Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009

Selvitys Matkailun tuloja työllisyysvaikutuksista
Länsi-Uudenmaan alueen kunnissa

Suomen MatkailuAsianTuntijat Oy
Travel Industry Experts Finland Ltd

20.10.2009 AKO Länsi-Uusimaan toimintaryhmä
______________________________________________________________________________________
Suomen Matkailuasiantuntijat Oy www.suomenmatkailuasiantuntijat.fi
AKO Länsi-Uusimaa www.luako.fi

Selvitys Matkailun tuloja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa
________________________________________________________________________________________________

Selvitys matkailun tuloja työllisyysvaikutuksista
Länsi-Uudenmaan alueen kunnissa, vuoden 2007 aineiston perusteella

Tekijä on vastuussa julkaisun sisällöstä, eikä siihen voida vedota AKO Länsi-Uusimaa / Länsi-
Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n virallisena kannanottona.

Suomen Matkailuasiantuntijat Oy / Travel Industry Experts Finland Ltd

______________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________________________

Sisällysluettelo
1. Tiivistelmä ..................................................................................................................................... 1

2. Yleistä selvityksestä...................................................................................................................... 3
2.1. Selvityksen organisaatio ........................................................................................................ 3
2.2. Työmetodi .............................................................................................................................. 4
2.3. Selvitysalue ............................................................................................................................ 5

3. Lyhyt luonnehdinta selvitysalueen kunnista.................................................................................. 6

4. Rekisteröity majoituskapasiteetti................................................................................................. 10
4.1. Majoituskapasiteetti ja sen kehitys tilastojen valossa .......................................................... 10
4.2. Huonekäyttöaste .................................................................................................................. 11
4.3. Yöpymisen keskihinta rekisteröidyissä majoitusliikkeissä.................................................... 12
4.4. Matkailijoiden viipymä rekisteröidyissä majoitusliikkeissä.................................................... 12
4.5. Yöpymisten määrä rekisteröidyissä majoitusliikkeissä......................................................... 13
4.6. Yöpymisen tarkoitus rekisteröidyissä majoitusliikkeissä ...................................................... 15
4.7. Majoitusmyynnin arvo rekisteröidyissä majoitusliikkeissä.................................................... 17

5. Alueen rekisteröity ja rekisteröimätön majoitustoiminta .............................................................. 18
5.1. Yleistä .................................................................................................................................. 18
5.2. Majoitustoiminta kunnittain................................................................................................... 18
5.3. Majoitusgrafiikoita: ............................................................................................................... 23

6. Ravitsemistoiminta kunnittain vuonna 2007................................................................................ 25

7. Omissa tiloissa yöpyjät ja päiväkävijät........................................................................................ 28
7.1. Veneilijät .............................................................................................................................. 28
7.2. ”Mökkiläiset” ......................................................................................................................... 30
7.3. Sukulaisten ja tuttavien luona yöpyjät .................................................................................. 32
7.4. Muut päiväkävijät ................................................................................................................. 32

8. Matkailutulo ja matkailumeno...................................................................................................... 33
8.1. Matkailijaryhmät ja matkailusta saatavat tulot...................................................................... 33
8.2. Matkailijoiden rahankäyttö.................................................................................................... 35

9. Työllistämis- ja palkkaselvitys ..................................................................................................... 38
9.1. Osa-aikaisesta työllistämisestä ............................................................................................ 40
9.2. Työllistämistrendi ................................................................................................................. 40

10. Matkailun kunnallistaloudellisista vaikutuksista ........................................................................ 41
10.1. Verotulovaikutukset............................................................................................................ 41
10.2. Kiinteistövero ..................................................................................................................... 42
10.3. Yhteisövero ........................................................................................................................ 43

11. Suomen matkailun kehittämisen linjauksista, nykytilasta ja kehityksestä ................................. 44
11.1. Kehittämisen linjauksista.................................................................................................... 44
11.2. Suomen matkailuelinkeinon nykytila ja kehitysnäkymiä vuoteen 2015 .............................. 46
11.3. Otteita eri raporteissa ja lähteissä mainituista matkailun kehitystekijöistä ......................... 48

12. Matkailun kehittäminen Länsi-Uudellamaalla............................................................................ 48
12.1. Yleistä ................................................................................................................................ 48
12.2. Majoituselinkeinon kehityksestä Länsi-Uudellamaalla ....................................................... 49
12.3. Länsi-Uusimaalla on erinomaiset matkailulliset edellytykset.............................................. 50
______________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________________________

12.4. Miksi selvitysalueen majoituksen tunnusluvut ovat silti huonoja ........................................ 50
12.5. Paikallisten toimijoiden ja selvityksen tekijöiden asiantuntijanäkemysten eroista.............. 52

13. Suositus kehittämistoimenpiteiden ja investointien suuntaamisesta......................................... 53
13.1. Heti käynnistettäviä kehittämistoimenpiteitä ...................................................................... 53
13.2. Yleisestä kehittämistoimenpiteiden kohdistamisesta ......................................................... 54
13.3. Länsi-Uudenmaan matkailullinen imago ............................................................................ 54
13.4. Alueen matkailuklusteri ...................................................................................................... 55
13.5. Länsi-Uusimaa omaksi matkailun osa-alueeksi ................................................................. 56
13.6. Länsi-Uudenmaan matkailun yhteisorganisaatio ............................................................... 57
13.7. Informaatio- ja myyntijärjestelmä ....................................................................................... 60
13.8. Laatukoulutuksesta muutama sana ................................................................................... 63
13.9. Yksittäisiä kehittämiskohteita, investointeja ja vetovoimatekijöiden kehittämistä............... 63

14. Länsi-Uudenmaan matkailun kehitysennuste vuosille 2009 - 2015 .......................................... 66

15. Kirjallisia lähteitä ja taustatietoaineistoja................................................................................... 68

______________________________________________________________________________________

Selvitys Matkailun tuloja työllisyysvaikutuksista Länsi-Uudenmaan kunnissa 1
________________________________________________________________________________________________

1. Tiivistelmä
Tämä on raportti matkailun tuloja työllisyysvaikutusten selvityksestä, joka tehtiin Länsi-
Uudenmaan seuraavalla alueella: Hiiden alue (Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Sam-
matti ja Siuntio) sekä Raaseporin alue (Hanko, Inkoo, Karjaa, Pohja ja Tammisaari). Selvitys pe-
rustuu vuoden 2007 tilanteeseen ja lukuihin, mutta suosituksissa on mukana myös vuoden 2008 ja
2009 aineistoa. Selvityksen toimeksiantaja on AKO Länsi-Uusimaa / Länsi-Uudenmaan Yrityskes-
kus Oy ja tekijänä Suomen Matkailuasiantuntijat Oy. Työ on toteutettu Suomen Matkailuasiantunti-
jat Oy:n kehittämällä mallilla, joka perustuu pohjoismaisen matkailutyöryhmän alun perin luomaan
menetelmään.

Selvitysalueella on rekisteröityjä majoitusliikkeitä keskimäärin vain 23 kpl tilastojen mukaan. Kui-
tenkin majoitustoimijoiden määrä on n. 220 kpl, kun mukaan lasketaan myös rekisteröimätön ka-
pasiteetti. Vastaavasti rekisteröityyn kapasiteettiin kuuluu n. 2.150 vuodetta, kun niitä kaikkiaan on
n. 5.550 kpl. Pieniä majoittajia on paljon ja isommista majoitusliikkeistä poikkeuksellisensuuri mää-
rä on oppilaitoksia, leirikeskuksia tms. kohteita. Tämä antaa alueen majoitustoiminnalle oman eri-
tyisen luonteensa. Huonekäyttöaste alueen rekisteröidyllä kapasiteetilla oli 43,2 %. Vuodekäyttöas-
te oli koko alueella rekisteröidyissä majoitusliikkeissä 36,2 %, Hiiden alueella 40,4 % ja Raaseporin
alueella 29,3 %.

Yöpymisen keskihinta oli rekisteröidyissä liikkeissä koko alueella 33,13 €, Hiiden alueella 41,37 €
ja Raaseporin alueella vain 29,09 €. Rekisteröimättömissä yöpymisen keskihinta oli 28,29 € Hiiden
alueella, 21,47 € Hangon ja Inkoon alueella ja 20,09 € nykyisen Raaseporin kaupungin alueella
(Tammisaari, Karjaa, Pohja). Keskihinta oli kesäaikaan alhaisimmillaan, kun tasoltaan vaatimatto-
mampi kapasiteetti oli myynnissä. Majoituksen keskihinnan ero heijastuu alueiden matkailutulon
eroon. Yöpyneiden matkailijoiden viipymä on koko alueella vuonna 2004 lähtien ollut 1,79 – 2,44
vuorokautta, vaikka moni mökki- tai huoneistomajoittaja myykin kapasiteettiaan pääosin viikkoperi-
aatteella. Hiiden alueella vapaa-ajan matkustajien osuus oli 68,3 %. Raaseporin alueella työhön
liittyviä yöpymisiä oli enemmän, mikä jätti vapaa-ajan yöpymisten osuudeksi 57,3 %. Raaseporin
seudulla ulkomaisia yöpymisiä oli vähän, vain 9,6 % ja lähes kaikki niistä keskittyvät kesäkauteen.
Hiiden alueella ulkomaalaisyöpymisten määrä oli vieläkin vähäisempi, vain 4,9 %.

Matkailun edellytykset Länsi-Uudellamaalla ovat erinomaisen hyvät. Silti edellä mainitut tunnuslu-
vut ovat Suomen keskiarvoja alhaisemmat. Ravitsemispaikkoja ravintoloissa, pubeissa, pikaruoka-
loissa, kahviloissa on alueella yhteensä n. 21.700. Niistä Raaseporin seudulla on n. 12.700 ja Hii-
den alueella noin 9.000 asiakaspaikkaa. Ilman yöpymistä tapahtuvia kiertomatka-, ohjelma-, asioin-
ti-, harrastus-, ostos- yms. käyntejä kertyy n. 852.000 kpl. Lukuun eivät sisälly veneilijöiden ja ke-
sämökkien aiheuttamat käynnit, koska nämä kohderyhmät yöpyvät – tosin omissa tiloissaan.

Veneilijöiden yöpymisvuorokausia alueella on n. 17.200 kpl. Niistä valtaosa kertyy Hangossa, n.
12.450 kpl. Veneilijöiden vaikutus alueen matkailuun on merkittävä leimallisesti ja matkailutulon
kannalta. Loma-asuntojen määrä alueella on suuri, yhteensä n. 19.800 kpl. Kesämökkien määrästä
on vähennetty kuntalaisten omistamat mökit ja lukuun on lisätty ulkokuntalaisten omistamat loma-
asuntokäytössä olevat kerrostalohuoneistot. Koska nämä vapaa-ajan asunnot sijaitsevat lähellä
omistajien vakituista asunpaikkaa, on niillä enemmän käyntikertoja ja vierailuja kuin muualla Suo-
messa keskimäärin. Kaikkiaan kertymä on 2.255.000 yöpymisvuorokautta. Lisäksi yöpymisen si-
sältäviä sukulais- ja tuttavavierailuja selvitysalueella asuvien henkilöiden kodeissa on noin 34.000
yöpymisvuokautta. Eniten Länsi-Uudellemaalle matkailutuloa henkilöä ja vuorokautta kohti lasket-
tuna jättävät majoittuvat liikematkailijat, keskimäärin 103,40 €. Majoittuvilta vapaa-ajan matkailijoil-
ta jää vastaavasti n. 79,30 €. Veneilijöiden jättämät ”majoitusmaksut”, eli vierasvenesatamapaik-
kamaksut ovat henkilöä kohti keskimäärin vain n. 7 €, mutta koko vuorokausikulutus on yhteensä
n. 61 € / henkilö. Kyseessä on siis sangen tuottoisa asiakasryhmä.

