1. BBEENNTTUUKK NNEEGGAARRAA DDAANN PPEEMMEERRIINNTTAAHHAANN
BBeennttuukk nneeggaarraa bbeennttuukk oorrggaanniissaassii nneeggaarraa iittuu sseeccaarraa kkeesseelluurruuhhaann BBeennttuukk
ppeemmeerriinnttaahhaann bbeennttuukk ppeennyyeelleennggggaarraaaann ppeemmeerriinnttaahhaann ((JJiimmllyy AAsssshhiiddddiiqqiiee))
BBNN NNEEGGAARRAA DDAARRII LLUUAARR,, BBPP MMEELLIIHHAATT DDAARRII DDAALLAAMM
BBeennttuukk NNeeggaarraa
Tripartit Clasification Bipartit clasification
PLATO
POLYBIOS
ARISTOTELES
MACHIAVELLI LEON DUGUIT
JELLINEK

2. TTRRIIPPAARRTTIITT
KKrriitteerriiaa PPllaattoo && AArriissttootteelleess
 KKuuaannttiittaattiiff  jjuummllaahh yyaanngg mmeemmeerriinnttaahh
 KKuuaalliittaattiiff  TTuujjuuaann yyaanngg hheennddaakk ddiiccaappaaii
GGOOVVEERRNN--
MMEENNTT BBYY
PPLLAATTOO AARRIISSTTOOTTEELLEESS
GGOOOODD BBAADD GGOOOODD BBAADD
OONNEE MMoonnaarrkkhhii TTiirraannii MMoonnaarrkkhhii TTiirraannii
FFEEWW AArriissttookkrraassii OOlliiggaarrkkhhii AArriissttookkrraassii OOlliiggaarrkkhhii
MMAANNYY DDeemmookkrraassii MMoobbookkrraassii PPoolliittyy DDeemmookkrraassii
Mon
Mobok
Siklus
Polybios
Demok Tirani
Oligarkhi Arist

3. PPLLAATTOO
11..LLaattaarr BBeellaakkaanngg PPeemmiikkiirraannnnyyaa  ddii YYuunnaannii ppaaddaa mmaassaa mmuuddaa PPaattoo sseeddaanngg
tteerrjjaaddii kkeeccuurraannggaann,, kkeeddzzoolliimmaann,, kkoorruuppssii,, ddaann kkeemmeewwaahhaann.. OOKKII,, PPllaattoo
mmeennjjaauuhhkkaann ddiirrii ddaarrii kkeeggiiaattaann ppoolliittiikk ddaann kkeennyyaattaaaann hhiidduupp  mmeenngghhaayyaall..
22.. HHaassiill KKaarryyaa  aa.. PPoolliitteeiiaa (( tthhee RReeppuubblliicc))  mmeennggeennaaii nneeggaarraa
bb.. PPoolliittiiccooss (( tthhee SSttaatteemmaann))  AAhhllii NNeeggaarraa
cc.. NNoommooii (( tthhee LLaaww))  UUnnddaanngg--UUnnddaanngg
33.. AAjjaarraann  iiddeeeennlleerr ((aajjaarraann cciittaa)): iiddeeeennwweerreelldd ((DD.. cciittaa)) && NNaattuuuurrwweerreelldd
((DD..aallaamm))
 IIddeeaallee SSttaattee ((nneeggaarraa sseemmppuurrnnaa))
44.. BBeennttuukk NNeeggaarraa : TThhee IIddeeaall FFoorrmm ((bbeennttuukk cciittaa))  MMoonn,, AArriisstt,, ddeemmookkrraassii
TThhee CCoorruuppttiioonn ffooeerrmm ((tthhee ggeenneerraattee ffoorrmm))  TTyyrraannii,, OOlliigg,, MMoobbookkrraassii

4. AARRIISSTTOOTTEELLEESS
11.. AAjjaarraannnnyyaa  RReeaalliissmmee.. FFiillssaappaattnnyyaa PPrriimmaa PPhhiilloossoopphhiiaa
mmeennccaarrii mmaakknnaa kkeeaaddiillaann..
22.. BBeennttuukk NNeeggaarraa (( ddaallaamm PPoolliittiiccss)):
IIddeeaall  KKuuaannttiittaattiiff ((jjuummllaahh oorraanngg yyaanngg mmeemmeerriinnttaahh))  MM,, AA,,
PPoolliitteeiiaa
PPeemmeerroossoottaann  KKuuaalliittiittaattiiff ((TTuujjuuaann yyaanngg hheennddaakk ddiiccaappaaii)):
– UUnnttuukk ssaattuu oorraanngg  TTyyrraannii // ddeessppoottiicc
– UUnnttuukk bbeebbeerraappaa oorraanngg  OOlliiggrraakkhhii ((cclliiqquuee ffoorrmm))
– BBuukkaann uuttkk rraakkyyaatt sslluurruuhhnnyyaa ttaappii aattaass nnaammaa rraakkyyaatt 
DDeemmookkrraassii..

5. BBIIPPAARRTTIITT CCLLAASSIIFFIICCAASSIIOONN
MMAACCHHIIAAVVEELLLLII  MMoonnaarrkkhhii ddaann RReeppuubblliikk
11.. LLBB  ddii FFlloorreenn sseeddaanngg kkaaccaauu
22.. HHaassiill KKaarryyaa  DDiissccoorrssii mmeemmaappaarrkkaann nneeggaarraa RReeppuubblliikk
IIll PPrriinncciippee  mmeemmaappaarrkkaann nneeggaarraa mmoonnaarrkkhhii
33.. AAjjaarraannnnyyaa: SSttaaaattrraaiissoonn ((kkeeppeennttiinnggaann NNeeggaarraa))  KKeepp..NNeegg.. ddiijjaaddiikkaann
uukkuurraann tteerrttiinnggggii ppeerrbbuuaattaann mmaannuussiiaa.. :
– KKeebbuuttuuhhaann WWNN ddaappaatt ddiippeennuuhhii sseejjaauuhh ttiiddaakk mmeerruuggiikkaann nneeggaarraa ((nneeggaarraa pprriioorriittaass
uuttaammaa))..
– PPeenngguuaassaa bboolleehh lliicciikk ddaann ttiiddaakk tteeppaatt jjaannjjii ddeemmii nneeggaarraa
– PPeenngguuaassaa ssiiaapp mmeemmbbeerrii ppeenngghhaarrggaaaann kkppdd WWNN yygg mmeemmaakkmmuurrkkaann NNeeggaarraa
– AAkkttiivviittaass ppooll ddaann ddiipplloommaattiikk hhaarruuss bbeerrmmuuaarraa ppaaddaa nneeggaarraa..
44.. BBeennttuukk NNeeggaarraa : RReeppuubblliikk ddaann MMoonnaarrkkhhii
55.. HHuukkuumm  nneeggaarraa hhaarruuss mmeemmiilliikkii dduuaa llaannddaassaann uuttaammaa yyaaiittuu HHuukkuumm ddaann
mmiilliitteerr

