Ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos ja heikompaan asemaan jäävät hakijat Kaisa Haapakoski, Jyväskylän yliopisto. Esitys Kelan ammatillinen kuntoutus uudistuu -seminaarissa 28.11.2018.

1. Kelan ammatillisen kuntoutuksen lakiuudistus
2014
Heikompaan asemaan jäävät hakijat
Näkökulma: Kokemuksellinen eriarvioisuus
YTT KAISA HAAPAKOSKI
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

2. Kelan ammatillisen kuntoutuksen lakiuudistus –
ihanteet, toimeenpano ja harkintavalta
Muutos-hankkeen osatutkimus AMKU-tutkimus 2016-2017 (Jyväskylän
yliopisto) kohdentui sekä lakiuudistuksen toimeenpanoon että
kuntoutusselvityspalvelun arviointiin.
● Lakiuudistusta koskeva tutkimus, kohteena:
uudistuksen toimeenpano ja siinä erityisesti kuntoutuksen hakemisen ja
asiakastapausten arvioinnin käytännöt uudistetun lain puitteissa.
Arviointikäytännöissä erit. työ- ja opiskelukyvyn sekä kokonaistilanteen
arviointi.

3. Kelan ammatillisen kuntoutuksen lakiuudistus –
ihanteet, toimeenpano ja harkintavalta
Lakiuudistusta koskeva tutkimus – aineistot ja menetelmät:
● Lakiuudistustutkimuksen aineistot: kyselyaineistot n=974, ammatillista
kuntoutusta hakeneet vuosina 2013 ja 2015 sekä haastatteluaineisto,
asiantuntijalääkärit n=9 ja ratkaisijat n=10 eri vakuutuspiireistä.
● Monimenetelmällinen asetelma, moninäkökulmaisuus,
tilastoanalyyseistä vastasi Asko Tolvanen

4. Lakiuudistuksesta – vuonna 2014
● Uudistus nähtiin tarpeellisena liian tiukaksi muodostuneen
pääsykriteeripolitiikan vuoksi – tärkeänä erit. nuoret, työelämään
kiinnittymättömät, kokonaistilanteen huomioiminen (hallituksen esitys &
muut lainvalmisteluasiakirjat)  Suhde työeläkejärjestelmään ja TE-
hallinnon palveluihin – pyrittiin selkeyttämään
● Pääsykriteereissä: uudistuksen myötä tuli ottaa sairausperusteiden lisäksi
huomioon henkilön kokonaistilanne sekä opiskelukyky.
Työkyvyttömyyden uhka poistui.

5. AMKU-tutkimuksessa - Ei tutkittu kuntoutukseen pääsyä, eli pääsevätkö
esim. nuoret tms. lakiuudistuksen ryhmät työelämään pääsemättömät
ryhmät kuntoutukseen useammin kuin aiemmin.
Tilastotarkastelua on tehty Kelalla erikseen - nuoret pääsevät helpommin
kuntoutukseen kuin aiemmin. (Heino & Seppänen-Järvelä 2018)

6. Tutkittiin – kuntoutuksen hakemiseen liittyviä
näkemyksiä, kokemuksia

7. Kokemukset hakemisesta - päähuomioita
Konkreettiset ongelmat esimerkiksi toimeentulon ja työttömyyden kanssa
vaikuttavat suuresti ihmisten arkeen ja hyvinvointiin (Saikku ym. 2014).
● TULOSTEN MUKAAN: mm. työttömien ja toimeentuloaan riittämättömänä
pitävien ryhmien sekä heikompi työkykyisten kokemukset hakemisesta olivat
heikohkoja, kun vastaavasti työllisten ja hyvä-työkykyisten kokemukset hyviä.
Lisäksi nuorimman ikäryhmän kokemus oli heikko suhteessa vanhimpiin
ikäryhmiin. Mielenterveysongelmia ilmoittavien osalta ilmeni myös häpeän
kokemuksia palveluja haettaessa. jne. (Haapakoski ym. 2018)

8. Tutkittiin ammatillisen kuntoutuksen
päätöksenteon käytäntöjä

9. Työelämään tahtominen, haluaminen ja
motivaatio
Uudistetussa lain kohdassa ei puhuttu hakijan tavoitteista tai motivaatiosta.
● TULOSTEN MUKAAN: Kuntoutuksen hakijoiden työelämätahdon,
motivaation ja haluamisen ohjaaminen ja selvittäminen näyttäytyivät
asiakastapausten arviointikäytännöissä tärkeinä. Ne pohdituttavat ja
mietityttävät – vaikuttavia ja merkityksellisiä käytännön arviointityön
näkökulmasta (grass-roots level discretion) (vrt. myös Weible ym. 2004).
Kokonaistilanne laajasti ymmärrettyä – arviointikäytännöissä vaikeaa saada
selvää kokonaistilanteesta – ei selviä asiakirjoista.

