Työn murroksen mestarikurssin ensimmäisellä seminaarikerralla käsiteltiin teemaa "Työ tulevaisuudessa".

1. Tervetuloa
Työn murroksen mestarikurssille!
#työnmurros tasaarvostn.fi
WiFi: InternetW
Käyttäjä: kela17gXeS
Salasana: VU19

2. Eveliina Saari
Johtaja, Osaavat työntekijät – menestyvät työmarkkinat
Johtaja, Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat -ohjelmat
Vanhempi tutkija, dosentti, Työterveyslaitos
@EveliinaSaari

3. Päivän ohjelma klo 9–11
Johdanto:
SWiPe: Professori Anne Kovalainen, Turun yliopisto: Tulevaisuuden työ – riskit ja
mahdollisuudet.
Tutkijapuheenvuorot
COPE: Tutkimuspäällikkö Tarja Heponiemi, THL: Miten digitaalisuus muuttaa
sote-työtä?
ROSE: Emeritusprofessori Pertti Koistinen, Tampereen yliopisto: Mitä tiedämme
roboteista ja digitalisaatiosta? Miten niiden ennakoidaan vaikuttavan työhön
ja työllisyyteen?
WeAll: Dosentti Mira Karjalainen, Helsingin yliopisto: Työn rajat ja rajattomuus
tulevassa taloudessa.
WIP: Tutkimuskoordinaattori Ilpo Suoniemi, Palkansaajien tutkimuslaitos:
Tulonjako tulevaisuudessa.
Asiantuntijapaneeli

4. Työ tulevaisuudessa
Tulevaisuuden työ – riskit ja mahdollisuudet
Anne Kovalainen
Professori
Turun yliopiston Turun kauppakorkeakoulu
www.smartworkresearch.fi

5. Tulevaisuuden työ
– uudet riskit ja uudet mahdollisuudet
Miten työ on muuttumassa?
Keskeistä kysyä:
- millainen työ,
- kenen työ,
- millaisia kvalifikaatioita mukanaan kantava
ja millaisia kvalifikaatioita vaativa työ,
- mitä tulevaisuuden työ on suhteessa sen
tekijöihin, työnantajaan, yrityskenttään, julkiseen
sektoriin, ammatteihin ja työmarkkinoihin.
Iso kuva vaatii muutoksen suhteuttamista – mikä muuttuu?

6. Neljä esimerkkiä tämän hetken ja
tulevaisuuden alustatyöstä
Sitä ennen kuitenkin: mitä alustatalous ja alustatyö tarkoittavat?
-Alustatalous on vähintään kahta käyttäjäryhmää yhdistävä digitaalinen
kaupankäyntipaikka
-Alusta on käyttäjiä yhdistävä tekijä, arvonluonti kaikille.
-Alustatyö tarkoittaa digitaalisilla alustoilla tehtävää työtä, työn myymistä ja
ostamista.
-Eri alustatyön muotoja yhdistää se, että työtä tehdään ajasta ja paikasta
riippumattomasti, ja että
-työnantaja-työntekijä-yrittäjä suhteita määritellään uudelleen globaalisti ja
paikallisesti.
-Alustatyötä on monenlaista, ja ostettavan palvelun/työn luonteesta riippuu
hinnan asettaminen ja tehtäväkokonaisuuden sisältö.
-Alustatyö voi olla yksinkertaista ns. klikkityötä (Mechanical Turk), mutta se voi
olla myös monimutkaista ja korkeaa osaamista vaativaa asiantuntijatyötä
(UpWork). Näitä erilaisia työtehtäviä yhdistävät piirteet liittyvät enemmän
alustan kitkaa poistavaan luonteeseen kuin työn sisältöön.

7. 1. Korkeasti koulutettu joka haluaa
tulevaisuudessa tehdä alustatyötä:
SWiPEssä tehty kysely Akavan jäsenistölle
alustatyöstä ja työn digitalisoitumisesta
(2017/18).
-Lähes kaikki vastaajat käyttivät työssään
digitaalisia välineitä ja suhtautuvat niihin
myönteisesti.
-Lähes 40% korkeakoulutuksen saaneista
vastaajista pitää mahdollisena oman
asiantuntemuksensa myymistä digitaalisten
alustojen kautta.

8. 2. UpWork –työ - asiantuntijuus
globaalilla alustalla:
• SWiPEssä (Pajarinen et al.) kysely joulukuussa 2017.
• Tutkittiin niitä jotka myyvät asiantuntemustaan globaalilla
alustalla ja toimivat Suomessa:
• Muutamia taustatietoja Suomeen rekisteröityneistä
tekijöistä: totaalitutkimus, 52% pääkaupunkiseudulla, 90%
kaupungistuneella alueella, keski-ikä 29.
• 47% vastanneista haluaisi tehdä enemmän töitä alustalla.
• Korkeasti koulutettuja, motivoituneita, kiinnostuneita,
myös oman CV:n kehittäminen mahdollisuutena.
• Yleisjohtopäätös on että ovat innostuneita työstään.
• Kolme tärkeintä motivoivaa tekijää: itsenäisyys,
joustavuus ja ylimääräisten ansioiden tarve.

9. 3. Algoritmisesti ohjautuva
keikkatyö
• SWiPEssä haastatteluja polkupyörälähettien
joukossa.
• Toimintamalli globaali.
• Haasteet liittyvät algoritmin
läpinäkymättömyyteen keikkatyössä (esimerkiksi
työkeikkojen saaminen), työn luonteeseen
(esimerkiksi yksinkertainen fyysinen työ, ajallinen
sitovuus, kuormittavuus), teknologiseen
riippuvaisuuteen (mobiilisovellutus).

10. 4. Alustayritys - kulttuurialalla
• Aineiston keruu kesken – kulttuuripalvelujen
monistaminen ja laajentaminen alustatyön
kautta merkittävä mahdollisuus.
• Työn luonne palvelullinen, immateriaalinen ja
kompeksinen, ei mekaanisesti samalla
tavalla toistuva.

11. Johtopäätöksiä: tulevaisuuden työt
• Digitalisaatio ja alustatalous muuttavat työn tekemisen tapoja
ja työsuhteita. Digitalisaation osalta (automatisoituminen,
robotisaatio) voi olla niin että suuri aalto on vasta tulossa työn
sisällöllisten muutosten osalta: usein yliarvioimme lyhyen
aikavälin muutoksia, ja aliarvioimme pitkän aikavälin
muutoksia.
• Muutos Suomessa alustataloustyön osalta orastavaa, ei vielä
suurta mutta tulossa.
• Kansalliset rajat esim. sääntelyn perustana suorituspaikan
osalta.
• Alustatyö ei ole ”yhdennäköistä” tai yhdenlaisia seurauksia
aiheuttavaa – teoreettiset selitysmallit vaatinevat
korjaussarjoja alustatalouden selittämiseen osana yhteiskunnan
ja talouden muutosta.

12. Miten digitalisaatio
muuttaa sote-työtä?
Tarja Heponiemi, Hannele Hyppönen, Tuulikki Vehko
• Digitalisaation eteneminen sote-
sektorilla
• Ammattilaisten kokemuksia
digitalisaatiosta
• Digiosaaminen, -koulutus ja
muuttuvat osaamistarpeet
STePS

13. Paperin käyttö terveydenhuollon
tiedonvaihdossa vielä yllättävän yleistä,
vaikka vähentynytkin selvästi
Table 3 Use of mainly/ more paper than e-means for HIE by working sector in 2010–2014 in
parallel with 2017
Year 2010 2014 χ2
p Year 2017 χ2
p
Means of HIE % 201 <.000 Means of HIE %
Mainly e-means 37 47 More e-means 82
Mainly Paper 64 47 More paper 18
Total N 3644 3375 Total N 3800
Mainly paper/ working sector % 39.9 <.000
More paper / working
sector %
207.5 <.000
Hospital 68 47 Hospital 19
Health centre 39 20 Health centre 5
Private 89 87 Private 26
Other 68 55 Other 31
Total N 2259 1574 Total N 685
Hyppönen, H., Lumme, S., Reponen,J., Vänskä, j., Kaipio, J., Heponiemi, T. & Lääveri,T. Health Information Exchange in Finland:
Usage of different access types and predictors of paper use. Käsikirjoitus lähetetty arvioitavaksi International Journal of
Medical Informatics
Tarja Heponiemi @TarjaHeponiemi

14. Tietojärjestelmien luotettavuus, helppokäyttöisyys
ja työssä tarvittavien tietojen saatavuus eivät ole
kehittyneet seitsemässä vuodessa
Hyppönen, H., Vänskä, J., Reponen,J., Kuusisto-Niemi, S. & Heponiemi, T.(Painossa) Ammattilainen – tukevatko
potilastietojärjestelmät työtä ja toimintaprosesseja? Tutkimuksesta tiiviisti
Tarja Heponiemi @TarjaHeponiemi

15. Tietojärjestelmästressi kasvanut
lääkäreillä 2006 ja 2015 välillä,
sairaaloissa saatu pysäytettyä vuosien
2010 ja 2015 välillä
Tarja Heponiemi, Hannele Hyppönen, Tuulikki Vehko, Sari Kujala, Anna-Mari Aalto, Jukka Vänskä, Marko Elovainio. (2017) Finnish physicians’ stress related to information systems keeps
increasing: A longitudinal three wave survey study. BMC Medical informatics and Decision Making 17:147
Tarja Heponiemi @TarjaHeponiemi

16. Fokusryhmähaastattelujen pohjalta teemoiksi kootut
asiat, jotka kuormittavat työntekijöitä
tietojärjestelmien käytössä potilastyössä
16
Työhyvin-
voinnin lähi-
vaikuttaminen
Yhteistyö
Tuulikki Vehko, Hannele Hyppönen, Miia Ryhänen, Johanna Tuukkanen, Eeva Ketola, Tarja Heponiemi. (Painossa) Tietojärjestelmät ja
työhyvinvointi – terveydenhuollon ammattilaisten kokemuksia Finnish Journal of eHealth and eWelfare
Tarja Heponiemi @TarjaHeponiemi

17. Kujala, S., Rajalahti, E. & Heponiemi, T. (In press) Health Professionals’ Expanding eHealth Competences for Supporting Patients’ Self-Management. Studies in Health Technology and
Informatics.
Tarja Heponiemi @TarjaHeponiemi
Ammattilaisilla eniten kehitettävää
omien työprosessien uudelleen
suunnittelussa ja käyttöönoton
edistämisessä
Esimiehillä eniten kehitettävää käyttöönoton
suunnittelussa ja sähköisten palvelujen
viestimisessä asiakkaille

18. Kolmasosa hoitajista koki ettei ollut saanut tarpeeksi
IT-välitteisten työprosessien koulutusta. Tällaista
koulutusta saaneilla parempi IT-osaaminen
Kinnunen Ulla-Mari, Heponiemi Tarja, Ahonen Outi, Rajalahti Elina, Korhonen Teija, & Hyppönen Hannele. Factors Related to Health Informatics Competencies for Nurses - Results of a
National HIS Survey. Lähetetty arvioitavaksi Computers, informatics and Nursing -lehteen
Tarja Heponiemi @TarjaHeponiemi

19. Tulevaisuuden osaamistarpeita
• Motivointi. Lääkärien ja sairaanhoitajien tulee kyetä
motivoimaan ja ohjaamaan kansalaisia, jotta nämä
pystyvät ottamaan vastuuta hoidostaan ja hyötymään
uusista sovelluksista.
• Yhteistyö. Työ muuttuu kokoajan ja tekniikkaa tulee lisää.
Ammattilaisten asema asiantuntijoina muuttuu
enemmänkin yhteistyökumppanuudeksi.
• Havainnointi. Ammattilaisten tulee kyetä arvioimaan,
mitkä potilaat hyötyvät tai ylipäätänsä pystyvät
käyttämään uusia tekniikoita.
• Tulkintataito. Ammattilaiset tarvitsevat mm. keinoälyn ja
sovellusten tuottaman tiedon tulkintataitoja.
Tarja Heponiemi, Hannele Hyppönen, Sari Kujala, Outi Ahola, Elina Rajala, Philiph Scott: Competence for IT-induced change in health care work practices,
workshop, Medical Informatics, MIE Congress 24.26.4.2017 Manchester
Tarja Heponiemi @TarjaHeponiemi

20. Johtopäätökset/Ratkaisuehdotukset
• Asiakkaan uusi rooli haastaa ammattilaiset,
ratkaisuna koulutus ja työn uudelleen järjestely?
• Käytettävyys stressitekijänä; organisaatioiden pitäisi
tilaajana osata vaatia parempaa käytettävyyttä
• Ohjelmien yhteentoimivuus ratkaiseva tekijä
tiedonkululle ja toimijoiden väliselle yhteistyölle; Kanta
ja e-resepti näyttävät lupaavilta –
seurantaa/tutkimusta pitää jatkaa
• Organisaatioiden johdon tulisi huolehtia että erityisesti
vanhempien ammattilaisten tiedonhallinnan
työpaikkakoulutukseen panostettaisiin

21. • Twitter: @stncope
• @TarjaHeponiemi
• Etunimi.sukunimi@thl.fi
• http://www.slideshare.net/tag/cope
-hanke
• http://videonet.fi/web/thl/2016106/
• www.stncope.fi
Kiitos

22. Työn rajat ja rajattomuus
tulevassa taloudessa
Mira Karjalainen (WeAll)
Dosentti, Helsingin yliopisto

23. TYÖN MURROS
• Työn neljäs vallankumous johtaa
systeemimuutoksiin
• Ajan, paikan & työn käsitteet murtuvat
sidoksistaan
Mira Karjalainen Twitter: @MiraKarjalainen

24. TYÖN HÄMÄRTYVÄT RAJAT
Mira Karjalainen Twitter: @MiraKarjalainen

25. TYÖ VALUU UUSILLE ALUEILLE
• Ulkonäöstä tulee osa työtä: hyvältä ja
hyvinvoivalta näyttäminen
• Tunteiden hallinta muuttuu työksi
• Uushenkinen työ valjastaa yksilön sisimmän
työntekoon
Mira Karjalainen Twitter: @MiraKarjalainen

26. RATKAISU-
EHDOTUKSET
Mira Karjalainen Twitter: @MiraKarjalainen

27. KIITOS!
Mira Karjalainen
mira.karjalainen@helsinki.fi
Twitter: @MiraKarjalainen
www.weallfinland.fi

28. Tulonjako
tulevaisuudessa
Ilpo Suoniemi STN-WIP ja PT
13.3.2018

29. Pitääkö automaatiosta olla huolissaan?
• Keynes (1930): teknologinen työttömyys mahdollista, tilapäisesti.
• Tähän asti uutta työtä on syntynyt, vaikka koneet ja automaatio
ovat korvanneet vanhoja työtehtäviä.
• Lisäksi elintaso on noussut ennen näkemättömästi.
• R. Gordon, The death of innovation, the end of growth, (2013).
• Brynjolfsson & McAfee, The Second Machine Age, (2014).
• Ovatko innovaatiot ja talouskasvu tyrehtymässä vai/ja koneet
syrjäyttämässä ihmistyön?

30. Suomessa erot palkkatuloissa selittävät
vain vähän aiempaa tuloerojen
kasvua.
Toisaalta:
(1) Keskiluokka on ohentunut.
(2) Työllisyys on polarisoitunut so.
keskipalkkaisten työpaikkojen ja
rutiinitöiden osuus on vähentynyt
(Vainiomäki et al., 2016; Maczulskij &
Kauhanen, 2017).
Ylimmän tuloprosentin pääomatulo–
osuus ja veroaste (verot/bruttotulot)
Riihelä et al. (2017)

31. Miten työ jaetaan?
• Polarisaatio: Teknologinen muutos ja tekoäly korvaavat
rutiinitehtäviä (Autor et al., 2006; Acemoglu & Autor, 2010).
• Automaatio on koneiden puolella, ja uusien monimutkaisempien
työtehtävien luonti on taas ihmisten puolella.
• Kumpi, näistä voimista, voittaa tämän kilpajuoksun?
• Frey & Osborne (2017): USA:ssa robotit ja tekoäly korvaavat lähes 50
% työpaikoista seuraavan 20 v aikana.
• Historioitsija Yuval Harari, Homo deus (2017): tulevaisuuden
yhteiskunnassa syntyy suuri ”hyödyttömien luokka”.

32. Piketty (2014): yhdistää henkilöllisen
ja funktionaalisen (työtulo vs.
pääomatulo) tulonjaon teorian
kasvuteoriaan.
Epävakauttava, r > g: rikastuminen
tapahtuu omistamisella ei työnteolla.
(Solow) – Summers (2013) malli:
Pääoma kaksoisroolissa (koneet –
työtätekevät robotit).
Jos automaatio voittaa, toteutuuko
Pikettyn kehitys ja James Meaden
(1964) ennakoima dystopia ‘The
Brave New Capitalists’ Paradise’?
Back to Downton Abbey?

33. Voidaanko pääoman paluuta hillitä?
• Meade (1964): Tarvitaan omistuksen demokratisointia (so.
varallisuuserojen kaventamista) dystopian estämiseksi, verotuksen
kautta tapahtuva uudelleenjako ei riitä.
• Piketty (2015): ”Minusta r > g ei ole ainoa eikä edes ensisijainen väline
tarkasteltaessa … tai ennustettaessa tulojen ja varallisuuden eriarvoisuutta
21. vuosisadalla. Institutionalliset muutokset ja poliittiset shokit –”
• ”Olen ehkä antanut liian paljon huomiota progressiiviselle
pääomaverotukselle ja liian vähän painoa instituutioiden evoluutiolle,
kuten vaihtoehtoisten omistusmuotojen kehitykselle ja osallistavalle
hallinnolle.”
• Atkinson(2015): teknologian/innovaatioiden suuntaamisella voi
vaikuttaa markkinatuloeroihin.
• Optimisempi näkymä: Jos kestokulutushyödykkeiden suhteelliset
hinnat laskevat, uusi teknologia voi nostaa työntekijöiden
keskimääräistä elintasoa, vaikka tuottavuuden kasvu hidastuisi.

34. Monopolipääoma: Tuloerojen tasaus ja kannustimet
voivat olla samansuuntaisia
• Stiglitz (2012): Tuloerojen kasvussa ansiottomilla voitoilla (”rent seeking”) on
ollut iso rooli.
• USA:ssa ICT-sektorin arvonlisäyksestä neljännes monopolivoittoa (Kurz,
2017), siis ansiotonta tulonsiirtoa maailman varakkaimmille henkilöille.
• World Inequality Report://wir2018.wid.world: maailman suurituloisin 1 % vei
27 % talouskasvusta vuoden 1980 jälkeen. Alimman 50 % osuudeksi jäi 11%.
• Tuleeko automaatio vauhdittamaan tätä kehitystä?
• Poliittinen yksimielisyys teknologian kehittämisen suuntaamiseksi
periaatteessa mahdollista.
• Onko kehitys em. keinolla käännettävissä?
• Voiko käänne mennä läpi politiikassa jossa ”raha puhuu” entistä
enemmän niin meillä kuin muissakin vauraissa maissa?

35. Ilpo Suoniemi
tutkimuskoordinaattori
Palkansaajien tutkimuslaitos
Ilpo.suoniemi@labour.fi
WIP-konsortio
(Work, Inequality and Public Policy)
http://www.stn-wip.fi/ @WIPconsortium

36. Asiantuntijapaneeli
Professori Anne Kovalainen, Turun yliopisto,
@KovalainenAnne
Toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen, Barona,
@MinnaVanHar
Johtaja Olli Koski, innovaatiot ja
yritysrahoitusosasto, työ- ja elinkeinoministeriö,
@okoski
Johtava asiantuntija Mikko Dufva, ennakointi, Sitra,
@mdufva

37. Keskustelu jatkuu
27.3. klo 9–11
www.tasaarvostn.fi
#työnmurros