6. Bentuk Negara & Pemerintahan paham modern
Bentuk Negara :
1.Negara kesatuan (unitaris)
2. Negara Sertikat (federasi)
Ada juga Serikat negara
Bentuk Pemerintahan:
1. Monarkhi
2. Republik

7. R Kriteria membedakan Reeppuubblliikk ddaann MMoonnaarrkkhhii
JJeelllliinneekk  ddiilliihhaatt ddaarrii ccaarraa tteerrjjaaddiinnyyaa ppeemmbbeennttuukkaann
kkeemmaauuaann NNeeggaarraa..
 SSeeccaarraa PPssiikkoollooggiiss  MMoonnaarrkkii
 SSeeccaarraa YYuurriiddiiss  RReeppuubblliikk
LLeeoonn DDuugguuiitt  PPeennuunnjjuukkkkaann kkeeppaallaa nneeggaarraa
 HHeerreeddiitteerr  mmoonnaarrkkhhii
 PPeemmiilliihhaann  RReeppuubblliikk

8. 88
PAHAM MODERN
BENTUK
NEGARA
BENTUK
PEMERINTAHAN
KESATUAN
(UNITARIS)
SERIKAT
(FEDERASI) MONARKHI REPUBLIK
NEGARA
KESATUAN
SENTRALISASI DESENTRALISASI
TERPUSAT OTONOMI
DAERAH

9. BBeennttuukk PPeemmeerriinnttaahhaann RRII
Pada Pasal 1 ayat (1) UUD1945 : ”Negara
Indonesia ialah Negara Kesatuan, yang
berbentuk Republik”.
Republik  bentuk pemerintahan
Kesatuan  bentuk Negara
Selain merujuk pada ketentuan yuridis, dapat
pula dilihat dari kenyataan bahwa kepala negara
kita dijabat oleh seorang Presiden (bukan
Raja/Ratu), masa jabatan Presiden ditentukan
(selama 5 tahun), dan Presiden/ Wakil Presiden
diangkat melalui pemilihan (bukan pewarisan
seperti di Monarkhi)

10. MMoonnaarrkkhhii-- RReeppuubblliikk
Monarkhi terbagi atas: monarkhi absolut, monarkhi konsti-tusional,
dan monarkhi parlementer.
Republik dapat dibedakan atas tiga macam:Republik Mutlak
(otoriter), Republik Terbatas, dan Republik Parlementer.
– republik juga dapat dibedakan atas tiga macam, yaitu: Republik
Mutlak (otoriter), Republik Terbatas, dan Republik Parlementer.
– republik juga dapat dibedakan atas tiga macam, yaitu: Republik
Mutlak (otoriter), Republik Terbatas, dan Republik Parlementer.
– republik juga dapat dibedakan atas tiga macam, yaitu: Republik
Mutlak (otoriter), Republik Terbatas, dan Republik Parlementer.
– republik juga dapat dibedakan atas tiga macam, yaitu: Republik
Mutlak (otoriter), Republik Terbatas, dan Republik Parlementer.

11. OOttttoo KKooeellllrreeuutttteerr
SSeellaaiinn bbeennttuukk ppeemmeerriinnttaahhaann mmoonnaarrkkhhii ddaann rreeppuubblliikk,, OOttttoo
KKooeellllrreeuutttteerr mmeennggaajjuukkaann bbeennttuukk yyaanngg kkeettiiggaa yyaaiittuu
AAuuttoorriittaarriieenn ffuuhhrreerrssttaaaatt ((ppeemmeerriinnttaahhaann oottoorriitteerr)).. OOttoorriitteerr
yyaaiittuu ppeemmeerriinnttaahhaann yyaanngg ddiippeeggaanngg oolleehh ssaattuu oorraanngg yyaanngg
bbeerrssiiffaatt mmuuttllaakk.. KKaallaauu ddeemmiikkiiaann,, aappaa bbeeddaannyyaa ddeennggaann
mmoonnaarrkkhhii aabbssoolluutt?? PPeerrbbeeddaaaann kkeedduuaa bbeennttuukk iinnii tteerrlleettaakk
ddaallaamm pprroosseess ppeennggaannggkkaattaann kkeeppaallaa nneeggaarraa.. KKaallaauu ddaallaamm
mmoonnaarrkkhhii,, rraajjaa ddiiaannggkkaatt bbeerrddaassaarrkkaann ppeewwaarriissaann;; sseeddaannggkkaann
ddaallaamm bbeennttuukk oottoorriitteerr,, kkeeppaallaa nneeggaarraa ddiiaannggkkaatt bbeerrddaassaarrkkaann
ppeemmiilliihhaann ((ssaammaa ddeennggaann rreeppuubblliikk)),, ttaappii llaammaa kkeellaammaaaann
bbeerrkkuuaassaa mmuuttllaakk.. CCoonnttoohh:: KKeekkuuaassaaaann HHiittlleerr ddii JJeerrmmaann;; ddaann
MMuussssoolliinnii ddii IIttaalliiaa..

