Koulutus Lapin yliopistolla, 17.4.2018, Harto Pönkä, Innowise

1. Näkökulmia oppimisen
arviointiin
Harto Pönkä
17.4.2018

2. Sitä opitaan,
mitä arvioidaan.
Ja siten opitaan, miten arvioidaan.

3. Arvioinnin lähtökohtia

4. Arviointikulttuurin kehittämisen haasteita
• Arvioinnin on totuttu tarkoittavan osaamisen mittaamista.
• Arviointi on kohdistunut pääasiassa lopputulokseen.
• Arviointi on ollut lähinnä opettajien vastuulla.
• Palaute on kohdistunut senhetkiseen tilanteeseen.
 Näin saadaan kurssille arvosana, mutta unohdetaan muut
arvioinnin tehtävät.
 Arvioinnin tulisi antaa oppijalle eväitä arvioida omaa
osaamistaan ja toimintaansa sekä oppia ja kehittyä
itsenäisesti.

5. Arviointikulttuurin kehittämisen avaimia
• Arvioinnin on totuttu tarkoittavan osaamisen mittaamista.
– Arvioinnin tulisi motivoida ja tukea oppimista.
• Arviointi on kohdistunut pääasiassa lopputulokseen.
– Arvioinnin tulisi olla osa oppimis- ja ohjaamisprosessia.
• Arviointi on ollut lähinnä opettajien vastuulla.
– Oppijoiden tulisi osallistua keskusteluun
arviointikriteereistä ja olla aktiivisia toimijoita arvioinnissa,
jotta he oppisivat arviointitaitoja.
• Palaute on kohdistunut senhetkiseen tilanteeseen.
– Palautteen tulisi edistää oppijoiden kehittymistä
pidemmällä aikavälillä (elinikäinen oppiminen).

6. Arvioinnin 3+1 tavoitetta
Lähde: Crisp, 2012, Virtanen, Postareff & Hailikari (2015) mukaan,
https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2015/03/27/millainen-arviointi-tukee-elinikaista-oppimista/
”Integroiva arviointi kuvaa arviointitapahtumia, joiden tavoite
on vaikuttaa opiskelijoihin tulevaisuuden oppijoina.”

7. Arvioinnin tavoitteet
• Diagnostinen arviointi
– Nykyistä osaamista mittaava arviointi
– Esim. ennakkotehtävät ja alkutestit
• Formatiivinen arviointi
– Oppimisprosessin aikainen arviointi ja palaute
– Esim. välitestit, välipalautteet
• Summatiivinen arviointi
– Jakson oppimistavoitteiden toteutumisen tai osaamisen arviointi
– Esim. loppukoe, oppimistuotosten arvioinnit
• Integroiva arviointi
– Arviointia, jonka tavoitteena on edistää osaamisen ja oppimistaitojen
kehittymistä pidemmällä tähtäimellä.
– Oppijalla keskeinen rooli. Voi tapahtua osana muuta arviointia.
– Esim. itsereflektiotehtävät, mahdollisuus parantaa koetulosta saadun
palautteen perusteella
KohdistuunykyhetkeenKatsootulevaan
Ks. Crisp, 2012, http://www.hunter.cuny.edu/academicassessment/repository/files/Integrative%20assessment%20-
%20reframing%20assesment%20practice%20for%20current%20and%20future%20learning.pdf

8. Integroivan arvioinnin piirteitä
• Opiskelijat voivat osallistua oppimistavoitteiden ja kriteerien
asettamiseen.
• Opiskelijat voivat tehdä päätelmiä omasta oppimisesta tai
suoriutumisesta saamansa palautteen avulla.
• Opiskelijoille annetaan työkaluja analysoida omaa
lähestymistapaansa ja oppimisstrategiaansa tehtävän aikana.
• Opiskelijat voivat parantaa vastaustaan tai suoriutumistaan
saamansa palautteen avulla.
• Opiskelijoille annetuilla tehtävillä on muutakin merkitystä tai
käyttöarvoa kuin osaamisen arviointi.
• Opiskelijoita palkitaan omien aivojen käytöstä eikä yksittäisten
tietojen, taitojen tai suoritusten perusteella.
Lähde: Crisp, 2012, http://www.hunter.cuny.edu/academicassessment/repository/files/Integrative%20assessment%20-
%20reframing%20assesment%20practice%20for%20current%20and%20future%20learning.pdf

9. Tiedon omaksumisen tasot
(Bloomin uudistettu taksonomia, Coffey, 2008,
http://www.learnnc.org/lp/pages/4719, kuva: Toikkanen, 2008)
Käyttäytyminen ja osallistuminen verkossa
(Li ja Owyang, 2010, kuva:
https://paivihollanti.wordpress.com/2010/02/19/asiakkaan-sosiaalinen-
toiminta/ )
Mitä arvioidaan?

