1. SUOMALAISIA SOTAKIRJAILIJOITA JA HEIDÄN TUOTANTONSA ESITTELYÄ
RUNOILIJOITA
VÄINÖ HAVAS s. 15.8.1898 Lempäälässä, k. 21.8.1941 rintamalla Suojärvellä.
Havas on historiamme ainoa sodassa kaatunut kansanedustaja. HÄn oli pappi ja runoilija, poliitikko
ja sotilas samassa persoonassa. Havaksen tunnetuin kirjallinen tuotanto oli yksinomaan
uskonnollista johtuen hänen vakaumuksestaan ja kirkollisesta ammatistaan. Nykyisessä virsikirjassa
on seitsemän hänen runoilemaansa virttä. Omien runojensa lisäksi hänen uudistamanaan on mm.
J.L.Runebergin isänmaan virsi 577, Sun kätes Herra voimakkaan.
Väinö Havaksen hauta on Kivijärven kirkomaalla muiden seurakunnan palveluksessa olleiden
kanssa samassa rivistössä, ei muiden sankarivainajien vieressä.
Yhtä tuttu kuin Havaksen virret on hänen talvisodan edellä runoilemansa Testamentti pojalleni. Sitä
on esitetty lausuen ja etenkin Sulho Rannan säveltämänä lauluna. Laulu on ollut yhtä kelvollinen
niin solistien kuin kuorojenkin esittämäksi.
Tänä aamuna, poikani lähden/
kohti tuskien rintamaa./
Sinun, äitis ja veljien tähden
minut kutsuvi isänmaa./
--
Perinnöksesi, poikani, annan/
tyhjät taskut ja isänmaan,/
kalasaunani välkkyvän rannan,/
pyhän uskoni Jumalaan./
YRJÖ JYLHÄ s. 21.7.1903, k. 30.12.1956 Turku
Runoilija ja suomentaja Yrjö Jylhä oli herkkä lyyrikko jolle sota koitui vielä päätyttyäänkin
ylivoimaiseksi koettelemukseksi. Jylhä koki olevansa henkilökohtaisessa vastuussa johtamiensa
joukkojen kohtaloista. Hän oli päällikkönä viitisentoista vuotta komppaniansa miehiä vanhempi.
Jylhän tyyli runoilla oli vakavaa, pohtivaa ja pessimististä. Yksityiselämänsä huikentelevan vaimon
rinnalla ei ollut helppoa sekään. Henkilökohtaisesti raskasta hänellä oli niin siviilissä kuin
rintamalla. Jylhän elämä päättyi ampumalla tehtyyn itsemurhaan vuoden 1956 lopulla.
Jylhän runous muutenkin on suomalaisille tutuksi tullutta, mutta Kiirastuli-teos on erityisen käytetty
itsenäisyyspäivän ja sodan muistopäivien ohjelmistoissa.
Taipaleenjoki, Tuonelanjoki - /
se kesti kanssamme, monet vaiheemme koki,/
2. niin tyynnä vyöryi, mut kiihtyi, kiehui,/
kun viha rannoilla riehui./
–
vihollisvainaat Laatokkaan se pyyhki/
ja poikiaan kun löysi, pitkään nyyhki/
hivellen heidän hiuksiansa hiljaa,/
kuin lasta tuudittain, kuin vesililjaa./
--
Unohtain paljon, paljon ymmärtäin/
se kääntyy lähteilleen, käy kotiinpäin/
ja nostain vainajamme laineilleen/
ne saattaa synnyinmaansa sydämeen,/
ne siunaa sinne, kääntyy jälleen pois - /
ah, ken sen kyynelittä nähdä vois?/
Niin surumielinen sen laulu on,/
mut toivo, luottamus niin rajaton./
JOHAN LUDVIG RUNEBERG s. 5.2.1804 Pietarsaaressa, k. 6.5.1877 Porvoossa
Suomen kansallisrunoilijaksi ihan aiheellisesti kutsuttu J.L. Runeberg kirjoitti sotarunouteen
liittyvänä kaksiosaisen teoksen Vänrikki Stoolin tarinat. Ensimmäinen osa on tulkittu
venäläismieliseksi ja jälkimmäinen taas peilaa ruotsalaisuuteen viittaavia tuntoja. Suurin osa
runoista kertoo vv. 1808-09 käydyn Suomen sodan henkilöistä, taisteluista ja tunnelmista.
