Recommandé
Recommandé
Contenu connexe
Tendances
Tendances (8)
En vedette
En vedette (15)
Similaire à Industryhack - Future Watch case-kuvaus
Similaire à Industryhack - Future Watch case-kuvaus (20)
Plus de Harri Lakkala
Plus de Harri Lakkala (20)
Industryhack - Future Watch case-kuvaus
- 1. INDUSTRYHACK – CASE-KUVAUS TEAM FINLAND FUTURE WATCH -RAPORTTI, TAMMIKUU 2016 DIGITALISAATIOESIMERKKEJÄTEOLLISUUDELLE Case-kuvaus verkossa: bit.ly/digicase-industryhack
- 2. INDUSTRYHACK – YLEISKUVAUS (1/2) • Industryhack (www.industryhack.com/) on suomalainen tapahtumakonsepti teollisuusyritysten innovoinnin ja kehittämisen tueksi. • Hack eli hackathon on yleisempi termi, joka tarkoittaa tiivistä innovointitapahtumaa, jossa joko ideoidaan tai toteutetaan jotakin uutta. Hackathoneja on järjestetty etenkin IT-alalla, mutta ne ovat levinneet jonkin verran myös muille aloille. • Idea suomalaisille teollisuusyrityksille suunnatusta innovointikonseptista syntyi eräässä Internet of Things -seminaarissa syksyllä 2014. Petri Vilén ja Pekka Sivonen kaipasivat Teollista internettiä käsittelevien seminaarien rinnalle jotain käytännön läheisempää tekemistä ja heittivät idean hackathon-sarjasta Konecranesin Chief Digital Officer Juha Pankakoskelle. Pankakoski innostui ideasta ja lupasi järjestää ensimmäisen tilaisuuden Konecranesilla. • Petri ja Pekka pyysivät toimintaan mukaan myös Mikael Hautalan sekä Ville Riikkalan, ja kyseinen nelikko muodostaa edelleen Industryhackin ydintiimin. Tavoitteena oli fasilitoida 100 Teollisen internetin kokeilua vuonna 2015 ja tapahtumasarja nimettiin Industryhackiksi. Ensimmäinen Industryhack-tilaisuus ”Hackthe Crane” pidettiin Konecranesilla helmikuussa 2015. • Industryhack – Konsepti • Industryhack on viikonlopun mittainen tapahtuma, jossa jokin teollisuusyritys kutsuu innovatiivisia tiimejä keksimään ja toteuttamaan uusia ideoita sen liiketoimintaan ja järjestelmiin perustuen. Isäntäyritys tarjoaa tapahtuman puitteet, kertoo tilanteestaan ja tarpeistaan sekä avaa ohjelmointirajapintojaan osallistujille tilaisuuden ajaksi. • Osallistujatiimeihin kuuluu 2-3 henkeä ja tiimien täytyy hakea mukaan tapahtumaan. Tyypillisesti osallistujat ovat joko töissä IT-alan yrityksissä tai startupeissa tai ovat opiskelijoita. Tilaisuuteen otetaan yleensä mukaan kymmenkunta tiimiä. • Osallistujilla on 48 tuntia aikaa keksiä idea ja konkretisoida se joko demonstraatioksi, videoksi tai esitykseksi. Tilaisuuden tuomaristo valitsee 3 minuutin mittaisten loppuesitysten perusteella voittajan, joka saa kunniaa sekä voittaa rahapalkinnon. Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 2
- 3. INDUSTRYHACK – YLEISKUVAUS (2/2) • Industryhack-toiminta 2015 • Vuonna 2015 järjestettiin yhteensä 7 Industryhack-tilaisuutta, joissa luotiin 100 demoa tai konseptia ja tilaisuuksiin yli 250 henkeä. Isäntäyrityksinä toimivat Konecranes (2 tilaisuutta), Fastems, Iittala, Lassila&Tikanoja, Gasum sekä Nokia ja Fortum, jotka järjestivät yhteisen tilaisuuden. • Yhteistyökumppaneina tilaisuuksissa ovat olleet Samsung ja Elisa sekä lisäksi teknologiakumppaneina suomalaiset startupit TreLab, Thingsee ja Bttn. • Tilaisuudet ovat saaneet paljon näkyvyyttä sekä verkossa että perinteisessä mediassa. Tiedon levittämisen tukemiseksi ja mahdollista kansainvälistymistä ajatellen kaikki Industryhack-materiaalit on tuotettu englanniksi. • Vuonna 2016 on luvassa useita Industryhack-tapahtumia. Näistä tammikuun alussa oli julkistettu TallinkSiljan ”Hack the Ship” (02/2016), Vehon ”Hack MB Airport” (03/2016) ja Koneen ”KONE Hackathon” (03/2016). Lisäksi co-founder Mikael Hautalan mukaan he valmistautuvat toiminnan kansainvälistämiseen. Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 3
