2. Mitä on emon kasvattaminen ja jalostaminen?
Emonkasvatus
- Pesässä kasvatetaan emo
- Erilaisia menetelmiä
* Cloake, joku oma menetelmä, emokenno
toisesta pesästä
* Paritus omalla tai paritustarhalla
- Valitaan toukansiirtoon hyvin toimineen
pesän toukkia
- Emonkasvattaja
- Harrastelija
Emon jalostus
- Kasvatetaan emoja
- Seurataan järjestelmällisesti emojen
jälkeläisiä
- Kirjanpito linjoista
- Seurataan periytyvyyttä (isä ja äitilinja)
* mitä valitaan toukansiirtoihin
- Tavoitteellista, järjestelmällistä,
pitkäjänteistä
- Kasvattajan oma ja vieraan tarkkailu
- Puoliammattilainen ja ammattilainen
3. Miksi emoja pitäisi jalostaa?
- Millaisia yhteiskuntia haluamme hoitaa?
* Säyseitä
* Hyviä tuottamaan hunajaa
* Terveitä
* Talvehtii hyvin
* Parveiluhalu vähäinen
- Työläisten ominaisuudet peritty isiltä ja
äitiltä (emo ja kuhnuri)
- Ympäristön vaikutus
- Mehiläistarhaajan ammattitaito
- Paikallisiin oloihin sopeutunut pärjää
paremmin!
Talvitappiot talvi 2016-2017 vaihtelu
suhteessa pesämääräänpesämäärä
pesät Talvitappiot
4. Mikä tilanne Suomessa?
- Pesiä n. 60 000
- Emotarve vuosittain n. 15-20 000
- Tuotanto kotimaassa kattaa vain osan tarpeesta (6000 emoa 2016)
- Tuonti ulkomailta (4300 emoa 2016, Eviran tilasto)
vaikutuksia:
* geeniperimät sekoittuvat
* paikallisiin oloihin sopeutuminen estyy
* mehiläismateriaalissa suuria vaihteluita
* talvenkestävyys talvitappiot
* merkittävä tauti- ja tuholaispaine
5. SML:n jalostusprojektin taustaa
- Opinnäytetyö Emojen kasvattamisesta Suomessa Lauri
Hyyryläinen
- Keskustelu aloitettiin2016
- Kiinnostuneiden haku 2016-kevät 2017
- Beebreed.EU –järjestelmään liittyminen
- Beebreed.EU-sivuston käännös suomeksi (Lassi
Kauko)
6. SML:n jalostusprojekti
- Tutkimustoimikunta vastuullinen
* Rahoitusta haetaan
Tavoitteet:
- Omavaraisuus emojen suhteen
- Suomen oloihin sopeutuneet emot
- Emoista johtuvat talvitappiot minimiin
- Terveet mehiläiset
- Varroa hallinnassa
- Kotimaiset emopankit
- Emoja vientiin
- Mehiläistarhaus kannattavaa!
- Tarkkailutarhaajien käytännön koulutus Mustialassa 4.7.2017
7. Mitä tarvitaan?
- Yhteistyö!
- Avoimuus
- Jalostus suunnitelmallista
- Pitkäjänteistä
- Myös kuhnurilinjat tiedossa
- Suurempi materiaali käytettävissä
- Lisää emonkasvattajia
- Turvataan paritustarhat
* 20 km:n suojavyöhyke?
8. Tarkkailutarhaajat ja -tarhat
- Erittäin tärkeä ja oleellinen osa jalostusprojektia!