12. SSUUSSUUNNAANN NNEEGGAARRAA

13. NNeeggaarraa KKeessaattuuaann
BBeennttuukk nneeggaarraa kkeessaattuuaann yyaanngg tteellaahh ddiitteettaappkkaann ppaarraa
ppeennddiirrii nneeggaarraa ppaaddaa ttaahhuunn 11994455,, tteerrnnyyaattaa lleebbiihh
ddiippeerrkkuuaatt ddaann ddiippeerrttaahhaannkkaann oolleehh MMPPRR RRII ppaaddaa
ttaahhuunn 200002 mmeellaalluuii ppeerruubbaahhaann kkeeeemmppaatt UUUUDD 11994455
((3377::55)) yyaanngg mmeennyyeeppaakkaattii bbaahhwwaa bbeennttuukk NNeeggaarraa
KKeessaattuuaann RReeppuubblliikk IInnddoonneessiiaa ttiiddaakk ddaappaatt ddiillaakkuukkaann
ppeerruubbaahhaann.. TTeennttuu ssaajjaa ppuuttuussaann MMPPRR tteerrsseebbuutt ttiiddaakk
tteerrlleeppaass ddaarrii ppeennggaallaammaann sseejjaarraahh bbaannggssaa kkiittaa yyaanngg
ppeerrnnaahh mmeenngggguunnaakkaann bbeennttuukk nneeggaarraa sseerriikkaatt mmuullaaii
277 DDeesseemmbbeerr 11994499 ssaammppaaii 1177 AAgguussttuuss 11995500..

14. Jika demikian, apa yyaanngg ddiimmaakkssuudd nneeggaarraa
kkeessaattuuaann?? DDaallaamm bbaahhaassaa IInnggggrriiss,, iissttiillaahh nneeggaarraa
kkeessaattuuaann ddiikkeennaall ddeennggaann iissttiillaahh uunniittaarryy ssttaattee,,
sseeddaannggkkaann ddaallaamm bbaahhaassaa BBeellaannddaa ddiisseebbuutt
eeeennhheeiiddssssttaaaatt.. NNeeggaarraa kkeessaattuuaann mmeerruuppaakkaann bbeennttuukk
nneeggaarraa yyaanngg kkeekkuuaassaaaann tteerrttiinnggggii uunnttuukk mmeennggaattuurr
sseelluurruuhh ddaaeerraahhnnyyaa aaddaa ddii ttaannggaann ppeemmeerriinnttaahhaann
ppuussaatt.. DDiilliihhaatt ddaarrii ssuussuunnaannnnyyaa,, nneeggaarraa kkeessaattuuaann
mmeerruuppaakkaann nneeggaarraa bbeerrssuussuunnaann ttuunnggggaall yyaanngg
bbeerraarrttii ddaallaamm nneeggaarraa iittuu ttiiddaakk tteerrddaappaatt nneeggaarraa yyaanngg
bbeerrbbeennttuukk nneeggaarraa bbaaggiiaann..
NNeeggaarraa kkeessaattuuaann mmeemmiilliikkii cciirrii kkhhaass yyaaiittuu ddii ddaallaamm
nneeggaarraa iittuu ttiiddaakk aaddaa oorrggaanniissaassii llaaiinn yyaanngg bbeerrbbeennttuukk
nneeggaarraa..

15. UUUUDD 11994455 PPaassaall 2255AA:: NNeeggaarraa KKeessaattuuaann RReeppuubblliikk
IInnddoonneessiiaa aaddaallaahh sseebbuuaahh nneeggaarraa kkeeppuullaauuaann yyaanngg bbeerrcciirrii
NNuussaannttaarraa ddeennggaann wwiillaayyaahh yyaanngg bbaattaass--bbaattaass ddaann hhaakk--
hhaakknnyyaa ddiitteettaappkkaann ddeennggaann uunnddaanngg--uunnddaanngg..
DDaallaamm nneeggaarraa kkeessaattuuaann,, ppeemmeerriinnttaahhaann ppuussaatt mmeemmeeggaanngg
kkeeddaauullaattaann sseeppeennuuhhnnyyaa bbaaiikk kkeeddaauullaattaann kkee ddaallaamm
mmaauuppuunn kkee lluuaarr.. OOlleehh kkaarreennaa iittuu,, ddaallaamm nneeggaarraa bbeennttuukk
iinnii hhaannyyaa tteerrddaappaatt ssaattuu UUUUDD,, ssaattuu kkeeppaallaa nneeggaarraa,, ssaattuu
ddeewwaann mmeenntteerrii,, ddaann ssaattuu ddeewwaann ppeerrwwaakkiillaann rraakkyyaatt
(DDPPRR)..
NNeeggaarraa kkeessaattuuaann ddaappaatt ddiibbeeddaakkaann mmeennjjaaddii nneeggaarraa
kkeessaattuuaann ddeennggaann ssiisstteemm sseennttrraalliissaassii ddaann nneeggaarraa
kkeessaattuuaann ddeennggaann ssiisstteemm ddeesseennttrraalliissaassii.. BBaaggaaiimmaannaakkaahh
ppeerrbbeeddaaaann kkeedduuaa ssiisstteemm nneeggaarraa kkeessaattuuaann tteerrsseebbuutt??

16. Negara kesatuan dengan sistem sentralisasi yyaaiittuu NNeeggaarraa yyaanngg
sseelluurruuhh ppeerrssooaall--aannnnyyaa ddiiaattuurr ddaann ddiiuurruuss oolleehh ppee--mmeerriinnttaahh ppuussaatt,,
ddaann ddaaeerraahh ttiinnggggaall mmeellaakkssaa--nnaakkaann kkeebbiijjaakkaa ddaarrii ppeemmeerriinnttaahh ppuussaatt..
CCoonnttoohh nneeggaarraa kkeessaattuuaann ddeennggaann ssiisstteemm sseennttrraalliissaassii aaddaallaahh JJeerrmmaann
ppaaddaa mmaassaa ppeemmeerriinnttaahhaann HHiittlleerr..
NNeeggaarraa kkeessaattuuaann ddeennggaann ssiisstteemm ddeesseennttrraalliissaassii yyaaiittuu NNeeggaarraa yyaanngg
mmeemmbbeerriiIIkkeelleelluuaassaaaann kkeeppaaddaa ddaaeerraahh uunnttuukk mmeemmbbuuaatt ddaann mmee--
nngguurruuss uurruussaann rruummaahh ttaannggggaa sseennddiirrii sseessuuaaii kkoonnddiissii,, kkeebbuuttuuhhaann,,
ddaann cciirrii kkhhaass ddaaeerraahh tteerrsseebbuutt..
aa
SSeeddaannggkkaann ddaallaamm nneeggaarraa kkeessaattuuaann ddeennggaann ssiitteemm ddeesseennttrraalliissaassii,,
ddaaeerraahh mmeemmiilliikkii kkeelleelluuaassaaaann mmeemmbbuuaatt ppeerraattuurraann uunnttuukk mmeenngguurruuss
uurruussaann rruummaahh ttaannggggaa sseennddiirrii ((hhaakk oottoonnoommii)) sseessuuaaii ddeennggaann kkeebbuuttuuhhaann,,
kkoonnddiissii,, ddaann cciirrii kkhhaass ddaaeerraahh tteerrsseebbuutt..

