Tampereen profiili

Tampereen
innovaatiokeskittymäprofiili
Martti Launonen ja Jukka Viitanen
Hubconcepts Oy
16. syyskuuta, 2014

Esityksen rakenne:
1. Tehtävänanto ja tavoitteet
2. Tampereen innovaatiokeskittymän yleiskuvaus
3. Tampereen innovaatiokeskittymäprofiili
4. Elementtikohtaiset arviot (10 elementtiä)
5. Tampereen kotimaiset vertailuprofiilit
6. Tampereen kansainväliset vertailuprofiilit
7. Tampereen SWOT
8. Toimenpidesuositukset innovaatiokeskittymän vahvistamiseksi
9. Ehdotus jatkotoimenpiteiksi
Copyright and all rights reserved. 2

1. Tehtävänanto
Sisältö:
• Tehdään perusanalyysi Tampereen innovaatiokeskittymän nykytilasta
• Vertaillaan Tampereen profiilia kahteen kotimaiseen ja ulkomaiseen keskittymään
• Tunnistetaan priorisoituja kehittämiskohteita
• Ehdotukset jatkotoimenpiteistä
Aineistonkeruu:
• Kirjallisen aineiston keruu (05-08/2014)
• Avaintoimijoiden haastattelut (05-08/2014; 24)
• Palautetyöpaja Tampereella (16.09.2014)

Projektin tavoitteet
1. Arvioidaan Tampereen kyvykkyyttä profiloitua yhdeksi maamme vetovoimaisimmista
innovaatiokeskittymistä ja tunnistetaan ne keskeisimmät elementit, joiden varaan
alueen tuleva innovaatiotoiminnan kehityspolku voidaan rakentaa.
1. Tunnistetaan Tampereen vahvuudet ja haasteet toimia maailman johtavien tutkimus-ryhmien
ja T&K-intensiivisten yritysten toimintaympäristönä. Erityisen tärkeää on
määritellä ne keskeiset kilpailutekijät, joilla Tampere erottuu jatkossa muista
samassa mittaluokassa toimivista kansallisista ja kansainvälisistä
innovaatiokeskittymistä.
3. Konkreettisena tavoitteena on luoda yhteinen visio ja näkemys yhteisesti toteuttaville
alueellisille kehitysohjelmille, jotka edistävät Tampereen vetovoimaisuutta yritys-,
tutkimus- ja innovaatioympäristönä.
-> Määritellään Tampereen innovaatiokeskittymän nykytilaprofiili ja arvioidaan
yksittäisten elementtien nykytila ja kehityspotentiaali
-> Toimenpidesuositukset Tampereen innovaatiokeskittymän vahvistamiseksi

Globaalisti vetovoimainen innovaatiokeskittymä
Vetovoimaisen keskittymän tunnusmerkistö ja tavoitteet:
1. Vahvasti verkottunut alueellisten innovaatiotoimijoiden yhteisö
2. Kansainvälisten toimijoiden (media, päättäjät, tutkimusyhteisö, yritysjohto)
arvioima ja tunnistama, huippuosaamiseen perustuva profiili
3. Yritysten liiketoimintaa suoraa tukevat liiketoiminnan kehitysalustat ja
Copyright and all rights reserved.
tutkimusohjelmat
4. Kestävää kehitystä tukeva infrastruktuuri ja kansainvälisesti korkeatasoinen
T&K-ympäristö ja koulutusjärjestelmä
5. Suorat yhteydet muihin globaalisti merkittäviin innovaatiokeskittymiin
-> Vetää alueelle toimialojensa johtavia yrityksiä ja osaavaa henkilöstöä
-> Synnyttää uusia kansainvälisesti kasvavia yrityksiä
-> Lisää keskittymän alueen työpaikkoja ja verotuloja
5

