SlideShare une entreprise Scribd logo
1  sur  20
Substantiivien taivutus ja
taivutusmuotojen käyttö
Substantiivit
Ihmisiä, eläimiä, esineitä tai asioita: en kille 2 = poika ja
ett kort 5 = kortti
Yleisnimiä ja erisnimiä: en tjej 3 = tyttö, Usain Bolt, New
York, Nightwish
Taivutusmuodot
• Laskettavia substantiiveja ja ei laskettavia
• Ei laskettavilla substantiiveilla ei ole monikkoa.
en kvinna yksikön epämääräinen mjölk
kvinnan yksikön määräinen mjölken
kvinnor monikon epämääräinen
kvinnorna monikon määräinen
Substantiivit
Ruotsin kielen substantiivit ovat joko:
en-sukuisia
ett-sukuisia
Laskettavat substantiivit jaetaan 5. taivutusryhmään monikon päätteen
mukaan. Muistisääntö monikon päätteistä epämääräisen muodon
mukaan (eli 3. taivutusmuoto): orava arvasi eri nopeasti ei mitään.
1. ryhmä saa siis päätteen –or,
2. ryhmä päätteen –ar
3. ryhmä päätteen –er
4. ryhmä päätteen –n
5. ei mitään
1. Ryhmä (en-sukuisia)
Tähän deklinaatioon kuuluvat a-päätteiset en-sukuiset
substantiivit, kuten:
en blomm/a, blomman, blommor, blommorna
en prinsess/a, prinsessan, prinsessor, prinsessorna
Yksikön pääte on -an.
Monikon pääte on –or eli orava
2. Ryhmä (en-sukuisia)
Tähän deklinaatioon kuuluu
- e-loppuiset kaksitavuiset substantiivit:
en kill/e, killen, killar, killarna
- yksitavuisia substantiiveja: en björk = koivu
- kaikki –ing-loppuiset substantiivit: en släkting =
sukulainen
Yksikön pääte on –en.
Monikon pääte on –ar eli arvasi
2. Ryhmä jatkuu
Huomaa –el, -er, -en, -ar, ja –on päätteiset
substantiivit:
en nyckel, -n, nycklar, -na = avain
en vinter, -n, vintrar, -na = talvi
en morgon, -en, morgnar, morgnarna = aamu
3. Ryhmä (en-sukuisia)
Tähän deklinaatioon kuuluu:
- en-sukuisia yksitavuisia sanoja:
en klass, klassen, klasser, klasserna
- lainasanoja (myös ett-sukuisia): en artist, ett kafé
-else, -het, -ion, ja –ad -päätteiset substantiivit:
en bakelse, bakelsen, bakelser, bakelserna = leivos
Yksikön pääte usein –en (en-sukuiset) ja –et (ett-sukuiset)
Monikon pääte on –er eli eri.
3. Ryhmä jatkuu, pääte -r
Huomaa en-sukuisten vokaaliloppuisten sanojen
taivutus:
en sko, skon, skor, skorna = kenkä
en bastu, bastun, bastur, basturna = sauna
Eli vokaalia e ei lisätä monikossa.
4. Ryhmä (ett-sukuisia)
Tähän deklinaatioon kuuluvat ett-sukuiset
vokaaliloppuiset sanat.
ett foto, fotot, foton, fotona = valokuva
ett märke, märket, märken, märkena = merkki
Yksikön pääte on –t.
Monikon pääte on –n eli nopeasti.
5. Ryhmä (ett-sukuisia)
Ett-sukuisia konsonanttiin loppuvia
ett löv, lövet, löv, löven = (puun)lehti.
ett hus, huset, hus, husen =talo
Yksikön pääte on –et.
Monikon lyhyt muoto sama kuin yksikön lyhyt
muoto (vrt. 1. ja 3. muoto) eli päätteetön, siksi
muistisäännössä ”ei mitään”.
HUOM! Monikon pitkän muodon pääte –en, kun
muilla ryhmillä -na.
5. Ryhmä (jatkuu)
Tähän deklinaatioon kuuluu myös en-sukuisia sanat,
joiden pääte on –are, -ande tai –er ja joista
useimmat ovat henkilönnimiä ja ammatteja, esim.
en barnträdgårdslärare, en studerande, en tekniker,
en handledare, en föreståndare.
en lärare, läraren, lärare, lärarna
en tekniker, teknikern, tekniker, teknikerna
