Open Päivitys OAKK, 22.2.2013, Harto Pönkä

1. Verkko-opetuksen ja
sosiaalisen median
perusteet
Harto Pönkä, 22.2.2013
Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi

2. Jokainen opettaja pohtii kaiken aikaa…
Miten ihminen oppii?
Vertaa:
Millaista on hyvä yhteistyö?
Millä toiminnalla on vaikutusta?
Miten viesti menee perille?

3. Parvet ja verkostot
On sanottu, että tuottavat sisältöjä
sosiaalisen median monipäisesti.
yhteisöissä on
joukkoälyä. Sosiaalisessa
mediassa on
verkkovoimaa.
Oppimistutkijan silmin kyse on
yhteisöllisestä tiedon jakamisesta ja -rakentelusta.

4. OPPIMISEN TUKEMINEN:
• ymmärtävä oppiminen
• yhteisöllinen oppiminen
ja tiedonrakentelu
• oppimisprosessi
Jos unohdat, mihin pyrit,
unohda koko juttu!

5. Kun puhutaan yhteisöllisestä
työskentelystä tai oppimisesta
verkossa, kyse on ryhmistä.
(Sosiaaliset verkostot ja
verkkoyhteisöt tulevat jäljempänä.)

6. Ryhmäytyminen
1. Muotoutumisvaihe
• Luodaan ryhmän rakenne ja rutiinit
• Ryhmän jäsenet etsivät paikkaansa ja välttävät konflikteja
• Varsinaiseen tehtävään käytetään vähemmän voimavaroja
1. Kuohuntavaihe (voi toistua, kun ryhmään tulee uusia jäseniä)
• Työskentely synnyttää ryhmän toimintaan, rooleihin ja vastuisiin liittyviä
konflikteja. Ne selkeyttävät toimintaa ja parantavat vuorovaikutusta.
• Kuohunnan voimakkuus riippuu ryhmän jäsenistä ja organisaatiokulttuurista.
1. Normien luomisen vaihe
• Ryhmän roolit, tehtävät ja normit ovat selkeytyneet. Luottamus ja lojaalius.
• Jäsenet ymmärtävät toistensa näkökulmia sekä arvostavat ja tukevat toisiaan.
• Jäsenet välttävät muutoksia, uusia konflikteja ja ulkoa tulevaa ohjausta.
1. Toteuttamisvaihe (kaikki ryhmät eivät pääse tähän)
• Ryhmä toimii itsenäisesti ja joustavasti. Jäsenet luottavat toisiinsa.
• Rooleja ja vastuita muutellaan tarpeen mukaan, ilman konflikteja.
• Ryhmä pystyy keskittymään täysipainoisesti tavoitteen saavuttamiseen.
1. Lopettamisvaihe
• Ryhmän hajoaminen aiheuttaa haikeutta tai helpotusta, myös konflikteja.
Lähde: Tuckman, B. (1965 & 1977).
http://en.wikipedia.org/wiki/Tuckman%27s_stages_of_group_development

7. Tehokas ryhmä on sitoutunut
yhteisen tavoitteen
saavuttamiseen.

8. Keskustelujen merkitys
Keskusteluissa yksilöt selittävät omaa ajatteluaan,
välittävät tietoa ja rakentavat uutta tietoa.

9. Yhteisöllisessä työskentelyssä tarvitaan väline(-et) kumpaankin:
Yhteinen tuotos Keskustelu

10. Keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua.

11. Yhteisöllisen tiedonrakentelun
tuloksena syntyy parhaimmillaan
luomus tai innovaatio,
joka ylittää sen, mihin ryhmän
jäsenet olisivat yksinään kyenneet.
Yhteisöllistä oppimista teutaan,
koska se käynnistää
ymmärtävän oppimisen
mekanismeja yksilötasolla.