- 4. Industryhack-ydintiimi: Ville Riikkala, Pekka Sivonen, Petri Vilén ja ja Mikael Hautala. INDUSTRYHACK – ORGANISAATTORI – INDUSTRYHACK OY (1/2) • Industryhack Oy omistaa Industryhack-brändin sekä -konseptin ja se vastaa tilaisuuksien järjestämisestä yhdessä isäntäyritysten kanssa. • Yrityksen toiminnan kuvaus perustuu co-founder Mikael Hautalan haastatteluun marraskuussa 2015. • Industryhack Oy tarjoaa isäntäyrityksille: • Valmiin tapahtumakonseptin – käytännössä kokeiltu ja tuotteistettu hackathon-konsepti, jonka avulla tilaisuus voidaan järjestää ennakoitavin lopputuloksin ja isäntäyrityksen osalta paljon pienemmällä vaivalla kuin omin voimin. • Osallistujatiimit – Industryhackilla on valmiit kontaktit IT-yrityksiin ja startuppeihin. Etenkin pienempien isäntäyritysten voisi olla haastava löytää tarpeeksi osallistujia tilaisuuteensa itse. • Ammattimaisia mediasisältöjä – Industryhack-tiimi pystyy tuottamaan yrityksille laadukkaita valokuvia ja videoita tilaisuuksista. Ydintiimin jäsenillä on taustaa sekä valo- ja videokuvauksesta että markkinoinnista. • Verkkonäkyvyyttä – Industryhack-brändi, industryhack.com -verkkosivusto ja ydintiimin verkkomarkkinointiosaaminen takaavat tapahtumalle laajemman verkkonäkyvyyden, kuin yritys pystyisi itse luomaan. Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 4 Co-founder Mikael Hautala, Industryhack Oy
- 5. INDUSTRYHACK – ORGANISAATTORI – INDUSTRYHACK OY (2/2) • Industryhack Oy määrittelee olevansa ”suomalainen avoimen innovaation alustaa rakentava startup, joka tuo suuryritykset yhteen innovatiivisten startupien kanssa”. Hautalan mukaan tämä tarkoittaa, että he hakevat merkittävää kasvua toiminnalleen, eikä tarkoitus ole rajoittua pelkästään nykyisen kaltaisiin viikonlopputapahtumiin. • Kotimaiset hackathonit tulevat pysymään toiminnan perustana. Lisäksi konsepti on tarkoitus viedä ulkomaille, ja sen eteen tehdään aktiivisesti töitä. • Industryhackin laajempana tavoitteena on yhdistää suuryritykset sekä IT-alan osaajat ja startupit keskenään. Yritys järjesti marraskuussa pikkujoulutilaisuuden Helsingissä, jonka ajatuksena oli verkottaa ihmisiä eri tilaisuuksien välillä. Lisäksi mietinnässä on miten eri osapuolien yhdistämistä voisi tukea verkossa. • Industryhack haluaa kasvaa, joten sen toimintakonseptin tulee olla helposti skaalautuva. Tämän tukemiseksi on mietitty miten tapahtumia voisi järjestää ilman omien resurssien kasvattamista, voisiko konseptia laajentaa isojen teollisuusyritysten ulkopuolelle ja kannattaisiko lähteä rakentamaan jonkinlaista omaa verkkoalustaa tapahtumia ja verkostoitumista varten (”hackathonien Airbnb”). Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 5