Tampereen innovaatiokeskittymän
yleiskuvaus
1. Alueellisen kehittämisen visio:
+ Alueelliset strategiat ja linjaukset ohjaamassa alueen innovaatiotoimintaa
+ Maankäytön ja elinkeinotoiminnan ohjaus yhdessä paikassa
+ Alueen elinkeinojen kehitysvastuu keskitetty yhteen paikkaan (Tredea)
- Infrastruktuurihankkeiden prioriteeteista viestiminen ei vakuuta suurta yleisöä
- Kampusalueiden toiminnallinen kehitys pysähtynyt (tai ainakin hiipunut)
2. Innovaatiotoiminnan lähtökohdat:
+ Huippututkimuksen ympäristöt mahdollistavat osaamiseen perustuvan kehityksen
+ Yrityskehitysympäristöjen kehittämisessä oikea dynaaminen ote
+ Avoin tiedonjakamisen kulttuuri ja toimintatavat (rinnakkaiset prosessit mahdollisia)
- Kehityksen moottoreina hankkeet ja projektit, joiden ohjausvoima kuitenkin heikko
- Yksityinen sektori osallistuu heikosti alueellisen innovaatiotoiminnan toteutukseen
- Vahvat toimialakohtaiset ekosysteemit heikentyneet (poikkeus BioMediTech)
3. Innovaatiotoiminnan työnjako:
+ Kaikki keskeiset toimijat mukana (maakuntaliitto, kaupunki, yliopistot, VTT) ja
mukana vuorovaikutusfoorumilla
+ Pirkanmaan liitossa yhteisen innovaatiotoiminnan johtaja luomassa tilannekuvaa
- Innovaatiotoimijoiden välisiä suhteita ei kehitetä riittävän systemaattisesti
- Yritysallianssit puuttuvat

Tampereen innovaatiokeskittymäprofiili
40
30
40
60
50
50
70
80
70
70
7 Copyright and all rights reserved.

Elementtikohtaiset arviot
(10 elementtiä)
8

Elementti 1: Toiminta- ja säädösympäristö
1. Toimintaympäristön tarjoamien mahdollisuuksien soveltava hyödyntäminen:
+ Maankäytön ja elinkeinotoiminnan ohjaus yhdessä paikassa
+ EU ja 6aika-ohjelmien hyväksikäyttö onnistunutta (INKA?)
- OSKEn ja muiden hankkeiden jälkeinen koordinaatio haasteena
2. Innovaatiotoiminnan koordinointiin panostettu, mutta edelleen haasteita:
+ Vahva panostus alueellista koordinaatiota tukevaan toimintaan (mandaatti?)
- Koordinoivia välittäjäorganisaatioita on aivan liikaa (ei yksityisen sektorin
toimintamalleja ja/tai mittareita, virkamiesmäisyys hidasteena)
- Innovaatiotoiminnan panostukset koostuvat ’pienistä puroista’
3. Innovaatiohankkeiden kokonaisuus:
+ Julkiset tukimuodot ovat hyvin osaajien käytössä
+ Ennakkoluulottomia kokeiluja erilaisilla toimintamalleilla (Demola, Finnmedi,
Mediapolis, BioMediTech, Innovation Camps, ’Sisämaasatama’ jne.)
- Isot kokonaisuudet kuitenkin puuttuvat innovaatiokentältä (alustoja liikaa?)
- Monet toimijat toteuttavat hyvin saman luonteisia hankkeita
4. Yksityisen sektorin osallistuminen innovaatiotoimintaan:
+ Osa toimialojensa johtavista yrityksistä on sitoutunut yhteiseen tekemiseen
- Yritysintressien ohjaava vaikutus kuitenkin edelleen vähäinen
- Hankkeet hajallaan yhteisvaikuttavuuden saavuttamiseksi
9