17. DDaallaamm ssiisstteemm ddeesseennttrraalliissaassii,, wwiillaayyaahh nneeggaarraa
ddiibbaaggii mmeennjjaaddii ppeemmeerriinnttaahhaann ppuussaatt ddaann
ppeemmeerriinnttaahhaann ddaaeerraahh.. DDaallaamm ppeemmeerriinnttaahhaann
ddaaeerraahh tteerrsseebbuutt tteerrddaappaatt uunnssuurr ppeemmeerriinnttaahh
ddaaeerraahh ddaann DDPPRRDD.. PPeerrttaannyyaaaann kkiittaa sseekkaarraanngg
aaddaallaahh aappaakkaahh nneeggaarraa kkiittaa mmeennggaannuutt ssiisstteemm
sseennttrraalliissaassii aattaauu ddeesseennttrraalliissaassii??

18. Pasal 18 ayat (1) “ Negara Kesatuan Republik Indonesia
dibagi atas daerah-daerah provinsi dan daerah provinsi itu
dibagi atas kabupaten dan kota, yang tiap-tiap provinsi,
kabupaten, dan kota itu mempunyai pemerintahan daerah,
yang diatur dengan undang-undang”.
– Pasal 18 ayat (2) “ Pemerintahan daerah provinsi, daerah
kabupaten, dan kota mengatur dan mengurus sendiri urusan
pemerintahan menurut asas otonomi dan tuga pembantuan”.
– Pasal 18 ayat (5) ” Pemerintahan daerah menjalankan otonomi
seluas-luasnya, kecuali urusan pemerintahan yang oleh undang-undang
ditentukan sebagai urusan pemerintah pusat”.
– Pasal 18 ayat (6) ” Pemerintahan daerah berhak menetapkan
peraturan daerah dan peraturan –peraturan lain untuk
melaksanakan otonomi dan tugas pembantuan”.

19. Sebagai bukti bahwa negara kita mmeennggaannuutt ssiisstteemm
ddeesseennttrraalliissaassii ddaappaatt ddiilliihhaatt ddaallaamm hhaall--hhaall bbeerriikkuutt..
11)) SSeellaaiinn aaddaa ppeemmeerriinnttaahhaann ppuussaatt,, tteerrddaappaatt
ppeemmeerriinnttaahhaann ddaaeerraahh pprroovviinnssii ddaann kkaabbuuppaatteenn//kkoottaa;;
2)) PPeemmeerriinnttaahhaann ddaaeerraahh pprroovviinnssii,, kkaabbuuppaatteenn,, ddaann
kkoottaa mmeemmiilliikkii kkeewweennaannggaann uunnttuukk mmeennggaattuurr ddaann
mmeenngguurruuss uurruussaann rruummaahh ttaannggggaannyyaa sseennddiirrii;;
33)) PPeemmeerriinnttaahhaann ddaaeerraahh mmeemmiilliikkii oottoonnoommii yyaanngg
sseelluuaass--lluuaassnnyyaa,, kkeeccuuaallii 66 ((eennaamm)) uurruussaann yyaanngg
mmeennjjaaddii kkeewweennaannggaann ppeemmeerriinnttaahh ppuussaatt,, yyaaiittuu ppoolliittiikk
lluuaarr nneeggeerrii,, ppeerrttaahhaannaann,, kkeeaammaannaann,, yyuussttiissii,,
mmoonneetteerr ddaann ffiisskkaall nnaassiioonnaall,, ddaann aaggaammaa;;
44)) DDaallaamm mmeellaakkssaannaakkaann kkeewweennaannggaannnnyyaa,,
ppeemmeerriinnttaahhaann ddaaeerraahh bbeerrhhaakk mmeenneettaappkkaann
ppeerraattuurraann ddaaeerraahh ddaann ppeerraattuurraann llaaiinnnnyyaa..

20. Kelebihan Ne-ggaarraa KKeessaattuuaann ddeennggaann ssiisstteemm
ddeesseennttrraalliissaassii
NNeeggaarraa kkeessaattuuaann ddeennggaann ssiisstteemm ddeesseennttrraalliissaassii mmeemmiilliikkii
kkeelleebbiihhaann aannttaarraa llaaiinn::
ppeerraattuurraann ddaann kkeebbiijjaakkaann ddii ddaaeerraahh ddiirruummuusskkaann sseessuuaaii
ddeennggaann kkeebbuuttuuhhaann ddaann kkoonnddiissii ddaaeerraahh iittuu sseennddiirrii;;
ppaarrttiissiippaassii ddaann ttaanngggguunngg jjaawwaabb mmaassyyaarraakkaatt tteerrhhaaddaapp
ddaaeerraahhnnyyaa aakkaann mmeenniinnggkkaatt;;
ppeemmbbaanngguunnaann ddii ddaaeerraahh aakkaann bbeerrkkeemmbbaanngg sseessuuaaii ddeennggaann
cciirrii kkhhaass ddaaeerraahh iittuu sseennddiirrii
ttiiddaakk bbeerrttuummppuukknnyyaa ppeekkeerrjjaaaann ddii ppeemmeerriinnttaahh ppuussaatt,,
sseehhiinnggggaa jjaallaannnnyyaa ppeemmeerriinnttaahhaann lleebbiihh llaannccaarr..
AAddaappuunn kkeekkuurraannggaannnnyyaa aaddaallaahh aaddaannyyaa kkeettiiddaakksseerraaggaammaann
ppeerraattuurraann,, kkeebbiijjaakkaann,, ddaann kkeemmaajjuuaann ppeemmbbaanngguunnaann ttiiaapp--ttiiaapp
ddaaeerraahh..

