Verkostoanalyysin menetelmän esittely ja sanastoa, Harto Pönkä, Innowise

1. www.innowise.fi | yhteys@innowise.fi | 0400 500 315
SOSIAALINEN VERKOSTOANALYYSI
Sosiaalinen verkostoanalyysi (engl. social network analysis, SNA) on
joukko tilastollisia menetelmiä, joilla voidaan tarkastella esimerkiksi
sosiaalisen median palvelujen käyttäjien välisiä vuorovaikutussuhteita,
ryhmittymiä ja suosituimpia keskustelunaiheita. Analyysin tuloksia
voidaan kuvata verkostokartoilla, jotka tuovat havainnollisesti esiin
toimijoiden asemat, heidän välisensä yhteydet ja vaikuttamissuhteet.
Yllä on esimerkki lähes 3000:n toimijan verkostokartasta, jossa on yli
60 000 suhdetta. Sen aineisto on suomalaisista Twitter-keskusteluista.
Tekijä: Harto Pönkä, 10.5.2019

2. www.innowise.fi | yhteys@innowise.fi | 0400 500 315
Analyysin tarkoitus ja
aineistonkeruu
Aineistonkeruu on koko verkostoanalyysin
ratkaiseva vaihe. Kuten tiedetään, somessa ei
ole aineistosta pulaa. Sen sijaan on tehtävä
tarkoitukseen sopiva aineiston rajaus tai
suodatus. Rajaus määrittelee kysymyksen,
johon analyysillä saadaan vastauksia.
Rajaus voi koostua mm. seuraavista asioista:
 Kohde: tarkasteltava somepalvelu ja
aineiston tyyppi, esim. keskustelut tai
seuraamissuhteet
 Ajankohta: esim. kuukausia tai vuosi
 Toimijat: esim. tietyt käyttäjät tai tietyn
Facebook-sivun osallistujat
 Aiheet: hakusanat tai hashtagit
 Toimijoiden sijainti ja viestien kieli
Rajausta voidaan kokeilla etukäteen tai tehdä
alkukartoitus, jossa sitä tarkennetaan.
Varsinainen aineisto haetaan somepalvelujen
ohjelmistorajapintojen kautta tai ostetaan se
sopivalta somedatan välittäjäpalvelulta.
Verkostokartta
Esimerkiksi edellisellä sivulla oleva
verkostokartta on yksi analyysin tuloksista.
Sen avulla saadaan käsitys mm. verkoston
laajuudesta, rakenteesta ja tiiveydestä.
Samalla se on analyysin keskeinen työkalu.
Ryhmittymät ja
keskustelunaiheet
Verkostokartassa näkyvät värit kuvaavat
verkostossa olevia klustereita eli toimijoiden
ryhmittymiä. Ne perustuvat analyysiohjelman
löytämään jakoon. Analyysin raportissa
esitetään tärkeimmät klusterit ja niiden
keskustelunaiheet. Näin siis nähdään,
millaisiin ryhmittymiin tarkasteltava verkosto
jakaantuu ja mistä eri ryhmittymät
keskustelevat.
Vaikuttajat
Analyysin raportissa käydään läpi koko
verkoston ja kunkin klusterin keskeisimmät
vaikuttajat. Esimerkiksi yllä on malliverkoston
50 keskeisintä vaikuttajaa. Lisäksi vaikuttajat
listataan taulukoissa.
MISTÄ VERKOSTOANALYYSI KOOSTUU?
Verkostoanalyysin avulla saadaan uutta tietoa mm. sosiaalisen
median keskustelujen aiheiden suosituimmuudesta, niihin liittyvistä
toimijoista ja ryhmittymistä sekä keskeisimmistä vaikuttajista.