Elementti 2: Infrastruktuuri ja palvelurakenne
1. Infrastruktuuriratkaisut tukemaan tiiviimpää kaupunkirakennetta:
+ Perus- ja tutkimusinfrastruktuurit toimivat ja vastaavat tarkoitustaan
+ Innovaatiokeskittymät (Hervanta, Kauppi, Finlaysonin alue)
kokoamassa innovaatiotoimintaa tunnistettaville alustoille (avoimuus?)
- Kaupunkisuunnittelun ja innovaatiotoiminnan välinen yhteys osin puutteellista
- Teknologiakeskustoiminnasta fokus hukassa, nykyisellään vain tilatarjontaa
2. Peruspalvelurakenne kunnossa, kehitettävää silti jäljellä:
+ Alkuvaiheen yritys- ja peruspalvelut löytyvät Tredeasta ja ELY-keskuksesta
+ Uusi tehdas yrittäjyyden keskuksena toimii hyvin (Demola, Protomo jne.)
- Keskustan ulkopuolisten keskittymien palvelurakenne osin puutteellinen
- Satunnaisia kohtaamisia mahdollistavat tilat harvalukuisia
3. Haasteena osaamisintensiiviset palvelut:
- Teknologiansiirtoon tarvittavat palvelut eivät vastaa odotuksia
- Palvelurakenne hajallaan ja osaajia liian harvassa (haetaan muualta)
- Kansainvälisen tason palvelujen vähäisyys (linkkiydytty Helsinkiin)
10

Elementti 3: Koulutusjärjestelmä
1. Korkeakoulujen tarjoama perus- ja tutkijankoulutus hyvässä kunnossa:
+ Kilpailukykyiset opetusohjelmat, hyvät mahdollisuudet opiskella englanniksi
+ Laajasti ja kansainvälisesti verkottunutta yhteistyötä
- Sidosryhmäyhteistyö kuitenkin vaatimatonta verrattuna mahdollisuuksiin
2. Oppimisympäristöt erinomaisessa kunnossa:
+ Yliopistot ja ammattikorkeakoulu aktiivisia tilakehittäjiä
+ Panostukset kehitysympäristöihin kaikkien strateginen valinta
3. Koulujärjestelmä vastaa hyvin alueen tarpeisiin:
+ Alueen kouluissa on mahdollista opiskella useilla vierailla kielillä
+ Aikuis- ja täydennyskoulutusrakenteet vastaavat hyvin käyttäjien tarpeita
+ Kasvavaa panostusta yrittäjyyden opetukseen ja tutkimukseen
4. Eri kouluttajien välinen synergia vielä liian vähäistä:
- Miksi yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, toisen asteen, aikuiskoulutuksen
ja täydennyskoulutuksen resursseja ei voisi yhdistää?
- Kansainvälisten osaamis-/ opetusresurssien aktiivisempi hyväksikäyttö
11

Elementti 4: Tutkimus- ja kehitysympäristöt
1. Tutkimushenkilökunnan osaaminen ja T&K-infrastruktuurit hyvin kehittyneet:
+ Suuri määrä osaajia ja hyvin toimivia tutkimustiimejä
+ Kansainväliset arviot hyviä (mm. koneteknologiat, automaatio, opto-elektroniikka,
biomeditech, ICT/mobiiliteknologiat/sensorit)
- Rajapinnoilla tapahtuvaa tutkimusyhteistyötä vielä liian vähän (esim. digitaalisuus)
2. Yhteistoiminta-alustoja avattu osin sektoreiden väliselle yhteistyölle:
+ Aktiivista T&K-toimijoiden ja sektoreiden välistä yhteistyötä (vrt. BioMediTech)
+ SHOK yhteistyö toimivaa ja osaamisia yhdistävää (FIMECC, Cleen, Digile)
+ Ammattikorkeakoululla keskeinen rooli yritysten innovaatiotoiminnan tukemisessa
- Korkeakoulut kilpailevat omilla agendoillaan, yhteistyökyky ei jalkaudu läpi koko
organisaatioiden. Tilojen yhteiskäyttö vasta ’nupullaan’.
3. TTY, VTT ja BioMediTech luomassa kriittistä massaa teknologiajohtajuuteen:
+ Kansainväliset tiimit keskiössä, verkostot täydentämässä paikallista osaamista
+ Yritysten tutkijaresurssit mukana yhteistyössä kärkialoilla
- Rahoittajilla edelleen heikko kyky tukea innovaatioalustojen kehitystä
4. Tutkijoiden kyky ja halukkuus osallistua laajapohjaiseen innovaatioyhteistyöhön:
- Tutkijoiden osaamisprofiilit eivät vastaa kaikilta osiltaan yritysten tarpeisiin
- Tutkijat eivät koe tärkeäksi osallistua yhteisiin innovaatiohankkeisiin
12