______________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________________________

Päiväkävijät tulevat paikkakunnalle yleensä maksullisen ohjelman tai harrasteen vuoksi tai ostoksil-
le. Niinpä tämä ryhmä jättää paikkakunnalle yli 51 euroa / henkilö / käynti. Kesämökeillä omistajien
vieraina olevat kuluttavat n. 44 euroa / henkilö / vrk, mistä merkittävä osa menee tuliaisiin, mutta
myös isäntäväelle tarjottu ateria ja ohjelmapalvelut vievät osansa. Paikkakuntalaisten kodeissa
yöpyvät sukulaiset ja tuttavat kuluttavat hieman mökeillä vierailevia vähemmän, noin 43 € / vuoro-
kausi.

Karavaanarit ja telttailijat käyttävät tunnetusti suhteellisen vähän paikallisia palveluja. Tämän selvi-
tyksen mukaan heidän rahankäyttönsä on henkilöä ja vuorokautta kohti noin 36 euroa, mihin sisäl-
tyy vaunu- tai telttapaikasta peritty maksu. Loma-asuntojen omistajat ovat suuren määränsä vuoksi
alueelle hyvin tärkeä ryhmä, vaikka rahan käyttö vuorokautta kohti on vain noin 28 euroa / henkilö /
vuorokausi. Kuitenkin on huomattava, että lisäksi tältä ryhmältä jää paikkakunnan rakennus-, tarvi-
ke-, puutarha- yms. liikkeille yhteensä 23 – 24 miljoonaa euroa/ vuosi.

Selvitysalueen suora matkailutulo on n. 193.660.000 €. Se jakaantuu seuraavasti: maksullisessa
majoituksessa olleilta 72.770.000 €, kesämökkiläisiltä vieraineen 69.032.000 €, karavaanareilta ja
telttailijoilta 3.003.000 €, veneilijöiltä 3.252.000 €, sukulaisten ja tuttavien luona yöpyneiltä
1.454.000 € ja päiväkävijöiltä 44.149.000 €. Eri toimijoille matkailutulo jakaantuu seuraavasti: polt-
toainemyynti + huoltamotoiminta yms. n. 4 %, liikenne n. 2 %, vähittäiskauppa n. 31 %, majoitus- ja
ravitsemisliikkeet n. 37 %, ohjelma- ja vastaava virkistystoiminta n. 9 %, aktiviteetit ja harrasteet n.
10 %, nimeämätön toiminta 7 %. Epäsuoria matkailutuloja alueelle jää melko vähän, mm. siitä
syystä, että osa tukkukaupoista toimii alueen ulkopuolella. Kuitenkin epäsuoria tuloja kertyy yh-
teensä n. 14 – 16 miljoonaa euroa.

Matkailu saa alueelle aikaan n. 1920 henkilötyövuotta. Työllistäminen jakaantuu sektoreittain seu-
raavasti: polttoaine + huoltamo- yms. toiminta 30, kuntasektori n. 30, epäsuorat toiminnot (tukku-
kauppa yms.) n. 40, liikenne n. 50, erittelemättömät toimet n. 110, ohjelma- ja virkistys yms. toimin-
ta n. 210, aktiviteetit ja harrasteet n. 270, vähittäiskauppa n. 390, majoitus- ja ravitsemistoiminta n.
790 henkilötyövuotta. Mm. voimakkaasta kausiluonteisuudesta johtuen Länsi-Uudellamaalla, erityi-
sesti Raaseporin alueella on tavallista enemmän osa-aikaisia työpaikkoja. Matkailun aikaansaa-
mista työpaikoista osa-aikaisia on hieman suurempi osuus, kuin keskimäärin Suomessa. Tämä
aiheutuu mm. pienten yritysten suuresta määrästä ja voimakkaasta kausivaihtelusta. Palkkatuloja
matkailusta kertyy alueelle n. 46.830.000 €, mistä puhdasta verotuloa alueen kunnille syntyy n.
7.200.000 €. Matkailutoiminnan (etupäässä ”kesämökkien”) kautta kertyy kunnille kiinteistöverotu-
loja n. 2.900.000 €. Arvion mukaan kunnat saavat yhteisöverotuottoa yhteensä noin 800.000 –
900.000 euroa. Tärkein syy pienehköön verokertymään on alueen matkailuyritysten pieni koko,
suuret poistomahdollisuudet ja suhteellisen matala kannattavuustaso.

Selvitystyössä paneuduttiin myös alueen matkailun ongelmiin ja kehittämistarpeisiin. Merkittävä
ongelma on yhteistyöorganisaation puute ja heikko verkottuminen. Selvitysalueen markkinoinnin ja
myynnin tukena oleva informaatiojärjestelmä on pirstoutunut, eikä minkään osoitteen kautta ole
löydettävissä tyydyttävän kattavia tietoja. Alueella ei ole yhteistä varausjärjestelmää. Matkailun
voimavarat tulisi konsultin mielestä keskittää tuotekehityksen, laadun, yhteistyön ja myyntijärjes-
telmän kehittämiseen. Alhaisia käyttöasteita voitaisiin parantaa, ohjata sesonkien kysyntää ja pa-
rantaa kannattavuutta mm. hinnoittelulla, mikä edellyttäisi hinnoittelukoulutusta.

Vallitsevan talouslaman ja suhteellisen alhaisten käyttöasteiden vuoksi mm. majoituskapasiteetin
lisäysinvestointeja ei juurikaan tarvita. Poikkeuksena voidaan mainita esim. Billnäsin alueen veto-
voiman kehittämisinvestointeihin perustuva hotellikapasiteetin lisätarve. Lama ei tule vaikuttamaan
selvitysalueen matkailuun yhtä voimakkaasti kuin valtakunnassa yleisesti, mm. siitä syystä, että
lama vaikuttaa voimakkaimmin liikematkailuun ja ulkomaisiin yöpymisiin, joiden osuus tällä alueella
on pieni. Notkahduksen jälkeen alueen matkailu tullee lievästi nousemaan jo vuonna 2013 hieman
alle prosentin ja vuonna 2014 sekä 2015 noin yhden prosentin / vuosi.

______________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________________________

2. Yleistä selvityksestä
2.1. Selvityksen organisaatio

Toimeksiantajana oli AKO Länsi-Uusimaa / Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy. Selvityksen teki-
jäksi valittiin tarjousvertailun voittaja Suomen Matkailuasiantuntijat Oy.

Toimeksiantaja osoitti ohjausryhmän sekä alueen kuntien ja matkailuyrittäjien välillä toimivaksi
henkilöksi Tove Wikströmin, jonka työstä suurin osa koostui tietojen keräämisestä ja karhuamises-
ta ruotsinkielisiltä yrittäjiltä. Hänen toimenkuvaansa kuului myös työn aikana tehtävät käännökset
ruotsin kielelle. Lisäksi selvityksen tekijä käytti neljän muun haastattelijan palveluksia. Ohjausryh-
mä piti kahdeksan kokousta.

Ohjasryhmän koostumus:

ohjausryhmän Länsi-Uudenmaan
Vaarala Erja projektipäällikkö
puheenjohtaja Yrityskeskus Oy

ohjausryhmän
Pulliainen Marika matkailupäällikkö Hangon kaupunki
varapuheenjohtaja

tekijän edustaja, Suomen
Ahlsten Erkki johtava konsultti
ohjausryhmän sihteeri Matkailuasiantuntijat Oy

Ajo Emma ohjausryhmän jäsen matkailusihteeri Lohjan kaupunki

Motipro Oy (Lohja)
Arvonen Sirpa ohjausryhmän jäsen liikuntapalveluohjaaja
(6 / 08 asti)

Tammisaari,
Blomberg Viveca ohjausryhmän jäsen matkailusihteeri
Raaseporin kaupunki

Helsinki West /
Ekström Susanne ohjausryhmän jäsen
Siuntion kunta

ohjausryhmän jäsen,
Ermala Minna matkailusihteeri Lohjan kaupunki
(Emma Ajon tilalle)

ohjausryhmän jäsen
Hakkarainen Jyrki kehitysjohtaja Raaseporin kaupunki
(työn loppuvaiheessa)
Mustion Linna /
Lindström Pirkko ohjausryhmän jäsen toimitusjohtaja Svartå Slott

Länsi-Uudenmaan
Nyman Outi ohjausryhmän jäsen yritysneuvoja Yrityskeskus Oy

Tamminen Kirsti ohjausryhmän jäsen matkailusihteeri Pohjan kunta

______________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________________________

2.2. Työmetodi

Työ toteutettiin käyttäen pohjoismaisen matkailutyöryhmän kehittämää tuloja työllisyysvaiku-
tusmenetelmää, jota on parannettu Suomen Matkailuasiantuntijat Oy:n kehittämillä täydennyk-
sillä.

Työn taustatietoina on hyödynnetty Länsi-Uudenmaan klusteriselvityksen yhteydessä kerättyjä
tietoja, ohjausryhmän jäsenten keräämiä ja toimittamia esitteitä, osoitteistoja, selvityksiä ja kaiken-
laista alueen matkailuun liittyvää vanhempaa ja ajankohtaista aineistoa.

Pohjatietoina käytettiin Heikki Artmanin / Art Travel Oy:n jatkuvasti keräämiä ja työstämiä matkai-
lun tilastotietoja sekä Suomen Matkailuasiantuntijat Oy:n hallussa olevaa laajaa matkailututkimus-
aineistoa. Työtä varten hankittiin tilasto- ja tutkimusaineistoja mm. Tilastokeskukselta, Asiakastieto
Oy:ltä, verottajalta, kaupan järjestöiltä ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:ltä, Sosiaali- ja
terveysalan lupa- ja valvontavirastolta. Osa tilastoista ja aineistoista tilattiin räätälöityinä.

Työmetodi oli valittu siten, että tulokset perustuvat osittain alueen kapasiteettitietoihin ja vastaavien
selvitysten yhteydessä saatuihin tunnuslukuihin, joita korjattiin kohdekunnan ominaispiirteiden
edellyttämällä tavalla. Osa aineistosta perustuu Suomen Matkailuasiantuntijat Oy:n keräämiin ja
ajan tasalla pitämiin tietopankkitiedostoihin.

