2. Rypsi
• Rypsi on ristisiittoinen kasvi, joka tarvitsee pölytyksen
•
•
•
•
•
•
naapurikasvilta
Rypsin kukinta alkaa noin kuukausi kylvöstä
Kukinnan keston ja kukkien määrän säätävät lähinnä vesi,
lämpö ja ravinteet
Yksi kukka on avoinna 1-3 päivää
Kukkia saattaa olla jopa 10 000 kpl neliömetrillä
Siitepöly on kevyttä ja kulkee tuulen mukana jopa 50m
Pölyttäjillä on tärkeä merkitys erityisesti tyynissä ja
kosteissa sääoloissa
3. • Mehiläisten ansiosta
kukinta nopeutuu ja
siementen määrä liduissa
kasvaa
• Tehokkaaseen pölytykseen
tarvitaan vähintään kaksi
mehiläisyhdyskuntaa /ha
4. Rapsi
• Rapsi on itsesiittoinen kasvi,
mutta tarvitsee myös
pölyttäjiä
• Rapsin siitepöly on
painavaa ja liitelee tuulen
mukaana vain muutaman
metrin
• Tutkimusten mukaan
varsinkin jotkut
hybridilajikkeet tarvitsevat
mehiläisten apua
Taulukko1. Arvioita pölytyksen
antamasta sadonlisästä eri maissa
6. Pölyttäjien tarve versus nykytilanne
• Suomessa oli v. 2012 lähes 40 000 rekisteröityä
•
•
•
•
•
mehiläisyhteiskuntaa
Vain osa yhteiskunnista sijaitsee rypsipeltojen välittömässä
läheisyydessä
Kilo hunajaa vaatii noin 80 000 keräyslentoa, joten etäisyydellä
on iso merkitys
Kimalaisen lentosäde on noin 500 m, joten sen pölytystyö
kohdistuu vain pesäpientareen lähistölle
Omien havaintojen mukaan kimalaisten määrä on vähentynyt
vuosi vuodelta
Havainto kesältä 2013:
• Vain yhdellä 5 ha rypsipellolla oli keskimäärin yksi kimalainen/ m² eli
minimimiehitys
• Kauppaan toimitettu rypsin siemensato oli noin 2000 kg/ha
• Kimalaiset siirtyivät rypsille läheisiltä valkoapilakasvustoilta eli rypsillä
on vetovoimaa
7. Pölyttäjien tarve versus nykytilanne
• Jotta nykyiset öljykasvialat tulisi pölytettyä tarvitaan
•
•
•
•
yhteiskuntia kaksinkertainen määrä
Mehiläisyhteiskunnat tulisi sijoittaa rypsipeltojen
välittömään läheisyyteen
Mehiläisväen tulisikin pohtia onko mahdollista ja mitä
toimenpiteitä tarvittaisiin nykyisen yhteiskuntamäärän
kaksin- kolminkertaistamiseen
Ehkä ensimmäinen askel olisi osoittaa pölytyksen
todellinen merkitys ja sen jälkeen määritellä hinta, mikä
rypsinviljelijän kannattaa maksaa pölytysvuokraa /
yhteiskunta
Itse ehdottaisin noin 50 €/ha/2 yhteiskuntaa - Miltä
kuulostaa?
8. Mehiläiset ja öljykasvien peittaus
Peittausaineet
• Öljykasvien peittaus kirppoja vastaan on toteutettu monila
eri aineilla
• Käytössä ovat olleet mm. lindaani, furatiokarbi,
karbofuraani, isofenfossi ja viime vuodet neonikotinoidit
• Huolimatta käytettyjen aineiden toksisuudesta peittaus
sinällään ei ole uhannut mehiläisten hyvinvointia
• Soijan ja maissin kasvinsuojelussa havaitut mehiläisuhat
sysätään vastuuttomasti myös öljykasvien tillille
9. Mehiläiset ja öljykasvien peittaus
Kanadan esimerkki
• Kanadalaiset jalostivat rypsin ja rapsin nykyiseen muotoonsa ja
•
•
•
•
•
•
kehittivät niistä tärkeän elinkeinon preeriavaltioille
Viime vuonna viljelyala oli noin 8 miljoonaa ha
Mehiläistalous on tärkein osatekijä öljykasvituotannossa
80% mehiläisistä on öljykasvien pölytyspalvelussa
Hehtaarille pyritään saamaan 2-3 yhteiskuntaa kukinnan ajaksi
Mehiläishoitajalle maksetaan pölytyspalvelusta jopa 100 €/ha;
mikä on usein kallein viljelijän ostama tuotantopanos
Jo vuosikymmen Suomea aikaisemmin käyttöönotetut
neonikonoidit eivät ole aiheuttaneet ainuttakaan todettua
yhteiskuntatuhoa
10. Yhteiskunnallinen näkökulma
mehiläishoitoon
• Meillä tarvittaisiin tuntuva lisäys mehiläisyhteiskuntia
•
•
•
•
•
pölyttämään sekä luonnonvaraiset marjat että viljeltävät
kasvit
Mehiläishoito on monille harraste ja vain pieni osa on
ammattitarhaajia tai edes puoliammattilaisia
Tarvitaan kosolti viitseliäisyyttä sekä aineellista ja henkistä
panosta ryhtyä mehiläishoitajaksi
Tarvitaan riittävä taloudellinen houkute
Mehiläishoito olisi vapautettava kaikista veroluonteisista
menoista
Suurin hyöty muille kuin mehiläishoitajille
11. Tiivistelmä
• Öljykasvien kukintaa säätelevät ennen kaikkea tärkeimmät kasvutekijät, jotka
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
määräävät sekä kukintojen määrän että kukinnan keston
Pölytys on sitten tuulen sekä mehiläisten ja kimalaisten yhteistyön tulos
Kanadalaisten tavoitetiheys on vähintään kaksi yhteiskuntaa hehtaarille. Nykyinen
mehiläiskanta, alle 40 000 yhteiskuntaa, ei riitä kattamaan kuin vajaa puolet
nykyisestä viljelyalasta
Moni rypsiviljelmä jää ilman merkittävää hyönteispölyttäjien työskentelyä ja
satopanosta
Kimalaiset ovat tehokkaita pölyttäjiä lähellä kotipesää mutta määrät jäävät
vähäisiksi
Kimalaisille otollinen elinympäristö avo-ojineen ja laidunniittyineen on menetetty
vuosien saatossa
Öljykasvien peittauksesta ei ole voitu osoittaa haittaa pölyttäjille, vaikka useimmat
käytetyistä valmisteista ovat olleet systeemisiä ja erittäin toksisia
Öljykasvien pölytyspalvelusta voisi kehittää uuden taloudellisen tukijalan
mehiläishoidolle
Pelkkä hunaja ei aina riitä taloudellisessa kilpailussa tuontihunajaa vastaan.
Yhteiskunnan tulisi arvottaa mehiläishoito koko yhteiskuntaa hyödyttävänä
toimintana ja veroratkaisuin innostaa alalle uusia yrittäjiä
Ilman taloudellisia houkuttimia öljykasvien viljelyn ja pölyttäjien symbioosi jää
hyödyntämättä ja molempien toimialojen tulevaisuus kuihtuu pois