Elementti 5: Klusteripotentiaali ja -ohjelmat
1. Vahva panostus temaattiseen klusteritoimintaan:
+ Kärkiklusterihankkeet ohjaamassa panostuksia ja yhteistoimintaa (vrt. OSKE)
+ Aktiivinen osallistuminen kansalliseen INKA-ohjelmaan (+ 6aika, + ITI, + HHT)
2. Panostukset sekä perinteisille että uusille aloille:
+ Huolehditaan vahvojen alojen uusiutumisesta ja kilpailukyvystä (älykoneet)
+ Opto-elektroniikan, mobiiliteknologioiden ja BioMediTechin nousu kv-tasolle
- Panostukset uusiin klusteritoimintamalleihin kuitenkin vaatimattomia
3. Klusteriohjelmien kansainvälistyminen ei ole edennyt toivotulla tavalla:
- Vierailuja tehty, mutta aito verkostoyhteistyö vielä kehittymässä
- Ulkomaalaisten osallisuus ohjelmien suunnitteluun ja toteutukseen heikkoa
4. Klusteriohjelmien rajapinnat edelleen kehittymättömiä:
- Yritysyhteistyön mallit hakevat edelleen muotoaan. Vaaditaan lisäpanostuksia
- Klusteriohjelmat eivät edistä uusien yritysten sijoittumista Tampereelle
- Ulkomaisten yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön panostettu liian vähän
13

Elementti 6: Yhteistoiminta-alustat
1. Yliopistojen ja VTT:n tutkimusympäristöt avoimeen käyttöön:
+ Strategiset kumppanuussopimukset tulossa yhteistoiminnan järjestämisen työkaluiksi
+ Kehityslaboratoriot ja pilottitehtaat avattavissa yhteiskäyttöön
+ BioMediTech mallina lääketieteen, teknologian ja digitaalisuuden yhdistämisestä
+ Uudet aloitteet kampusten sisäisten ja välisten yhteistoimintamallien kehittämiseksi
- Säädökset (ja kilpailu) rajaavat kuitenkin edelleen aitoa yhteistoimintaa
2. Tampere Test / Living Lab toiminnassa yksi edelläkävijöistä:
+ ’Sisämaasatama’, Laser Competence Center, ROVIR-keskus, Fastems (pros.tekn.)
+ Sähköautojen kansallinen testiympäristö Eveliina (Hervannassa)
- Konela oli hyvin toimiva yritysvetoinen konsepti (mutta nyt tilat tyhjinä). Finnmedin
toiminta rajautumassa kaupallistamisen tukeen.
- Living Lab toiminnassa siirryttävä kuitenkin lähemmäs todellista elämää ja käyttäjää
3. Yhteisen tekemisen ympäristöt ja uudet toimintamallit:
+ Open Innovation malliin perustuvan TKI-toiminnan mahdollistava Uusi Tehdas
+ Suunnitelmissa Kampus Areena, johon yhdistettävissä monia alustoja ja malleja
- Sektorien välisen T&K-toiminnan mahdollistavat alustat (vrt. Aallon Factoryt)
kuitenkin puuttuvat
- Onko alustoja jo liikaa / vai puuttuvatko toimivimmat?
4. Alustojen kansainvälisyyden taso ei vastaa tarpeita ja odotuksia:
- Kansainvälisen asiakaskunnan määrä vähäinen
- Alustoilla tapahtuva kehityksessä mukana vähän kansainvälisiä toimijoita
14