HUOM! En tjänsteman, -mannen, -män, -männen =
virkamies
Epäsäännöllisesti taipuvia
Lisäksi joukko tavallisia sanoja, jotka taipuvat
epäsäännöllisesti. Taivutus on siis opeteltava ulkoa, esim:
en moder/en mor, modern, mödrar, mödrarna 2 = äiti
en dotter, dottern, döttrar, döttrarna 2= tytär
en fader/en far, fadern, fäder, fäderna 3 = isä
en broder/en bror, brodern, bröder, bröderna 3 = veli
en son, sonen, söner, sönerna 3 = poika
en man, mannen, män, männen 3 = mies
ett land, landet, länder, länderna 3 = maa
en stad, staden, städer, städerna 3 = kaupunki
en natt, natten, nätter, nätterna = yö
en bok, boken, böcker, böckerna = kirja
En övning 2 (övningen, övningar,
övningarna)
1. en arbetsplats 3
2. ett jobb 5
3. ett yrke 4
4. en docka 1
5. en ungdomsledare 5
6. en hobby 3
7. ett mejl 5
8. en tanke 2
9. en sambo 3
10. en sommar 2
Rätta svar (ett svar, svaret, svar,
svaren 5)
1. en arbetsplats, -en, -er, -erna = työpaikka
2. ett jobb, -et, -, -en = työ
3. ett yrke, -t, -n, -a = ammatti
4. en dock/a, -an, -or, -orna = nukke
5. en ungdomsledare, -ledaren, - , -ledarna = nuoriso-
ohjaaja
6. en hobby, -n, -er, -erna = harrastus
7. ett mejl, -et, -, -en = sähköposti
8. en tank/e, -en, -ar, -arna = ajatus
9. en sambo, -n, -r, -rna = avopuoliso
10. en sommar, -en, somrar, -na = kesä
Substantiivien määräysmuodot
Ruotsin kielessä halutaan tehdä ero sille:
mainitaanko joku asia ensimmäisen kerran, jolloin
se on meille tuntematon ”yksi, eräs, joku, jokin”
Epämääräiset muodot
Mainitaanko se toisen kerran tai asia on meille
muuten tuttu asiayhteydestä / yleisesti tiedossa
 Määräiset muodot
Substantiivien määräysmuodot
en människa yks. epämääräinen
människan yks. määräinen
människor mon. epämääräinen
människorna mon. määräinen
kött yks. epämääräinen
köttet yks. määräinen
Käytetään yleensä ilman artikkelia, kun ei voida
laskea.
Substantiivien määräysmuodot
1. hungrig som en varg = nälkäinen kuin susi, mutta som varg =
sutena
Jag jobbar som
sjukskötare/närvårdare/hälsovårdare/sjukvårdsbiträde/läkare.
2. Javier Bardem är___ skådespelare EI ARTIKKELIA. MUTTA KUN
ADJEKTIIVI EDELLÄ: Han är en skicklig skådespelare. TAI
RELATIIVILAUSE SEURAA: Han är en skådespelare som jag tycker om.
3. Jag har ont i halsen/ryggen/magen/handen.
Patienten har förlorat minnet.
Substantiivien määräysmuodot
4. Min plånbok, ditt hus, era väskor, hans flickvän, Annes väska
Omistuspronomini tai s-genetiivi + EPÄMÄÄRÄINEN MUOTO
SUBSTANTIIVISTA AINA
5. perusluvut (KAHDESTA eteen päin)+ muut määrää ilmaisevat
MONIKON EPÄMÄÄRÄINEN MUOTO: tre böcker, fyra människor, ett par
människor, gott om människor = paljon ihmisiä, ont om pengar = pulaa
rahasta
6. nästa/följande + yksikön epämääräinen muoto substantiivista:
nästa veckoslut___, nästa vecka, följande vecka___
Substantiivien määräysmuodot
7. många människor___, varje dag___, samma människor___,
samma människa___, någon/ingen människa___
EPÄMÄÄRÄINEN MUOTO SIIS MYÖS NÄIDEN KANSSA, MÅNGA
SAA AINA MONIKON EPÄMÄÄRÄISEN MUODON PERÄÄNSÄ JA
VARJE YKSIKÖN.
8. den här människan, de här människorna =tämä , båda
människorna =molemmat, hela dagen = koko
MÄÄRÄINEN MUOTO AINA NÄIDEN PRONOMINIEN JÄLKEEN.

