Tutkimusprofessori Olli Kankaan esitys "Kustannusten tasaus vaiko tuotantotuki? Suomalaisen perhepolitiikan pitkä linja" Kelan tutkimus 50 -juhlaseminaarissa 5.6.2014.

1. Kustannusten tasaus vaiko
tuotantotuki? Suomalaisen
perhepolitiikan pitkä linja esimerkkinä
lapsilisä
5.6.2014
Olli Kangas
1

2. Esityksen sisältö
• Perhepolitiikan kaari lapsilisän kautta
• Mistä ja miksi kaikki alkoi: historialliset juuret
• Lapsilisän synty 1948
• Valtion kassakriisi ja puhemaraton 1957
• Porrastettu lapsilisä 1962
• Vaippalisä ja kotihoidontuki
• Erkki Liikasen lapsilisäpommi ja Holkerin hallituksen
uudistukset
• Aho ja Lipponen lamassa
• Lapsilisät idneksiin 2011
• Kataisen hallituksen leikkaukset
• Yhteenveto
2

3. Varhaiset historialliset juuret:
puolustuspolitiikasta perhekustannusten
tasaukseen
• Sotilas- ja väestöpoliittiset juuret
• Preussissa sotilasaineksen heikkous
• Ranska edelläkävijä perhepolitiikassa (Saksan pelko)
• Suomessa samoja ajatuksia
• Varhainen keskustelu liittyi kansakunnan ”jalostamiseen”.
• Suomessa lapsiperheiden asemaa pyrittiin aluksi
auttamaan verohelpotuksin: 1922
• 1935 toteutettiin
• aviopuolisoiden erillisverotus
• korotettiin lapsi-vähennyksiä
• Poikamiesvero
 Perhekustannusten tasausajattelun siemen
3

4. Väestökasvun ongelmat ja
vähävaraisten tuki
• Vuonna 1937 asetettiin väestökomitea pohtimaan, miten
väestönkasvua voitaisiin edistää.
• Komitea ehdotti yleistä lapsiavustusta vähävaraisille
perheille, joissa vähintään kolme lasta.
• Eduskunta ei kuitenkaan katsonut, että näin mittava
uudistus voitaisiin rahoittaa.
• Vähävaraisille äideille ryhdyttiin maksamaan
tarveharkintaista äitiysavustusta.
• Vuonna 1943 hyväksyttiin perhelisäjärjestelmä, jonka
nojalla jaettiin tavara-avustuksia huoltoperiaatteella
vähävaraisille suurperheille
4

5. Lapsilisä: palkanlisä?
• Vuoden 1924 alusta valtio ja myöhemmin useat kunnat
ryhtyivät maksamaan palkollisilleen perhelisää.
• Vuonna 1947 yksityisen sektorin työantajat esittivät, että
jos palkansaajat tinkisivät palkankorotusvaatimuksistaan,
he saisivat kompensaationa erillisen ”lapsilisän”, joka
maksettaisiin palkan lisäksi.
• 1947 valtioneuvosto velvoitti palkkasäännöstelypäätöksellä
kaikki työnantajat maksamaan 500 markan suuruisen
palkanlisän jokaisesta työntekijän alle 17-vuotiaasta
lapsesta.
5

6. Vai mannaa taivaasta?
• Ruotsissa oli vuoden 1948 alusta alkaen maksettu
lapsilisää kaikista alle 16-vuotiaista lapsista.
• Ruotsin malli toimi esimerkkinä Suomessakin
• SDP vaati etuuksia kaikille palkansaajille
• Maalaisliitto vaati lapsilisää myös omaa työtä tekeville
• SKDL vaati etuuksien poistoa suurituloisilta
• Oikeisto ajoi verovähennyspohjaista mallia
• Pekkalan hallitus torjui
• vähennysten epäsosiaaliset tulonjakovaikutukset
• Ne eivät tasaa perhekustannuksia
• Äidille maksettavilla tulonsiirroilla olisi mahdollista parantaa lasten
asemaa tehokkaammin ja varmemmin kuin verovähennyksillä
6