12. Sosiaalisen median toimintakulttuuri

13. Oletko avoin ja valmis keskusteluun?

14. Lähde: http://news.cnet.com/8301-1023_3-57536659-93/zuckerberg-in-10-years-folks-will-share-1000-times-what-they-do-now/

15. http://www.patientslikeme.com/

16. Avoimuudessa on vaihtoehtoja
• Täysin avoin
– Kaikki voivat lukea ja osallistua
• Osittain avoin
– Kaikki voivat lukea
– Vain jäsenet voivat osallistua
• Suljettu, rekisteröintipakko
– Vain rekisteröityneet käyttäjät pääsevät palveluun,
mutta kuka tahansa voi rekisteröityä
• Suljettu, kutsu vaaditaan
– Vain kutsutut käyttäjät pääsevät palveluun
• Suljettu ja salainen
– Ei listaudu julkisesti; osoite täytyy tietää

17. ” Yritystoiminnassa sosiaalisen median laaja-alaisin
vaikutus koetaan sisäisessä viestinnässä ja
toimintatapojen muutoksessa. Uudet tavat jakaa
tietoa ja osaamista organisatoristen ja
maantieteellisten rajojen yli lisäävät tietotyön
tuottavuutta.
(EVA:n Suora yhteys)
Ryhmissä tekeminen, toisilta oppiminen ja toisten
ideoiden jalostaminen ovat harjoittelua vaativia
taitoja. -- Siksi niitä pitää vahvistaa koulu- ja
opiskeluvaiheessa nykyistä systemaattisemmin.
(EK:n Oivallus)
Lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2011/10/14/koulujen-tietotekniikka-edellakavijyys-ja-uudet-oppimistaidot/

18. Oppijan valinta?
Vai sittenkin
opettajan valinta?
Kuvat ja lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2013/01/16/oppimateriaaligate-ja-opettajien-valinen-yhteistyo/

19. Ennakkoehtoja somen käytölle
• Avoimuuden lisääminen  tiedon jakaminen
• Kontrollin vähentäminen
• Keskeneräisyyden sietäminen
• Kokeilevuus, oppiminen, virheistäkin
• Valmius kuuntelemiseen ja pyrkimys toisten
mielipiteiden ymmärtämiseen (edellyttää
laskeutumista samalle tasolle)
• Keskustelun ja yhteistyön arvostaminen
= Toimintakulttuurin muutos!

20. Sosiaalisen median toimintatapoja
Nopeutunut tiedonkulku Toiminnan dokumentointi
Sosiaaliset merkitykset Avoin yhteistyö
Hiljainen tieto näkyväksi Osaamisen jakaminen
ja tunnistaminen
Tietolähteiden
jakaminen Auttaminen ja Uuden tiedon
yhteinen etu luominen yhdessä
 Toimintakulttuuri muutos

21. Ihmiset ovat klikkauksen
päässä toisistaan.

22. Sosiaaliset verkostot ovat
tehokkaita keskusteluun ja
tiedon välittämiseen
Kuvassa suomeksi kirjoittavat tweettaajat (63632 tunnusta), lähde: http://www.finnishtwitter.com/graph/ (02/2013)

23. Sosiaaliset merkitykset kotisivuilla
(Kuvakaappaukset: http://www.aamulehti.fi/ )

24. Sosiaalisten verkostojen rakenne
Vahvoja sidoksia Heikot sidokset ovat
syntyy, kun kaveri merkittäviä, sillä ne Solmukäyttäjät
on myös kaverin muodostavat siltoja välittävät tietoa
kaveri. verkoston eri tehokkaasti. He voivat
klustereiden välille. myös dominoida
verkostoa.
Yhteydet voivat olla yksi-
tai kaksisuuntaisia.
Sosiaalisen verkoston Ulkopuolisilla ei
luomiseen voidaan käyttää Kiinteät ryhmät
ole yhteyksiä muihin, kierrättävät joskus
monia erilaisia aineistoja. mutta he ovat silti tarpeetontakin tietoa.
osa kokonaisuutta.

25. Tieto leviää verkoston kautta
Henkilö A julkaisee jakaa uutta
sisältöä verkostolleen (esim.
linkki, kirjoitus, kuva, video)
• Jokainen käyttäjä arvioi ja suodattaa sisältöä
• Mitä useampi kaveri välittää saman sisällön, sitä parempi se todennäköisesti on.
• Mitä useampi linkittää saman sisällön tai tykkää samasta sisällöstä, sitä
suositummaksi se nousee ns. sosiaalisissa hakukoneissa.

