Harto Pönkä 14.9.2009, Oppimisympäristöt ja viestintä -opintojakso, Edutool-maisteriohjelma, Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö (http://let.oulu.fi/), Oulun yliopisto.

1. Sosiaalinen media oppimisympäristönä Oppimisympäristöt ja viestintä (5 op), 14.9.2009 Harto Pönkä Learning and Educational Technology Research Unit (LET)

2. 1. KEHITYKSEN KULKU 2. SOSIAALINEN MEDIA 3. SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÄJÄT 4. SOSIAALISET VERKOSTOT 5. SOSIAALISEN MEDIAN YHTEISÖT 6. SOSIAALINEN MEDIA OPETUKSESSA

3. Nyt olemme täällä, mutta semanttinen web ei ole mullistanut maailmaa. Sosiaalinen media on.

7. 1. KEHITYKSEN KULKU 2. SOSIAALINEN MEDIA 3. SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÄJÄT 4. SOSIAALISET VERKOSTOT 5. SOSIAALISEN MEDIAN YHTEISÖT 6. SOSIAALINEN MEDIA OPETUKSESSA

8. Sosiaaliselle medialle on ominaista käyttäjien verkostoituminen ja yhteisöllinen toiminta.

10. Sosiaalinen media on enimmäkseen a v o i n Avoimuus vaatii näkökulman muutosta ja rohkeutta toimia omalla nimellään julkisesti.

12. Sosiaalisen median palvelut Ominaisuuksien lisääntyessä myös oppimiskynnys kasvaa. Yksinkertainenkin palvelu tarjoaa lukuisia käyttömahdollisuuksia. Monimutkaiset palvelut koostuvat yleensä yksinkertaisten palvelujen toiminnoista. Jakopalvelut, esim. Delicious Mikroblogit, keskustelut Blogit, wikit Rajatut ryhmä- ja yhteisösivustot. Verkostoitumis- ja yhteisöpalvelut

13. Tämän kaltainen sosiaalisen median palvelujen kategorisointi toimii huonosti.

14. Mistä SoMe-palvelut on tehty? Lähde: http://nform.ca/publications/social-software-building-block Sosiaalisen median palvelut koostuvat teknisistä ominaisuuksista ja käyttömahdollisuuksista (so. affordansseista). Toimiva luokittelutapa on esittää palvelun tärkeimmät piirteet . Tässä yksi esimerkki.

16. Mitä olet valmis jakamaan netissä ja kenelle?

18. 1. KEHITYKSEN KULKU 2. SOSIAALINEN MEDIA 3. SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÄJÄT 4. SOSIAALISET VERKOSTOT 5. SOSIAALISEN MEDIAN YHTEISÖT 6. SOSIAALINEN MEDIA OPETUKSESSA

19. 43 EU:n väestöstä käy netissä joka päivä. 16-24-vuotiailla lukema on 66% . Heistä 74% luo tai jakaa verkkosisältöjä. Lähde: http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=IP/09/1221&format=HTML&aged=0&language=FI

21. Nuoret käyttävät eniten sosiaalista mediaa, mutta palveluiden välillä on isoja eroja. Lähde: http://www.rapleaf.com/company_press_2008_06_18.html

22. Yli 250 milj. käyttäjää. Yli 120 milj. päivittäistä käyttäjää. Yli 30 milj. aktiivista mobiilikäyttäjää. Yli 30 milj. käyttäjää päivittää tilaviestinsä vähintään kerran päivässä. Lähde: http://www.facebook.com/press/info.php?statistics

23. Sosiaalisen median käyttäjäryhmät sisällön tekijät sisällön käyttäjät Lähde: http://blogs.forrester.com/groundswell/2007/04/forresters_new_.html

24. 1/19/80 -sääntö 1% tuottaa suurimman osan sisällöstä 19% osallistuu sisällön tuottamiseen 80% osallistuu passiivisesti Tämän siis voidaan olettaa toteutuvan ilman opettajaa .

25. Innovaattorit, varhaiset omaksujat ja kaukana perässä tuleva enemmistö Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Crossing_the_Chasm Nopeutuva kasvu Hidastuva kasvu Viimeisetkin tulevat mukaan Kuilu Huippu

26. ” Nomadit” siirtyvät uudelle lähteelle, kun entinen kuivuu. Jaiku-mikroblogi tyhjeni vuoden 2009 alussa.