7. Tuotantoperiaate vai huoltoperiaate?
• Oikeistopuolueet halusivat
• Kehittää verovähennysjärjestelmää
• Valtiontalous ei kestäisi suurta uudistusta
• Tulonsiirrot vain pienituloisille
• Jokaisen tuli huolehtia itse itsestään
• yhteiskunnan tuli tukea perheitä huoltoperiaatteen eikä
”tuotantoperiaatteen” mukaisesti
− ilman valtion tukea pärjäävät yksilöt olivat ”myöskin
väestöpoliittisessa mielessä parhainta ainesta sukua
jatkamaan… Kansan kvaliteetin kannalta ei suinkaan ole
samantekevää, millaiset yksilöt sukua jatkavat”.
7

8. 1948 LAPSILISÄ: MANNA TAIVAASTA
• Mauno Pekkalan hallituksen esitys
1949 universaalista lapsilisästä
• Pekka Kuusi:
• Universaali lapsilisä lankesi mannana
taivaasta isoavaan ja janoavaan
maahan, jossa oli puutetta kaikesta
muusta paitsi lapsista
8

9. Valtion kassakriisi ja eduskunnan
puhemaraton
• 1957 hallitus esitti lapsilisien maksatuksen siirtoa ”siitä
yksinkertaisesta syystä, että valtion kassassa ei ole eikä
sinne tule niin paljon rahoja, että tätä olisi mahdollista nyt
voimassaolevan lain mukaisesti maksaa”.
• Vaihtoehtoina
• tarveharkintaan siirtyminen
• lapsilisän maksaminen vasta 3. tai 4. lapsesta
• SKDL vastusti kiihkeästi
• ”oikeisto etenee, äidit kiihtyvät”
• SKDL:n ryhmä aloitti eduskunnassa jarrutuskeskustelun
•  eduskunta ei ehtinyt tehdä lykkäyspäätöstä ennen kuin
lapsilisät lankesivat maksuun.
9

10. Lapsilisien porrastus 1962: kustannusten
tasausta vai köyhyyden torjuntaa?
• Vuoden 1962 menoarvioon lisättiin 5 miljardia markkaa
lapsilisien korotukseen.
• Martti Miettusen maalaisliittolainen vähemmistöhallitus
(1961–1962) esitti korotuksia porrastettuna
• Kok ja katsoivat, että porrastuksella tuettaisiin
maaseudun ja ”syrjäseutujen” vähävaraisia
suurperheitä. Taustalla oli huoli köyhyysriskistä ja
syntyvyydestä.
• SDP periaatteessa samoilla linjoilla
• SKDL vastusti ankarasti ja vaati joko
• Samansuuruisia etuuksia kaikille tai
• Tarveharkintaa  paremmat edut vähävaraisille
10

11. Vaippalisästä kotihoidon tukeen
ja lapsilisät Kelaan
• Kalevi Sorsan punamultahallitus esitti 1973, että alle
3-vuotiaasta lapsesta alettaisiin maksaa korotettua
lapsilisää, ns. vaippalisää
• Liittyi päivähoitouudistukseen, kotihoidontuen ensivaihe
• Harri Holkerin sinipunahallitus (1987–1991) korotti
tuntuvasti lapsilisiä mutta samalla lapsiperheiden
verovähennysoikeuksia karsittiin.
• Esko Ahon hallitus (1991–1995) uudisti 1992
lapsilisälain
• toimeenpanotehtävät siirrettiin vuoden 1993 alusta kokonaan
Kelan hoidettavaksi.
• Vaippalisä poistettiin 1994
11

12. Lama horjuttaa universalismia
• Paavo Lipposen hallitus esitti 1995
• n. 10% leikkausta
• Porrastuksessa siirryttäisiin tasasuuruiseen
sisaruskorotukseen
• Keskusta ja vasemmistoliiton vasenlaita kriittisiä
• Kokoomuksessa ja SDP:ssä monet tarveharkinnan
kannalla
• sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre totesi, että
tarveharkinnasta pitäisi ainakin avoimesti keskustella, eikä
suurituloisten tukia tulisi rahoittaa velkarahalla.
• Vasemmistoliitto vastusti tarveharkintaa
12