10. Harkintavalta
Harkintavaltaa läsnä arviointikäytännöissä, organisaatioulottuvuus ja
ruohonjuuritason ulottuvuus (Haapakoski ym. 2018; Östergaard 2016;
Molander ym. 2012).
● Esim. mitä motivaatiopuhe on suhteessa harkintaan – tiedetäänkö
yksittäisessä tilanteessa todella, millainen on henkilön elämäntilanne,
työkykyyn vaikuttavat esteet ja vaikeudet

11. Kokemuksellinen eriarvoisuus – sitä on
olemassa?
= lähtökohtaiseen eriarvoisuuteen (heikompi asema toimeentulo, työ) voi liittyä
yhtäaikaisesti muusta väestöstä tai ryhmästä eroavia kokemuksia palveluista/palvelujen
hakemisesta.
Tärkeää tunnistaa ensiksikin eriarvoisuuden esiintyminen, toiseksi, millaisia
kokemuksia heikompaan asemaan liittyy…
● TULOKSET - JOITAKIN IMPLIKAATIOITA: Tärkeitä lienevät työttömien, toimeentulonsa
heikoksi kokevien, mielenterveyden kanssa painiskelevien, koulutuksia käymättömien ja
nuorten, heikompi työkykyisten ryhmien näkökulmat ja kokemukset palveluiden hakemisesta
- mutta mahdollisesti myös työelämästä, kuntoutuksesta ja työkyvystä.

12. Kokemuksellinen eriarvoisuus…
● On mahdollista, että vaikka hakemista heikommin arvioivat ryhmät pääsisivät tai
heitä ohjattaisiin kuntoutukseen ja palveluihin tehokkaammin, heidän kokemuksensa
ja tyytymättömyytensä kohteluun, palveluihin, instituutioihin ja palvelujen
hakemiseen järjestelmässä voivat olla kriittisiä, erityisesti eriarvoisuuden, ikävien
kokemusten kasautumisen näkökulmasta.
● Kun valmiiksi vaikeisiin elämäntilanteisiin (esim. riittämätön toimeentulo,
työttömyys) liittyy MYÖS esim. kokemusta heikommasta palvelun hakemisesta 
Mitä ajattelemme tästä?

13. Keskeisiä huomioita ja yhteenveto
● Mikä taho kuntoutusjärjestelmässä vastaa tahtomisiltaan ja tavoitteiltaan
epäselvissä asemissa olevien henkilöiden avustamisesta ammatillisessa
kuntoutuksessa ja työelämässä? Ongelmat työmarkkinoiden ja palvelujärjestelmän tasolla,
ylittävät organisaatioiden rajat (vrt. Lindh 2013; Saikku 2014).
● Ideologia, jossa hakijat erotellaan työelämätahdon mukaisesti helpommin ja vaikeammin
arvioitaviksi vs. apua ja selviytymiskeinoja työkykyyn liittyvien ongelmien kanssa
- työkyky on tutkimuksen mukaan sidoksissa sosiaalisiin ja elämäntilanteeseen
liittyviin tekijöihin.
● Eriarvoisuus, tunnistaminen ja tunnustaminen  katseen kohdistaminen olennaisesti eroaviin
kokemuksiin? Missä määrin mahdollistetaan yksilöllisiä palveluja, joiden keskiössä ei
organisaatiovetoiset toimintatavat vaan henkilö. (vrt. henkilökeskeisyys Åkerblad ym. 2018)

14. Lähteitä
Haapakoski, Åkerblad, Tolvanen ym. TULOSSA Kelan ammatillisen kuntoutuksen lakiuudistus - ihanteet, toimeenpano ja harkintavalta,
Kansaneläkelaitoksen raportteja, 2018.
Heino Pekka, Seppänen-Järvelä Riitta. Auttoiko lakimuutos nuoria pääsemään Kelan ammatilliseen kuntoutukseen? Helsinki: Kela, Kelan
tutkimusblogi 21.9.2017. Saatavissa: <http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/4081>.
Lindh Jari. Kuntoutus työn muutoksessa. Yksilön vajavuuden arvioinnista toimintaverkostojen rakenteistumiseen. Rovaniemi: Lapin yliopisto, Acta
Electronica Universitatis Lapponiensis 126, 2013.
Molander Anders, Grimen Harald, Oddvas Eriksen Erik. Professional discretion and accountability in the welfare state. Journal of Applied
Philosophy 2012; 29 (3): 214–230.
Saikku, Kestilä, Karvonen. Työttömien ja työllisten koettu hyvinvointi toimintavalmiuksien viitekehyksessä. Julkaisussa: Vaarama Marja, Karvonen
Sakari, Kestilä Laura, Moisio Pasi, Muuri Anu, toim. Suomalaisten hyvinvointi 2014. Helsinki: THL, 2014: 118–143.
Weible, Sabatier, Lubell. A comparison of a collaborative and top-down approach to the use of science in policy. Establishing marine protected areas
in California. The Policy Studies Journal 2004; 32 (2): 187–207.
Åkerblad, Haapakoski, Tolvanen ym. TULOSSA Henkilökeskeisyyden ehdot. Kansaneläkelaitoksen tutkimuksia, 2018.
Östergaard Möller Marie. She isn’t someone I associate with pension. A vignette study of professional reasoning. Professions and Professionalism
2016; 6 (1): 1–20.

15. Yhteystiedot
Lisätietoja YTT, tutkijatohtori Kaisa Haapakoski, kaisa.haapakoski@jyu.fi
Jyväskylän yliopisto
AMKU-tutkimuksen tutkimusryhmä JYU:
Mikko Mäntysaari, Kaisa Haapakoski, Leena Åkerblad, Asko Tolvanen, Sami Ylistö,
Sirpa Kannasoja
TULOSSA JULKAISU
Haapakoski, Åkerblad, Tolvanen, Mäntysaari, Ylistö, Kannasoja. 2018. Kelan ammatillisen
kuntoutuksen lakisuudistus. Ihanteet, toimeenpano ja harkintavalta. Kelan raportteja.