10. Hyvän arvioinnin perusteita
• Oppijat tietävät arviointikriteerit etukäteen.
– Mitä opitaan, miten ja mihin tarkoitukseen.
• Arviointi kohdistuu oppimistavoitteisiin, ei riipu tekijästä ja on
kaikille sama (reliabiliteetti).
• Arviointi mittaa sitä, mitä sen on tarkoituskin mitata:
arvosanat vastaavat osaamisen laajuutta ja tasoa (validiteetti).
• Oppija ei ole vain arvioinnin passiivinen vastaanottaja, vaan
kyse on vuorovaikutteisesta oppimistilanteesta.
• Opettajan arvioinnin lisäksi tehdään itsearviointia ja
vertaisarviointia.
– Itsearviointi kehittää reflektiotaitoa.
– Vertaisarviointi on samalla oppimistilanne oman tieteenalan
laatukriteereihin ja palautteen antoon.
– Apuna voi käyttää mallivastauksia ja arviointimatriiseja.

11. Arviointi, palaute, ohjaus

12. Parhaimmillaan palaute kannustaa,
vahvistaa itsetuntemusta sekä
tukee oppimisprosessia.

13. Palautteen merkitys ohjauksessa
1. Arviointitehtävä
– Opiskelijoiden tiedot ja taidot
– Auttaa opiskelijoita kehittymään ja oppimaan
2. Motivointitehtävä
– Opiskelijoiden aktivointi ja motivointi oppimiseen
– Auttaa opiskelijoita jatkamaan työskentelyä
3. Ohjaustehtävä
– Opiskelijoiden auttaminen opiskeluun liittyvissä ratkaisuissa
– Auttaa opiskelijoita toimimaan tarkoituksenmukaisesti
Mukaillen lähdettä: Viitanen, 2016, http://www.slideshare.net/KirsiViitanen/palaute-verkkooppimisessa-ja-ohjaamisessa

14. Arvioinnin ja palautteen kohteet
Mukaillen lähdettä: Kupias, Peltola & Saloranta, 2011, Onnistu palautteessa

15. Mukaillen lähdettä: Kupias, Peltola & Saloranta, 2011, Onnistu palautteessa
Palautetyylit

16. Rakentava palaute = positiivista ja korjaavaa
• Huomioidaan, kiitetään ja palkitaan siitä, mikä on
hyvää opiskelijan työskentelyssä
• Yksilötasolla positiivisuus vahvistaa itsetuntoa,
uskallusta ja kykyä vastaanottaa korjaavaa palautetta
• Korjaava palaute kohdistuu toimintaan, ei henkilöön, ja
sen tarkoituksena on löytää positiivinen ratkaisu
• Palaute voidaan antaa kerroksittain ns.
hampurilaistekniikalla (pihvi keskellä):
– Aloitetaan myönteisellä viestillä
– Esitetään korjattava asia ja sovitaan toimenpiteistä
– Päätetään tilanne positiivisesti
Mukaillen lähdettä: Kynsijärvi, Valli ja Väisänen, 2008, http://slideplayer.biz/slide/2933464/

17. Palautteen vaikutuksen portaat
Mukaillen lähdettä: Kupias, Peltola & Saloranta, 2011, Onnistu palautteessa

18. Arviointi ymmärtävässä oppimisessa

19. Lisätietoa: https://harto.wordpress.com/2013/10/02/kaytannon-oppimismalli-ymmartavaan-ja-yhteisolliseen-oppimiseen/

20. Yhteisöllisessä oppimisessa tarvitaan taitoa arvioida ryhmän tuotosta sekä
esittää sen perusteella kysymyksiä ja antaa rakentavaa palautetta.

21. PYRI SIIHEN, ETTÄ OPPIJAT…
1. selittävät ajatteluaan ja
välittävät tietoa toisilleen
2. arvioivat tietoa kriittisesti
3. esittävät kysymyksiä
4. rakentavat uutta tietoa
5. ratkaisevat ongelmia
6. soveltavat oppimaansa
Yhteisöllistä oppimista edistää oppimistavoite,
jonka saavuttamiseen tarvitaan jokaisen ryhmän
jäsenen sitoutumista ja panosta.

22. Case: käsitekarttoja vaiheistettuna
Lähde: Lukkarinen, H. & Kääriäinen, M., 2012, teoksessa Sosiaalisen median opetuskäyttö,
http://herkules.oulu.fi/isbn9789514298233/isbn9789514298233.pdf

23. Lähde: Biggs & Collis, 1982, Biggs & Tang, 2011, suomeksi esim. http://www.oppi.uef.fi/wanda/isvy/arviointimateriaali/solotaksonomia.html
ja Anu Ylitalo, 2011: https://www.slideshare.net/aylitalo/arviointi-korkeakouluopetuksessa-anuylitalotritoniaedulab2011
Osaaminen
Virheitä
Väärinkäsityksiä
Nimetä
Tunnistaa
Kuvailla
Yhdistää
Listata
Soveltaa
Analysoida
Vertailla
Kritisoida
Johtaa
Luoda
Muodostaa
Yleistää
Päätellä ja
perustella
Teoretisoida
Todistaa
Esirakenteinen
Vastaus ei vastaa
kysymykseen, siinä
virheitä tai
väärinkäsityksiä.
Yksirakenteinen
Vastauksessa
esitetään yksi
olennainen asia.
Monirakenteinen
Vastauksessa on
useita olennaisia,
mutta toisistaan
irrallisia asioita.
Relationaalinen
Vastauksessa on
tiedon yhdistelyä ja
kokonaiskuva
asiasta.
Laaja abstraktinen
Vastauksessa sovelletaan
tietoa ja liitetään se
laajempaan yhteyteen.
Määrällinen arviointi Laadullinen arviointi
SOLO-taksonomia
(Structure of Observed Learning Outcome)