27. 10% Internetin käyttäjistä on poistanut profiilinsa jostakin sosiaalisesta verkostosta. Nykyisistä käyttäjistä 28% on poistanut profiilinsa jostakin sosiaalisesta verkostosta. 17% profiilinsa poistaneista on lopettanut sosiaalisten verkostojen käytön kokonaan. 60% aikuisista käyttäjistä suojaa täydellisen profiilinsa sosiaalisissa verkostoissa. Lähde: http://www.pewinternet.org/Reports/2009/Adults-and-Social-Network-Websites.aspx ” Minä vain lopetin sen käytön.”

28. Mistä verkkoidentiteetti koostuu?

29. 1. KEHITYKSEN KULKU 2. SOSIAALINEN MEDIA 3. SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÄJÄT 4. SOSIAALISET VERKOSTOT 5. SOSIAALISEN MEDIAN YHTEISÖT 6. SOSIAALINEN MEDIA OPETUKSESSA

30. Ihmiset muodostavat verkoston , jossa jokainen on enintään kuuden askeleen päässä muista. Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Six_degrees_of_separation

31. Sosiaalisten verkostojen rakenne Heikot sidokset ovat merkittäviä, sillä ne muodostavat siltoja verkoston eri klustereiden välille. Solmukäyttäjät välittävät tietoa tehokkaasti. He voivat myös dominoida verkostoa. Kiinteät ryhmät kierrättävät joskus tarpeetontakin tietoa. Yhteydet voivat olla yksi- tai kaksisuuntaisia. Sosiaalisen verkoston luomiseen voidaan käyttää monia erilaisia aineistoja . Vahvoja sidoksia syntyy, kun kaveri on myös kaverin kaveri. Ulkopuolisilla ei ole yhteyksiä muihin, mutta he ovat silti osa kokonaisuutta.

32. Twitterissä monilla on satoja ja tuhansia kontakteja, mutta vain harvojen kanssa ollaan aktiivisesti yhteydessä. Lähde: http://www.uic.edu/htbin/cgiwrap/bin/ojs/index.php/fm/article/view/2317/2063

33. ” Kaverien” määrä kasvaa Twitterissä vain tiettyyn rajaan asti, kun seurattavien määrä kasvaa yhä suuremmaksi. Kaveri = käyttäjä, johon on ollut suoraan yhteydessä vähintään kahdesti. Lähde: http://www.uic.edu/htbin/cgiwrap/bin/ojs/index.php/fm/article/view/2317/2063

34. Verkostoituminen tapahtuu nopeasti. Tämä verkosto syntyi noin kahdessa viikossa. Käyttäjillä oli keskimäärin 19,6 yhteyttä . Käyttäjien etäisyys toisistaan oli keskimäärin 2,23 . Lähde: http:// harto.wordpress.com/2009/03/22/qaikun-sosiaalinen-verkosto-visualisoituna/

35. Reitti verkoston ytimeen Jos olet verkoston reunalla, et tiedä millaista elämä on ytimessä.

36. 1. KEHITYKSEN KULKU 2. SOSIAALINEN MEDIA 3. SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÄJÄT 4. SOSIAALISET VERKOSTOT 5. SOSIAALISEN MEDIAN YHTEISÖT 6. SOSIAALINEN MEDIA OPETUKSESSA

37. On sanottu, että sosiaalisen median yhteisöissä on joukkoälyä . Oppimistutkijan silmin kyse on yhteisöllisestä tiedon jakamisesta ja -rakentelusta. Parvet ja verkostot tuottavat sisältöjä monipäisesti . Sosiaalisessa mediassa on verkkovoimaa.

38. Keskeistä on yhteinen tavoite tai ratkaistava ongelma , vastavuoroisuus ja älyllisten ponnistelujen jakaminen . Osallistumalla yhteisön työskentelyyn yksilöt voivat saavuttaa enemmän kuin mihin yksinään pystyisivät.

41. Wikipedian käyttäjien aktiivisuus on laskenut kaikissa muissa paitsi aktiivisimmassa käyttäjäryhmässä (=yli 1000 editointia). Lähde: http://asc-parc.blogspot.com/2009/08/part-2-more-details-of-changing-editor.html

42. Wikipedia-sivujen muokkausten kumoaminen lisääntyy . Jopa 25% satunnaisten käyttäjien muokkauksista kumotaan. Lähde: http://asc-parc.blogspot.com/2009/08/part-2-more-details-of-changing-editor.html Luvut eivät sisällä robottien ja häiriköiden tekemien muutosten kumoamisia.