- 6. INDUSTRYHACK – ISÄNTÄYRITYKSEN KOKEMUKSIA – FASTEMS (1/2) • Fastems järjesti toisen Industryhackin eli ”Hackthe Factory” -tapahtuman toukokuussa 2015. Tilaisuuteen kuului sisävesiristeily ja tehdaskierros sekä itse hackathon-tapahtuma Fastemsin tiloissa Tampereen Lahdesjärvellä. • Fastems-konserni tarjoaa ratkaisuja kappaletavaran käsittelyyn ja tuotannon automatisointiin. Konsernin liikevaihto on 70 miljoonaa euroa vuodessa ja se työllistää 360 henkeä, joista Suomessa työskentelee 210 henkeä. • Tilaisuudessa oli mukana 9 osallistujatiimiä ja noin 15 henkeä Fastemsilta tapahtuman eri vaiheissa. Päävastuussa Industryhack-tapahtuman järjestämisestä Fastemsilla oli Chief Information Officer (CIO) Janne Kivisellä, jonka haastatteluun kuvaus perustuu. • Kokemukset: Fastemsille jäi erittäin hyvät kokemukset hackathon-viikonlopusta ja heidät yllätti etenkin, millaisia tuloksia tiimit saivat aikaan yhden viikonlopun aikana. • Esitellyt ideat ja demot sisälsivät mm. työnohjausta älykelloa hyödyntäen, toiminnan pelillistämistäja visualisointia sekä datankeruuta ja datan analysointia. Voittajaksi valittiin IT- yritys Cybercomin tiimi, joka voitti 1 500 euron palkinnon. • Hyödyt: • Uusia ideoita ja vahvistusta omille ajatuksille– osa ajatuksista oli ollut esillä jo sisäisesti, mutta niiden lisäksi tapahtumasta saatiin myös kokonaan uusia ideoita. Tilaisuuden tuloksia on hyödynnetty ja jatkojalostettu tuotekehityksessä. • Verkostoituminen ja kumppanien kartoittaminen – Fastems sai hyvän käsityksen suomalaisista IT-yrityksistä ja Teollisen internetin -startupeista sekä sai luotua kontakteja alan toimijoihin. • Oman henkilöstön innostaminen – Tapahtuma on edistänyt Fastemsinsisäistä innovaatiotoimintaa sekä nopeisiin käytännön kokeiluihin perustuvaa toimintamallia tuote/palvelukonseptoinnissa ja -kehityksessä. • Työantajakuvan rakentaminen – Fastems mielletään edelleen perinteiseksi teollisuusyritykseksi, vaikka ohjelmistoilla on suuri merkitys sen tuotteissa. Tapahtuma nosti yrityksen profiilia ja paransi tunnettuutta IT-osaajien keskuudessa. Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 6 Fastemsin henkilöstöä Industryhackissa.
- 7. INDUSTRYHACK – ISÄNTÄYRITYKSEN KOKEMUKSIA – FASTEMS (2/2) • Opittua: tilaisuuden hyvä ja huolellinen valmistelu on suoraan verrannollinen saavutettaviin tuloksiin ja tilaisuuden onnistumiseen. Toimivat ja hyvin dokumentoidut ohjelmistorajapinnat ja kehitysympäristöt sekä yrityksen asiantuntijoiden tuki tiimeille tapahtuman aikana ovat tärkeitä. Analytiikkaa hyödyntäviä sovelluksia varten pääsy laitteiden todelliseen käyttöhistoriatietoon parantaa tulosten hyödynnettävyyttä. • Tulevaisuus: kokemukset ensimmäisestä hackathonista olivat erittäin positiiviset ja Fastems harkitsee toisen tilaisuuden järjestämistä myöhemmin. • Janne Kivisen mielestä hienointa oli, että tilaisuudessa ”oikeasti tehtiin jotain, eikä vain istuttu seminaarissa.” Lisäksi kehitysinnostus lisääntyi: ”jos viikonlopussa saa jo tämän verran aikaan, mitä kuukaudessa voisi saavuttaa?” • Tunnelmia tilaisuudesta on nähtävillä Fastemsin videokanavalla: https://vimeo.com/128772381. Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 7
- 8. INDUSTRYHACK – ISÄNTÄYRITYKSEN KOKEMUKSIA – KONECRANES (1/2) • Konecranes järjesti kaksi Industryhack-tapahtumaa vuonna 2015. Ensimmäinen keskittyi nosturien (”Hackthe Crane”) ja toinen huoltoliiketoiminnan kehittämiseen(”Hack theMaintenance”). • Konecranes tarjoaa tuotteita ja palveluita materiaalinkäsittelyyn liittyen. Yritys työllistää 12 000 henkeä ja sen liikevaihto vuonna 2014 oli noin 2 miljardia euroa. Huoltosopimuskanta kattaa 450 000 laitetta ja 42 % liikevaihdosta tulee palveluista • Konecranesin kokemusten