24. Yhteisöllisen oppimisprosessin arviointi

25. Runsas keskustelu yhteisöllisen prosessin
alussa ennustaa hyvää lopputulosta.
Tiedonrakentelun prosessi

26. Ohjaus oppimisen mahdollistajana
Vuorovaikutteinen
ohjaus, joka
perustuu
jatkuvaan
oppimisprosessin
arviointiin,
mahdollistaa
syvällisen
oppimisen.
Lähde: https://harto.wordpress.com/2013/04/16/luovan-ongelmanratkaisun-ja-innovaatioiden-analyysia-innolukiosta/

27. Ryhmän työskentelyprosessi
Olivatko kaikki ryhmän jäsenet aktiivisia?
Oliko ryhmä muodostanut yhteisen tavoitteen?
Oliko työskentely vastavuoroista?

28. • Arviointi kohdistuu oppimisprosessiin ja käsitteellisen
ymmärryksen muutokseen
• Kerää tietoa prosessista eli kaikesta siitä, mitä matkan
varrella tapahtui
– Ryhmien keskustelut
– Verkkopalveluihin kertynyt data tiedon prosessoinnista
– Opiskelijoiden tuotokset (tekstit, käsitekartat ym.)
– Opiskelijoilta saatu palaute, muut tiedot ja havainnot
• Esimerkiksi näin:
1) Aseta tiedot aikajanalle tai taulukkoon,
2) analysoi tietoja eli vertaa niitä suunnitelmaasi ja
esim. tekemääsi arviointimatriisiin,
3) tee johtopäätökset ja anna palautteet
Yhteisöllisen oppimisen arviointi

29. • Mitkä havainnot olivat yhteydessä toisiinsa?
– Mitkä asiat estivät ryhmän vuorovaikutusta ja oppimista?
– Mitkä asiat edistivät ryhmän vuorovaikutusta ja oppimista?
• Miten keskustelut vaikuttavat ryhmän
onnistumiseen tehtävässä?
• Miten työ/osallistuminen jakaantui ryhmien
jäsenten kesken?
• Onnistuiko ryhmien roolitus ja kokoonpanot?
• Mitä havaitset oppijoiden/ryhmien
oppimiskulttuurista?
• Mihin opettajan olisi pitänyt reagoida ja miten?
Johtopäätökset oppimisprosessista

30. Yhteisöllistä oppimista edistävät tekijät
Lähde: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf (tapaustutkimus I/Optima)

31. Paras todennäköisyys hyviin oppimistuloksiin oli niillä
opiskelijoilla, jotka olivat aktiivisia ryhmänsä wikin
tekemisessä.
Ne opiskelijat, jotka olivat aktiivisia blogireflektoijia,
olivat myös aktiivisia wikiartikkeleiden muokkaajia ja
kirjoittajia. Tätä voidaan pitää esimerkkinä oppimisesta,
joka on yhtä aikaa reflektoivaa ja yhteisöllistä.
”
Jari Laru, 2012, teoksessa Sosiaalisen median opetuskäyttö (toim. Pönkä, Impiö & Vallivaara) http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-
951-42-9823-3 Tarkemmin Larun väitöskirjassa: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9940-7

32. Automatisointia ja pelillisyyttä

33. Lähde: Pekka Peura, 2014, http://www.slideshare.net/peurapekka/oppimispolku-ja-itsearviointi-oppimisen-tukena
Kone voi tehdä määrällisen arvioinnin

34. Esimerkkinä Jari Larun kurssi: http://www.slideshare.net/larux/tieto-ja-viestintatekniikka-
pedagogisena-tyovalineena-luento-1
Arviointikriteerit osaamismerkkeinä

35. Lopuksi…

36. Kyse on toimintakulttuurin kehittämisestä

37. Suunnittelu-toteutus-arviointi ⟳
Opettajan toimintamalli (menetelmät ja työkalut)
Reflektointi Reflektointi
Toimintamallia kehitetään perättäisten toteutusten avulla
Reflektointi
Vrt. Gravemeijer & Cobb, 2006
Opetus-
jakso
Opetus-
jakso
Opetus-
jakso
Opetus-
jakso

38. Keskustelu
ja
kysymykset

39. Harto Pönkä
http://twitter.com/hponka/
http://slideshare.com/hponka
http://harto.wordpress.com/
http://www.innowise.fi/
Kiitos!