Jälkimmäisessä osassa on kaksi kertovaa runoa, Döbeln Juuttaalla ja Heinäkuun viides, joiden
sisältö ei sotimista rintamalla tarkoita.
Puolustusvoimien ylipäällikön, tasavallan presidentin, kunniamarssiksi varattu Porilaisten marssi on
kokoelman jälkimmäisestä osasta. Isänmaallisten juhlien käytettyä aineistoa on myös Sotilaspoika,
jonka Fredrik Paciuksen säveltämän marssin on Sotilaskotiliitto saanut nimikkomarssikseen.
Von Törne ukon maininnutko lienen,/
tuon miehen Mikkelistä, tuskin tiennen./
Uroja hänkin oli harmaita/
ja Savon varajoukon johtaja./
–
3. ”Voi, sääli kunnon poikaa tosiansa,/
nyt isä saakoon torpan Pekastansa.”/
Näin lausui hän, näin johti joukkoaan,/
hän, suomalainen koko sielultaan./
PROSAISTEJA
ESA ANTTALA (Urpo Arhosuo, alk. Urpo Lempiäinen) s. 26.9.1917 Uusikirkko, k. 21.11.1977
Lahti
Kaukopartiointia kuvannut Anttala kirjoitti omien sotakokemustensa perusteella yki kaksikymmentä
romaania. Anttalan tuotantoa kuvataan fiktiiviseksi, faktoilla taustoitetuksi vapaatyyliseksi.
LAILA HIRVISAARI (ent. Hietamies) s. 7.6.1938 Viipuri, elää edelleen
Hirvisaaren ominta alaa ovat eri aihepiireistä kirjoitetut kirjasarjat. Naisen kirjoittamaksi
sotakirjallisuudeksi voi nimetä kotirintamaa kuvanneet Lehmusten kaupunki ja Kannas - sarjat.
Tekstit ovat rehevää murrepitoista pääasiassa karjalaisten ja siirtolaisten selviytymisistä kertovaa.
Romaaneista on tehty näytelmiä ja tv-sovituksia. Hirvisaaren tuotannon painosmäärä lasketaan
miljoonissa. Etenkin sodan kokeneet naiset ovat saaneet lohtua ja vertaistukea nimenomaan
Hirvisaaren tuotannosta.
NIILO LAUTTAMUS s. 16.5.1924 Sakkola, k. 8.5.1977 Muurame
Lauttamus on kahdessa mielessä tiennyt mistä kirjoittaa, koska hän oli ammatiltaan sotilas ja
rintamalla sotatoimiin hän osallistui kolmessa eri sodassa, vapaaehtoisena toisessa maailmansodassa
SS-miehenä sekä molempiin Suomen sotiin.
VÄINÖ LINNA s. 20.12.1920 Urjalassa, k. 21.4.1992 Kangasalla
Suomalaisen sodankäynnin kuvauksen kruununjalokiveksi sopiva Tuntematon sotilas on kuulunut ja
tulee kuulumaan lukijoiden ikimuistoisimmaksi lukukokemukseksi vielä pitkään. Moni haastateltu
on sanonut lukeneensa vain yhden romaanin, tämän. Kirjan suosion ja realistisuuden seurauksena
siitä on tehty elokuva, jota esitetään itsenäisyyspäivänä televisiossa vuodesta toiseen.
REINO LEHVÄSLAIHO s. 13.4.1922 Akaa, elää edelleen
Suomen kolmeen viimeiseen sotaan osallistuneen Lehväslaihon kirjojen todellisuuspohjaan voi
luottaa. Hänet on tituleerattu maamme tuottoisimmaksi sotakirjailijaksi, eikä varmaan aiheetta.
Teosluettelo on kunnioitettavan mittava.. Myös esitelmien pitäjänä ja seminaarien osanottajana
Lehväslaiho on tullut asian harrastajille tutuksi. Hänet on palkittu kymmenillä sotilaiden
kunniamerkeillä kuten myös huomattavilla kirjaillisuuspalkinnoilla ja nimityksillä.
