Konseptisuunnittelun koulutuspresentaatio alunperin sisäiseen käyttöön, yleisön pyynnöstä nyt myös Suomeksi! You can find the english version here: http://bit.ly/ConceptDesign

1. Konseptoinnin alkeet
Kuinka saada idea (asiakkaan) päästä paperille?
Päivitetty 15. marraskuuta 2012
FWD Helsi nki Oy tel: +358 20 794 0180 Conf identia l We de sign h appy custome rs
Kai saniemenkat u 6 A www.f wd.fi ©2012 FWD Helsinki
00100, Hels ink i Fin land in fo@fwd. fi All r ights re se rve d

2. 1 Maailma on muuttunut

3. Maailmasta on tullut paljon monimutkaisempi viimeisen 15
vuoden aikana. Monimutkaisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä,
että tekeminen olisi jotenkin vaikeampaa. Meidän vain pitää
ottaa useampia asioita huomioon.

4. Itse tehtävät asiat ovat yksinkertaistuneet, joskin niiden määrä
on moninkertaistunut ja saavutettavissa olevan tiedon (datan)
määrä on loputon.

5. Enää ei ole kyse siitä, että kuka pystyy tuottamaan parasta
sisältöä tai visuaalisuutta. Voittajat ovat niitä, jotka pystyvät
käyttämään ja siivilöimään jo olemassaolevaa tietoa oikeassa
paikassa oikeaan aikaan.

6. Maailmasta on myös tullut mitattavampi. Ennenvanhaan
tiedettiin vain kävijöiden määrä, mutta nyt tiedämme mitä he
tekevät, mitä he ostavat, mitä kautta tulivat ja minne jatkoivat.

7. Business
consultants
Public Relations Event marketing
agencies agencies
Analytics companies
Advertising agencies
Usability
testers
Translation
agencies
Tech vendors
Local agencies
Call centers
Social media
agencies Communications
agencies
Before During After
Vaikka maailma onkin muuttunut, se ei tarkoita, että kaikkia ongelmia
pitäisi ratkaista yksin.

8. Isot “portaaliyritykset” ovat hajonneet paloiksi ja niiden osat
ovat nykyään omia osiaan. Meidän pitää oppia leikkimään
heidän kanssaan tai valita sukupuutto.

9. Eri päätelaitteet ja teknologiat vaativat tiettyjä asioita - mutta
ne eivät ole olleet hidasteena tai esteenä enää vuosiin.
Ellemme itse niitä esteeksi laita.

10. Vesiputousmalli ei enää toimi palveluita suunnitellessa. Yksi
ihminen ei todennäköisesti pysty enää tekemään
kokonaisuutta valmiiksi alusta loppuun.

11. Käyttäjät odottavat personoituja palveluita - ja miksi emme
niitä tarjoaisi? Käyttötapauksilla ja -tarpeilla on todella suuri
merkitys ja ero voittajia ja häviäjiä valitessa.

12. Käyttäjällä pitää olla rooli verkkopalvelussa. Mikäli näin ei ole,
kenelle palvelu on oikein tehty?

13. Verkossa tehdään nykyään rahaa. Kukaan menestyvä tekijä ei
yksinkertaisesti voi suunnitella mitään ottamatta huomioon ja
ymmärtämättä liiketaloudellisia faktoja.

14. Lopputulema on kuitenkin sama kuin se on aina ollut:
Ratkaista asiakkaan ongelma. Ensimmäinen asia, mitä pitää
tehdä on aina sama: Ymmärtää tuo ongelma.

15. 2 Asiakkaat eivät ole
muuttuneet

16. Muistaako joku kuinka hyviä briefit olivat 10 vuotta sitten?

17. Niin, eivät olleet kovin hyviä. Edes silloin, vaikka tehtiin paljon
yksinkertaisempaa asiaa.

18. Koska briefit ovat samalla tasolla, mutta maailma on
muuttunut, olemme tilanteessa että asiakkailta saamamme
tieto on entistä vähäisempää. Tämä tarkoittaa, että meidän
roolimme tulee oletukseltaan olla suurempi kuin ennen.

19. Kuten aiemmin sanottiin, myös tekijöitä on paljon enemmän.
Mikäli me oletamme, että heidän hommansa on hallussa,
olemme matkalla kohti itsetuhoa.

20. Meillä pitää olla selkeä kuva ja vastuu kokonaisuudesta, jos
haluamme saada muutosta ja tuloksia aikaan.

21. Me olemme arkkitehtejä asiakkaan taloprojektissa.

22. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän pitää olla paljon
aktiivisempia, uteliaampia ja luovempia kuin koskaan ennen.
Mutta sekin on nykyään paljon helpompaa.

23. Asiakkaat haluavat asioita. Meidän tehtävämme on auttaa
heitä ymmärtämään, saavuttamaan ja rakastamaan
tarpeitaan, ei halujaan.