21. Kelebihan negara kesatuan dengan sistem sseennttrraalliissaassii aannttaarraa llaaiinn::
ppeenngghhaassiillaann ddaaeerraahh ddaappaatt ddiigguunnaakkaann uunnttuukk kkeeppeennttiinnggaann sseelluurruuhh
wwiillaayyaahh nneeggaarraaKKeekkuurraannggaann ssiisstteemm sseennttrraalliissaassii
22)) aaddaannyyaa kkeesseerraaggaammaann aattaauu ppeerrssaammaaaann ppeerraattuurraann ddii sseelluurruuhh wwiillaayyaahh
nneeggaarraa
SSeeddaannggkkaann kkeekkuurraannggaannnnyyaa aannttaarraa llaaiinn::
11)) kkeebbiijjaakkaann ddaann ppeerraattuurraann yyaanngg ddiibbuuaatt oolleehh ppeemmeerriinnttaahh ppuussaatt sseerriinngg
ttiiddaakk sseessuuaaii ddeennggaann kkeebbuuttuuhhaann ddaann kkoonnddiissii ddaaeerraahh yyaanngg bbeerraanneekkaa
rraaggaamm;;
BBeerriikkaann kkoommeennttaarr KKaalliiaann tteerrhhaaddaapp ppeellaakkssaannaaaann ssiisstteemm
ddeesseennttrraalliissaassii ddii NNeeggaarraa kkiittaa??
bbeerrttuummppuukknnyyaa ppeekkeerrjjaaaann ddii ppeemmeerriinnttaahh ppuussaatt sseehhiinnggggaa sseerriinnggkkaallii
mmeenngghhaammbbaatt kkeellaannccaarraann jjaallaannnnyyaa ppeemmeerriinnttaahhaann;;
kkeeppuuttuussaann ddaarrii ppeemmeerriinnttaahh ppuussaatt sseerriinngg tteerrllaammbbaatt;;
ppeelluuaanngg mmaassyyaarraakkaatt ddii ddaaeerraahh uunnttuukk ttuurruutt sseerrttaa ddaallaamm ppeemmeerriinnttaahhaann
ssaannggaatt tteerrbbaattaass;;
rraassaa mmeemmiilliikkii ddaann ttaanngggguunngg jjaawwaabb mmaassyyaarraakkaatt tteerrhhaaddaapp ppeemmbbaanngguunnaann
ddii ddaaeerraahhnnyyaa ssaannggaatt rreennddaahh..

22. Negara SSeerriikkaatt ((FFeeddeerraassii))
NNeeggaarraa SSeerriikkaatt yyaaiittuu NNeeggaarraa bbeerr--ssuussuunnaann jjaammaakk,, yyaanngg tteerrddiirrii
aattaass bbeebbeerraappaa NNeeggaarraa bbaaggiiaann.. CCoonnttoohh NNeeggaarraa AAmmeerriikkaa SSeerriikkaatt,,
RReeppuubblliikk IInnddoonneessiiaa ttaahhuunn 11994499--11995500
DDaallaamm nneeggaarraa sseerriikkaatt tteerrddaappaatt bbeebbeerraappaa nneeggaarraa yyaanngg ddiisseebbuutt
nneeggaarraa bbaaggiiaann.. NNeeggaarraa--nneeggaarraa bbaaggiiaann iittuu sseemmuullaa bbeerrddiirrii sseennddiirrii--
sseennddiirrii tteettaappii kkeemmuuddiiaann mmeennggaaddaakkaann iikkaattaann ddaann mmeennggggaabbuunnggkkaann ddiirrii
ddaallaamm ssaattuu ppeemmeerriinnttaahhaann ffeeddeerraall.. IIkkaattaann tteerrsseebbuutt bbeerrssiiffaatt tteettaapp
ddaallaamm aarrttii nneeggaarraa--nneeggaarraa bbaaggiiaann ttiiddaakk bbiissaa kkeelluuaarr--mmaassuukk
sseekkeehheennddaakknnyyaa ddaarrii iikkaattaann nneeggaarraa ffeeddeerraall.. DDiilliihhaatt ddaarrii ssuussuunnaannnnyyaa,,
nneeggaarraa sseerriikkaatt aaddaallaahh nneeggaarraa bbeerrssuussuunnaann jjaammaakk,, yyaanngg tteerrddiirrii aattaass
bbeebbeerraappaa nneeggaarraa bbaaggiiaann..
DDaallaamm nneeggaarraa sseerriikkaatt aaddaa dduuaa mmaaccaamm ppeemmeerriinnttaahhaann,, yyaaiittuu
ppeemmeerriinnttaahhaann ffeeddeerraall ddaann ppeemmeerriinnttaahhaann nneeggaarraa bbaaggiiaann.. DDeennggaann
ddeemmiikkiiaann,, ddaallaamm nneeggaarraa sseerriikkaatt aaddaa uurruussaann yyaanngg hhaarruuss ddiikkeelloollaa oolleehh
nneeggaarraa ffeeddeerraall ddaann aaddaa ppuullaa uurruussaann yyaanngg tteettaapp ddiikkeelloollaa oolleehh nneeggaarraa
bbaaggiiaann.. UUrruussaann yyaanngg ddiiuurruuss ppeemmeerriinnttaahh nneeggaarraa ffeeddeerraall bbiiaassaannyyaa
aaddaallaahh hhaall--hhaall yyaanngg mmeennyyaannggkkuutt kkeeppeennttiinnggaann bbeerrssaammaa ddaarrii sseemmuuaa
nneeggaarraa bbaaggiiaann sseeppeerrttii uurruussaann hhuubbuunnggaann
iinntteerrnnaassiioonnaall,, ppeerrttaahhaannaann,, ppeerraaddiillaann,, mmaattaa uuaanngg,, ppooss ddaann
kkoommuunniikkaassii.. CCoonnttoohh nneeggaarraa sseerriikkaatt aannttaarraa llaaiinn AAmmeerriikkaa SSeerriikkaatt,,
MMaallaayyaassiiaa,, AAuussttrraalliiaa,, KKaannaaddaa,, ddaann RReeppuubblliikk IInnddoonneessiiaa SSeerriikkaatt ppaaddaa
ttaahhuunn 11994499 –– 11995500..