Elementti 7: Hautomoympäristöt ja -palvelut
1. Tarjolla yrityskehitystukea kaikkiin tarpeisiin:
+ Yhteistoimintaa on hahmotettu yrittäjyyskoulutuksen ja yrityskehitysalustojen kautta
+ Alueella annetaan yrittäjyyskoulutusta, josta yhteydet alustoille
- Nykyiset toimijajoukot kuitenkin liian pieniä saavuttaakseen yksin kriittisen massan
2. Yrityskehitysalustat, -tilat ja peruspalvelurakenne:
+ Tiloja on käytössä riittävästi ja peruspalvelut erittäin hyvin tuotteistettuja (Demola,
Protomo, Ensimetri, Suuntaamo, Gorilla Ventures)
+ Vaihtoehtoisia tiloja mm. Mediapoliksessa ja korkeakouluissa (Y-kampus, Y-Talli jne.)
- Demolan malli ei tue T&K-prosesseja, ’jää osin kesken’
- Jatkossa harkittava yhteisen palvelurakenteen luomista eri toimipisteiden välille
3. Erittäin lupaava malli käynnistymässä yritysten kasvun tueksi:
+ Katapult uutena palveluna nopeaan kasvuun tähtääville yrityksille
+ Linkittää yrittäjät kansainvälisiin mentoreihin (gurut) ja rahoittajiin
- Katapult ei kuitenkaan ratkaise suoraan kasvun rahoituksen haasteita
- Kasvuyritysosaajia tarvitaan lisää Katapultin rinnalle
4. Tavoitteena palvelujen skaalautuvuus:
+ Demola on laajentunut ulkomaille (7-8 maata)
- Onko eri toimijoiden mahdollista yhdistyä? Demola? Kampus Areena?
15

Elementti 8: Alkuvaiheen yritykset
1. Yrityskentällä lupaavaa liikehdintää:
+ Tampereella syntyy vuosittain yli 400 uutta yritystä
+ Uusia yrityksiä syntynyt rajapinnoille -> Internet-talouden kasvuyhtiöitä
+ Teknologia-alojen yritykset syntyvät spinn-offeina ja osaamisia yhdistelemällä
- Tampereella yrittäjyyttä kuitenkin ’dissataan’, arvostus vaatimatonta (sankarit?)
- Liian suuri osa julkisista yrityspalveluista suunnattu isoille yrityksille (ketteryys?)
2. Uudet yritykset eivät kuitenkaan kasva toivotulla tavalla:
+ PK-yritysten toimintaympäristö toimiva, ’kustannustaso ja sitoutuminen kohdillaan’
- Yrittäjien kasvuhalukkuus hyvin vaatimatonta. Itsensä työllistäminen päätavoite.
Toimintaa suunnitellaan aivan liian pienesti… Kasvajien sankaritarinat puuttuvat.
- ’PK-yrityksemme eivät osaa toimia kansainvälisesti’
3. Haasteena saada pk-yritykset mukaan yhteisiin hankkeisiin:
- Alueen pk-yritykset tekevät suhteellisen vähän T&K hankkeita
- Ideoiden kaupallistaminen vaikeaa
- PK-yritysten panos alueen elinvoimaisuuden kasvattamiseen jää heikoksi
16

Elementti 9: Kasvuyritykset
1. Muutamia kasvuyrityksiä, jotka esimerkillään voivat rohkaista muita:
+ Muutama potentiaalinen, nopea kasvaja: M-files, Vincit, Koja, Leanware, Solita
+ Nokia ICT miniekosysteemi loi pohjaa oikeanlaiselle kasvuasenteelle
2. Hyvää IPR:ää ja tekemistä paljon, mutta kasvupolut liian pitkiä:
+ Nuorkauppakamari aktiivinen kasvuyrittäjyystapahtumien isäntänä (Super Size)
- Hyviä prototyyppejä ja IPR:ää syntyy paljon, mutta ei kaupallistu
- Kasvuohjelmat eivät ole johtaneet yrityskokojen kasvuun (Katapult?)
- Parhaat yritykset lähtevät muualle kasvun perässä
3. Kasvuyritykset heikosti mukana innovaatio-ohjelmissa:
- T&K-into hyvin laimeaa ja osallistuminen yhteisille kehitysalustoille heikkoa
- Jatkossa rakennettava kansalliset erityisohjelmat kasvun tukemiseksi
HUOM: Kasvuyrityksien keissejä voisi käyttää seuraavien yrityssukupolvien
kasvattamisessa/kouluttamisessa ?!
17