43. 1. KEHITYKSEN KULKU 2. SOSIAALINEN MEDIA 3. SOSIAALISEN MEDIAN KÄYTTÄJÄT 4. SOSIAALISET VERKOSTOT 5. SOSIAALISEN MEDIAN YHTEISÖT 6. SOSIAALINEN MEDIA OPETUKSESSA

44. Miten olet käyttänyt sosiaalista mediaa opetuksessa tai työssä?

45. Kaksi tapaa Helpoin tapa käyttää sosiaalista mediaa opetuksessa on tuoda se koulun sisäpuolelle.

46. Kuva: http:// xkcd.com/256/ Toinen vaihtoehto on lähteä opintomatkalle sosiaalisen median yhteisöihin.

47. Onko sosiaalinen media uusi TVT:n opetuskäytön utopia? Lehtinen, 2006 soveltaen Väsymättömän ja yksilöllisen harjaannuttajan utopia Älykkään tutorin utopia Mikromaailmojen utopia Virtualisoinnin utopia Mobiilin oppimisen utopia Web 2.0:n ja sosiaalisen median utopia

48. Sosiaalinen media oppimisympäristönä Sisältöresurssit tiedonhaku, oppimateriaalien jakaminen Kognitiiviset työkalut tiedon prosessointi, tiedonrakentaminen, käsitteellinen muutos Henkilökohtainen oppimisympäristö ajattelun jäsentäminen, oppimisresurssien seuraaminen Yhteisölliset työkalut tiedonrakentelu, jaettu asiantuntijuus, vastavuoroinen ymmärtäminen Yhteisöllinen oppimisympäristö oppimisprosessin vaiheistaminen, ryhmäprosessien tukeminen Yhteisöresurssit tiedonhaku, yhteisöllisesti tuotettu tieto, vertaistuki, verkostoituminen

49. Sosiaalinen media tarjoaa opetukseen sisältöjä, työkaluja ja ympäristöjä Sosiaalinen media oppimisympäristönä Sisältöresurssit tiedonhaku, oppimateriaalien jakaminen Kognitiiviset työkalut tiedon prosessointi, tiedonrakentaminen, käsitteellinen muutos Henkilökohtainen oppimisympäristö ajattelun jäsentäminen, oppimisresurssien seuraaminen Yhteisölliset työkalut tiedonrakentelu, jaettu asiantuntijuus, vastavuoroinen ymmärtäminen Yhteisöllinen oppimisympäristö oppimisprosessin vaiheistaminen, ryhmäprosessien tukeminen Yhteisöresurssit tiedonhaku, yhteisöllisesti tuotettu tieto, vertaistuki, verkostoituminen

50. Kurssin yhteinen blogi tai wiki 1. Kaikki lähtee yhdestä palikasta Kurssiblogi + opiskelijoiden blogit 2. Annetaan palikoita myös oppijoille Ning-sivusto: Keskustelut + Blogit + Ryhmät + Videot ja kuvat Saatavana on myös valmiita rakennussarjoja Wiki + Opiskelijoiden blogit + Kuvat ja videot + Miellekartat 3. Laitetaan monta palikkaa yhteen!

53. Edutool Seurantasivuna wikin etusivu Blogit Wikin sisältösivut Wikin työtilat Qaiku MediaWiki Jokaisella oppimisympäristön osalla on oma tarkoituksensa opetuksen ja oppimisen tukemisessa. Osa ympäristöstä on julkinen, osa suojattu.

55. Oppimispolku Lähita-paaminen Itsenäinen työskentely Blogissa Yhteisöllinen työskentely wikissä Arviointi Itsenäinen työskentely Semi-naari Luento Verkko-keskustelu Lukeminen Luentopäivä-kirja Arviointi Arviointi Arviointi Arviointi Itsearviointi Itsesäätelytaidot Oppimisstrategiat Motivaatio Yhteisöllinen tiedonrakentaminen Oppimisprosessin ohjaaminen Opetuksen vaiheistaminen Opettajan ja opiskelijan roolit

57. Verkkoympäristöön voidaan liittää yhteisöllisiä skriptejä , jotka tukevat , ohjaavat ja jäsentävät oppijoiden älyllisiä prosesseja ja ryhmän vuorovaikutusta.