23. 2233
NNeeggaarraa RRII
BBeennttuukk NNeeggaarraa ddaann PPeemmeerriinnttaahhaann RRII::
Pasal 1 ayat (1) UUD1945 : ”Negara Pada Pasal 1 ayat (1) UUD1945 :
”Negara Indonesia ialah Negara Kesatuan, yang berbentuk Republik”.
Republik  bentuk pemerintahan
Kesatuan  bentuk Negara
 BBeennttuukk nneeggaarraa kkeessaattuuaann  ddiippeerrkkuuaatt ddaann ddiippeerrttaahhaannkkaann oolleehh MMPPRR RRII
ppaaddaa ttaahhuunn 22000022 mmeellaalluuii ppeerruubbaahhaann kkeeeemmppaatt UUUUDD 11994455 ((3377::55)) yyaanngg
mmeennyyeeppaakkaattii bbaahhwwaa bbeennttuukk NNeeggaarraa KKeessaattuuaann RReeppuubblliikk IInnddoonneessiiaa ttiiddaakk
ddaappaatt ddiillaakkuukkaann ppeerruubbaahhaann..
 NNeeggaarraa KKeessaattuuaann RRII  UUUUDD 11994455 PPaassaall 2255AA:: NNeeggaarraa KKeessaattuuaann
RReeppuubblliikk IInnddoonneessiiaa aaddaallaahh sseebbuuaahh nneeggaarraa kkeeppuullaauuaann yyaanngg bbeerrcciirrii
NNuussaannttaarraa ddeennggaann wwiillaayyaahh yyaanngg bbaattaass--bbaattaass ddaann hhaakk--hhaakknnyyaa
ddiitteettaappkkaann ddeennggaann uunnddaanngg--uunnddaanngg..
 NNeeggaarraa kkeessaattuuaann RRII mmeenngggguunnaakkaann nneeggaarraa kkeessaattuuaann ddeennggaann ssiisstteemm
ddeesseennttrraalliissaassii..
 DDaassaarr hhuukkuumm ddeesseennttrraalliissaassii ::
-- UUUUDD NNRRII ttaahhuunn 11994455:: ppaassaall 1188 ((11)),, 1188 ((22)),, 1188 ((55)),, ddaann 1188 ((66))..

24. 2244
SSeebbaaggaaii bbuukkttii bbaahhwwaa nneeggaarraa kkiittaa mmeennggaannuutt ssiisstteemm ddeesseennttrraalliissaassii ddaappaatt ddiilliihhaatt ddaallaamm
hhaall--hhaall bbeerriikkuutt..
11)) SSeellaaiinn aaddaa ppeemmeerriinnttaahhaann ppuussaatt,, tteerrddaappaatt ppeemmeerriinnttaahhaann ddaaeerraahh pprroovviinnssii ddaann
kkaabbuuppaatteenn//kkoottaa;;
22)) PPeemmeerriinnttaahhaann ddaaeerraahh pprroovviinnssii,, kkaabbuuppaatteenn,, ddaann kkoottaa mmeemmiilliikkii kkeewweennaannggaann uunnttuukk
mmeennggaattuurr ddaann mmeenngguurruuss uurruussaann rruummaahh ttaannggggaannyyaa sseennddiirrii;;
33)) PPeemmeerriinnttaahhaann ddaaeerraahh mmeemmiilliikkii oottoonnoommii yyaanngg sseelluuaass--lluuaassnnyyaa,, kkeeccuuaallii 66 ((eennaamm))
uurruussaann yyaanngg mmeennjjaaddii kkeewweennaannggaann ppeemmeerriinnttaahh ppuussaatt,, yyaaiittuu ppoolliittiikk lluuaarr nneeggeerrii,,
ppeerrttaahhaannaann,, kkeeaammaannaann,, yyuussttiissii,, mmoonneetteerr ddaann ffiisskkaall nnaassiioonnaall,, ddaann aaggaammaa;;
44)) DDaallaamm mmeellaakkssaannaakkaann kkeewweennaannggaannnnyyaa,, ppeemmeerriinnttaahhaann ddaaeerraahh bbeerrhhaakk mmeenneettaappkkaann
ppeerraattuurraann ddaaeerraahh ddaann ppeerraattuurraann llaaiinnnnyyaa..
KKeelleebbiihhaann NNee--ggaarraa KKeessaattuuaann ddeennggaann ssiisstteemm ddeesseennttrraalliissaassii
NNeeggaarraa kkeessaattuuaann ddeennggaann ssiisstteemm ddeesseennttrraalliissaassii mmeemmiilliikkii kkeelleebbiihhaann aannttaarraa llaaiinn::
ppeerraattuurraann ddaann kkeebbiijjaakkaann ddii ddaaeerraahh ddiirruummuusskkaann sseessuuaaii ddeennggaann kkeebbuuttuuhhaann ddaann
kkoonnddiissii ddaaeerraahh iittuu sseennddiirrii;;
ppaarrttiissiippaassii ddaann ttaanngggguunngg jjaawwaabb mmaassyyaarraakkaatt tteerrhhaaddaapp ddaaeerraahhnnyyaa aakkaann mmeenniinnggkkaatt;;
ppeemmbbaanngguunnaann ddii ddaaeerraahh aakkaann bbeerrkkeemmbbaanngg sseessuuaaii ddeennggaann cciirrii kkhhaass ddaaeerraahh iittuu
sseennddiirrii
ttiiddaakk bbeerrttuummppuukknnyyaa ppeekkeerrjjaaaann ddii ppeemmeerriinnttaahh ppuussaatt,, sseehhiinnggggaa jjaallaannnnyyaa
ppeemmeerriinnttaahhaann lleebbiihh llaannccaarr..
AAddaappuunn kkeekkuurraannggaannnnyyaa aaddaallaahh aaddaannyyaa kkeettiiddaakksseerraaggaammaann ppeerraattuurraann,, kkeebbiijjaakkaann,,
ddaann kkeemmaajjuuaann ppeemmbbaanngguunnaann ttiiaapp--ttiiaapp ddaaeerraahh..