Tärkeimmät tiedot perustuvat alueen yrittäjille kohdistettuihin luottamuksellisiin haastatteluvastauk-
siin. Haastatteluja oli yhteensä hieman yli 700 ja ne jakaantuvat puhelin-, sähköposti-, tiedonke-
ruuohjelman avulla suoritettuihin ja henkilökohtaisiin haastatteluihin. Haastatteluista yli 80% johti
halutun tiedon saantiin. Parhaiten toimivat henkilökohtaiset ja tiedonkeruuohjelman avulla tehdyt
haastattelut ja huonoiten sähköpostikyselyt.

Alueen yritykset olivat poikkeuksellisen kitsaita kertomaan tuloihin liittyviä seikkoja, mikä johtunee
siitä, että yritykset ovat keskimäärin poikkeuksellisen pieniä ja sivutoimisesti hoidettuja. Yleisestikin
tällaiset yritykset ovat varovaisia taloudellisten tietojensa kertomisessa, koska usein tällaiset asiat
koetaan ikään kuin yksityisasioiksi ja tietojen erittely muista tulolähteistä on työlästä. Toimijoiden
matkailuun liittyviä taloudellisia tietoja löytyi tavallista vähemmän myös julkisista tiedostoista – niitä
ei oltu tavallisessa määrin ilmoitettu tai sivutoimisuuden vuoksi ne sisältyivät toimijan muuhun elin-
keino-toimintaan. Tästä syystä matkailutuloon liittyviä seikkoja jouduttiin karhuamaan moneen ker-
taan ja täydentämään myös verohallinnon ja Kaupparekisterin tiedostoista. Selvityksen teko viiväs-
tyi alkuperäisestä aikataulusta osittain tästä tietojen hankinnan moniportaisuudesta ja tietojen
saannin hitaudesta johtuen.

Selvityksen eri osa-alueiden, kuten päiväkävijöiden määrän arvion osalla tuloksia verrattiin muiden
indikaattoreiden, kuten liikenneanalyysin kautta saatuihin vertailulukuihin. Liikenneanalyysi perustui
Tielaitoksen liikennelaskentatietoihin.

Matkailijoiden rahan käyttö (matkailumeno) määriteltiin useiden tutkimusten synteesinä muodostu-
neita tunnuslukuja käyttäen. Niitä määriteltäessä otettiin huomioon mm. tutkimusalueen erityispiir-
teet, matkailukohteiden luonne, taso ja rakenne. Matkailumenon perusteena ei siis käytetty matkai-
lijoiden haastatteluja, jotka ovat mm. yleensä käytettyjen otosten suppeuden ja haastattelutapah-
tumien rajoitetun ajoituksen aiheuttamien virhetekijöiden vuoksi osoittautuneet epäluotettaviksi.

Matkailutuloon sisältyvien eri verotulojen määrittelyssä on käytetty kuntien taloustoimen ja verotoi-
men virkailijoiden apua. Työllisyysselvityksessä käytettiin varsinaisten matkailuyritysten kohdalla
pääosin yrityksiltä saatuja tietoja. Matkailuun liittyvän liiketoiminnan työllistämis- ja palkkavaikutuk-
sia selvitettäessä käytettiin niin ikään haastattelutietoja, mutta lisäksi ketjuilta ja keskusjärjestöiltä
saatuja tietoja. Tällä metodilla saatiin aikaan hyvin luotettavat tiedot Länsi-Uusimaan matkailun
tuloja työllisyys-selvitykselle sekä siihen liittyville alueen matkailun kehittämissuosituksille.

______________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________________________

2.3. Selvitysalue
Selvitys on tehty Länsi-Uudenmaan seuraavalla alueella:
Hiiden alueen kunnat Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Sammatti ja Siuntio sekä
Raaseporin alueen kunnat Hanko, Inkoo, Karjaa, Pohja ja Tammisaari.

Hiiden seutu
Hiiden seutuun kuuluvat Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Sammatti, Siuntio, Vihti. Näin
ollen tähän selvitykseen kuuluvat kaikki seudun kunnat Vihtiä lukuun ottamatta. Tämän selvityksen
kannalta se merkitsee sitä, että Vihdin matkailua ei ole tutkittu samalla tavalla kuin alueen muita
kuntia. Seudullista yhteistyötä on tiivistänyt ja koordinoinut vuonna 2003 käynnistynyt paljon kiitos-
ta saanut ’Hiiden pilotin’ toiminta, joka on jatkunut ’Aluekeskusohjelma Länsi-Uusimaana’.

Raaseporin seutu
Raaseporin seutu sijaitsee Uudenmaan maakunnan läntisessä osassa ja koostuu kunnista Hanko
ja Inkoo sekä 1.1.2009 Raaseporin kaupungiksi yhtyneistä kunnista Tammisaari, Karjaa ja Pohja.
Nimi Raasepori on peräisin keskiaikaisesta linnasta, jonka rauniot vieläkin löytyvät seudulta. Asuk-
kaista noin puolet on suomenkielisiä ja puolet ruotsinkielisiä.

Tämä selvitys kohdistuu vuoden 2007 tietoihin, joten alueen kuntia käsitellään sen mukaisen tilan-
teen perusteella. Kuitenkin yhteenvedoissa noudatetaan 1.1.2009 syntyneen yhdistymisen mukais-
ta jakoa.

Kartta selvitysalueesta:

______________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________________________

3. Lyhyt luonnehdinta selvitysalueen kunnista
Karjalohja, Hiiden seutu
Karjalohjan väestömäärä 31.12.2007 oli 1.465 henkeä. Kyseessä on siis selvitysalueen toiseksi
pienin kunta. Ruotsinkielinen nimi Karislojo mainitaan ensi kerran 1400-luvun puolivälissä. Vuonna
2013 kunta tulee sulautumaan Lohjan kaupunkiin.

Matkailijoita palvelevia toimijoita kunnassa on kaikkiaan n. 50. Karjalohjan matkailuprofiilia dominoi
vetovoimatekijöiden osalta luonto ja järvimaisema. Nämä tekijät painottuvat Karkalin luonnonpuis-
toon ja kunnan kokoon nähden todella suureen vapaa-ajan asuntojen määrään. Karjalohjan luonto-
ja kyläidylli on inspiroinut tunnettuja kirjailijoita ja taiteilijoita. Matkailuyritysten osalta ylitse muiden
ovat Kylpylähotelli Päiväkumpu ja Katteluksen tila.

Karkkila, Hiiden seutu
Karkkila on melko nuori kaupunki, joka saa kiittää syntyänsä Kulosuonmäen rautamalmiesiinty-
mästä ja sopivan kokoisesta koskesta, jonka partaalle perustettiin malmin jalostamista varten Hög-
forsin rautaruukki. Sijainti muinaisen hämäläisen kauppareitin varrella vahvisti sen asemaa pieneh-
könä kaupallisena keskuksena, kun maakuntien ihmiset ja tuotteet kohtasivat Karkkilan torilla. Tori
on edelleenkin kesäisin suosittu kohde sekä paikallisen väestön että matkailijoiden keskuudessa.
Karkkilan historia esiteollisena työläispaikkakuntana näkyy edelleen kaupungin poliittisissa voi-
masuhteissa. Karkkilan väestömäärä 31.12.2007 oli 8.996 henkeä, eli kyseessä on selvitysalueen
viidenneksi suurin kunta – väkiluvultaan vain niukasti Karjaata pienempi.

Matkailijoita palvelevia toimijoita kunnassa on kaikkiaan n. 130. Luontovetovoimaa paikkakunnalla
ei ole merkittävästi. Karkkila on pienehkön talousalueen lähikeskus Lohjan, Hyvinkään ja Forssan
välisellä alueella. Näistä seikoista johtuu, että Karkkilan matkailu on pienimuotoista ja painottuu
lähikuntien asukkaiden ja VT 2 – tien tuomaan päiväkävijöiden asiointi- ja ostosmatkailuun.

Lohja, Hiiden seutu
Lohjan tunnettu historia ulottuu aina 1300 – luvulle saakka. Taajaman aseman vakiinnutti Suomen
ensimmäinen rautakaivos ja teollisen keskuksen asemaa vahvisti mittava kalkkikaivoksiin perustu-
va kaivannaisteollisuus. Myöhemmin metsäteollisuus ja nykyaikaiset muut teollisuushaarat ovat
varmistaneet Lohjan asemaa keskisuurena aluekeskuksena. Siihen onkin sulautunut ympäristön
asutustaajamia ja kuntia, viimeisimpänä Sammatin kunta 1.1.2009 ja tämä kehitys jatkuu edelleen
Karjalohjan liittyessä osaksi Lohjaa vuonna 2013. Lohjan väestömäärä 31.12.2007 oli 37.352 hen-
keä, eli kyseessä on ylivoimaisesti selvitysalueen suurin kunta.

Matkailijoita palvelevia toimijoita kunnassa on kaikkiaan n. 310. Maakunnallisena liike-elämän ja
ostosalueen keskuksena Lohja saa merkittävästi päiväkävijöitä asiointi- ja ostosmatkailun ansiosta.
Teollisesta elinkeinopohjastaan huolimatta Lohja on tärkeä alue myös luontoon liittyvän matkailun
osalta. Syynä on lähinnä Lohjanjärvi, joka on Uudenmaan maakunnan suurin ja syvin järvi. Niinpä
Lohjan kaupungin alueella on merkittävä määrä vapaa-ajan asuntoja ja kohtuullisen paljon kaupal-
lisia mökkimajoittajia. Lohja on lisäksi melko merkittävä koulutuskaupunki, joten ulkopaikkakunta-
laisten nuorten ja aikuisoppilaiden kautta muodostuu huomattavan paljon yöpymisvuorokausia ja
kauppapalvelujen kysyntää. Lohjan matkailuprofiili aiheuttaa sen, että myös ravitsemisliikkeet ja
liikenneyritykset, joita molempia on kaupungissa runsaasti, saavat merkittävän tulolisän matkailijoil-
ta.

Nummi-Pusula, Hiiden seutu
Tämä kunta koostuu Nummen ja Pusulan kuntien yhdistelmästä ja yli 60 kylästä. Kyseessä onkin
alueellisesti hajanainen ja pinta-alaltaan suurehko kunta. Nummi-Pusulan väestömäärä 31.12.2007
oli 6.029 henkeä. Matkailijoita palvelevia toimijoita kunnassa on kaikkiaan n. 100. Tälle yhdistelmä-
kunnalle matkailullista leimaa antavat monet pienehköt järvet ja monipuolinen luonto. Niinpä vah-
vimmin talvimatkailuun painottuva Alhovuori ja kurssi- sekä leirikeskukset dominoivat aktiviteetti- ja
majoitusmatkailua. Vielä selvitysvuonna 2007 valtatie 1 korosti liikenteen monipuolista vaikutusta

______________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________________________

kunnan itäosien matkailuelinkeinoon. Nyt käyttöön otettu moottoritie luo uuden liikenteellisen ja
kaupallisen tilanteen. Yksi esimerkki kärsijöistä on monitoimiyritys Kasvihuoneilmiö.