Contenu connexe

Tendances

Käskymuoto
KäskymuotoKäskymuoto
Käskymuoto
katrikoo
 
sanajärjestys ruotsissa
sanajärjestys ruotsissasanajärjestys ruotsissa
sanajärjestys ruotsissa
kirnykanen
 
Ruotsi päälauseen sanajärjestys
Ruotsi päälauseen sanajärjestysRuotsi päälauseen sanajärjestys
Ruotsi päälauseen sanajärjestys
jomppa68
 
Verbin perusmuoto eli infinitiivi – esitykseen
Verbin perusmuoto eli infinitiivi – esitykseenVerbin perusmuoto eli infinitiivi – esitykseen
Verbin perusmuoto eli infinitiivi – esitykseen
kirnykanen
 

Tendances (20)

1. konditionaali
1. konditionaali1. konditionaali
1. konditionaali
 
Käskymuoto
KäskymuotoKäskymuoto
Käskymuoto
 
sanajärjestys ruotsissa
sanajärjestys ruotsissasanajärjestys ruotsissa
sanajärjestys ruotsissa
 
S passiivi
S passiiviS passiivi
S passiivi
 
Ehtolauseet
EhtolauseetEhtolauseet
Ehtolauseet
 
2. konditionaali
2. konditionaali2. konditionaali
2. konditionaali
 
Pluskvamperfekti (englannin aikamuodot)
Pluskvamperfekti (englannin aikamuodot)Pluskvamperfekti (englannin aikamuodot)
Pluskvamperfekti (englannin aikamuodot)
 
2. konditionaali + if-lause
2. konditionaali + if-lause2. konditionaali + if-lause
2. konditionaali + if-lause
 
Partisiipin preesens
Partisiipin preesensPartisiipin preesens
Partisiipin preesens
 
Passiivi
PassiiviPassiivi
Passiivi
 
Aikamuotokertaus
AikamuotokertausAikamuotokertaus
Aikamuotokertaus
 
Ruotsi päälauseen sanajärjestys
Ruotsi päälauseen sanajärjestysRuotsi päälauseen sanajärjestys
Ruotsi päälauseen sanajärjestys
 
Grammar_ englannin aikamuodot
Grammar_ englannin aikamuodotGrammar_ englannin aikamuodot
Grammar_ englannin aikamuodot
 
Verbin perusmuoto eli infinitiivi – esitykseen
Verbin perusmuoto eli infinitiivi – esitykseenVerbin perusmuoto eli infinitiivi – esitykseen
Verbin perusmuoto eli infinitiivi – esitykseen
 
Ruotsin verbit taivutus
Ruotsin verbit taivutus Ruotsin verbit taivutus
Ruotsin verbit taivutus
 
Verbit
VerbitVerbit
Verbit
 
Rektioita
RektioitaRektioita
Rektioita
 
Adjektiivien vertailu englannin kielessä (komparatiivi ja superlatiivi)
Adjektiivien vertailu englannin kielessä (komparatiivi ja superlatiivi)Adjektiivien vertailu englannin kielessä (komparatiivi ja superlatiivi)
Adjektiivien vertailu englannin kielessä (komparatiivi ja superlatiivi)
 
2. konditionaali + if-lause 2
2. konditionaali + if-lause 22. konditionaali + if-lause 2
2. konditionaali + if-lause 2
 
Adverbit
AdverbitAdverbit
Adverbit
 

Similaire à Substantiivien taivutus, ruotsin kieli

Similaire à Substantiivien taivutus, ruotsin kieli (7)

Äi8 kielioppitermit tutuiksi syksy 2015
Äi8 kielioppitermit tutuiksi syksy 2015Äi8 kielioppitermit tutuiksi syksy 2015
Äi8 kielioppitermit tutuiksi syksy 2015
 
Lär dig böja substantiv
Lär dig böja substantivLär dig böja substantiv
Lär dig böja substantiv
 
Lauseet Ja Virkkeet
Lauseet Ja VirkkeetLauseet Ja Virkkeet
Lauseet Ja Virkkeet
 
Modukset
ModuksetModukset
Modukset
 
Yksikko vai monikko?
Yksikko vai monikko?Yksikko vai monikko?
Yksikko vai monikko?
 