PENTTI H. TIKKANEN s. 9.3.1927 Kajaanin maalaiskunta, k. 13.12.2006 Turku
4. Ikänsä puolesta sotaan osallistumaton Tikkanen suuntautui kuitenkin sotilasuralle palvellen niin
puolustusvoimia kuin rajavartiolaitosta. Suomen, isänmaan ja luonnon ystävän tuotanto oli
kymmeniä eri aiheita käsittävä. Vaikka ei itse sodissa ollutkaan, sotien vaikutukset Tikkanen tunsi
tarkkaan ja niiden perusteella tuotanto oli realistinen ja asiantunteva.
TIETOKIRJAILIJOITA
VEIKKO ERKKILÄ
Työskennellyt toimittajana ja sen myötä kiinnostunut tutkimaan neuvostopartisaanien hyökkäyksiä
suomalaisia siviiliasutuksia kohtaan. Saanut tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon teoksestaan
Vaiettu sota.
YRJÖ KEINONEN s. 31.8.1912 Ruskeala, k. 29.10.1977 Nurmijärvi
Rintamalla taistelleena, Mannerheimristin saaneena ja sittemmin jalkaväenkenraalina ja
puolustusvoimain komentajana vaikuttanut Keinonen oli luotettava sodan tietokirjallisuuden laatija.
Sotilasuransa edellyttämästi hänellä oli korkeakouluopintoja ja mm. filosofian maisteritutkinto
pääaineena matematiikka.
SIRPA KÄHKÖNEN s. 1964
Kuopiolainen vapaa toimittaja ja kirjailija. On opiskellut yliopistossa kirjallisuustiedettä ja historiaa,
toiminut kustannustoimittajana. Kirjoittanut sodan vaikutuksista kotirintamalla ja tietokirjoihin
luokitellun kuvauksen isoisänsä kokemuksista Tammisaaren punavankileirillä.
TIMO MALMI s. 18.6.1948 Tampere,
Filosofian lisensiaatti, tietokirjailija ja tampereen yliopiston viestintäpäällikkö. Hänen
kiinnostuksensa kohteena ja teostensa aiheena ovat olleet niin sotaorvot kuin suomalaiset sotavangit
Neuvostoliitossa. Malmi sai kirjaansa materiaalia harvinaisista kertomuksista joissa vankeudesta
1941-45 selvinneet kertoivat omakohtaisista kokemuksistaan.
TAUNO OKSANEN
Haastattelemalla rintamalla olleita kirjoittanut realistisuudesta kiitettyjä kuvauksia
rintamaolosuhteista ja erämaasodista. Oksanen on tallentanut myös paikallishistoriaa sodan ajalta
kun on saanut sitä oheistietona
5. PÄIVÄKIRJAILIJOITA
TAISTO HUUSKONEN s. 4.11.1925 Tampere, k. 28.11.1990 Mouhijärvi
Suomalainen vakaumuksellinen kommunisti, joka loikkasi vaimonsa kanssa Neuvostoliittoon pian
sotien jälkeen. Heidän vilpittömyyteensä ei siellä uskottu, vaan he joutuivat vuosiksi Siperian
työleirille epäiltyinä vakoilusta. Työeiriltä päästyään he jäivät asumaan ja työskentelemään
vuosikymmeniksi Suomen rajan lähelle, kunnes palasivat takaisin kotimaahan. Huuskonen kirjoitti
rehelliseksi luonnehtimansa kirjan kokemuksistaan. Kirjan vastaanotto oli kaksitahoinen, omiensa
leirissä tuomitseva ja provokaatioksi tituleerattu, muiden keskuudessa runsaalla painosmäärällä
julkaistu ja luettu.
ELINA HYTÖNEN s. 1938
Helsinkiläinen FM, kulttuuripersoona monella eri alalla, on kirjoittanut omakohtaisiin kokemuksiin
perustuvan kirjan, jonka sisältönä ovat kaupunkilaislapset sodan jaloissa, sotalapseksi Ruotsiin
lähettämiset, isän kirjeet rintamalta ja perheen hajaantuminen sodan seurauksena.