26. ”
Tiedon jakamisessa ei voi ”hävitä”,
sillä en koskaan pysty antamaan
enemmän kuin saan muilta.

27. Sinä/organisaatiosi
Solmukäyttäjä
Jos olet tavoitettavissa netissä, saat nopeasti tiedon tärkeistä
asioista ja voit luontevasti osallistua keskusteluun.

28. Yhteisöpalvelujen käyttö Suomessa
Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö, http://www.stat.fi/til/sutivi/index.html (7.11.2012)
Kaavion toteutus: Harto Pönkä, 7.11.2012, CC-BY. Kuva: http://www.flickr.com/photos/harto/8165331036/in/photostream/

29. Haluatko
synnyttää elävän
verkkoyhteisön?

30. Miten verkkoyhteisö syntyy?
• Oleellista on, että ihmiset osallistuvat
johonkin yhteiseen toimintaan, jossa
keskeistä on yhteisöllinen työskentelytapa.
• On oltava jokin riittävän tärkeäksi koettu
yhteinen ”syy” osallistua yhteisön toimintaan.
• Yhteisöä tuetaan tukemalla sen jäsenten
välistä vuorovaikutusta ja yhteisöllistä
työskentelyä.
Lisää aiheesta blogissani: http://harto.wordpress.com/2011/10/21/perustetaan-verkkoyhteiso-helpommin-sanottu-kuin-tehty/

31. Isossa verkkoyhteisössä
yhteisöllinen toiminta
keskittyy sen ytimeen.
Lurkkaajat, Pienet Yhteisön ydin
jopa yli 60% kaveriklusterit (ja sisäpiiri)
Lähde: http://www.orgnet.com/community.html

32. Fasilitointi
• Fasilitointi tarkoittaa ryhmäprosessien suunnittelua ja
toteuttamista.
• Alun perin facile = helpottaa
• Fasilitaattori keskittyy rikastavan ja rakentavan
yhteistyön edellytysten luomiseen.
• Fasilitaattori sosiaalisessa mediassa:
– Herättää keskustelua, tuo eri näkökulmia esiin
– Ohjaa ryhmän sisällöntuotantoa
– Nostaa esille osallistujien kysymyksiä, kommentteja yms.
– Toimii sihteerinä ennen, aikana ja jälkeen
– Tiedottaa, jakaa aiheeseen liittyviä linkkejä jne.
– Suunnittelee, mitä seuraavaksi; huolehtii jatkuvuudesta
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Fasilitointi_%28organisaatio%29

33. Tee ainakin nämä
• Tarjoa paikka, jossa voi vaikuttaa
• Ole kiinnostunut: anna ihmisille aito tilaisuus kertoa
mielipiteensä, kannusta siihen
• Sitoudu käyttämään tehtyä kanavaa – edellyttää aktiivisuutta
ja resursseja
• Älä tee ”maailmasta irrallista saareketta”
– Tuo näkyvästi esiin muissa yhteyksissä ja nettipalveluissa
– Hyödynnä sosiaaliset verkostot!
– Kannusta linkittämään, näytä viittaukset ja pingbackit
• Hyväksy ikuinen keskeneräisyys: palvelua/toimintaa tulee
kehittää käyttäjien palautteen ja arvioinnin pohjalta
Lisää aiheesta blogissani: http://harto.wordpress.com/2011/10/21/perustetaan-verkkoyhteiso-helpommin-sanottu-kuin-tehty/

