Luento sosiaalisesta mediasta Oulun hiippakunnan henkilöstölle Hengellinen työ verkossa -koulutustilaisuudessa 2.3.2010, Harto Pönkä, http://www.innowise.fi/
3. Web 2.0 ja semanttinen web Semanttisen webin piti mullistaa maailma, mutta sen tekikin sosiaalinen media.
4. Web 2.0 –käsite viittaa tiettyihin tekniikoihin ja suunnitteluperiaatteisiin.
5. Sosiaalisen median käsite Lähde: http://harto.wordpress.com/2009/07/27/sosiaalisen-median-maaritelmia/ Sisällöt Yhteisöt Teknologiat Yhteisten merkitysten muodostamisen prosessi
9. Keskeistä on yhteinen tavoite tai ratkaistava ongelma , vastavuoroisuus ja älyllisten ponnistelujen jakaminen . Osallistumalla yhteisön työskentelyyn yksilöt voivat saavuttaa enemmän kuin mihin yksinään pystyisivät.
12. sisällön tuottajat sisällön kuluttajat Lähde: http://blogs.forrester.com/groundswell/2007/04/forresters_new_.html Sosiaalisen median käyttäjäryhmät
13. Nuoret käyttävät eniten sosiaalista mediaa, mutta palveluiden välillä on isoja eroja . Lähde: http://www.rapleaf.com/company_press_2008_06_18.html
15. Ihmiset muodostavat verkoston , jossa jokainen on enintään kuuden askeleen päässä muista. Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Six_degrees_of_separation
17. Käyttäjät muodostavat sosiaalisia verkostoja. Tämä verkosto syntyi noin kahdessa viikossa. Verkostot välittävät tietoa, keskustelevat, muodostavat ryhmiä jne. Solmukäyttäjät ovat keskeisiä toimijoita, mutta he voivat myös dominoida verkostoa. Lähde: http://harto.wordpress.com/2009/03/22/qaikun-sosiaalinen-verkosto-visualisoituna/
18. Sosiaalisten verkostojen rakenne Heikot sidokset ovat merkittäviä, sillä ne muodostavat siltoja verkoston eri klustereiden välille. Solmukäyttäjät välittävät tietoa tehokkaasti. He voivat myös dominoida verkostoa. Kiinteät ryhmät kierrättävät joskus tarpeetontakin tietoa. Yhteydet voivat olla yksi- tai kaksisuuntaisia. Sosiaalisen verkoston luomiseen voidaan käyttää monia erilaisia aineistoja . Vahvoja sidoksia syntyy, kun kaveri on myös kaverin kaveri. Ulkopuolisilla ei ole yhteyksiä muihin, mutta he ovat silti osa kokonaisuutta.
22. Twitterissä monilla on satoja ja tuhansia kontakteja, mutta vain harvojen kanssa ollaan aktiivisesti yhteydessä. Lähde: http://www.uic.edu/htbin/cgiwrap/bin/ojs/index.php/fm/article/view/2317/2063
23. Jokainen verkottuu omalla tavallaan Lähde: http ://www.connectedaction.net/2008/12/20/distinguishing-social-network-attributes-of-online-social-roles/
26. Luottamus on tunne tai varmuus siitä, että johonkuhun tai johonkin voi luottaa, että joku tai jokin ei petä toiveita tai aiheuta pettymystä. (Kielitoimiston sanakirja, 2004)
37. Yli 400 milj. käyttäjää. Yli 200 milj. päivittäistä käyttäjää. Yli 100 milj. aktiivista mobiilikäyttäjää. Yli 35 milj. käyttäjää päivittää tilaviestinsä vähintään kerran päivässä. (Laskenut 45 milj.sta!) Lähde: http://www.facebook.com/press/info.php?statistics (22.02.2010)
38. Sosiaalisissa verkostopalveluissa selvästi tärkeintä on pitää yhteyttä kavereihin . Lähde: http://www.pewinternet.org/Reports/2009/Adults-and-Social-Network-Websites.aspx
Sosiaalinen media on prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla. (Jussi Pekka-Erkkola sekä Kalliala ja Toikkanen 2009)
Sisällön tuottajat – kuluttajat. Ennuste 2013: 50% käyttäjistä tuottaa sisältöä ja 70% käyttäjistä kuluttaa muiden tuottamaa sisältöä. Nykyisin 43% ja 60%.
Esim. Flickr-kuvanjakopalvelu saavuttaa myös ueista 35-44-vuotiaita. Facebook, LinkedIn.
Esimerkiksi blogit, Wikipedia
Mobiilisti verkossa aina ja kaikkialla? Informaali: Esimerkkejä: keskustelujen ja mikroblogien käyttö seminaarien ja luentojen aikana. Saadaan useampia osallistumaan, aivot hyrräämään. Toinen esimerkki: 6th sense – miltä tuntuisi esimerkiksi se, että saisit kännykkääsi tietoja Wikipediasta aina kulloisestakin ympäristöstäsi. Formaali: Mobiilin oppimisen ratkaisut ihan oikeasti poistavat koulun seinät. Esimerkkeinä vaikkapa mobiililuontopolku: mobiiliteknologian avulla tehtiin ryhmätöitä luonnossa – väline oli keskeinen oppimisen mahdollistaja. Todellisuus lisääntyy, teknologia mahdollistaa ja laittaa liikkeelle oppimisen prosesseja.
Monelle tutuin. toiseksi suosituin nettipalvelu heti Googlen jälkeen. Kasvaa nopeiten yli 35-vuotiaiden keskuudessa.
Kuten edellisestä kuvasta tuli esille, opiskelijoita motivoi se, että he pääsevät ilmaisemaan itseään yksilöllisesti. Esimerkiksi lukiolaistytöt olivat kommentoineet erästä web-pohjaista mindmap-ohjelmaa, että ”ihan kiva, mutta se on ruma”. Yksi piirre sosiaalistakin mediaa on tuunaaminen – muuttaminen omanlaiseksi. Tämä tulee esille esimerkiksi blogien opetuskäytössä – aina pitää näyttää, miten ulkoasua voidaan muuttaa. Yleisesti ottaen: tekniikka ei riitä, sen pitää olla myös kivaa. Vähän sama kysymys, että pitääkö koulussa viihtyä.