24. Osaavia ostajia on todella harvassa, niitä on vähemmän kuin
edes kehdataan sanoa. Eri kanavien ja ratkaisujen houkutus on
aina suuri.

25. Mitä monimutkaisempi ongelma, sitä yksinkertaisempi
ratkaisu meidän tulee siihen löytää.

26. Tämä tarkoittaa useita ratkaisuja, jotka pitää pystyä liittämään
toisiinsa. Meidän pitää löytää joka projektissa pienin yhteinen
nimittäjä.

27. 3 Ei jankkausta, vaan
ongelmanratkaisua

28. Mitä tulee projektinhallintaan, sen kanssa ei voi olla riittävän
tarkka, innokas tai avulias. Olettaminen on epäonnistuneen
projektin perisynti.

29. Monesti, kun asiakas muuttaa mieltään, he eivät tiedä
tekevänsä sitä. He vain eivät ole koskaan ymmärtäneet, mitä
mieltä he ovat. Me olemme olettaneet niin.

30. Kun asiakas tai kollega on eri mieltä kanssamme, se ei
automaattisesti tarkoita, että meidän pitää muuttaa
mieltämme. Se ei myöskään tarkoita sitä, että tuo ihminen on
aina väärässä.

31. Tämä on vain yksi uusi ongelma ratkaistavaksi. Olennaista on
ratkaista tämänkaltaiset ongelmat yhdessä asiakkaan ja
kollegoiden kanssa. Ymmärtää ongelman ydin ja löytää siihen
ratkaisu.

32. Syyttely, mököttäminen, murjottaminen tai huutaminen ei
tähän asiaan auta. Tällaiset ongelmatilanteet ovat usein se
hetki, kun projektit jäävät junnaamaan ja niiden
epäonnistuminen alkaa.

33. Jos se ei vielä tästä avautunut, niin nämä säännöt pätevät
erittäin vahvasti myös sisäisessä työskentelyssä.

34. Ongelmaa ei voi ratkaista ennen kuin sen ymmärtää.

35. 4 Ensimmäinen konsepti

36. Kun puhutaan konseptista, tarkoitetaan jonkinlaista idean
konkretisointia. Jonkinlaista kulmaa tai näkemystä
tunnistetun ongelman ratkaisemiseksi.

37. Ensimmäisen askeleen tulee aina olla ongelman
tunnistaminen. Ilman sitä konseptia on mahdotonta tehdä.

38. Ongelma tunnistetaan kysymällä “miksi?”

39. Miksi te teette tätä projektia? Miksi tällaiseen ratkaisuun/
ehdotukseen/tarjouspyyntöön on päädytty?

40. Jotta löydämme ongelman, vastauksen tulee olla
konkreettinen, mitattava ja ymmärrettävä. Ei abstrakti määre,
johon asiakaskaan ei usko. Jos et pysty numeroimaan
ongelmaa, et todennäköisesti ole vielä tunnistanut ongelmaa.

41. Ongelmia on lähes aina useita. Niitä on myös tärkeydeltään
eritasoisia, sekä liiketoimintaan eri tavalla vaikuttavia.
Priorisointi tulee erittäin tärkeäksi osaksi tässä vaiheessa.
Yksinkertainen ongelma voi olla merkittävyydeltään
suurempi kuin monimutkainen.

42. Kun ongelma on selvillä, konsepti alkaa yleensä aukeamaan
kuin itsestään.

43. Toinen kysymys konseptin muodostamisessa on “Mitä?”

44. Mitä ollaan tekemässä ongelman ratkaisemiseksi? Mitä asioita
on jo tehty? Mitä mittareita meillä on käytössä? Mitä dataa on
saavutettavissa? Mitä kilpailijat tekevät? Mitä voimme oppia
muilta toimialoilta? Mitä voimme oppia omista
asiakkaistamme?

45. Näin saamme aikaan kokoelman tietoa, tarpeita, haluja,
kokemuksia, näkemyksiä ja erilaisia lähtöjä.

46. Näin meillä on kuva, jossa ongelmia, joita ympäröivät
ratkaisumahdollisuudet.

47. Tämän perusteella pystymme lähtemään miettimään,
selvittämään ja avaamaan sen miten näitä ongelmia voi
ratkaista ja miten nämä ratkaisut istuvat toisiinsa.

48. Jakamalla ongelmat, ratkaisumahdollisuudet ja konkreettiset
ratkaisut riittävän pieniksi osuuksiksi pystymme arvioimaan
työmääriä, riskejä ja aikatauluja paljon helpommin.

49. Tätä prosessia ei voi kiertää, ohittaa tai jättää tekemättä. Ilman
tätä mallia teemme vain arvauksia ja olettamuksia, jotka
johtavat epäonnistuneisiin projekteihin.

50. Kokonaisymmärryksen
Ongelmien Konkreettiset ratkaisut ja
kehittäminen, ratkaisu-
tunnistaminen, tarpeiden niiden esittelyn
mahdollisuuksien
löytäminen suunnittelu
löytäminen
Miksi? Mitä? Miten?