34. Uusia menetelmiä somesta
• Crowdsourcing/verkostohaastattelu
– Tarkoituksena on saada vastauksia tai mielipiteitä johonkin
kysymykseen tai ongelmaan, joka esitetään esim.
mikroblogissa. Hyödynnetään sosiaalista verkostoa ja
käyttäjien osaamista.
– Lue lisää esim. http://blogit.yle.fi/aalto/uusi-nimi-vanhalle-
tiedonhankintametodille-verkostohaastattelu
• Liverapo (-rtointi)
– Raportoidaan tapahtumasta/esityksestä verkkoon.
Keskusteluun voivat osallistua myös ne, jotka eivät ole
paikalla.
• Reaaliaikainen palautekanava
– Esityksen/luennon aikana osallistujat voivat kirjoittaa
verkkoon kommentteja ja keskustella aiheista.
• Ja keskustelu jatkuu netissä –käytäntö
• Kuratointi

35. Sosiaalisen median palveluita

36. Opetusympäristön peruspalikoita
• Oppimisalustat (Moodle, Optima, yms.)
• Blogit (Wordpress, Blogger, Vuodatus.net)
• Wikit (MediaWiki, Wikispaces, Purot.net)
• Käsitekarttatyökalut (Mindmeister, Cmap Tools, Bubbl.us)
• Esitystyökalut (SlideShare, Prezi, Google-esitykset)
• Medianjakopalvelut (videot, kuvat yms.)
• Jaetut dokumentit (Google Docs)
• Jaetut muistiinpanot (Etherpad, Evernote, Diigo)
• Jaetut hakemistot (Dropbox, Box.net, Google Drive, SkyDrive)
• Mikroblogit (Twitter, Yammer, Qaiku)
• Yhteisöpalvelut ja -sivustot (Facebook, Twitter, Google+, Ning)
• Viestintä- ja verkkokokousohjelmat (Adobe Connect, Skype,
Messenger)

37. Verkko-oppimisympäristöt
Älä tyydy pakettiratkaisuun, vaan
yhdistele tarpeesi mukaan!

39. Blogi
http://www.23asiaa.net/

40. Blogi
Kurssiblogi
Kurssin dokumentointi ja yhteinen työtila
 Tehtävät vaiheistettuina ja ohjaus reaaliajassa
 Yhteinen tila, yhteisöllisyyden tukeminen
 Tiedon ja kokemusten jakaminen
http://www.23asiaa.net/

41. Omassa blogissaan
oppija voi arvioida
omaa ja ryhmänsä
työskentelyä sekä
pohtia oppimisen
kannalta keskeisiä
aiheita.

42. Miksi itse bloggaan?
• Blogi sai alkunsa v. 2006 yliopiston kurssilla
• Kirjoittaminen selkiyttää ajatuksia
– ajatusten käsitteellistäminen on itsensä opettamista
– ajatukset ovat kuin puroja, jotka hakevat uomaansa
• Esittelen / merkitsen muistiin, mitä olen tehnyt
• Tuotan asiantuntijatietoa verkostoilleni jakamalla
blogin sisältöjä niihin
• Vaikutan omalla pienellä tontillani maailman menoon
• Markkinointiakin ilmenee, mutta se on ”sivutuote”

43. Blogin etuja projekteissa/hankkeissa
• Sivut (pysyvät tiedot)
– Esittely, osallistujat, ohjausryhmä, materiaalit yms.
– Linkit taustaorganisaatioihin ja muihin hankkeen www-sivustoihin
• Blogikirjoitukset (ajankohtainen toiminta)
– Ajankohtainen tiedotus ja raportointi
– Suunnitelmat, esityslistat, pöytäkirjat, terveiset tapahtumista, dokumenttien
kommentointi yms.
– Linkkejä, sisältöupotuksia, yhteistyökumppaneiden kirjoituksia yms.
• Kommenttipalsta
– Sisäiset keskustelut
– Mahdollistaa ulkopuolisten osallistumisen
• RSS-syötteet mahdollistavat blogin liittämisen muihin www-sivustoihin
 Avoin reaaliaikainen tiedotus- ja yhteistyöalusta
 Toiminta jää talteen ja aiempaan on helppo palata myöhemmin

44. http://www.mindmeister.com/

45. Käsite- ja miellekartat
 Esittää käsitteet ja niiden väliset yhteydet
 Tiedon visualisointi, ideointi, jäsentäminen, suunnittelu jne.
 Kognitiivinen työkalu tiedonrakentelun tukemiseen
http://www.mindmeister.com/