Elementti 10: Ankkuriyritykset
1. Muutama aktiivinen ja osaava ankkuriyritys mukana yhteisessä toiminnassa:
+ Osa toimijoista panostaa koko innovaatiokeskittymän kehitykseen
+ Nokia, Cargotech, Valmet, Fastems hyödyntävät ekosysteemiä ja rakentavat
alustoja (pilotointia, demonstraatioita)
- Joiltakin toimialoilta puuttuvat ankkurit kokonaan (vrt. BioMediTech)
- Mutta alueelle on saatava mukaan paljon enemmän ulkomaisia T&K-toimijoita
2. Suuri osa potentiaalisista ankkuriyrityksistä passiivisia T&K-yhteistyössään:
+ Osa alueen ankkureista on aktiivisesti mukana SHOK-ohjelmissa
- T&K-hankkeet toteutetaan pääosin yritysten sisällä (tai kahdenvälisinä)
- Ankkureiden innovaatiokeskittymätason panostukset vaatimattomia (kaksi ok)
3. Tiedonkulku ankkureiden ja julkisten innovaatiotoimijoiden välillä heikkoa:
- Dialogia alueen julkisten päättäjien ja veturiyritysten välillä parannettava
- Tutkimusryhmillä heikosti tietoa yritysten todellisista tarpeista
- Onko Tampereella ’ankkuriosaamista’?
4. Päätöksenteko tapahtuu osin seudun ulkopuolella:
- Tytäryhtiö/haarakonttori-ilmiö siirtää osan päätöksenteosta alueen ulkopuolelle
- Ulkomaisten yhtiöiden johto ei mukana innovaatiokeskittymän kehittämisessä
-> Harkittava verkottumista alueen ulkopuolelle
18

Tampereen kotimaiset vertailuprofiilit
Otaniemi
20
20
50
40
50
60
70
70
70
70
Oulu
Tampere
19
40
30
40
60
50
50
70
80
70
70

Vertailuprofiilien tulkinta
(Tampere, Otaniemi, Oulu)
1. Tampereen panostukset innovaatiotoimintaan tuottaneet hyviä tuloksia
- Tekemisen ytimessä ennakkoluulottomat kokeilut vaihtoehtoisilla toimintamalleilla
- Valituilla osa-alueilla on pystytty saavuttamaan tarvittava kriittinen massa teknologia-johtajuuden
ylläpitämiseen (työ jatkuu)
- Alueella ylläpidetään innovaatiotoiminnan tilannekuvaa
- Yrityskehitysympäristöjen kehitystyö on ollut tuloksellista ja saavuttaa kv. huipputasoa
… MUTTA
2. Vertailualueet vahvempia innovaatioalustojen käyttöönotossa
- Avoimet yhteistoiminnan alustat kehityksen kärkinä ja aktiivisessa käytössä
- Otaniemessä on käytössä esimerkillisiä yhteisen luomisen (co-creation) ympäristöjä,
(Design Factory, Venture Garage), jotka luovat uutta yhteistoiminnan kulttuuria
- Oulussa Innovaatioallianssi kokoaa toimijat yhteen suunnittelemaan ja toteuttamaan
toimialoja kehittäviä tutkimus- ja kaupallistamishankkeita
3. Vertailualueet rakentavat johdonmukaisesti innovaatiokeskittymävahvuuksiaan
- Otaniemessä julkisen profiilin rakentaminen perustuu lähes kokonaan osaamislähtöisen
innovaatiotoiminnan valjastamiseen kasvun moottoriksi
- Oulussa kaupunkisuunnittelun ytimeen on liitetty ajatus Innovaatiokaavasta, mikä
auttaa kohdentamaan innovaatioinvestoinnit ja -toiminnan tulevaisuuden kasvualoille