13. Lapsilisät indeksiin 2011
• Indeksointi oli 2000-luvun lapsilisäkeskustelun
kestoaihe
• Lakialoitteita indeksiin sitomisesta tehtiin
oppositiosta käsin vuosittain
• Lipposen II hallituksen (1999–2003) aikana aloitteita teki keskusta
• Vanhasen I hallituksen aikana kokoomus
• Vuoden 2007 eduskuntavaalien alla kokoomus oli ottanut indeksiin
sitomisen vaalitavoitteekseen
• asia ei mahtunut Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmaan,
•  kritiikkiä vasemmistoliiton ja kristillisten taholta
• kritisointiin osallistui myös SDP, joka ei edes kannattanut indeksisuojaa
vaan toivoi korotuksia ensimmäiselle lapselle.
13

14. UUDET LEIKKAUKSET: POLIITTINEN
RETORIIKKA VS. NÄYTTÖ
• Jyrki Kataisen hallitus esitti n. 8% leikkauksia
lapsilisiin kautta linjan
• Vaihtoehtoisina malleina
• Veronalaisuus
• Tarveharkinta
• Porrastuksesta luopuminen
• Kelan tutkimuksen mikrosimulaatiolaskelmat
• Näyttöön perustuvan politiikan tekemisen
ongelmat
− Poliittinen usko on numeroita vahvempaa
14

15. Suuri kysymys ja suuri linja
• Onko kyseessä
• Kulutuskustannusten tasaus
• Perhekustannusten tasaus
• Tulontasaus
• Köyhyyden esto
• Pronatalismi
• Eri tavoitteet mukana suuressa linjassa.
• Puolueitten linjat muuttuneet historian myötä
• Universalismi ei kenties niin vahvoilla kuin usein
on ajateltu
• Tarveharkinnan hillitön charmi
15

16. Keskeisimmät lapsilisiä koskevat
muutokset
1947 Työnantajat velvoitettiin valtioneuvoston päätöksellä maksamaan perheellisille työntekijöilleen
verotonta palkanlisää jokaisesta alle 17-vuotiaasta lapsesta.
1948 Lapsilisälaki. Universaali, veroton lapsilisä maksettiin tasasuuruisena jokaisesta alle 16-vuotiaasta
lapsesta lapsen äidille. Lain toimeenpanosta vastasivat kuntien huoltolautakunnat.
1962 Lapsilisien porrastus käyttöön: lapsilisä suureni lapsiluvun myötä kolmanteen lapseen saakka.
1973 Alle 3-vuotiaasta lapsesta alettiin maksaa korotettua lapsilisää (ns. ”vaippalisä”).
1974 Porrastus ulotettiin neljänteen lapseen.
1983 Porrastus ulotettiin viidenteen lapseen.
1986 Ikärajan osittainen korotus 17 vuoteen: lapsilisää alettiin maksaa ”jatkettuna” 16-vuotiaille
1993 Uusi lapsilisälaki. Lapsilisän toimeenpanotehtävät siirrettiin Kansaneläkelaitokselle.
1994 Verotuksen lapsivähennykset poistettiin, mitä kompensoitiin suurilla korotuksilla lapsilisiin. Korotus
suosi monilapsisia perheitä, sillä porrastusta jyrkennettiin huomattavasti.
Ns. jatkettu lapsilisä poistui, eli 16-vuotiaat otettiin normaalin lapsilisän piiriin.
Alle 3-vuotiaan ”vaippalisä” poistettiin.
Yksinhuoltajakorotus jokaisesta yksinhuoltajan lapsesta.
1995 Lapsilisiä leikattiin. Leikkaus kohdistettiin monilapsisiin perheisiin määrittelemällä lapsilisien porrastus
uudelleen: epätasaisesti nousseen porrastuksen korvasi tasasuuruinen sisaruskorotus, joka
maksettiin lapsiluvusta riippuen yksin-, kaksin-, kolmin- tai nelinkertaisena.
2004 Ensimmäisen lapsen lapsilisää korotettiin, ja tasasuuruisesta sisaruskorotuksesta siirryttiin jälleen
epätasaisesti nousevaan porrastukseen.
2011 Lapsilisät sidottiin kansaneläkeindeksiin.
16