaisessa ja
infrastruktuuriin tapahtuvassa sijoittamisessa;
• Varainhoitajille, eläkerahastoille ja sijoitusneuvojille vastuu kartoittaa
asiakkaidensa mieltymykset kestävän kehityksen suhteen;
• Luottoluokittajille velvollisuus pidentää aikaperspektiiviään, ja selventää ESG-
tekijöiden huomioon ottamista;
• Listautumisiin selvitys ESG-alueesta; ja
• Investointipankeilta enemmän pitkään aikaperspektiiviin liittyvää tutkimusta.

20. What does the ”real economy” need/get from the financial markets?
A Shoefactory
Peter Drucker: "No financial man will
ever understand business because
financial people think a company makes
money. A company makes shoes, and no
financial man understands that. They
think money is real. Shoes are real.
Money is an end result."
We could take an individual
or public sector entity with
nearly same problems – this
would not change the story
But it is not just about
making shoes…
The company has:
- Needs of finance
- Needs of payments systems
- Risks – strategic, physical,
market risks – keep/get rid of
Insurers
- Pooling of ”physical” short
term (”non-life”) and long
term (”life”) risks
- Long term finance (money
waiting to be paid for
claims) – but management
of their own risks
Banks
- Payment services
- From short term savings
(and capital markets) to
longer term finance
(maturity transformation)
- Liquidity – market maker
- Market risk management
(CAPM etc.)
Capital markets in general
- Both physical and market risk
management, sometimes
even strategic risks
- All kinds of finance
- ”Shadow banks” – ”FinTech”
Pension funds
- Pension risk management – often
in the form of a social contract
- Long term finance – but
management of their own risks

21. #kestävärahoitus

22. Esko Kivisaari
Varatoimitusjohtaja
Finanssiala ry
Eila Kreivi
Johtaja
Euroopan Investointipankki
Ari Laaksonen
Tieteellinen johtaja
Ilmatieteen laitos
Peter Lund
Professori
Aalto-yliopisto
Liisa Rohweder
Pääsihteeri
Suomen WWF
#kestävärahoitus

23. Heta Heiskanen ja Matias Mäkiranta,
Nuorten Agenda 2030
Elina Kamppi, FA
#kestävärahoitus