Tampereen ulkomaiset vertailuprofiilit
80
Anchor
s
Growth 70
SMEs
Start-ups
70
Incubation 70
Environments
Living Labs / Test-Beds
30
60
Cluster Policies & Programs
Research & Development 90
Activities
Education (elementary 90
to university)
Physical Infrastruc8tu0re and Service Structures
80
National /Regional Innovation Policy
Cambridge, UK
90
Anchors
70
Growth SMEs
Start-ups
50
Incubation 40
Environments
Living 70
Labs / Test-Beds
80
Cluster Policies & Programs
Research & Development 80
Activities
Education (elementary 80
to university)
Physical Infrastructure 80
and Service Structures
90
Sophia Antipolis, Ranska
40
30
40
60
50
50
70
80
70
70
Tampere

Vertailuprofiilien tulkinta
(Tampere, Sophia Antipolis, Cambridge)
1. Tampereen panostukset innovaatiotoimintaan tuottaneet hyviä tuloksia
- Tekemisen ytimessä ennakkoluulottomat kokeilut vaihtoehtoisilla toimintamalleilla
- Valituilla osa-alueilla on pystytty saavuttamaan tarvittava kriittinen massa teknologia-johtajuuden
ylläpitämiseen (työ jatkuu)
- Alueella ylläpidetään innovaatiotoiminnan tilannekuvaa
- Yrityskehitysympäristöjen kehitystyö on ollut tuloksellista ja saavuttaa kv. huipputasoa
… MUTTA
2. Vertailualueet selkeästi vahvempia yksityisen sektorin sitouttamisessa
- Ankkuriyritykset aidosti mukana koko ekosysteemin kehittämisessä
- Sophiassa yksityisen sektorin intressit ohjaavat yhteisten teknologia-alustojen
kehitystä ja innovaatiokeskittymää johdetaan yhteiseen visioon perustuen
- Cambridgessä on luotu esimerkillisiä yrityskehitysympäristöjä, jotka luovat
vahvan pohjan toimialakohtaisten miniekosysteemien kehitykselle
3. Vertailualueet rakentavat profiilinsa aidosti kansainvälisten hankkeiden varaan
- Sophiassa toimii useita monikansallisia testaus- ja kehitysympäristöjä
- Cambridgessä teknologiakonsultoinnin ammattilaiset palvelevat globaalia
asiakaskuntaa sekä paikallisesti että kansainvälisissä verkostoissa
- Molemmissa ympäristöissä toimii kymmeniä ulkomaisten yritysten T&K-yksiköitä,
jotka täydentävät osaltaan keskittymän osaamisprofiilia

Tampereen SWOT
Vahvuudet Heikkoudet
• Innovaatiojohtajuusmalli luo pohjaa
Mahdollisuudet Uhat
Tampereen kehitykselle
• Vahvat kärkialat (koneautomaatio,
ICT/mobiilisuus ja Biomeditech)
• 2-3 vahvaa ankkuriyritystä
• Merkittävä panostus alueinfra-struktuurien
kehitykseen
• Vahvat yliopistot, AMK ja VTT
• Innostavat yrityskehitysmallit
• Yksityisen sektorin passiivinen
asenne innovaatiotoimintaan
• Yritysallianssien puuttuminen
• Kampusalueiden toiminnallinen
kehitys pysähtynyt
• Yhteistoimintaa koordinoivien
yksiköiden suuri määrä (sekavuus)
• Kasvuyrittäjyyden vähäinen määrä
• Todellinen kansainvälisyyden taso?
• Yliopistojen, AMK ja VTT osaajien ja
osaamisen uudet yhdistelmät
• Internet-talouden kasvuyhtiöiden
kehitys ja kasvu
• INKA-klustereiden nopea kehitys
(älykaupunki ja uudistuva teollisuus)
• Yhteistyö kansainvälisten yritysten
ja verkostokumppaneiden kanssa
• Opiskelijaresurssien vahva linkitys
Tampereen kehitykseen
• Ankkuriyritysten lähtö Tampereelta
• Innovaatiojohtajuusmallin ohjaus-vaikutus
katoaa
• Vahvat toimialakohtaiset ekosysteemit
heikkenevät edelleen
• Innovaatiotoiminnan hankesalkun
pirstaleisuus (heikko vaikuttavuus)
• Soveltavan tutkimuksen alustojen
aliresurssointi jatkuu
• INKA vie kaiken huomion ja epäonnistuu
23

