Roisko E, Vesala Hannu T, Ylitalo J. Myönnetty, ei käytetty. Selvitys puhevammaisten tulkkauspalvelun haasteista ja mahdollisuuksista vuosina 2011–2014. Työpapereita 143, Kela. Julkaisun osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018101238142.

1. Myönnetty, ei käytetty
Selvitys puhevammaisten tulkkauspalvelun haasteista
ja mahdollisuuksista vuosina 2011–2014
Eija Roisko, Hannu T. Vesala ja Juho Ylitalo
Työpapereita 143, 2018
Julkaisun pysyvä osoite:
http://urn:fi/URN:NBN:fi-fe2018101238142

2. Tulkkauspalvelun käytön haasteita
• Alle puolet Kelan tulkkauspalveluun oikeutetuista puhevammaisista käyttää
palvelua. Käyttöaste on merkittävästi alempi kuin kuulovammaisilla ja
kuulonäkövammaisilla asiakkailla.
• Kelan rekisteriaineistosta havaitaan, että nimetyn tulkin puuttuminen vähentää
tulkkauspalvelun käyttöä.
• Käyttäjien näkökulmasta yleisin syy olla käyttämättä tulkkauspalvelua on se, että
lähipiiri tai avustaja auttaa tulkkauksessa.
• Puhetulkit nostivat keskeiseksi syyksi tilaamisen haasteet.
• Järjestöjen mukaan niukka käyttö liittyy puhevammaisten suppeaan elinpiiriin ja
sosiaalisten verkostojen vähäisyyteen sekä hyvin yksilöllisiin tarpeisiin.

3. Tulkkauspalvelun kehittämiskohteet
• Puhevammaisella tulee olla riittävästi nimettyjä, hänen kommunikointitapaansa
perehtyneitä tulkkeja jo palvelun alkuvaiheessa.
• Tilausjärjestelmää tulee kehittää monipuolisemmaksi, jotta tilaaminen on
mahdollista myös henkilölle, joka ei pysty puhumaan, lukemaan eikä kirjoittamaan.
• Tulkin ja avustajan työn yhdistämisen vaihtoehtoja tulee kehittää. Nyt tulkin työn
rajaaminen tiukasti vain tulkkaamiseen rajoittaa palvelun käyttöä.
• Tieto mahdollisuuksista tulkkauspalveluun on tavoittanut vain murto-osan siitä
hyötyvistä puhevammaisista asiakkaista. Palvelun hyötyjen näkyväksi tekeminen
lisäisi palvelun käyttöä ja siten puhevammaisten osallisuutta yhteisöissään ja
yhteiskunnassa.