kuvaus perustuu yrityksen pitämään innovaatio-webinaariin, jonka tallenne löytyy verkosta: http://www.konecranes.com/webinar (linkki tilattavissa sähköpostiin). • Teollinen internet on yksi Konecranesin strategisista teemoista ja se on panostanut sekä tuotteidensa ja palvelujensa kehittämiseen että mielipidejohtajuuden rakentamiseen. Yrityksen johtajat ovat käyneet puhumassa monissa eri tapahtumissa ja teemasta ylläpidetään Industrial Internet Now -verkkosivustoa, jossa jaetaan tietoa mm. kirjoituksina ja videoina. • Kokemukset: Konecranes on ollut hyvin tyytyväinen Industryhackien tuloksiin. Ensimmäiselle hackathonille oli selkeät tavoitteet, mutta ei todellista varmuutta pystyykö konsepti täyttämään niitä, joten asia piti varmistaa käytännössä. • Ensimmäisessä hackathonissa oli mukana 41 osallistujaa 16 tiimissä. Ideat käsittelivät muun muassa uusia tapoja ohjata nosturia, nostotoiminnan automatisointia, käyttöliittymien kehittämistä sekä ulkoisten sensorien hyödyntämistä. • Toiseen hackathoniinosallistui 12 tiimiä ja 38 osallistujaa. Tuloksina esiteltiin mm. avatar-hahmon käyttämistä jakamaan reaaliaikaista tietoa (voittaja), tarkastusraportoinnin helpottamista puheentunnistuksen avulla sekä nelikopterin hyödyntämistä nosturin tarkastukseen. Aihetta pidettiin edellistä vaikeampana, sillä palveluja on vaikeampi konkretisoida kuin tuotteita. • Konecranes sanoo satojen sen työntekijöiden käyttäneen aikaansa Industryhack-tapahtumiin osallistumiseen. Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 8 Konecranesin CDO Juha Pankakoski
- 9. INDUSTRYHACK – ISÄNTÄYRITYKSEN KOKEMUKSIA – KONECRANES (2/2) • Hyödyt: • Verkostoituminen ja kumppanien etsiminen– Konecranes on päässyt verkostoitumaan startuppienja pienten yritysten kanssa, joista osa on mahdollisia tulevia kumppaneja. Konecranes myös palkkasi yhden hackathon-osallistujan, joka työskentelee nyt tutkimusinsinöörinä. • Uusia konsepteja ja tuoteideoita – tilaisuudessa kehitettyjen ideoiden konseptointia on jatkettu useamman osallistujatiimin kanssa ja kummankin hackathonin pohjalta on käynnistetty sisäisiä kehitysprojekteja. Lisäksi yhdestä osallistujayrityksestä on tullut tärkeä kehityskumppani sen osaamisalueella. • Sosiaalisen median näkyvyys – Kummankin tapahtuman sisällöille saatiin kolmessa päivässä 500 000 sosiaalisen median katselukertaa, kun normaalisti vastaavaan kuluu 3 kuukautta. Konecranesin oma henkilöstö oli tärkeässä roolissa tiedon levittämisessä verkossa. • Sisäisen muutoksen tukeminen – Lyhyessä ajassa aikaan saadut demot ovat energisoineet omaa henkilöstöä ja edistäneet muutosta kulttuurissa ja ajattelutavoissa. Konecranes uskoo avoimen innovoinnin ja nopeiden kokeilujen olevan tärkeä elementti digitaalisten ratkaisujen kehittämisessä. • Opittua: osallistujat ovat kiitelleet Konecranesia erittäin hyvästä tuesta tilaisuuksissa. Omaa henkilöstöä osallistui paljon etenkin toiseen tilaisuuteen, kun konseptista oli parempi käsitys. • Lisämateriaalia Konecranesin Industryhackeista löytyy yrityksen verkkosivuilta (http://industrialinternetnow.com ja http://www.konecranes.com/webinar) sekä YouTube- kanavalta (esim. tiivistelmä toisesta hackathonista: https://youtu.be/ioOnHQl6Oxo). Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 9 Kuvakaappaus Konecranesin Industryhack-webinaarista