25. KKeelleebbiihhaann nneeggaarraa kkeessaattuuaann ddeennggaann ssiisstteemm sseennttrraalliissaassii aannttaarraa llaaiinn::
ppeenngghhaassiillaann ddaaeerraahh ddaappaatt ddiigguunnaakkaann uunnttuukk kkeeppeennttiinnggaann sseelluurruuhh
wwiillaayyaahh nneeggaarraaKKeekkuurraannggaann ssiisstteemm sseennttrraalliissaassii
22)) aaddaannyyaa kkeesseerraaggaammaann aattaauu ppeerrssaammaaaann ppeerraattuurraann ddii sseelluurruuhh wwiillaayyaahh
nneeggaarraa
SSeeddaannggkkaann kkeekkuurraannggaannnnyyaa aannttaarraa llaaiinn::
11)) kkeebbiijjaakkaann ddaann ppeerraattuurraann yyaanngg ddiibbuuaatt oolleehh ppeemmeerriinnttaahh ppuussaatt sseerriinngg
ttiiddaakk sseessuuaaii ddeennggaann kkeebbuuttuuhhaann ddaann kkoonnddiissii ddaaeerraahh yyaanngg bbeerraanneekkaa
rraaggaamm;;
BBeerriikkaann kkoommeennttaarr KKaalliiaann tteerrhhaaddaapp ppeellaakkssaannaaaann ssiisstteemm
ddeesseennttrraalliissaassii ddii NNeeggaarraa kkiittaa??
bbeerrttuummppuukknnyyaa ppeekkeerrjjaaaann ddii ppeemmeerriinnttaahh ppuussaatt sseehhiinnggggaa sseerriinnggkkaallii
mmeenngghhaammbbaatt kkeellaannccaarraann jjaallaannnnyyaa ppeemmeerriinnttaahhaann;;
kkeeppuuttuussaann ddaarrii ppeemmeerriinnttaahh ppuussaatt sseerriinngg tteerrllaammbbaatt;;
ppeelluuaanngg mmaassyyaarraakkaatt ddii ddaaeerraahh uunnttuukk ttuurruutt sseerrttaa ddaallaamm ppeemmeerriinnttaahhaann
ssaannggaatt tteerrbbaattaass;;
rraassaa mmeemmiilliikkii ddaann ttaanngggguunngg jjaawwaabb mmaassyyaarraakkaatt tteerrhhaaddaapp ppeemmbbaanngguunnaann
ddii ddaaeerraahhnnyyaa ssaannggaatt rreennddaahh..
2255

26. 1. Tipe-tipe Negara
11.. TTiippee--ttiippee NNeeggaarraa mmeennuurruutt sseejjaarraahh
1. Tipe
Negara
Timur
Purba
2. Tipe
Negara
Yunani
Kuno
3. Tipe
Negara
Romawi
4. Tipe
Negara
Abad
Pertengaha
n
5. Tipe
Negara
Modern

27. 11.. TTiippee--ttiippee NNeeggaarraa MMeennuurruutt
SSeejjaarraahh
Tipe-tipe negara menurut sejarah atau
de historische hoodf typen van de
staats meninjau penggolongan negara
berdasarkan sejarah pertumbuhannya.

28. 1.1 Tipe NNeeggaarraa TTiimmuurr PPuurrbbaa
NNeeggaarraa--nneeggaarraa TTiimmuurr PPuurrbbaa ttiippeennyyaa TTyyrraannii,,
rraajjaa--rraajjaa bbeerrkkuuaassaa mmuuttllaakk.. KKiittaa ddaappaatt
mmeennggeennaallii nneeggaarraa--nneeggaarraa TTiimmuurr PPuurrbbaa kkaarreennaa
cciirrii--cciirriinnyyaa::
aa..BBeerrssiiffaatt tthheeooccrraattiissccee ((kkeeaaggaammaaaann)),, rraajjaa
mmeerraannggkkaapp ddiiaannggggaapp ddeewwaa oolleehh wwaarrggaannyyaa..
bb..PPeemmeerriinnttaahhaann bbeerrssiiffaatt aabbssoolluutt ((mmuuttllaakk))
11..22 TTiippee NNeeggaarraa YYuunnaannii KKuunnoo
NNeeggaarraa yyuunnaannii kkuunnoo mmeemmppuunnyyaaii ttyyppee sseebbaaggaaii
nneeggaarraa kkoottaa aattaauu ppoolliiss.. BBeessaarrnnyyaa nneeggaarraa kkoottaa
hhaannyyaallaahh ssaattuu kkoottaa ssaajjaa yyaanngg ddiilliinnggkkaarrii
bbeenntteenngg ppeerrttaahhaannaann.. PPeemmdduudduukknnyyaa sseeddiikkiitt ddaann
ppeemmeerriinnttaahhaann ddeemmookkrraassii llaannggssuunngg.. DDaallaamm
ppeellaakkssaannaaaann ddeemmookkrraassii llaannggssuunngg rraakkyyaatt
ddiibbeerriikkaann ppeellaajjaarraann iillmmuu ppeennggeettaahhuuaann aattaauu
ddiikkeennaall iissttiillaahh eennccyyccllooppaaeeddiiee..

29. LLaannjjuutt…………………………………………..
11..33 TTiippee NNeeggaarraa RRoommaawwii
TTiippee nneeggaarraa rroommaawwii aaddaallaahh IImmppeerriiuumm..
YYuunnaannii sseennddiirrii mmeennjjaaddii ddaaeerraahh jjaajjaahhaann
ddaarrii RRoommaawwii..
PPeemmeerriinnttaahhaann ddii RRoommaawwii ddiippeeggaanngg
oolleehh CCaaeessaarr yyaanngg mmeenneerriimmaa sseelluurruuhh
kkeekkuuaassaaaann ddaarrii rraakkyyaatt aattaauu aappaa yyaanngg
ddiinnaammaakkaann CCaaeessaarriissmmuuss.. PPeemmeerriinnttaahhaann
CCaaeessaarriissmmuuss aaddaallaahh sseeccaarraa mmuuttllaakk..
SSuuaattuu uunnddaanngg--uunnddaanngg ddii RRoommaawwii aappaa
yyaanngg ddiinnaammaakkaann LLeexx RReeggiiaa..

30. 1.4 Tipe NNeeggaarraa AAbbaadd PPeerrtteennggaahhaann
CCiirrii kkhhaass ttiippee nneeggaarraa aabbaadd ppeerrtteennggaahhaann
aaddaallaahh aaddaannyyaa dduuaalliissmmee ((ppeerrtteennttaannggaann))..
11..DDuuaalliissmmee aannttaarraa ppeenngguuaassaa ddeennggaann rraakkyyaatt
22..DDuuaalliissmmee aannttaarraa ppeemmiilliikk ddaann ppeennyyeewwaa ttaannaahh
sseehhiinnggggaa mmuunnccuullnnyyaa FFeeooddaalliissmmee
33..DDuuaalliissmmee aannaattaarraa NNeeggaarraawwaann ddaann GGeerreejjaawwaann
((sseeccuullaarriissmmee))
AAkkiibbaatt ddaarrii dduuaalliissmmee iinnii ttiimmbbuull kkeeiinnggiinnaann
rraakkyyaatt uunnttuukk ssaalliinngg mmeemmbbaattaassii hhaakk ddaann
kkeewwaajjiibbaann aannttaarraa rraajjaa ddaann rraakkyyaatt..