Sammatti (osa Lohjan kaupunkia 1.1.2009 lähtien), Hiiden seutu
Sammatista on löytynyt merkkejä hyvin vanhasta kivikauden aikaisesta asutuksesta. Myös 1800 –
luvun loppupuolella tämä pieni kunta lisäsi voimakkaasti väkimääräänsä. Perusteena oli hyväkas-
vuinen maaperä ja rehevä luonto. Väestömäärältään tämä kunta on selvitysalueen pienin,
31.12.2007 vain 1.334 henkeä.

Matkailijoita palvelevia toimijoita kunnassa on vähänlaisesti, kaikkiaan n. 20. Sammatin kunta on
pieni matkailutoiminnoilla mitaten: pienin selvitysalueen kunnista ravitsemistoiminnan mittarilla ja
toiseksi pienin vuodepaikkojen perusteella. Ilman Työtehoseuran hoitaman Lönnrot Opiston kapa-
siteettia kunnan kaupallinen matkailuvolyymi olisi lähes olematon. Tämäkin kapasiteetti kohdistuu
pääosin koulutustoimintaan eikä varsinaiseen matkailuliiketoimintaan. Kuitenkin Sammatti on pie-
neen kokoonsa suhteutettuna jättiläinen vapaa-ajan asunnoilla mitattuna; niiden määrä perustuu
mm. siihen, että alueella on useita järviä.

Siuntio, Hiiden seutu
Myös Siuntion asutus on vanhaa perustuen siihen, että jääkauden jälkeen merenranta loi hyvät
vesiliikenne-edellytykset syvälle kunnan alueelle ja vetäytyessään meri jätti jälkeensä liikennöitäviä
jokireittejä. Siuntion väestömäärä 31.12.2007 oli 5.780 henkeä.

Siuntiokin edustaa Länsi-Uudenmaan vahvaa ruukkiperinnettä. Arkistolähteiden perusteella on
tiedetty, että Erik Fleming (1487–1548) oli perustanut Siuntioon rautaruukin. Nyt Pohjois-Siuntiosta
Tupalan kylästä, läheltä Lohjan rajaa, pienen puron varrelta on löytynyt Suomen vanhin rautaruuk-
ki, se on siis viemässä tämän tittelin Mustiolta. Se on ollut ilmeisesti toiminnassa jo vuonna 1535.
Tupala on helposti otettavissa ruukkihistorian nähtävyyksien joukkoon, sillä se on säilynyt lähes
koskemattomana toiminnan loputtua vajaat viisisataa vuotta sitten. Kaksi mahtavaa keskiaikaista
kartanolinnaa, Sjundby ja Suitia antavat kunnalle vahvan ja jykevän leiman kivisine rakennuksi-
neen. Myöhempi historia koskettaa kuntaa mm. Aleksis Kiven ja Porkkalan vuokra-alueen muo-
dossa. Siuntio houkuttelee luonnonkauniiseen ympäristöönsä uusia asukkaita, koska se sijaitsee
hyvän liikenneyhteyden vuoksi vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä. Matkailijoi-
ta palvelevia toimijoita kunnassa on kaikkiaan n. 60.

Hanko, Raaseporin seutu
Hanko on Suomen eteläisin kaupunki, jota meri saartaa kolmelta suunnalta. Matkailukaupunki
Hangolla on hiekkarantoja yli 30 km. Hangon väestömäärä 31.12.2007 oli 9.708 henkeä. Hangon
synty perustuu merenkulkuun ja se on edelleenkin yksi Suomen merkittävimmistä satamakaupun-
geista kauppamerenkulun ohella myös vierasvenesatamana. Hangon Itäsataman vierasvenesata-
ma on Suomen tunnetuin purjehdusharrastuksen keskus.

Jo n. 130 vuotta sitten Hankoon perustettiin maamme ensimmäinen kylpylaitos. Siitä lähtien mat-
kailu on ollut oleellisen leimaa antava osa Hangon kesää. Matkailijoita palvelevia toimijoita kun-
nassa on kaikkiaan n. 230. Imagoltaan ja hengeltään Hangon matkailu on harvinaislaatuinen Suo-
men olosuhteissa: todellinen ”Suomen Etelä”. Leimaa antavia tekijöitä ovat kaupunkia dominoivan
merellisyyden lisäksi korkeatasoiset ravintolat, viehättävät pienimuotoiset majoitusliikkeet, runsas
määrä vapaa-ajan asuntoja, jotka keskieurooppalaisittain voivat merkitä myös kerrostalohuoneisto-
ja. Merkittävän leiman antaa myönteisessä merkityksessä vanha rakennuskanta, pikkuputiikit ja
kahvilat. Tarjolla oleva suuri aktiviteetti- ja ohjelmapalvelujen määrä on myös Hangolle leimaa an-
tava ominaisuus.

Inkoo, Raaseporin seutu
Tämä merellinen kunta omaa hienon saariston, pitkän rantaviivan ja satamapaikoiksi soveltuvia
suojaisia lahtia. Vesielementin merkittävyyttä lisäävät Ingarskilanjoki ja monet pienet järvet. Sata-
mien merkitys Inkoon matkailulle on suuri, onhan kunnan alueella tarjolla venekausipaikkoja vuok-
rattavaksi - myös ulkopaikkakuntalaisille - lähes 1.000 kpl, vaikka varsinaisia vierasvenepaikkoja
onkin vain 15 kpl.
______________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________________________

Tämän Manner-Suomen kolmanneksi eteläisimmän kunnan alueella on hyvin rikas luonto. Kaikki
suomalaiset jalot lehtipuut kasvavat siellä luonnonvaraisina. Inkoo on suotuisaa aluetta herkillekin
hedelmäpuille ja puutarhoissa voidaan kasvattaa joitakin erikoisempiakin puutarhakasveja. Van-
himmat todisteet ihmisasutuksesta Inkoon alueella ovat kampakeraamiselta kaudelta yli 4000 vuot-
ta sitten. Myöhemmin Inkoon vesillä ja saarissa matkailivat venekirveskansan jäsenet ja viikingit.
Vakituisen asutuksen seutu sai jo keskiajalla. Alkuperäinen elinkeino oli luonnollisesti kalastus, jota
täydensi hedelmälliseen maahan perustuva maanviljelys. Myös Inkoon teollisen elinkeinoelämän
lähtökohtina olivat masuuni ja rautaruukki, jotka toivat mukanaan sekä työväen että kartanon. Pää-
kaupunkiseudun läheisyyden vuoksi voimakkaassa kasvussa oleva Inkoon väestömäärä oli 5.460
henkeä 31.12.2007. Matkailijoita palvelevia toimijoita kunnassa on kaikkiaan 80.

Karjaa, Raaseporin kaupunki
Pitkään on oletettu, että Kustaa Vaasan Karjaan Mustioon perustama rautaruukki oli Suomen en-
simmäinen. Aivan viime aikoina on selvinnyt, että sen kunnian saakin Siuntion Tupalan kohde.
Tämä ei kuitenkaan Mustion ruukki- ja linnakokonaisuutta himmennä. Karjaan puutarhakaupungin
vahvuus on sen hyvissä liikenneyhteyksissä. Vaikka meriliikenne puuttuukin, sen korvaavat hyvät
rautatie- ja maantieyhteydet. Vajaassa tunnissa pääsee niin Helsinkiin kuin Turkuunkin.

Kaupungissa on useita koulutusyksiköitä, mitkä vaikuttavat kunnan matkailulliseen asemaan. Li-
säksi suosituksi turistikohteeksi kehitetty ja tehokkaasti hoidettu Mustion Linna on merkittävä veto-
voimakohde matkailulle. Matkailijoita palvelevia toimijoita kunnassa on kaikkiaan n. 110. Karjaa on
tämän selvityksen laatijan mielestä jollain tavalla ”piilosuuri matkailukunta”.

Sen väkiluku on selvitysalueen neljänneksi suurin, siellä on neljänneksi eniten majoitusvuoteita ja
ravitsemispaikkoja. Pieni – itse asiassa pienin - koko selvitysalueella se on vain loma-asuntojen
määrässä. 31.12.2007 Karjaan väestömäärä oli 9.044 henkeä. 1.1.2009 lähtien Karjaa on ollut osa
Raaseporin kaupunkia.

Pohja, Raaseporin kaupunki
Pohja on Suomen metalliteollisuuden synnyinsijoja, kun pitäjään perustettiin noin vuonna 1630
Antskogin ruukki, vuonna 1641 Billnäsin ruukki ja vuonna 1649 Fiskarsin ruukki. Pohjan kunnan
väestömäärä 31.12.2007 oli 4.903 henkeä.

Matkailijoita palvelevia toimijoita kunnassa on kaikkiaan n. 90. Pohja on vahvasti koko selvitysalu-
eelle kulttuuri-imagoa antava osa-alue. Näin on siitä huolimatta, että itse asiassa Pohja on kaikilla
mittareilla selvitysalueen muihin kuntiin verrattuna pieni: kolmanneksi pienin väkiluku, neljänneksi
pienin majoitusvuodemäärä, kolmanneksi pienin ravitsemispaikkamäärä, toiseksi vähiten vapaa-
ajan asuntoja. Mutta vahva ja elävä ruukki- ja käsityöläiskulttuuri, Billnäs ja Fiskars, tekevät Pohjan
tietyille matkailijaryhmille lähes pyhiinvaelluskohteen kaltaiseksi alueeksi, mikä nostaa päiväkävi-
jöiden määrän todella suureksi. Kunnan matkailullista painoarvoa lisäävät myös kunnassa olevat
kaksi täysimittaista golfkenttää, kaksi ratsastuskeskusta, laskettelukeskus sekä urheiluopisto.
1.1.2009 lähtien Pohja on ollut osa Raaseporin kaupunkia.

Tammisaari, Raaseporin kaupunki
Tammisaaren edeltäjällä Raaseporilla oli paitsi puolustuksellista ja hallinnollista myös kauppapoliit-
tista merkitystä, sillä se puolusti Ruotsin etuja Räävelin (Tallinna) hansakaupunkia vastaan. Kau-
pungin kauppapoliittista merkitystä paransi myös syvälle Hämeeseen saakka ulottuva vesireitti,
joka kulki Tammisaaren kautta. Näin ollen Tammisaarella ei ollut teollisuuspohjaista elinkeinora-
kennetta, kuten suurella osalla muissa selvitysalueen kunnissa. Tammisaaren kaupungin väestö-
määrä 31.12.2007 oli 14.784 henkeä.