- 10. INDUSTRYHACK – OSALLISTUJAYRITYKSEN KOKEMUKSIA – CYBERCOM(1/2) • IT-alan palveluyritys Cybercom Finland Oy (210 työntekijää) on osa Cybercom- konsernia, jossa työskentelee yhteensä 1 200 henkeä. Suomen yksikkö toimi aiemmin Plenware nimellä. • Cybercom on palvellut suomalaisia teollisuusyrityksiä jo pitkään, sen asiakkaita ovat mm. Sandvik, Kone, Outotec ja John Deere. • Cybercom on osallistunut 4 Industryhack-tapahtumaan eri tiimeillä ja voittanut niistä 2. Voitto irtosi Fastemsilla sekä Konecranesin toisessa huoltotoimintaan keskittyvässä hackathonissa. • Kuvaus Cybercomin kokemuksista perustuu Konecranesin tilaisuuteen osallistuneen ratkaisuarkkitehti Tarmo Pajusen haastatteluun. • Idea osallistua Industryhackeihinei tullut Cybercomin johdolta, vaan työntekijät olivat itse kiinnostuneita konseptista ja halusivat mukaan. • Kokemukset: Pajusen mukaan Konecranesin hackathoniin osallistuminen oli ainutlaatuinen kokemus. • ”Viikonloppu on hyvin tiivis ja tilaisuuden lopussa saa heti palautteen omasta suorituksestaan. Omassa työssäni tämä on aika harvinaista. Lisäksi kovin moni ei pääse häkkäämäänisoa teollisuusnosturia.” • Hyödyt: • Haetaan uusia asiakkaita – Cybercom hakee mukaan tilaisuuksiin, jonka isäntäyritys kiinnostaa tulevana asiakkaana. Viikonlopun aikana saa hyvän käsityksen isännän liiketoiminnasta ja teknologioista sekä tutustuu yrityksen avainhenkilöihin paljon syvällisemmin kuin normaaleissa esittelytapaamisissa. • Benchmarkkaus ja oppiminen – tilaisuudessa näkee miten oma tiimi pärjää kilpailijoihin verrattuna – sekä teknologiaosaamisen että ajattelutapojen osalta. Viikonlopussa myös oppii uusia asioita sekä oman tekemisen että muiden tiimien ajatusten ja demojen pohjalta. • Haasteita työntekijöille – tiivistahtinen tilaisuus, paine tuottaa demo lyhyessä ajassa ja voittaa muut tiimit, sekä lopuksi välitön palaute suorituksesta tekevät konseptista kiinnostavan ja innostavan IT-osaajille. Tilaisuus on mukavaa vaihtelua arkiselle työlle. Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 10
- 11. INDUSTRYHACK – OSALLISTUJAYRITYKSEN KOKEMUKSIA – CYBERCOM(2/2) • Opittua: • Tilaisuuksiin täytyy valmistautua kunnolla etukäteen, jo heti kun alustavat tiedot tapahtumasta saadaan. Valmistautumisessa hyödynnetään myös aiempiin hackathoneihin osallistuneiden kollegoiden kokemuksia. • Osallistujatiimien näkökulmasta on tärkeää, että isäntäyritys jakaa tietoa avoimesti, eikä yritä kaunistella asioita. Lisäksi hyvien lopputulosten aikaan saamiseksi on tärkeää että tarpeelliset avainhenkilöt ovat paikalla vastaamassa osallistujien kysymyksiin. • Tilaisuudet eivät ole oikotie uusien asiakkaiden hankkimiseen, mutta antavat hyvän pohjan jatkokeskusteluille ja tarjoavat kontakteja. • Tulevaisuus: Cybercomilta aiotaan osallistua harkitusti myös tuleviin Industryhack-tilaisuuksiin. Osallistuminen vaatii kuitenkin kohtuullisen suuren panostuksen, joten jokaiseen tilaisuuteen ei ole tarkoitus hakea mukaan. • Pajunen näkee digitalisaation ja Teollisen internetin vaativan isoja muutoksia teollisuusyritysten liiketoiminnassa eli aiheuttavan merkittävän epäjatkuvuuskohdan. Hänen mielestään Industryhackit voivat auttaa ymmärtämään muutosta käytännön kokeilujen kautta ja siksi onkin hienoa, että konsepti on käytössä Suomessa. Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 11 Cybercomin “Hack the Maintenance” -tiimi: Tarmo Pajunen, Panu Horsmalahti ja Timo Myllymäki.