31. LLaannjjuutt…………………………
11..55 TTiippee NNeeggaarraa MMooddeerrnn
PPaaddaa nneeggaarraa--nneeggaarraa mmooddeerrnn ttiippeennyyaa
aaddaallaahh::
aa.. BBeerrllaakkuu aassaass ddeemmookkrraassii
bb.. DDiiaannuuttnnyyaa ppaahhaamm nneeggaarraa hhuukkuumm
cc.. SSuussuunnaann nneeggaarraannyyaa kkeessaattuuaann.. DDiiddaallaamm
nneeggaarraa hhaannyyaa aaddaa ssaattuu ppeemmeerriinnttaahhaann
yyaaiittuu ppeemmeerriinnttaahhaann ppuussaatt yyaanngg
mmeemmppuunnyyaaii wweewweennaanngg tteerrttiinnggggii..

32. TTiippee NNeeggaarraa yyaanngg ddiittiinnjjaauu
ddaarrii ssiissii hhuukkuumm
T i p e n e g a r a y a n g d i t i n j a u d a r i s i s i
h u k u m a d a l a h p e n g g o l o n g a n n e g a r a -
n e g a r a d e n g a n m e l i h a t h u b u n g a n
a n t a r a p e n g u a s a d a n r a k y a t

33. TTipe ipe NNeeggaarraa yyaanngg ddiittiinnjjaauu ddaarrii ssiissii HHuukkuumm

34. 2.1 TTiippee NNeeggaarraa PPoolliicciiee
NNeeggaarraa bbeerrttuuggaass mmeennjjaaggaa ttaattaa tteerrttiibb ssaajjaa
aattaauu ddeennggaann kkaattaa llaaiinn nneeggaarraa aaddaallaahh
ppeennjjaaggaa mmaallaamm.. PPeemmeerriinnttaahhaann bbeerrssiiaatt
mmoonnaarrcchhiiee aabbssoolluutt.. PPeennggeerrttiiaann ppiilliicciiee
aaddaallaahh wweellvvaaaarrttzzoorrgg,, yyaanngg mmeennccaakkuupp dduuaa
aarrttii::
aa..PPeennyyeelleennggggaarraa nneeggaarraa ppoossiittiiff
bb..PPeennyyeelleennggggaarraa nneeggaarraa nneeggaattiiff

35. 22..22 TTiippee NNeeggaarraa HHuukkuumm
DDiissiinnii ttiinnddaakkaann ppeenngguuaassaa ddaann rraakkyyaatt bbeerrddaassaarrkkaann
hhuukkuumm.. AAddaa ttiiggaa bbeennttuukk ttiippee nneeggaarraa hhuukkuumm,, yyaaiittuu::
aa.. TTiippee nneeggaarraa HHuukkuumm LLiibbeerraall
TTiippee iinnii mmeenngghheennddaakkii aaggaarr nneeggaarraa ppaassiiff,,
aarrttiinnyyaa bbaahhwwaa wwaarrggaa nneeggaarraa hhaarruuss
bbeerrssttaattuuss ppaassiiff aarrttiinnyyaa bbaahhwwaa wwaarrggaa
nneeggaarraa hhaarruuss ttuunndduukk ppaaddaa ppeerraattuurraann--
ppeerraattuurraann nneeggaarraa.. DDiissiinnii kkaauumm lliibbeerraall
mmeenngghheennddaakkii aaggaarr aannttaarraa ppeenngguuaassaa ddaann
yyaanngg ddiikkuuaassaaii aaddaa ssuuaattuu ppeerrsseettuujjuuaann
ddaallaamm bbeennttuukk hhuukkuumm,, sseerrttaa ppeerrsseettuujjuuaann
yyaanngg mmeenngguuaassaaii ppeenngguuaassaa..

36. LLaannjjuutt iiuu…………....!!
bb.. TTiippee NNeeggaarraa HHuukkuumm FFoorrmmiill
yyaaiittuu nneeggaarraa hhuukkuumm yyaanngg mmeennddaappaatt
ppeennggeessaahhaann ddaarrii rraakkyyaatt,, sseeggaallaa
ttiinnddaakkaann ppeenngguuaassaa mmeemmeerrlluukkaann
bbeennttuukk hhuukkuumm tteerrtteennttuu,, hhaarruuss
bbeerrddaassaarrkkaann uunnddaanngg--uunnddaanngg..
nneeggaarraa HHuukkuumm FFoorrmmiill iinnii ddiisseebbuutt
ppuullaa ddeennggaann NNeeggaarraa DDeemmookkrraattiiss
yyaanngg bbeerrddaassaarrkkaann nneeggaarraa HHuukkuumm..

37. c . T i p e n e g a r a H u k u m M a t e r i l
t i p e n e g a r a i n i s e b e n a r n y a m e r u p a k a n
p e r k e m b a n g a n l e b i h l a n j u t d a r i p a d a n e g a r a
h u k u m f o r m i l . J a d i j i k a p a d a n e g a r a h u k u m
f o r m i l t i n d a k a n p e n g u a s a h a r u s b e r d a s a r k a n
u n d a n g - u n d a n g , m a k a d a l a m n e g a r a h u k u m
m a t e r i l t i n d a k a n d a r i p e n g u a s a d a l a m h a l
m e n d e s a k d e m i k e p e n t i n g a n w a r g a n e g a r a n m y a
d i b e n a r k a n b e r t i n d a k m e n y i m p a n g d a r i u n d a n g -
u n d a n g a t a u b e r l a k u a s a s O p p o r t u n i t a s .
2 . 3 T i p e N e g a r a K e m a k m u r a n ( W o h l f a a r t S t a a t s )
n e g a r a m e n g a b d i s e p e n u h n y a k e p a d a m a s y a r a k a t .
D a l a m t i p e i n i n e g a r a a d a l a h a l a t s a t u - s a t u n y a
u n t u k m e n y e l e n g g a r a k a n k e m a k m u r a n r a k y a t .