Matkailijoita palvelevia toimijoita kunnassa on kaikkiaan n. 310. Tammisaari on suuri kaupunkimat-
kailukohde monella tapaa: Selvitysalueen toiseksi suurin asukasluku, suurin ravitsemispaikkaluku,
kolmanneksi suurin majoitusvuodekapasiteetti, merkittävä hallinnollinen kaupunki, aivan erityislaa-
tuisella tavalla sympaattisen imagon omaava kaupunkilomailukohde melko monipuolisine putiikkei-
neen ja tapahtumineen. Tammisaarella on perinteitä koulukaupunkina ja se on myös tärkeä mat-
kailukohde, jonka nähtävyyksiä ovat esim. Raaseporin linnanrauniot ja vanha kaupunki.
______________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________________________

Väestö kunnittain:

Hangon kaupungissa tapahtunut pitkäaikainen väestömäärän lasku on niin suuri (20 vuodessa yli
17 %), että Inkoon 22 % väestönkasvusta huolimatta koko Raaseporin seudun väestökehitys on n.
1 % negatiivinen. Yleensä muuttovoittoisen Etelä-Suomen alueen osalta tämä on huolestuttava
kehitys.

Tässä suhteessa Hiiden alueella ei ole ongelmia, sillä kaikki alueen kunnat ovat olleet muuttovoit-
toisia ja 20 vuoden väestönlisäys on koko alueen osalta yli 15 %. Mainittakoon, että Siuntiossa
lisäys on huikea: lähes 42 %.

Tässä selvityksessä huomioon otetut matkailijoita palvelevien yritysten lukumäärät selvitysalueella:

Muihin toimijoihin on laskettu mukaan majoitus- ja ravitsemistoiminnan lisäksi matkailijoita palvele-
vat yritykset ja toimijat, mm. kaupan-, liikenteen-, ohjelmapalvelujen ja aktiviteettituotannon toimi-
aloilla.

______________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________________________

4. Rekisteröity majoituskapasiteetti
4.1. Majoituskapasiteetti ja sen kehitys tilastojen valossa

Tässä luvussa esitetyt tiedot perustuvat Tilastokeskuksen majoitustilastoihin.

Tilastossa ovat mukana ns. rekisteröidyt majoitusliikkeet. Alle 10 huoneen tai mökin majoitusliik-
keet eivät ole aineistossa mukana. Tarkastelujaksona ovat vuodet 2004 – 2007.

Länsi-Uudenmaan rekisteröidyssä majoituskapasiteetissa on tapahtunut tarkastelujakson aikana
melko vähän muutoksia. Rekisteröityjen majoitusliikkeiden määrä oli vuonna 2004 keskimäärin
25 liikettä ja vuonna 2007 keskimäärin 23 liikettä. Myös huonemäärä (1015 > 936) ja vuodepaik-
kamäärä (2273 > 2146) on jonkin verran pienentynyt.

Kesäaikana rekisteröityä kapasiteettia on selvästi enemmän ja vuonna 2007 kesäkuukausina oli
avoinna 30 liikettä vuodekapasiteetin ollessa enimmillään yli 2.600.

Seuraavassa kuviossa on esitetty huone- ja vuodekapasiteetti kuukausittain (2004 – 2007):

Raaseporin seudulta tilastoissa oli vuonna 2004 mukana keskimäärin 13 liikettä ja 1.017 vuode-
paikkaa. Vuoden 2007 vastaavat luvut olivat 12 liikettä ja 908 vuodepaikkaa. Kesäkuukausina Raa-
seporin seudulla oli vuonna 2007 avoinna 16 liikettä vuodekapasiteetin olla suurimmillaan runsaat
1.200 vuodepaikkaa.

Hiiden alueelta tilastoissa oli vuonna 2004 mukana keskimäärin 12 liikettä ja 1.256 vuodepaikkaa.
Vuoden 2007 vastaavat luvut olivat 11 liikettä ja 1.238 vuodepaikkaa. Kesäkuukausina Hiiden alu-
eella oli vuonna 2007 avoinna 14 liikettä vuodekapasiteetin olla suurimmillaan runsaat 1.400 vuo-
depaikkaa.

______________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________________________

4.2. Huonekäyttöaste

Länsi-Uudenmaan rekisteröityjen majoitusliikkeiden huonekäyttöaste vuonna 2004 oli 43,4 %
ja vuonna 2007 44,9 %. Se on jonkin verran alle koko maan keskiarvon (vuonna 2004 45,3 %
ja vuonna 2007 50,2 %). Länsi-Uudenmaan huonekäyttöaste on korkeimmillaan heinä- ja elo-
kuussa (52 – 58 %). Alhaisimmat käyttöasteet kirjataan yleensä joulukuussa (32 – 37 %).

Raaseporin seudulla huonekäyttöaste on alhaisempi kuin Länsi-Uudellamaalla keskimäärin. Vuon-
na 2004 se oli 33,3 % ja vuonna 2007 41,0 %. Käyttöasteen kausivaihtelu on suuri, sillä heinä-
kuussa on päästy jopa yli 70 %:n tasolle samalla kun joulukuussa on jääty yleensä alle 20 %:iin.

Hiiden alueen rekisteröidyn kapasiteetin huonekäyttöasteet ovat vastaavasti Länsi-Uudenmaan
keskiarvoa korkeammat (vuonna 2004 50,8 % ja vuonna 2007 47,5 %). Kuukausittainen vaihtelu
on suhteellisen vähäistä ja hyvin erilainen kuin Raaseporin seudulla. Yli 50 %:n käyttöasteita on
tarkasteluvuosien aikana kirjattu kaikkina muina kuukausina kesä- ja heinäkuussa.

Kuviossa on esitetty huonekäyttöaste kuukausittain Länsi-Uudellamaalla, Raaseporin seudulla ja
Hiiden alueella (2004 – 2007):

Seuraavassa kuviossa käyttöasteet on esitetty vuositasolla ja rinnalle on otettu myös koko maan
huonekäyttöaste:

______________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________________________

4.3. Yöpymisen keskihinta rekisteröidyissä majoitusliikkeissä

Yöpymisen keskihinta oli Länsi-Uudenmaan rekisteröidyissä majoitusliikkeissä vuonna 2004
keskimäärin 33,13 EUR, mutta vuonna 2007 jo selvästi korkeampi eli 36,94 EUR. Kyseessä on
siis yöpymisen keskihinta eikä myydyn huoneen keskihinta.

Hinta on alhaisimmillaan kesällä, kun edullista kesäaikaista kapasiteettia tulee tilastoihin mukaan.
Kuukausikohtainen keskihinta vaihtelee melko paljon vuosittain, mutta keskimäärin korkeimmillaan
huonehinta on maalis-huhtikuussa ja syys-joulukuussa.

Raaseporin seudulla keskihinta on Länsi-Uudenmaan keskiarvoa alempi (vuonna 2004 27,81 € ja
vuonna 2007 29,09 €). Keskihinnan kuukausivaihtelu on melko suuri ja korkeimmillaan yleensä
maaliskuussa ja loka-marraskuussa.

Hiiden alueen yöpymisen keskihinnat ovat vastaavasti Länsi-Uudenmaan keskiarvoa korkeammat
(vuonna 2004 36,34 € ja vuonna 2007 41,73 €). Kuukausittainen vaihtelu on keskimääräistä pie-
nempää. Yleensä keskihinta on korkeimmillaan marras-joulukuussa.

Seuraavassa kuviossa yöpymisen keskihinnat on esitetty vuositasolla ja rinnalle on otettu myös
yöpymisen keskihinta koko maassa:

4.4. Matkailijoiden viipymä rekisteröidyissä majoitusliikkeissä

Matkailijoiden viipymä voidaan laskea jakamalla yöpymiset saapumisten määrällä. Viipymä on kui-
tenkin majoitusliikekohtainen ja useammassa liikkeessä yöpyneet kirjautuvat aina uusina saapumi-
sina.

Raaseporin seudulla viipymä on Länsi-Uudenmaan keskiarvoa lyhyempi (1,79 – 1,95 yötä). Kuu-
kausitasolla selviä eroja on vaikea löytää. Kuitenkin hieman keskimääräistä kauemmin matkailijat
viipyvät loppu- ja alkuvuodesta (marras-joulukuu ja tammi-helmikuu) ja lyhimmän ajan syys-
lokakuussa.

______________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________________________

Hiiden alueella viipymä on vastaavasti Länsi-Uudenmaan keskiarvoa pidempi eli keskimäärin 2,75
– 3,12 yötä. Vaihtelu kuukausittain on pientä. Elo-syyskuussa se on hieman keskimääräistä lyhy-
empi ja joulukuussa jonkin verran tavanomaista pidempi.

Seuraavassa kuviossa on esitetty viipymä vuositasolla Länsi-Uudellamaalla, Raaseporin seudulla
ja Hiiden alueella (2004 – 2007):

4.5. Yöpymisten määrä rekisteröidyissä majoitusliikkeissä

Vuosina 2004 – 2005 selvästi yli puolet ulkomaalaisyöpymisistä tilastoitiin kesä-elokuussa. Vuosi-
na 2006 – 2007 kausivaihtelu oli hieman pienempää kesä-elokuun osuuden ulkomaalaisyöpymisis-
tä ollessa 42 – 47 %. Eniten ulkomaalaisyöpymisiä tulee Länsi-Uudellemaalle Saksasta, Ruotsista
ja Venäjältä.

Raaseporin seudulla kirjattiin tarkasteluvuosien aikana 120.000 – 133.000 yöpymistä vuodes-
sa. Heinäkuu on selvästi vilkkain (32.000 – 35.700 yöpymistä). Joulu- ja tammikuussa on hil-
jaisinta (2.500 – 4.700 yöpymistä). Kotimaisten yöpymisten osuus on 88 – 90 % eli hieman
vähemmän kuin Länsi-Uudellamaalla keskimäärin. Ulkomaalaisyöpymiset keskittyvät voimak-
kaasti kesäkuukausiin: vuosina 2004 – 2005 65 – 66 % ja vuosina 2006 – 2007 53 – 54 %
koko vuoden yöpymisistä.

Hiiden alueella yöpymismäärä on vuositasolla 195.000 – 213.000. Kesä-elokuu ovat vilkkaim-
pia, mutta kausivaihtelu on pienempi kuin Länsi-Uudellamaalla keskimäärin. Yöpymiset tulevat
lähes kokonaan kotimaasta (95 – 97 %). Ulkomaalaisyöpymisissä kesä ei erotu sesonkina
samalla tavalla kuin muulla Länsi-Uudellamaalla elokuun ollessa kuitenkin keskimäärin vilkkain
kuukausi.

______________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________________________

Seuraavassa kuviossa on tarkasteltu kokonaisyöpymisten jakautumista kuukausittain Raaseporin
seudulla ja Hiiden alueella:

Seuraavassa kuviossa on tarkasteltu kotimaisia ja ulkomaisia yöpymisiä Länsi-Uusimaalla:

______________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________________________

Seuraavissa kuvioissa on tarkasteltu kotimaisia ja ulkomaisia yöpymisiä Raaseporin seudulla ja
Hiiden alueella:

4.6. Yöpymisen tarkoitus rekisteröidyissä majoitusliikkeissä

Vapaa-ajan yöpymisten osuus kaikista yöpymisistä on Länsi-Uudellamaalla 66 – 73 % vuosit-
tain. Korkeimmillaan osuus on luonnollisesti kesä-elokuussa ja alimmillaan marras- ja tammi-
kuussa. Raaseporin seudulla vapaa-ajan matkailijoiden osuus on selvästi pienempi eli vuosita-
solla keskimäärin 54 – 57 %. Kesä-elokuussa jopa lähes 80 % voi olla vapaa-ajan matkailijoita,
mutta muina kuukausina työajan matkailijat ovat yleensä suurin ryhmä.