- 12. INDUSTRYHACK – TEKNOLOGIAPARTNERIN KOKEMUKSIA – TRELAB (1/2) • TreLab on tamperelainen teknologiayritys, joka on keskittynyt langattomaan tiedonkeruuseen teollisuusympäristössä. TreLabin päätuote on Smart Data Mill -kokonaisuus, johon kuuluvat energiatehokkaat langattomat sensorit (Smart Tag) ja pilvipalveluna toimiva tiedonkeruujärjestelmä. Järjestelmä on ollut tuotantokäytössä vuoden 2013 loppupuolelta. • TreLabilla on useita asiakkuuksia, pääasiassa teollisuuden ja kiinteistöhuollon tiedonkeruun ja -analyysin sekä niiden etähallinnan parista. Samaan aikaan yrityksellä on useita projekteja menossa yrityksille tietopalveluja tarjoavien toimijoiden kanssa. • TreLab oli vuonna 2015 mukana 4 Industryhack -tapahtumassa teknologiakumppanin roolissa eli tarjoamassa oman teknologiansa osallistujatiimien käyttöön tilaisuuden ajaksi. Kuvaus TreLabin Industryhack-kokemuksista perustuu tuote- ja palvelujohtaja Ismo Laitisen haastatteluun. • TreLabin Smart Data Mill -ratkaisu soveltuu hyvin hackathon- tilaisuuksiin, sillä sensorit ovat langattomia ja tiedonkeruuta on helppo laajentaa. Laitteiden lisäksi järjestelmä soveltuu myös ihmisten ja olosuhteiden seurantaan, mikä tarjoaa laajempia mahdollisuuksia. • TreLabon aina sopinut isäntäyritysten kanssa etukäteen mitä laitteita varustetaan sensoreilla ja mitä tietoa kerätään. Tarvittaessa tilaisuuden aikana on voitu lisätä uusia seurattavia laitteita tai mitattavia asioita. TreLabinratkaisun dokumentaatio ja rajapintakuvaukset on toimitettu osallistujille etukäteen valmistautumista varten. Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 12
- 13. INDUSTRYHACK – TEKNOLOGIAPARTNERIN KOKEMUKSIA – TRELAB (2/2) • Hyödyt: • Industryhack on pystynyt tarjoamaan osallistujatiimeille helposti hyödynnettävän alustan demoja varten, jota on saanut halutessaan käyttää osana ratkaisuaan. • TreLabon saanut näkyvyyttä ratkaisulleen sekä päämiesyritysten että kehittäjien keskuudessa. Lisäksi yritys on saanut paljon palautetta kehittäjätiimeiltä ja isäntäyrityksiltä sekä oppinut uusia asioita ratkaisunsa soveltamisesta. • Opittua: lyhyessä tapahtumassa tarjolla olevien ratkaisujen käyttöönoton helppous korostuu. TreLab on saanut hyvä palautetta sekä ratkaisustaan että dokumentaatiosta, sekä siitä että sillä on ollut aina henkilöstöä tapahtumissa tukemassa käyttöönottoa. Tapahtumien palautekyselyssä TreLab on saanut arvosanan 3,4 (maksimi 5). • Tulevaisuus: TreLabia kiinnostaa myös olla tulevaisuudessa mukana Industryhackeissa, joihin sen teknologia soveltuu. Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 13 Trelabin “Hack the Recycling” -tukitiimi: Ismo Laitinen ja Kimmo Saarela.