Pronominit
PronominitPronominit
Pronominit
 
Verbien Infiniittirakenteet
Verbien InfiniittirakenteetVerbien Infiniittirakenteet
Verbien Infiniittirakenteet
 

Substantiivien taivutus, ruotsin kieli

  • 2. Substantiivit Ihmisiä, eläimiä, esineitä tai asioita: en kille 2 = poika ja ett kort 5 = kortti Yleisnimiä ja erisnimiä: en tjej 3 = tyttö, Usain Bolt, New York, Nightwish
  • 3. Taivutusmuodot • Laskettavia substantiiveja ja ei laskettavia • Ei laskettavilla substantiiveilla ei ole monikkoa. en kvinna yksikön epämääräinen mjölk kvinnan yksikön määräinen mjölken kvinnor monikon epämääräinen kvinnorna monikon määräinen
  • 4. Substantiivit Ruotsin kielen substantiivit ovat joko: en-sukuisia ett-sukuisia Laskettavat substantiivit jaetaan 5. taivutusryhmään monikon päätteen mukaan. Muistisääntö monikon päätteistä epämääräisen muodon mukaan (eli 3. taivutusmuoto): orava arvasi eri nopeasti ei mitään. 1. ryhmä saa siis päätteen –or, 2. ryhmä päätteen –ar 3. ryhmä päätteen –er 4. ryhmä päätteen –n 5. ei mitään
  • 5. 1. Ryhmä (en-sukuisia) Tähän deklinaatioon kuuluvat a-päätteiset en-sukuiset substantiivit, kuten: en blomm/a, blomman, blommor, blommorna en prinsess/a, prinsessan, prinsessor, prinsessorna Yksikön pääte on -an. Monikon pääte on –or eli orava
  • 6. 2. Ryhmä (en-sukuisia) Tähän deklinaatioon kuuluu - e-loppuiset kaksitavuiset substantiivit: en kill/e, killen, killar, killarna - yksitavuisia substantiiveja: en björk = koivu - kaikki –ing-loppuiset substantiivit: en släkting = sukulainen Yksikön pääte on –en. Monikon pääte on –ar eli arvasi
  • 7. 2. Ryhmä jatkuu Huomaa –el, -er, -en, -ar, ja –on päätteiset substantiivit: en nyckel, -n, nycklar, -na = avain en vinter, -n, vintrar, -na = talvi en morgon, -en, morgnar, morgnarna = aamu
  • 8. 3. Ryhmä (en-sukuisia) Tähän deklinaatioon kuuluu: - en-sukuisia yksitavuisia sanoja: en klass, klassen, klasser, klasserna - lainasanoja (myös ett-sukuisia): en artist, ett kafé -else, -het, -ion, ja –ad -päätteiset substantiivit: en bakelse, bakelsen, bakelser, bakelserna = leivos Yksikön pääte usein –en (en-sukuiset) ja –et (ett-sukuiset) Monikon pääte on –er eli eri.
  • 9. 3. Ryhmä jatkuu, pääte -r Huomaa en-sukuisten vokaaliloppuisten sanojen taivutus: en sko, skon, skor, skorna = kenkä en bastu, bastun, bastur, basturna = sauna Eli vokaalia e ei lisätä monikossa.
  • 10. 4. Ryhmä (ett-sukuisia) Tähän deklinaatioon kuuluvat ett-sukuiset vokaaliloppuiset sanat. ett foto, fotot, foton, fotona = valokuva ett märke, märket, märken, märkena = merkki Yksikön pääte on –t. Monikon pääte on –n eli nopeasti.
  • 11. 5. Ryhmä (ett-sukuisia) Ett-sukuisia konsonanttiin loppuvia ett löv, lövet, löv, löven = (puun)lehti. ett hus, huset, hus, husen =talo Yksikön pääte on –et. Monikon lyhyt muoto sama kuin yksikön lyhyt muoto (vrt. 1. ja 3. muoto) eli päätteetön, siksi muistisäännössä ”ei mitään”. HUOM! Monikon pitkän muodon pääte –en, kun muilla ryhmillä -na.
  • 12. 5. Ryhmä (jatkuu) Tähän deklinaatioon kuuluu myös en-sukuisia sanat, joiden pääte on –are, -ande tai –er ja joista useimmat ovat henkilönnimiä ja ammatteja, esim. en barnträdgårdslärare, en studerande, en tekniker, en handledare, en föreståndare. en lärare, läraren, lärare, lärarna en tekniker, teknikern, tekniker, teknikerna HUOM! En tjänsteman, -mannen, -män, -männen = virkamies