Hiiden alueella yöpymiset tulevat pääasiassa vapaa-ajan matkailijoilta, vaikka osuus onkin ollut
pienenemään päin: vuonna 2004 80 % ja vuonna 2007 68,3 %. Vapaa-ajan matkailijoiden osuus
on suuri ympäri vuoden.

______________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________________________

Seuraavissa kuvioissa yöpymisen tarkoitusta on tarkastelu Raaseporin seudulla ja Hiiden alueella
kuukausittain.

______________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________________________

4.7. Majoitusmyynnin arvo rekisteröidyissä majoitusliikkeissä

Rekisteröityjen majoitusyritysten majoitusmyynnin arvo (yöpymiset x yöpymisen keskihinta) on
ollut Länsi-Uudellamaalla lievässä nousussa tarkastelujakson aikana. Se oli vuonna 2004
10,58 milj. EUR ja vuonna 2007 jo 12,27 milj. EUR. Eniten majoitusmyyntiä kertyy kesä-
heinäkuussa siitä huolimatta, että keskihinta on tällöin alimmillaan. Yöpymisten määrä on kui-
tenkin suuri. Elo-syyskuu ja toukokuu ovat kesäkuukausien jälkeen yleensä tuottoisimmat kuu-
kaudet.

Raaseporin seudulla majoitusmyynti kävi huipussaan vuonna 2006 (4,36 miljoonaa EUR), mutta
pieneni jälleen vuonna 2007 (3,66 milj. EUR). Majoitusmyynnin selvästi merkittävin kuukausi on
heinäkuu.

Hiiden alueella majoitusmyynnin arvo on ollut nousussa: vuonna 2004 7,24 milj. EUR ja vuonna
2007 8,61 milj. EUR. Arvon kuukausitason vaihtelut ovat täällä keskimääräistä pienempiä. Myynnil-
tään paras kuukausi on vuosittain vaihdellut (loka-, heinä- tai kesäkuu).

Kuviossa on majoitusmyynnin arvo esitetty vuositasolla Länsi-Uudellamaalla, Raaseporin seudulla
ja Hiiden alueella. Y-akseli euroina:

______________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________________________

5. Alueen rekisteröity ja rekisteröimätön
majoitustoiminta
5.1. Yleistä

Tyypillistä Länsi-Uudenmaan selvitysalueelle on poikkeuksellisen runsas määrä pieniä majoi-
tusyrityksiä tai toimijoita

Varsinaisia majoitusyrityksiä on lukumääräisesti laskien vähemmistö majoittajista. Tämä aiheutuu
siitä, että selvitysalueella on erittäin runsaasti 1-4 mökin sivutoimisia majoitustoimijoita.

Toinen merkittävä seikka on se, että kapasiteetilla mitaten majoitustoimintaa dominoivat epä-
tyypilliset majoitustoimintaa harjoittavat yritykset.

Tällaisia epätyypillisiä majoitusyrityksiä ovat:

• Internaatti- ja muuta opiskelijamajoitusta tarjoavat ja välittävät oppilaitokset

• Seurakuntien ja muiden uskonnollisten toimijoiden sekä kuntien ylläpitämät kurssi- ja leiri-
keskukset

• Majoitusta tai leirintää tarjoavat tutkimuslaitokset, selvitysalueen ulkopuolisten organisaati-
oiden hallinnoimat luonto- ja muut keskukset.

Joissakin selvitysalueen kunnissa näiden epätyypillisten majoitusyritysten vuodepaikkojen määrä
on suurempi kuin tyypillisissä majoitusyrityksissä, siis hotelleissa, motelleissa, hostelleissa, matka-
kodeissa, gasthauseissa, B&B –kohteissa, omavaraismökeissä jne.

5.2. Majoitustoiminta kunnittain

Rekisteröityä ja rekisteröimätöntä majoitustoimintaa harjoittavia toimijoita ja liikkeitä on n. 20 ja
niissä on tarjolla ympärivuotisia + kesäaikaisia vuodepaikkoja (ilman lisävuoteita) n. 550. Vain ke-
säaikaisia niistä on n. 15 %. Kylpylähotelli Päiväkumpu on kunnan matkailun kiistaton veturi ja alu-
een onneksi halukas matkailun kehittämiseen muiden yrittäjien kanssa. Heponiemen Hiljaisuuden
keskus tuo tavallisuudesta poikkeavaa erilaista vetovoimaa Karjalohjan matkailuun. Katteluksen
tila edustaa suurehkoa ja monipuolista karjalohjalaista täyden palvelun tilamatkailua. Pienemmistä
majoituskohteista Laiskanlinnan majatalo on kapasiteettitietojaan merkittävämpi siksi, että sitä
markkinoidaan ja hoidetaan korkean tason ammattitaidolla.

Majoitustoimintaa harjoittavia toimijoita ja liikkeitä Karkkilassa on vain 7 kpl ja niissä on tarjolla ym-
pärivuotisia + kesäaikaisia vuodepaikkoja (ilman lisävuoteita) n. 70. Vain kesäaikaan käytössä ole-
via huoneita tai mökkejä on n. 30 %. Vuodemäärällä mitaten suurin yksikkö on kaupungin ylläpitä-
mä Vuotinaisten leirikeskus, johon mahtuu majoittumaan alle 30 henkilöä. Kesäaikana asiakkaita
on vain niistä ryhmistä, jotka ovat tehneet varauksensa riittävän aikaisin alkuvuodesta. Varsinaista
matkailijoille suunnattua majoitusta tarjoaa Ravintola Rautaruukki, jossa on 7 majoitushuonetta.
Muu kaupungin alueelta löytyvä majoitus koostuu yhteensä viiden huoneen tai mökin yksiköistä.
Seitsemäs selvityksessä mukana ollut majoitusyritys on konkurssissa.

______________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________________________

Lohja, Hiiden seutu
Majoitustoimintaa harjoittavia toimijoita ja liikkeitä on n. 30 ja niissä on tarjolla ympärivuotisia ja
kesäaikaisia vuodepaikkoja (ilman lisävuoteita) n. 1.000. Kyseessä on siis majoitusvolyymilla mita-
ten alueen toiseksi merkittävin kunta. Vain kesäaikaan käytössä olevia huoneita tai mökkejä on n.
25 %. Lohja on alueellinen liike-elämän keskus, mistä syystä sieltä löytyy liikematkustukseen so-
veltuvia majoitusliikkeitä, mutta yllättävän vähän verrattuna kaupungin volyymiin. Matkan tarkoituk-
sesta kerätyt tiedot osoittavat, että liikematkustajat ovat oppineet käyttämään esim. Kisakallion
majoituspalveluja mm. Hotelli Lohjan tarjoamien palvelujen ohella.

Lohja on luontoon liittyvän matkailun osalta tärkeä alue lähinnä Lohjanjärven ansiosta. Niinpä alu-
eella on hyvin merkittävä määrä vapaa-ajan asuntoja ja kohtuullisen paljon kaupallisia mökkimajoit-
tajia. Lohjan matkailun veturina toimii suvereenisti 250 – vuodepaikkainen Kisakallio, joka on urhei-
luopisto ja liikunta-alan ammatillinen oppilaitos. Kisakallio tarjoaa majoituksen ohella hyvin moni-
puolisia liikunta- ja ohjelmapalveluja. Kisakalliota hallinnoi Kisakalliosäätiö, jossa puolestaan voi-
matekijänä on Suomen Voimistelu- ja Liikuntaseurat SVoLi ry.

Majoituskapasiteetilla mitaten Lohjan toiseksi suurin matkailuyritys on Vivamon Toimintakeskus,
joka tarjoaa monen eri tasoista majoitusta maksimissaan noin 240 henkilölle. Se on Kansan Raa-
mattuseuran toimintakeskus, joka tarjoaa hyvin monipuolisia ohjelma- ja kurssipalveluja sekä kou-
lutustiloja ympärivuotisesti. Koulujen kesälomien aikana Vivamo täyttyy rippikoululeiriläisistä. Ke-
sähotelli Lohjanrinne on kolmanneksi suurin majoitusliike n. 100 vuodepaikallaan. Näiden lisäksi
Lohjalla on yli 20 majoitustoimijaa, joiden kirjo kattaa hyvällä tavalla erityyppiset majoitustarpeet.

Majoitustoimintaa harjoittavia toimijoita ja liikkeitä on n. 10 ja niissä on tarjolla ympärivuotisia +
kesäaikaisia vuodepaikkoja (ilman lisävuoteita) n. 190. Vain kesäaikaan käytössä olevia huoneita
tai mökkejä on n. 18 %. Vahvimmin talvimatkailuun painottuva Alhovuori ja kunnassa olevat kurssi-
sekä leirikeskukset dominoivat aktiviteettimatkailua. Majoituspuolella Alhovuori on 320 matkailu-
vaunupaikan ansiosta merkittävä vaikuttaja, erityisesti siitä syystä, että nämä vaunupaikat kohdis-
tuvat vahvasti talvikauden matkailuun. Alhovuoren kausiluonteisesti vuokraamia matkailuvaunuja ei
tässä selvityksessä ole laskettu mökeiksi.

Hieman yllättäen loma-asuntoja tarjoava Arimaa nouseekin erääksi kunnan vahvimmista majoi-
tusyrittäjistä, kun neljästä enemmän vuodepaikkoja tarjoavasta yksiköstä kolme on leirikeskuksia ja
yksi on entisestä 45 – vuoteisesta hotelliyrityksestä muuntautunut kuntoutus- ja hoitokodiksi. Majoi-
tustoiminnan painopiste ei siis Nummi-Pusulassakaan noudata aivan tavanomaista matkailun yri-
tysprofiilia.

Majoitustoimintaa harjoittavia toimijoita ja liikkeitä on vain 3 kpl ja niissä on tarjolla ympärivuotisia +
tai mökkejä on n. 10 %. Ilman Työtehoseuran koulutuskeskuksena toimivan Lönnrot Opiston yli
100 vuodepaikan kapasiteettia Sammatin majoitusvolyymi olisi lähes olematon. Toisaalta internaat-
tityyppisesti toimiva, matkailu-, ravitsemis- ja palvelualaan erikoistunut koulutustoiminta takaa hy-
vän käyttöasteen näille vuodepaikoille.

Toinen kohtuullisen suuri – noin 50 vuodepaikkaa tarjoava majoitusyksikkö Elämännokka toimii
puolestaan Oulunkylän seurakunnan leirikeskuksena. Varsinaista majoituselinkeinoa Sammatissa
edustaa tyylikkäästi Lammin Talo, yksinomaan matkailuun erikoistunut yritys, joka tarjoaa majoitus-
ta sekä talon päärakennuksessa että saaristolaishenkisesti Villa Mariellassa yhteensä 14 vuode-
paikan voimin. Kuitenkin on huomattava, että Sammatti on pieneen varsinaiseen vuodemääräänsä
suhteutettuna jättiläinen vapaa-ajan asunnoilla mitattuna – niitä on yli 1.200 kpl.