51. 5 Presentaation tärkeys

52. Kun ongelmat, ratkaisumahdollisuudet ja konkreettiset
ehdotukset ovat tiedossa, ne pitää onnistuakseen esittää
riittävän hyvin ja yksinkertaisella tavalla.

53. Asiakkaita ei kiinnosta yrityksen brändi, fiilis tai juuri
muukaan. Jos se käy ilmi asian ja konkretian sivussa, kiva juttu
- muuten se on täysin tarpeetonta.

54. Kielenkäytön pitää olla vähintään asiakkaan tasolla, mutta
kukaan ei tule valittamaan jos esitys on vielä selkeämpi kuin
asiakas odottaa. Se antaa esittäjästä ja yrityksestä laadukkaan
ja ammattitaitoisen kuvan.

55. Kieliopin tulee olla virheetöntä.

56. Jos muokkaat toisen tekemää esitystä, ota siitä jotain pois
lisätessäsi siihen jotain. Tuo muutokset kollegasi tietoon. Näin
vältetään rönsyt tiedostojen hallinnassa.

57. Kuvituksen tulee olla sopusoinnussa kokonaisuuden ja
varsinkin viestin kanssa. Hintojen, graafien ja aikataulujen
tulee olla selkeitä ja ymmärrettäviä - sekä myös yhdennäköisiä
koko presentaation ajalta.

58. Presentaatiokokemus ei lopu pelkästään varsinaisen
presentaation tekemiseen, vaan siihen liittyy myös
tapaamiseen, toimitukseen ja jakamiseen liittyvät asiat.
Esimerkkinä liian suuri tiedostokoko sähköpostissa.

59. Itse esityksen esittäminen on oma taitolajinsa, jota on sitäkin
hyvä harjoitella. Rytmityksen ja oikean hengitystekniikan
opetteleminen auttaa merkittävästi hermojen hallinnassa ja
antaa itseluottamusta keskittyä itse viestiin.

60. Mikäli sinulla ei ole asiaa esityksessä tai tapaamisessa, pohdi
vakaasti paikallaolosi tarpeellisuutta. Mikäli sinulla on rooli
tapaamisessa tai jokin selkeä mielipide esitettävänä, tuo se
ilmi ja hoida homma kotiin. Mikäli ei, tee mielummin töitä.

61. Esityksen ei tarvitse olla powerpointti.

62. 6 Yleisimmät
lopputulemat

63. Kun asiakkaat toivovat meiltä tarjousta, meidän pitää tehdä
ennen sen toimitusta ylätason konsepti. Sen perusteella
pystymme tekemään kustannus- ja aikatauluarviot.

64. Jotta pystymme konseptin tekemään, tämä prosessi on hyvä
käydä läpi, jotta saamme oman ymmärryksemme riittävälle
tasolle suorittaaksemme sisäisen briefin.

65. Ylätason konsepti on hyvä kasata suoraan esitykseksi,
mindmapiksi tai vaikka tarinaksi tekstimuodossa. Näin siinä
on helpompi pysyä rönsyilemättä ja se on helpommin
jaettavissa.

66. Onnistunut konsepti vastaa kaikkiin kolmeen kysymykseen
riittävällä tarkkuudella. Se vastaa siihen, miksi projektia
suunnitellaan eli kuvastaa sen ongelmat. Se vastaa
kysymykseen mitä ratkaisuja ehdotamme - ei kaikkia ja se
myös ottaa alustavasti kantaa siihen miten nämä ratkaisut
toteuttaisimme.

67. Jokaisen tulisi pystyä tekemään vähintään alustava ylätason
konsepti nollasta tai asiakkaan briiffistä.

68. 7 Hyvät työkalut ovat
tarpeen

69. Hyvät työkalut ovat tarpeen töiden tekemisessä, mutta vielä
tärkeämpää on opetella niiden oikea käyttötapa. Tämä
mahdollistaa paljon paremman tehokkuuden ja sujuvuuden.

70. Hyviä työkaluja ovat mm. piirtotyökalut (esim. OmniGraffle),
MindMap-työkalut (esim. MindNode). Laskentaan loistava
työkalu on Numbers tai Excel. Presentaatiot tehdään Keynoten
avulla.

71. Työkalujen opettelua voi ja pitää harjoitella jatkuvasti, ei
pelkästään kopioida muiden tekeleitä niihin jatkuvasti
laajentaen.

72. Ympärilläsi on varmasti kollegoita, jotka pystyvät sinua
auttamaan.

73. Viimeiseksi: Verkko on täynnä tietoa, se ja hakukoneet ovat
ehdottomasti tärkein työkalusi. Käytä sitä.

74. Kiitos Lisäinfoa:
Tack Markus Sandelin
Designer
+358 44 36 99 887
markus.sandelin@fwd.fi
Thanks