- Eri puolilla Suomea
- Puolueeton arvostelu
- Yhtenäinen arvostelumenetelmä
- Tulokset tallennetaan
- Emonkasvattajalle palaute jalostussuunnittelu,
linjojen valinta
9. Missä mennään
- Koepesiä perustettiin heinä-elokuussa jaokkeina
- 11 tarkkailutarhaa on perustettu
- Tarhalle vähintään 8 kpl yhteiskuntia
- Vähintään kahdesta eri linjasta emot
- Vähintään 4 kpl sisarkuningattaria
- Samanlainen hoito
- Samanlainen punkintorjunta (tarhaajan oma
menetelmä)
- Ensimmäiset arvostelut keväällä 2018
Emonkasvattaja a Emonkasvattaja b Emonkasvattaja c
Maritta Martikkala SML ry
Linja 1
Linja 2 Linja 3Linja 1Linja 2
Linja 1
12. Tarkkailijatarhaajan toimenpiteet
- Pesien hoito normaalin oman hoitotavan mukaan
- Tasoittavia toimenpiteitä ei saa tehdä (esim. vahvistaminen
toisen pesän sikiökakuilla)
- Tarkkailulomakkeen täyttäminen 3 x kesäkauden aikana
* Kevättarkastus
* Kesätarkastus
* syystarkastus
- Varroan torjunta omalla menetelmällä
- Tärkeää: Kaikille pesille sama hoito!
Maritta Martikkala SML ry
13. Tarkkailijatarhaajan toimenpiteet
- Mehiläisten määrä (miehitetyt kakkuvälit + sikiöt eriteltyinä)
- Hunajasato (punnitaan pesästä otettu hunaja)
- Puhdistuskäyttäytyminen (neulatesti)
- Punkkien luonnollinen kuolleisuus (3 vko seuranta, lasketaan 2-3
päivän välein)
- Parveilutaipumus (parveilunestojaoke yhdistettävä takaisin)
- Kiltteys (asteikolla 1-4, ”piikikäs” – työskentely ilman savua ja
käsineitä)
- Kakulla käyttäytyminen
- Kaikki toimenpiteet kirjataan huolellisesti ja tarkasti ylös!
Maritta Martikkala SML ry
14. Puhdistuskyvyn testaaminen
Hannu Lappalainen -menetelmä
Irrotettu pala pakastimeen
Palautetaan samaan asentoon,
samaan paikkaan
Kuolleet toukat poistettu <18 h
Maritta Martikkala SML ry
16. Puhdistuskäyttäytymisen testaus neulamenetelmä
- 10x10 sabluuna
- valitaan aukoton peittosikiökakku
- toukat korkeintaan vaaleanpunasilmäisiä
- Nurkkakennot merkitään
- Pistetään neulalla 50 kennoon pohjaan saakka
- Merkitään 51 kenno
- Kakku takaisin pesään
- Lasketaan 12-18 h kuluttua avatut kennot
- Kaikki pesät testataan samaan aikaan ja 3 kertaa/v
Maritta Martikkala SML ry
17. Tarvitaan:
* Emonkasvattajia lisää
* Puhdasparitustarhoja
** eri puolille Suomea (sopimukset?)
* ei ulkolaisten emojen tuontia
* vähintään 10 km:n säteellä
ei muita mehiläisiä
* 20 km:n säteellä vain emonkasvattajan emoja?
* Roduille turvataan tietty alue?
** 1-2 km vesialue riittää yleensä, että ei ylitä
-riippuu esim. tuulisuudesta (meri , järvi, joki?)
Maritta Martikkala SML ry
18. Harrastelijatarhaajan rooli jalostuksessa
- Kokenut tarhaaja voi olla tarkkailutarhaaja
* vähintään 8 pesää tarhalla
- Käytä lähialueen emonkasvattajan emoja (<20 km säteellä
paritustarhasta)
- Käytä vain kotimaisia emoja (paikallisiin oloihin sopeutunut)
- Tarkkaile omia pesiä tarkkailuohjelman mukaisilla ohjeilla
* Laske varroapunkkeja
* Tee puhdistuskykytesti
* Arvioi kiltteyttä
- Emonkasvattaja arvostaa kokeneen tarhaajan palautetta
Kaikki vaikuttaa kaikkeen!