______________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________________________

Majoitustoimintaa harjoittavia toimijoita ja liikkeitä on 4 ja niissä on tarjolla ympärivuotisia ja kesä-
aikaisia vuodepaikkoja (ilman lisävuoteita) n. 480. Lähes koko majoituskapasiteetti on ympärivuo-
tista. Siuntion kunta ei siis pääse ylpeilemään majoitustoimijoiden määrällä, mutta Siuntion Hyvin-
vointikeskus 320 vuodepaikallaan, kylpylä- ja hoito-osastopalveluillaan sekä tarjolla olevilla aktivi-
teetti- ja ohjelmapalveluillaan hyvittää monin verroin yritysten vaatimattoman kappalemäärän. Vuo-
depaikkamäärällä mitaten toiseksi suurin majoitusyritys on Helsingin Yliopiston hallinnoima kurssi-
palvelukeskus, seuraavana on kohtuullisen kokoinen B & B yritys ja pienimpänä matkailun aktiivi-
nen monitoimiyritys, joka tarjoaa pienimuotoisen majoituksen ohella ohjelma- ja muita matkailupal-
veluja.

kesäaikaisia vuodepaikkoja (ilman lisävuoteita) n. 1170. Vain kesäaikaan käytettävissä olevia
huoneita tai mökkejä kapasiteetista on n. 16 %. Käytännössä kausijousto on suurempi, kun kaikki
sellainen majoituskapasiteetti, jota olisi teknisesti mahdollista käyttää myös talvella on mm. kysyn-
täsyistä suljettuna.

Vuodepaikoilla mitaten Hangon kaupunki on yksittäisistä kunnista tämän selvitysalueen suurin.
Majoitusprofiililtaan Hanko on kaikin tavoin erikoinen: kaupungin suurin ”matkailuyritys” on Tvär-
minnen eläintieteellinen asema, toiseksi suurin majoituskapasiteetti on Villoista koostuvalla yksiköl-
lä. Ja tietysti Länsi-Uusimaalaiseen tapaan kaupungista löytyy kaksi suurehkoa internaattityyppi-
sesti toimivaa oppilaitosta: 80 vuodepaikkainen Teologinen opisto ja noin 60 vuodepaikkainen
Evangeliska folkhögskolan, joka toimii opiskelijoiden internaattimajoituksen ohella monentasoista
majoitusta tarjoavana, kaikkien matkustajien käytettävissä olevana vieraskotina.

Merkittävää on, että majoitustoimijoista 2/3 on alle 10 vuodepaikan yrittäjiä. Hangon majoitusprofiili
on todellakin poikkeuksellisen monipuolinen: Laivahotelli, kolmessa saman pihapiirin rakennukses-
sa toimiva Hotelli Villa Maija, hyvin runsaasti erillisiä Villoja, erilaista mökkimajoitusta, Suomen
olosuhteissa erikoisen paljon lomakäyttöön vuokrattavia kaupunkiasuntoja, leirintäalueita matkailu-
vaunupaikkoineen, vierasvenesatamia palveluineen ja yöpymismahdollisuuksineen, todella run-
saasti vieraspaikkakuntalaisten omistamia kesämökkejä ja vielä Keski-Euroopan lomailukaupunki-
en tapaan erikoisuutena runsaasti vieraspaikkakuntalaisten omistamia kaupunkiasuntoja, jotka on
hankittu vain lomailutarkoitukseen. Hangon majoituskokonaisuus henkii vanhaa perinteistä kylpylä-
kulttuuria, mistä koko kaupungin matkailu ammentaa ilmeensä. Kaupungin perinteinen Hotelli Re-
gatta oli selvitystä tehtäessä todella huonossa kunnossa. Nyt se on suljettuna täydellisen peruskor-
jauksen ajaksi ja auennee vuonna 2010.

Majoitustoimintaa harjoittavia toimijoita ja liikkeitä Inkoossa on n.15 kpl ja niissä on tarjolla ympäri-
vuotisia + kesäaikaisia vuodepaikkoja (ilman lisävuoteita) n. 280 kpl. Vain kesäaikaan käytössä
olevia huoneita tai mökkejä on n. 10 %. Majoitusvuoteiden lukumäärän perusteella selvitysalueen
keskikastiin kuuluva Inkoo on mittavan merenrannan ja saariston omaava kunta, minkä seurauk-
sena siellä on selvitysalueen kunnista neljänneksi eniten ulkopaikkakuntalaisten omistamia vapaa-
ajan asuntoja.

Tässäkin kunnassa – kuten yllättävän monessa muussakin Länsi-Uusimaalaisessa kunnassa –
merkittävin majoituskapasiteetti on internaattimajoitusta omaavassa oppilaitoksessa: Yrkeshögsko-
lan Sydväst kykenee tarjoamaan lähes 90 vuodepaikkaa. Muu Inkoon majoitustarjonta on moni-
puolista: löytyy kartanomajoitusta, kestikievaria, matkailumaatilaa, pienhotellia, omavaraismökkejä,
huoneistomajoitusta sekä leirintä + matkailuvaunualuepalveluja. Siis lähes ihanteellinen kirjo majoi-
tusmuotoja matkailijan valittavaksi. Tätä kirjoa täydentävät vielä lähes 1.000 kausivenepaikan sa-
tamapaikat ja sinänsä vaatimaton määrä - 15 kpl - varsinaisia vierasvenepaikkoja.

______________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________________________

tai mökkejä on n. 10 %. Tyypilliseen Länsi-Uusimaalaiseen tapaan tässä kunnassa korostuu inter-
naattityyppistä majoitusta tarjoavien oppilaitosten vuodepaikkamäärä. Oppilaitoksia on kolme kap-
paletta ja niissä on yhteensä noin 640 vuodepaikkaa. Tilapäisesti paikkakunnalla asuvat opiskelijat
ovat kuitenkin määritelmän mukaan matkailijoita ja saavat aikaan merkittävän määrän majoitusvuo-
rokausia, vaikka näin kertyvä majoitusmaksu yötä kohti onkin tietysti hyvin pieni esim. hotellissa
yöpyvän matkailijan jättämään majoitusmaksuun verrattuna.

Onhan Karjaalla lisäksi tarjolla monen muunkin tyyppisiä majoitusliikkeitä: vetovoimainen, historial-
lisen miljöön ja korkealaatuisen palvelun tarjoava Mustion linna, perinteinen pienhotelli Socis, mini-
kokoinen bed & breakfast -palveluja tarjoava hotelli, pari leirikeskusta ja lisäksi aito, nostalgiseen
majoitukseen valjastettu heinälato! Pieni – itse asiassa pienin koko selvitysalueella Karjaa on vain
loma-asuntojen määrässä.

kesäaikaisia vuodepaikkoja (ilman lisävuoteita) n. 300. Huonekapasiteetista alle 10 % ei ole käyt-
tökelpoista kylmänä vuodenaikana. Pohjan kunnan matkailullinen merkitys ei piilekään majoitusyri-
tyksissä, vaan vahvassa kulttuuri-imagossa. Pohjan majoitustarjonta olisi todella minimaalista il-
man Työväen Urheiluliiton hallinnoiman Kisakeskuksen yli 200 vuodepaikan kapasiteettia. Kisa-
keskus on merkittävä matkailutoimija myös tuottamiensa korkeatasoisten urheiluopistopalvelujen,
monipuolisen ohjelmatarjonnan sekä kokous- ja ryhmäohjelmien vuoksi. Lisäksi Pohjassa on mah-
dollisuus majoittua perinteisen Wärdshusin uudenaikaisissa hotellihuoneissa tai eri pienmajoittajien
historiaa havisevassa ihastuttavissa bed & breakfast – kohteissa ja huone- tai mökkimajoituksissa.
Imagon kannalta on mainio asia, että Pohjan pienimuotoinen majoitustarjonta heijastaa niin tyylik-
käästi Pohjan kulttuuria.

kesäaikaisia vuodepaikkoja (ilman lisävuoteita) n. 770. Vain kesäaikaan käytettävissä olevan ka-
pasiteetin osuus on n. 25 %. Tammisaari on virkistävä poikkeus tämän selvitysalueen kuntien jou-
kossa: täällä merkittävimmän majoituskapasiteetin tarjoaa varsinaisena matkailuyrityksenä toimiva
hyvätasoinen kaupunkimotelli, Motelli Marine ja sen varauspalveluihin kuuluva Villa Vitsten, joissa
on yhteensä 50 huonetta ja 133 vuodepaikkaa. Toiseksi suurin yksikkö on internaattimajoitusta
tarjoava oppilaitos Tammisaaren Axxell, jolla on n. 100 vuodepaikkaa. Seuraavana suuruusjärjes-
tyksessä on korkeatasoinen koulutuskeskus Calliola 62 vuodepaikallaan. Seuraavina vuodemää-
rän perusteella ovat hyvätasoiset kaupunkihotellit Stadshotellet ja Sea Front.

Tammisaaresta löytyy todellakin kaikentasoista ja kaikkiin makusuuntiin sopivaa majoitusta: on
majoitusta kartanomiljöössä, vuokrattavia huipputasoisia ja tavallisia kaupunkihuoneistoja, ohjel-
maa (mm. metsästystä) tarjoavia bed & breakfast – kohteita, retkeilymaja, omavaraismökkejä, lei-
rintä- ja matkailuvaunualueita. Tammisaaressa on tarjolla yöpymismahdollisuus vaikkapa uudiste-
tussa kivinavetassa tai laavumajoituksessa. Vapaa-ajan asuntoja, tilastokeskuksen kielellä ”kesä-
mökkejä” Tammisaaressa on todella paljon - toiseksi eniten kaikista Suomen kunnista.