  • 13. Epäsäännöllisesti taipuvia Lisäksi joukko tavallisia sanoja, jotka taipuvat epäsäännöllisesti. Taivutus on siis opeteltava ulkoa, esim: en moder/en mor, modern, mödrar, mödrarna 2 = äiti en dotter, dottern, döttrar, döttrarna 2= tytär en fader/en far, fadern, fäder, fäderna 3 = isä en broder/en bror, brodern, bröder, bröderna 3 = veli en son, sonen, söner, sönerna 3 = poika en man, mannen, män, männen 3 = mies ett land, landet, länder, länderna 3 = maa en stad, staden, städer, städerna 3 = kaupunki en natt, natten, nätter, nätterna = yö en bok, boken, böcker, böckerna = kirja
  • 14. En övning 2 (övningen, övningar, övningarna) 1. en arbetsplats 3 2. ett jobb 5 3. ett yrke 4 4. en docka 1 5. en ungdomsledare 5 6. en hobby 3 7. ett mejl 5 8. en tanke 2 9. en sambo 3 10. en sommar 2
  • 15. Rätta svar (ett svar, svaret, svar, svaren 5) 1. en arbetsplats, -en, -er, -erna = työpaikka 2. ett jobb, -et, -, -en = työ 3. ett yrke, -t, -n, -a = ammatti 4. en dock/a, -an, -or, -orna = nukke 5. en ungdomsledare, -ledaren, - , -ledarna = nuoriso- ohjaaja 6. en hobby, -n, -er, -erna = harrastus 7. ett mejl, -et, -, -en = sähköposti 8. en tank/e, -en, -ar, -arna = ajatus 9. en sambo, -n, -r, -rna = avopuoliso 10. en sommar, -en, somrar, -na = kesä
  • 16. Substantiivien määräysmuodot Ruotsin kielessä halutaan tehdä ero sille: mainitaanko joku asia ensimmäisen kerran, jolloin se on meille tuntematon ”yksi, eräs, joku, jokin” Epämääräiset muodot Mainitaanko se toisen kerran tai asia on meille muuten tuttu asiayhteydestä / yleisesti tiedossa  Määräiset muodot
  • 17. Substantiivien määräysmuodot en människa yks. epämääräinen människan yks. määräinen människor mon. epämääräinen människorna mon. määräinen kött yks. epämääräinen köttet yks. määräinen Käytetään yleensä ilman artikkelia, kun ei voida laskea.
  • 18. Substantiivien määräysmuodot 1. hungrig som en varg = nälkäinen kuin susi, mutta som varg = sutena Jag jobbar som sjukskötare/närvårdare/hälsovårdare/sjukvårdsbiträde/läkare. 2. Javier Bardem är___ skådespelare EI ARTIKKELIA. MUTTA KUN ADJEKTIIVI EDELLÄ: Han är en skicklig skådespelare. TAI RELATIIVILAUSE SEURAA: Han är en skådespelare som jag tycker om. 3. Jag har ont i halsen/ryggen/magen/handen. Patienten har förlorat minnet.
  • 19. Substantiivien määräysmuodot 4. Min plånbok, ditt hus, era väskor, hans flickvän, Annes väska Omistuspronomini tai s-genetiivi + EPÄMÄÄRÄINEN MUOTO SUBSTANTIIVISTA AINA 5. perusluvut (KAHDESTA eteen päin)+ muut määrää ilmaisevat MONIKON EPÄMÄÄRÄINEN MUOTO: tre böcker, fyra människor, ett par människor, gott om människor = paljon ihmisiä, ont om pengar = pulaa rahasta 6. nästa/följande + yksikön epämääräinen muoto substantiivista: nästa veckoslut___, nästa vecka, följande vecka___
  • 20. Substantiivien määräysmuodot 7. många människor___, varje dag___, samma människor___, samma människa___, någon/ingen människa___ EPÄMÄÄRÄINEN MUOTO SIIS MYÖS NÄIDEN KANSSA, MÅNGA SAA AINA MONIKON EPÄMÄÄRÄISEN MUODON PERÄÄNSÄ JA VARJE YKSIKÖN. 8. den här människan, de här människorna =tämä , båda människorna =molemmat, hela dagen = koko MÄÄRÄINEN MUOTO AINA NÄIDEN PRONOMINIEN JÄLKEEN.