Toimenpidesuositukset innovaatiokeskittymän
vahvistamiseksi
1. Yhteistoiminta:
• Innovaatiokeskittymän ohjaamisvastuun ja -mallin selkiyttäminen (mandaatti)
• ’Tampere tarina’ ohjaamaan tulevaisuuden yhteistä tavoitteellista tekemistä
• Yritysallianssien kehittäminen yhdessä yritystoimijoiden kanssa
• Koneautomaatio-, ICT- ja Biomeditech-alojen yhteistoimintamallien vahvistaminen
• ’Älykaupunki’ ja ’Uudistuva teollisuus’ teemat nostamaan TRE Internet-talouden veturiksi
2. Alustojen kehitys:
• Innovaatiokaava innovaatiokeskittyminen suunnittelun tueksi
• Kampusaluestrategiat osaksi yhteistoiminta-alustojen kehitystä
• Kohdennettu panostus ’kolmansien paikkojen’ luomiseen ja ylläpitoon
• Factory-toimintamallin soveltaminen tuotteiden/palvelujen kehitys- ja
testausympäristönä
• Alustojen vahvistaminen kansainväliselle tasolle ja edistämään sijoittumista Tampereelle
3. Palvelukokonaisuuksien kehitys:
• Yrityskehitysohjelmien palvelujen jäsennys yhdeksi kokonaisuudeksi
• Rakennettava yhteydet kansallisiin ja globaaleihin yrityskehityspolkuihin (vrt. Slush)
4. Hankesalkun haltuunotto ja ohjaus:
• Päällekkäisyyksien karsinta (hankkeet ja hankeorganisaatiot)
• Hankekokojen kasvattaminen kriittisen massan saavuttamiseksi
• Kansainvälisen tason hankkeiden suunnittelu ja toteutus (aito verkottuminen)

Ehdotus jatkotoimenpiteiksi:
Arviointi -> Tavoiteprofiili -> Toteutusmalli
Ankkurit
Kasvuyritykset
Pk-yritykset
Hautomoympäristöt
Testiympäristöt ja -alustat
Klusteriohjelmat
T&K ympäristö
Koulutus (perusopetuksesta yliopistoihin)
Fyysinen ympäristö ja palvelurakenteet
Kansalliset ja alueelliset ohjelmat ja säädösympäristö
I: Nykytila-arviointi
Ankkurit
Kasvuyritykset
Pk-yritykset
Hautomoympäristöt
Testiympäristöt ja -alustat
Klusteriohjelmat
T&K ympäristö
Koulutus (perusopetuksesta yliopistoihin)
Fyysiset ympäristö ja palvelurakenteet
Kansalliset ja alueelliset ohjelmat ja säädösympäristö
II: Tavoiteprofiilin määrittely
III. Toiminta-suunnitelma
ja
Strateginen kehitysohjelmat
Visio
25

Maailman johtavien innovaatiokeskittymien
arvioinnin ja kehittämisen
luottopartneri
Martti Launonen
hallituksen pj, Hubconcepts Oy
Martti.Launonen@hubconcepts.com
Jukka Viitanen
toimitusjohtaja
Jukka.Viitanen@hubconcepts.com

Tampereen profiili

Recommandé

Recommandé

Contenu connexe

Tendances

Tendances (9)

En vedette

En vedette (7)

Similaire à Tampereen profiili

Similaire à Tampereen profiili (20)

Tampereen profiili

Notes de l'éditeur