Mehiläishoitajain Talvipäivät 2014. Kuminapölytystutkimuksen tuloksia.

1. Pölytyksen vaikutus kuminasatoon
- kenttäkoe Somerolla 2013
Lauri Ruottinen, Hunajaluots Oy
Atte Saarinen, Hämeen Ammattikorkeakoulu
Tuula Lehtonen, Tarja Ollikka
Suomen Mehiläishoitajain Liitto
Jyrki Leppälä Trans Farm Oy

2. Perustietoa kuminasta (Carum carvi)
o Kaksivuotinen
sarjakukkainen putkikasvi,
kylvövuonna kumina
kasvattaa lehtiruusukkeen
ja syvän paalujuuren.
o Toisena vuonna kasvusto on
tiheä jo aikaisin keväällä, ja
kukkavarret kehittyvät.
o Kumina kukkii kesäkuussa

3. Perustietoa kuminasta
Toukokuu 2013 Kesäkuu 2013

4. Perustietoa kuminasta
Kuminan viljely Suomessa
o vuosittain noin 1500 tilalla,
joista 1000 vakituisia
o 15 200 hehtaaria 2013
o Sato v 2012 8,2 milj. kg
o Kumina on yksi maamme
harvoja vientikasveja
o Suomen osuus 28 %
maailmanmarkkinoista
o Viennin arvo yli 6 mlj. € 2012

5. Perustietoa kuminasta
Keskisato 2006 – 2012 484 kg,
(sd 142 kg)
Vientiä yli 40 maahan,
tärkeimmät kohteet, USA,
Saksa, Intia, Hollanti, Latvia,
Itävalta

6. Koealue: 1. vuoden kumina 5 ha
2. vuoden kumina 13 ha

7. Koealue Somerolla : 1. vuoden kumina 5,0 ha
2. vuoden kumina 13 ha

8. Koejärjestely
Suljettu koeala
- Koeala eristetty pölyttäjistä
Pakotettu pölytys
- Häkin sisällä pieni mehiläispesä
Vapaa pölytys
- Avoin koeruutu jossa normaali
pölytys

9. 6 koeruuduista eristettiin verkolla
3 avointa koeruutua, ruudun koko 4 m2

10. Koealalle siirrettiin mehiläisiä
pölytystyöhön
i

11. Kukkien kehittyminen raakileiksi
81.86%
42.24%
vapaa Eristetty
Verson ylimmässä sarjassa on keskimäärin n. 230 kukkaa ja
kussakin kukinnossa n. 15 kukkaa
Raakilevaiheessa pölyttäjistä eristetyistä kukista tuottaa
siementä alle puolet

12. Eri tavoin pölyttyneet koealat puitiin
pienpuimurilla

13. Varisevien siementen keruukourut riviväleissä
• 1 m * 0,1 m = 0,1 m2
• Pölyttäjiltä suljetulla ja
täydellisen
pölytyksen koealoilla 1 ja 2

14. Huono pölytys lisää varisemista
0
10
20
30
40
50
60
1
Kokonaissadon variseminen %
Pakotettu Vapaa Eristetty

15. Sadon punnitseminen

16. Hyvä pölytys lähes kaksinkertaisti sadon
huonoon pölytykseen verrattuna
• Hehtaarin tuotto-odotus on keskimäärin noin 800 kg kuminaa.
578.33
953.44 965.89
800.00
960.00
545.00
0.00
200.00
400.00
600.00
800.00
1000.00
1200.00
eristetty vapaa pakotettu Odotus* 1. vuoden 2. vuoden
koealapuinnin perusteella saatu laskennallinen hehtaarisato
ja toteutunut 1. ja 2. vuoden sato kg/ ha

17. Hyvä pölytys lähes kaksinkertaisti sadon
huonoon pölytykseen verrattuna
0
100
200
300
400
500
600
700
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Koko maan kuminan keskisato kg/ha
kg/ha

18. Hunajan siitepölypitoisuus
Yhtä aikaa kukkivien kasvien osalta
7%
39%
25%
29%
Sarjakukkaiset Härkäpäpu
Apilat Ristikukkaiset(rypsi)

19. Mehiläistarhan satoalueen viljelykasvien
suhteet, siitepölyanalyysin mukaan hehtaareina
jos lentomatka 2 km niin lentoalue = 1257 ha
387
57
337
219
249
8
Kevät Sarjakukkaiset Härkäpapu
Apilat Ristikukkaiset Syys

20. Päätelmät:
1. Kuminan hyvä pölyttyminen lisää satoa
2. Hyvän pölytyksen varmistaminen voidaan
tehdä mehiläispesien avulla
3. Hyvä pölytys vähentää varisemista (suht.)
4. Pölytystä tarvitsevat peltoviljelykasvit
kilpailevat voimakkaasti pölyttäjistä
5. Pölyttävien pesien määrä / km2 pitää olla hyvin
suuri, jotta saavutetaan paras pölytysteho
peltokasvituotannossa (nyt 1 pesä ->
kymmeniä pesiä)
6. Kuminan tuholaisseurantatuki voisi olla mallina
pölytyspalvelujen tukijärjestelmälle (140 €/ha)