46. http://www.pearltrees.com/

47. http://docs.google.com/

48. Jaetut dokumentit
Toimisto-ohjelmat ryhmäominaisuuksilla
 Asiakirjojen, taulukoiden ja esitysten tekeminen yhdessä
 Helppo ottaa käyttöön, kun ohjelmat ovat ennestään tuttuja
http://docs.google.com/

49. Yhteiset muistiinpanot
Katso esimerkki: http://screencastle.com/watch/bf101617408882a288f7b434455f03d7
TIEKE:n muistio, vapaasti käytössä: http://muistio.tieke.fi/

50. https://www.yammer.com/

51. Pintakilta: wiki opetuksen materiaalipankkina ja dokumentointina, http://pintakilta.wikispaces.com/NP2012+Nissan-Projekti+2012

52. LETopinnot: wiki ryhmien yhteisöllisen oppimisen tukena, http://letopinnot.purot.net/vasara

53. Wikien käyttötarkoituksia
• Yhteistyö, tiedonrakentelu, oppiminen
– Suunnitelmien ja muiden tekstien yhteiskirjoitus
– Palaute-/vuorovaikutuskanava
– Ryhmätöissä: projektityöt, tiedekirjat, opinnäytteiden
ohjaamisessa jne.
– Kurssin kotisivuna
• Kollektiivisen tietopankin kartuttaminen
– Materiaalien kerääminen ajankohtaisesta asiasta
– Dokumentaatiot, sanakirjat (vrt. Wikipedia) yms.
– Usein kysytyt kysymykset, ”tietämyspankit”
• Esim. harjoittelujen, oppinnäytetöiden ja tutkimuksen
tietopankit

54. https://www.facebook.com/Senjaopettaa

55. https://www.dropbox.com/

56. http://www.doodle.com/

57. http://pinterest.com/hponka/social-media-statistics-and-insights/

58. http://paper.li/hponka/1307906119

59. Miten valita sopivat some-palvelut?
Sosiaalisen median
palvelut koostuvat
teknisistä ominaisuuksista
ja käyttömahdollisuuksista
(so. affordansseista).
Toimiva luokittelutapa on
esittää palvelun tärkeimmät
piirteet. Tässä yksi esimerkki.
Lähde: http://nform.ca/publications/social-software-building-block

60. Sisällöntuotantoa ja saavuttamista
SISÄLLÖNTUOTANTOON SAAVUTTAMISEEN

61. Pedagoginen käytettävyys
• Minkälaisen työskentelyn palvelu mahdollistaa?
• Ryhmien muodostaminen ja ryhmätoiminnot
• Yksittäisten käyttäjien välinen viestintä
• Sisältöjen ja toimintojen liitettävyys”sisään” ja ”ulos”
– RSS-syötteet (eroja myös syötteiden sisällöissä)
– Muut liittämis- ja upotusmahdollisuudet
• Seurattavuus: olennainen sisältö vs. informaatiotulva
• Palvelun käyttöönotto – nopeaa vai hankalaa?
 Palvelun ominaisuudet vs. pedagoginen käyttötarkoitus

62. Käytettävien ohjelmien koordinointi
• Mitä välineitä missäkin vaiheessa?
• Mitä laitteita on käytössä?
– Pöytäkoneet, läppärit, tabletit, älytaulut, kännykät
• Voidaanko käyttää myös ei-tuettuja sosiaalisen
median palveluja?
• Missä määrin osallistujat voivat valita käytettäviä
ohjelmia/palveluita?
• Tärkeimmistä välineistä kannattaa tehdä
suunnitelma koulutuksen (projektin tms.) ajalle

63. Sosiaalisen median opetuskäytön vaiheet
Kuva saatavana: http://www.flickr.com/photos/harto/5144222216/

64. KIITOS!
Harto Pönkä
http://twitter.com/hponka/
http://slideshare.com/hponka
http://harto.wordpress.com/
http://www.innowise.fi/
Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi