9. • Kaikki minkä näemme on eri tavoin lähtöisin auringon
säteilystä. Myös näkyvän valon säteilyjakauma sekä sen
hyväksikäyttö on erittäin tärkeä ihmisen ja kasviston
kesken. Kasvit käyttävät näkyvästä valosta kaiken muun
paitsi vihreän. Ihminen tarvitsee nimenomaan vihreätä
väriä. Jos kasvit kasvavat keinovalossa niin niistä
muodostuu erilaisia riippuen minkälaisessa värissä ne
kasvavat. Myös keltainen valo ei imeydy tehokkaasti
kasvien lehtiin ja yhteyttäminen silloin on vähäistä.
Violetti valo yhdessä sinisen kanssa tukevoittavat kasvin
varsirakennetta. Oranssi yhdessä punaisen kanssa
edistää kasvien lehtien kasvua. Turkoosi ja punainen
lisäävät yhteyttämistä. Myös infrapuna- ja
ultraviolettivalolla on merkitystä kasveille. Pysyäkseen
terveenä ihminen tarvitsee kaikkia värejä.
14. VÄRIT JA MICROVITA
.
According to the ancient yogis and tantrikas, the
sun's influence is via the 18 light waves which
influence
the solar and lunar plexii. The seven colors of the
spectrum plus ultraviolet and infrared, having an
internal
and external influence make it 7+2=9, 9+9=18. Out of
these 18, sixteen come directly from the sun
while two light waves come from the moon,
Cakras, cosmology and microvita
YOCHOLOGY AND SCIENCE OF MICROVITA
22. 2. POHJANSILMÄRUOHO Euphrasia frigida
SILMÄ AUTTAA NÄKEMÄÄN
TOTUUDEN
•kirkastaa katseen
•auttaa ilmaisemaan kaikki
tunnetilat
•laajentaa näkökykyä
•sielutietoisuus kasvaa
23. Silmän rakenne
•VERKKOKALVO
•KOVAKALVO
•SARVEISKALVO
•IIRIS eli VÄRIKALVO
•LINSSI
•NÄKÖHERMO
•MAKULA = TARKKA
NÄKÖ
KELTAINEN PISTE
•LINSSI
24. VÄRINÄKÖ
herkin oranssinkeltaisen valon
aallonpituudella)., Siniselle alueelle aallonpituus
on noin 445 nm, Vihreiksi kutsuttujen solujen
herkkyyshuippu on aallonpituuden 535 nm ja
punaisiksi kutsuttujen, pitkään
aallonpituusalueeseen keskittyneiden solujen 575
nm kohdalla.
Makulassa on luteiinia ja zeaksantiinia.
Keltainen täplä eli makula sijaitsee
verkkokalvossa ja sen ansiosta erotamme
esimerkiksi eri värejä. Makula sisältää paljon
silmän antioksidantteja: luteiinia ja zeaksantiinia.
Verkkokalvon keskipisteessä olevaa aluetta
kutsutaan keltaiseksi täpläksi. Sen ansioista
näemme tarkasti, erotamme värejä, luemme ja
tunnistamme kasvoja.
26. Melatoniini
Ihmisellä on melatoniinireseptoreita aivojen lisäksi mm. silmänpohjassa,
mahasuolikanavassa, sydän- ja verenkiertoelimistössä, munuaisissa, ihossa ja
immuunijärjestelmän soluissa. Silmänpohjan ikärappeuman kaksi muotoa
kuiva ja kostea
Melatoniini (C13H16N2O2)on elimistössä luontaisesti esiintyvä
"pimeähormoni". Ihmisen elimistössä sitä erittyy pääasiassa
aivojen ympäröimästä käpyrauhasesta.
Melatoniinin eritys lisääntyy pian pimeyden tulon jälkeen, on
huipussaan kello 02–04 välillä aamulla ja vähenee yön
loppupuolella[1]. Melatoniinia erittyy vähemmän, jos ihmisellä
on stressiä tai hän käyttää bentsodiatsepiinien kaltaisesti
vaikuttavia lääkkeitä (esim. nukahtamislääkkeet) tai
beetasalpaajia tai alkoholia[2]. Melatoniinin moolimassa on
232,28 g/mol ja CAS-numero 73-31-4.
Melatoniini muistuttaa kemialliselta rakenteeltaan
serotoniinia ja serotoniini toimiikin melatoniinin esiasteena.
Suun kautta nautittu melatoniini ei vaikuta elimistön
serotoniinipitoisuuksiin[3].
27.
28. LAPIN VIISI PARANTAJAA APUTIPAT
ruusujuuri sie sielikkö
tunturitädyke suopursu väinönputki