- 14. INDUSTRYHACK – LISÄTIETOA AIHEESTA • Hackathon-termi on syntynyt vuonna -99 ja hackathonien suosio on kasvanut etenkin 2000-luvun puolivälin jälkeen. Laajemmin tietoa aiheesta löytyy mm. Wikipediasta: https://en.wikipedia.org/wiki/Hackathon. • Industryhackia vastaavia teollisuuden innovointiin keskittyviä hackathon-sarjoja ei maailmalta selvityksen kuluessa löytynyt, joten ainakin Industryhack-toiminnan laajuus huomioiden Suomi vaikuttaa olevan teollisuuden hackathonien edelläkävijöitä maailmanlaajuisesti. • Lähimpänä teemaa ovat Internet of Things (IoT) -hackathonit, joskin niissä on yleensä enemmän IT-painotusta, eikä tapahtumissa keskitytä yksittäisen hyödyntäjäyrityksen tuotteisiin ja palveluihin kuten Industryhackeissa vaan yleiseen ratkaisukehitykseen. • GE järjesti vuonna 2015 kaksi teollisuuden sovellusten kehittämiseen keskittyvää hackathonia Australiassa (http://gereports.com.au/gehack/). Yritys on myös aiemmin järjestänyt kodinkoneiden kehittämiseen liittyvän hackathoninAmerikassa. • Mielenkiintoinen esimerkki IT-alan ulkopuolisesta hackathon-sarjasta ovat rakennettuun ympäristöön keskittyvät AEC Hackathonit. Yksi niistä järjestettiin Helsingissä Slush-startup-tapahtuman yhteydessä Teklanisännöimänä. Lisätietoa AEC Hackathon2.7 -tapahtumasta osoitteessa: http://aechackathon.com/aec-hackathon-2-7-helsinki/. • Innovointi ja uudistuminen ovat tärkeitä teemoja monelle isolle yritykselle ja yritykset edistävätkin näitä teemoja monin eri tavoin. Osa yrityksistä myös aktiivisesti seuraa startup-maailmaa ja etsii sieltä mm. uusia yhteistyökumppaneita. • Esimerkiksi Lassila&Tikanoja on tehnyt yhteistyötä ZenRoboticsin kanssa automatisoidun jätteidenkäsittelyjärjestelmän kehittämiseksi ja testaamiseksi. Konecranesilla on puolestaan sisäinen startup-kiihdyttämöja se on mm. ostanut Suomen teollisuusosan, josta on syntynyt Agilon varastoliiketoiminta. • Lisätietoa suomalaisten isojen yritysten ja startuppienyhteistyöstä löytää Sami Kuuselan Elinkeinoelämän keskusliitolle 2014 toimittamasta Erilaiset-raportista (lisätietoa: http://bit.ly/erilaiset_raportti). • Saksassa muun muassa Siemens ja Bosch etsivät uusia yrityksiä joilta ne voisivat ostaa palveluja, sijoittaa niihin tai tehdä niiden kanssa yhteistyötä esimerkiksi markkinalanseerauksen kanssa. • Suomessa toimii myös Finnish Industrial Internet Forum – FIIF (www.fiif.fi) -yhteistyöfoorumi, jonka tavoitteena on yhdistää Teollisen internetin toimijoita. Osa FIIF:n toimintaa ovat Jam Sessions -tilaisuudet, joissa kuunnellaan alustuksia ja ideoidaan uusia Teollisen internetin palveluja ja hyödyntämistapoja. Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 14