3. www.innowise.fi | yhteys@innowise.fi | 0400 500 315
VERKOSTOANALYYSIN SANASTOA
Toimija tai solmu Kun verkostoanalyysi tehdään sosiaalisen median palveluista, toimijat
ovat tavallisesti somepalvelujen käyttäjätunnuksia. Ne voivat olla
yksittäisten ihmisten tai organisaatioiden tunnuksia. Verkostokartassa
toimijat näkyvät erikokoisina pallukoina.
Suhde, yhteys tai Suhteet kuvaavat, miten eri toimijat liittyvät toisiinsa. Aineistosta
kaari riippuen ne voivat olla esimerkiksi seuraamissuhteita, vastauksia toisen
viesteihin, tykkäyksiä tai retweettejä. Verkostokartassa suhteet ovat
voimakkuuden mukaan eri paksuisia viivoja tai nuolia toimijoiden välillä.
Verkostokartta tai Verkostokartta on analyysin perusteella luotu graafinen esitys verkoston
(verkosto-)graafi toimijoista (=pallukat) ja suhteista (=viivat tai nuolet). Verkostokartta voi
esittää koko verkostoa, tiettyä klusteria tai joillakin kriteereillä
suodatettuja toimijoita, esimerkiksi vaikuttajia. Analyysin tekijä voi
vaikuttaa verkostokartan ulkoasuun valitsemalla tarkoitukseen sopivan
ladonta-algoritmin. Tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman
havainnollinen kuva verkostosta. Esimerkiksi ForceAtlas-algoritmilla
tehdyssä verkostokartassa keskelle sijoittuvat ne toimijat, jotka ovat
keskimääräisesti lähimpänä kaikkia muita toimijoita.
Klusteri tai Klusterin määritelmä on yksinkertainen: samaan klusteriin kuuluvat
ryhmittymä verkoston toimijat ovat lähempänä toisiaan kuin muita verkoston
toimijoita. Käytännössä klusterit kuvaavat siis verkostossa olevia
ryhmittymiä. Kyse ei ole välttämättä tosielämän ryhmistä, vaan
analyysiohjelman modulaarisuusalgoritmin löytämästä jaosta. Joskus
analyysiohjelman löytämät klusterit vastaavat jotain tunnettua
organisaatiorakennetta, mutta usein ne tuovat esiin myös uutta tietoa
analyysin kohteesta tai todentavat aiempia intuitiivisia havaintoja.
Verkostokartassa klusterit havainnollistetaan eri väreillä.
Vaikuttajat ja Vaikuttajien tunnistaminen lienee verkostoanalyysin tavallisin tavoite.
vaikutusvalta Analyysiohjelma laskee verkoston suhteiden perusteella toimijoille
keskeisyyslukuja, jotka kuvaavat heidän asemaansa verkostossa.
Vaikuttajat tunnistetaan selvästi muita korkeammista keskeisyysluvuista.
Vaikuttajat sijaitsevat verkoston rakenteessa lähellä keskustaa, heihin
kohdistuu suhteellisesti eniten yhteyksiä muilta toimijoilta ja heillä on
tämän myötä ikään kuin muita suurempi äänenvoimakkuus. Vaikuttajiin
voidaan viitata verkostoanalyyseissä myös sanalla solmukäyttäjä tai
arkikielestä tutulla käsitteellä mielipidevaikuttaja. Verkostokartassa
keskeisimmät vaikuttajat erottuvat suurimpina pallukoina.
Keskeisyys Keskeisyys liittyy erityisesti em. vaikuttajiin. Analyysiohjelmissa on
lukuisia eri menetelmillä laskettavia keskeisyyslukuja, jotka kuvaavat
toimijoiden asemaa verkostossa eri tavoin. Tavallisimpia keskeisyyslukuja
ovat mm. keskeisyysaste (degree centrality), ominaisvektorikeskeisyys
(eigenvector centrality) ja Googlen hakukoneestakin tuttu PageRank.

4. www.innowise.fi | yhteys@innowise.fi | 0400 500 315
Välillisyys ja silloittajat Välillisyydellä viitataan välillisyyslukuun (betweenness centrality), joka on
yksi verkostoanalyyseissä käytetyistä tunnusluvuista. Se kuvaa toimijan
kykyä yhdistää eri toimijoita ja verkoston osia. Silloittajaksi voidaan
kutsua toimijaa, joka yhdistää muita verkoston toimijoita olematta
kuitenkaan itse merkittävä vaikuttaja.
Klusterointiluku, Klusterointiluku (clustering coefficient) voi liittyä koko verkostoon tai
tiheys ja kuplat tiettyyn toimijaan. Verkoston keskimääräinen klusterointiluku kuvaa
verkoston tiheyttä. Jos se on 1, kaikki ovat yhteydessä kaikkiin, ja jos se
on 0, kukaan ei ole yhteydessä kehenkään. Alhainen keskimääräinen
klusterointiluku kertoo, että verkostosta ei ole havaittavissa ns.
yhteisörakennetta. Tämä voi viitata esimerkiksi keskustelun
jäsentymättömyyteen tai aineiston rajauksen liialliseen väljyyteen.
Korkea keskimääräinen klusterointiluku viittaa siihen, että verkoston
rakenteella kuten klustereilla on todellista merkitystä sen jäsenille.
Yksittäisen toimijan kohdalla paikallinen klusterointiluku kuvaa toimijan
verkostoitumisen tyyppiä. Korkea paikallinen klusterointiluku viittaa
siihen, että toimija on muita enemmän yhteydessä saman klusterin tai
muuten verkostossa häntä lähellä olevien toimijoiden kanssa.
Arkikielessä tähän viitataan kuplilla ja kuplaantumisella.
Sijaluku Verkostoanalyysin raportissa esitetään erilaisia listauksia toimijoista.
Siinä yhteydessä esimerkiksi ”sijaluku keskeisyys” tarkoittaa, millä
sijaluvulla tietty toimija on, jos kaikki toimijat listataan raportissa
käytetyn keskeisyysluvun mukaisessa järjestyksessä.
Analyysiohjelma Verkostoanalyysien teossa käytetty tietokoneohjelma, esimerkiksi Gephi.