- 15. Team Finland Future Watch -raportti – Digitalisaatioesimerkkejä teollisuudelle – www.insyke.fi 15 INDUSTRYHACK – KOMMENTTEJA AIHEESTA Tämä kalvo sisältää case-kuvauksen laatijan DI Harri Lakkalan (konsultti, Intosome Oy) näkemyksiä esimerkin merkittävyydestä. Sisältö on siis esimerkin analyysiä teollisuuden näkökulmasta, eikä osa itse esimerkkiä. • Industryhack–Industryhack on ulkopuolisen silmin katsottuna ollut yllättäväkin menestys. Suomalaiset teollisuusyritykset ovat kaivanneet konkretiaa oman digitalisaation ja Teollisen internetin mietintänsä tueksi ja hackathonit ovat tarjonneet innostavaa käytännön tekemistä seminaarien rinnalle. • Industryhackin tiimi on onnistunut rakentamaan uskottavan ja ammattimaisen brändin konseptilleen ja innostamaan monenlaisia yrityksiä mukaan. Yritykset myös kokevat tapahtumien auttavan luomaan merkittävää verkkonäkyvyyttä, mikä ei onnistuisi niiltä itseltään. • On myös hienoa, että Konecranes, joka on vahvasti pyrkinyt profiloitumaan Teollisen internetin ja innovoinnin edelläkävijänä, oli mukana käynnistämässä Industryhack-toimintaa. Tunnettu ankkuriyritys on varmasti helpottanut aiheen edistämistä. • Vaikuttavuus –Toiminnan vaikuttavuutta on vaikea arvioida tarkemmin. Konecranes on julkisesti kertonut palkanneensa yhden osallistujan, löytäneensä yhden kumppanin ja vieneensä keskusteluja ainakin muutaman osallistujayrityksen kanssa eteenpäin. Samaten Fastems on käynyt joitakin jatkokeskusteluja. Kontakteja on varmasti pystytty luomaan eri toimijoiden välille, mutta niistä syntyneiden toimeksiantojen määrästä tai laajuudesta ei ole tietoa. • Olisi hyödyllistä, jos Industryhack tai jokin tutkimuslaitos tekisi osallistujille seurantakyselyjä ja selvittäisi toiminnan bisnesvaikutuksia. Tällä hetkellä seurantaa ei ole tehty järjestelmällisesti, joten tiedot ovat hajanaisia. Lisäksi yritykset ovat varovaisia tietojen antamisessa. • Toimijoiden kommenttien perusteella monet ideoista ovat jo isäntäyrityksille tuttuja, mutta hyötyjä saadaan lisäksi oman henkilöstön innostamisesta sekä verkkonäkyvyydestä ja profiloitumisesta innovatiivisena yrityksenä. • Industryhackin kasvu –Industryhack Oy:n omat kasvusuunnitelmat vaikuttavat kunnianhimoisilta, mutta olisi hienoa, jos toimintaa saataisiin kasvatettua innovoinnin tukemiseen laajemmin. Digitalisaatio-trendi tulee vaikuttamaan teollisuuteen yhä laajemmin, ja vaikutuksien syvällinen ymmärtäminen vaatii varmasti myös ketteriä kokeiluja sekä teollisuuden ja startuppien törmäyttämistä keskenään. • Hackathonit tarjoavat hyvän perustoiminnan, jonka ympärille voi lähteä luontevasti rakentamaan täydentäviä tapahtumakonsepteja, pitää muitakin tilaisuuksia sekä alkaa rakentaa verkkoyhteisöä. Industryhack on jo pystynyt rakentamaan suhteita sekä teollisuuteen että IT- ja startup-yrityksiin, mikä tarjoaa sille hyvän pohjan verkostoitumisen mahdollistajana Suomessa. • On myös hienoa nähdä, että toimintaa halutaan laajentaa ulkomaille. Muissakin teollisuusmaissa on varmasti vastaavasti tarvetta digitalisaation ymmärtämiselle kuin Suomessa. Konseptin myyminen isäntäyrityksille ja tilaisuuksien järjestäminen vaativat kuitenkin myös paikallisia toimijoita, joten kansainvälisen toiminnan organisoiminen on mietittävä omalla tavallaan.