______________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________________________

Majoitukseen liittyviä tietoja taulukkona

Länsi- Hiiden Raasepo- Raasepo-
Karkki- Hanko+
Tarkasteluvuosi: 2007 Uusimaa alueen
la
Lohja rin alueen
Inkoo
rin kau-
AKO-alue kunnat kunnat punki

REKIST. maj. liikk. keskim. 23 11 0 6 12 - 7
MUITA majoittajia kpl 193 63 7 24 130 - 50
KAIKKI majoittajat kpl 216 74 7 30 142 - 57
REKIST. huon. + mökk. 940 564 - 250 370 - 275
MUITA huoneita + mökk. 1.100 336 20 150 760 - 325
KAIKKI: huoneet + mökit 2.030 900 20 400 1.130 - 600
REKIST. vuod. paikk. 2.150 1.240 0 550 910 - 690
MUITA vuodepaikkoja 3.730 1.270 70 500 2.460 - 1.230
KAIKKI vuodepaikat 5.880 2.500 70 1.050 3.370 - 1.920
REKIST. yöp. vuorokausia 332.000 206.300 0 72.100 125.700 38.200 87.500
MUU yöp. vuorokausia 337.100 143.900 7.000 50.200 193.200 101.200 92.000
YHT yöp. vuorokausia 669.100 350.200 7.000 122.300 318.900 139.400 179.500
REKIST. vuodekäyttöaste 40 % - 40 % 29 % 30 % 28 %
MUU vuodekäyttöaste 31 % 27 % 28 % 22 % 22 % 21 %
REKIST. huonekäyttöaste 48 % 0% 40 % 41 % 42 % 40 %
MUU huonekäyttöaste 33 % 29 % 29 % 28 % 28 % 28 %
REKIST. ammatti. yöp. 86.700 42.100 - 28.800 44.600 13.500 31.100
MUU ammattiin liitt. yöp. 32.600 9.800 500 3.400 22.800 11.900 10.900
KAIKKI ammattiin liitt. yöp. 119.300 51.900 500 32.200 67.400 25.400 42.000
REKIST. vapaa-ajan yöp. 245.300 164.200 - 43.300 81.100 24.700 56.400
MUU vapaa-ajan yöp. 304.500 134.100 6.500 46.800 170.400 89.300 81.100
YHT. vapaa-ajan yöp. 549.800 298.300 6.500 90.100 251.500 114.000 137.500
REKIST. yöp. keskihinta € 41,73 - 26,67 29,09 30,47 29,09
MUUN yöp. keskihinta € 28,29 20,6 20,76 20,09 21,47 20,09
Kesämökkejä kpl 18.878 9.818 962 2.367 9.060 2.864 6.196
Mök. kuntal. omistamia 2.509 1.348 218 534 1.161 292 869
Vapaa-ajan huoneistoja 873 298 65 222 575 210 365
YHT. vap.ajan mökit+huon 17.240 8.770 810 2.060 8.470 2.780 5.700
REKIST. maj. liikkeitä 23 11 - 6 11 - 7
MUITA majoittajia kpl 196 66 7 24 130,3 - 50
KAIKKI majoittajat kpl 219 77 7 30 142 85 57
REKIST. Huon + mökk. 940 560 - 250 372 - 275
MUITA huoneita + mökk. 1.100 340 20 150 760 - 325
KAIKKI: huoneet + mökit 2.030 900 20 400 1.130 530 600
REKIST. vuodepaikkoja 2.150 1.240 0 550 910 220 690
MUITA vuodepaikkoja 3.740 1.270 70 500 2.460 1.230 1.230
YHT. vuodepaikkoja 5.880 2.510 70 1.050 3.370 1.450 1.920

______________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________________________

5.3. Majoitusgrafiikoita:

______________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________________________

Vuodepaikkojen jakaantuminen tyypillisiin ja ei-tyypillisiin kunnittain:

______________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________________________

6. Ravitsemistoiminta kunnittain vuonna 2007
Ravitsemistoimipaikkoja on 6 ja niissä sisätiloissa + kabineteissa + terasseilla olevia asiakaspaik-
koja on n. 850 ja varsinaisia sisätiloissa olevia ravitsemispaikkoja n. 740. Valtaosa kunnan ravit-
semistoiminnasta keskittyy Kylpylähotelli Päiväkumpuun, jossa on 400 ravintolapaikkaa ja yli 100
paikkaa kokoustiloissa. Lähes kaikki Heponiemen Hiljaisuuden keskuksen, Laiskanlinnan majata-
lon ja Katteluksen tilan ravitsemismyynti suuntautuu matkailijoille. Lisäksi Karjalohjan huoltoasemi-
en kahviloiden ravitsemismyynti kohdistuu suurimmaksi osaksi matkailijoiden palvelemiseen. Mat-
kailun kannalta muita merkittäviä ravitsemisliikkeitä ei Karjalohjalla ole.

Ravitsemistoimipaikkoja on n. 30 ja niissä sisätiloissa + kabineteissa + terasseilla olevia asiakas-
paikkoja yhteensä n. 1.900 ja varsinaisia sisätiloissa olevia ravitsemispaikkoja on n. 1.600 kpl. Ma-
joitusliikkeiden yhteydessä olevat ravitsemispalvelut keskittyvät Hotelli-ravintola Rautaruukkiin ja
Heinojan kestitupaan. Lisäksi tarjolla on oheistoiminnan luonteisia ravitsemispalveluja vähäisessä
määrin muutaman aktiviteetti- ja ohjelmapalveluyritysten toimesta. Varsinaisista ravitsemisliikkeistä
ovat matkailun kannalta merkittäviä Karkkilan Kehäkahvio, Lounaspirtti / Pohjanpirtti, ABC- ja Shell
liikenneasemien yhteydessä olevat ravitsemisliikkeet. Muut ravitsemisliikkeet palvelevat matkailijoi-
ta - pääasiassa päiväkävijöitä - melko vähäisessä määrin.

Lohja, Hiiden seutu
Ravitsemistoimipaikkoja Lohjalla on runsaasti, yhteensä n. 70 kpl ja niissä sisätiloissa + ka-
bineteissa + terasseilla olevia asiakaspaikkoja yhteensä n. 4.300 ja sisätiloissa olevia ravintola-
paikkoja n. 3.600. Tämä merkittävä ravitsemistoimijoiden ja asiakaspaikkojen määrä selittyy sillä,
että kaupunki on sekä väkirikas että luonteeltaan alueellinen asiointikeskus. Pääsääntöisesti mat-
kailijoille suuntautuvia ravitsemispalveluja tuottavat majoituspalvelujen ohella Martinpiha, Vivamon
Toimintakeskus, Lylyisten Kartano, Hotelli Gasthaus-Laurinportti ja Kesähotelli Lohjanrinne. Näi-
den toimijoiden joukkoon – ehkä merkittävimpänä - kuuluu Kisakallion Urheiluopisto, joka on sikäli
erilainen, että sen ravitsemistuotanto on ulkoistettu Fazer Amicalle.

Lohjan keskeinen liikenteellinen asema saa aikaan sen, että huoltoasemien yhteydessä olevat
ravitsemispalvelut ovat matkailullisesti merkittäviä. Varsinaisista kahviloista, pikaruokaloista ja ra-
vintoloista eniten matkailullista merkitystä omaavat mm. tavaratalojen, Neidonkeitaan yms. yhtey-
dessä olevat toimipisteet. Erityisesti matkailijoita ulkopaikkakunnilta vetäviä ravintoloita ei Lohjalla
ole, mutta asiointi-, ostos- ja ohjelmapalvelujen vuoksi Lohjalla päiväkäynnillä vierailevat tai yöpy-
vät matkailijat käyttävät jossain määrin lähes kaikkien Lohjan ravitsemisliikkeitten palveluja, joten
matkailu antaa niille tärkeän tulolisän.

Ravitsemistoimipaikkoja on n. 25 ja niissä sisätiloissa +kabineteissa +terasseilla olevia asiakas-
paikkoja yhteensä n. 1.600 ja ravintolasaleissa n. 1.300. Majoitusyritysten yhteydessä ei Nummi-
Pusulassa ole merkittäviä tai leimaa antavia ravitsemisliikkeitä, koska kurssi- sekä leirikeskukset
dominoivat majoitustarjontaa. Valtatie 1 ja moottoritie korostavat liikenteen monipuolista vaikutusta
kunnan matkailuelinkeinoon. Hyvä esimerkki tästä on monitoimiyritys Kasvihuoneilmiö kahvila- ja
ravintolapalveluineen. Selvitysajankohdan jälkeen liikenteen siirryttyä uudelle, toimipisteen ohitta-
valle moottoritielle hiljeni sen ravitsemismyynti oleellisesti. Omistajilla on uusia suunnitelmia, mutta
niitä ei haluttu kertoa vielä selvitystä tehtäessä. Suhteellisen merkittäviä matkailuun liittyviä ravit-
semistoimijoita ovat lisäksi mm. Alhovuori ja Kultahiekka. Vuonna 2007 toimi vielä matkailullistakin
merkitystä omaava Saukkolan Seurahuone, mutta se lopetti toimintansa. Nyt Nummi-Pusulassa
tämäntyyppistä ravitsemistoimintaa edustaa lähinnä vain Lahjahovi 100 asiakaspaikallaan.

______________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________________________

Varsinaisia jatkuvatoimisia ravitsemistoimipaikkoja on 3 ja niissä sisätiloissa olevia asiakaspaikkoja
terassi- ja kabinettipaikkoineen n. 850 ja sisätiloissa n. 490. Lönnrot Opisto dominoi kunnan ravit-
semistarjontaa noin 300 asiakaspaikallaan + terassillaan. Sammatin Kievarin ravintola kykenee
tarjoamaan ravintolapalveluja 120 hengelle ja Laten kuppila antaa kunnan ravitsemistoiminnalle
paikallisväriä. Lisäksi tarjontaa täydentävät tilauksesta toimivat yritykset.

Ravitsemistoimipaikkoja on n. 15 ja niissä sisätiloissa olevia asiakaspaikkoja terassi- ja kabinetti-
paikkoineen n. 1.600 ja sisätiloissa olevia ravitsemispaikkoja n. 1.200. Siuntion hyvinvointikeskus
on merkittävin kunnan ravitsemisliikkeistä 250 ravintolapaikallaan ja parinsadan hengen kokousti-
loillaan. Myös Gårdskulla Gård, Artalli ja Pickalan Golfravintolat ovat merkittäviä matkailullisia ra-
vitsemispalvelujen tuottajia. Aivan vailla merkitystä eivät ole myöskään kunnassa toimivat koulutus-
ja leirikohteet. Muut ravitsemisliikkeet palvelevat matkailijoita melko pienessä määrin.

Ravitsemistoimipaikkoja Hangossa on n. 70. Sisätiloissa ja terasseilla olevia asiakaspaikkoja on
yhteensä n. 4.900 ja asiakaspaikkoja varsinaisissa ravintolasaleissa n. 3.700. Hangossa on siis
lähes sama määrä toimipaikkoja ja asiakaspaikkoja kuin Lohjalla. Ero on kuitenkin selvä: Hangon
ravitsemisliikkeiden toiminta kohdistuu selvästi enemmän varsinaisten matkailijoiden palveluun ja
on samalla selvästi enemmän kausiluonteista.

Paikallinen matkailuväki on erityisen ylpeä siitä, että ensimmäisenä Suomessa Hanko on pyrkinyt
profiloitumaan ruokamatkailu-kaupunkina. Kulinaristien suosimat ravintolat, mm. Origo, Makasiini,
Pirate ja HSF edustavat tätä perinnettä. Ravintola Casino on kaupungin ravintolaelämän lippulaiva
sekä n. 400 asiakaspaikan kapasiteetillaan että perinteisellä toiminnallaan. Kaupungin monipuoli-
seen tarjontaan kuuluu laaja kirjo hyvin erilaisia ravintoloita, kuten tanssi- ja ohjelmaravintola Lap-
pohjan Tähti, joka on yksi Hangon suurimmista ravintoloista, tai todella suuren terassin, ohjelmaa,
karaokea ja laajan palvelukokonaisuuden Itäsataman veneilijöille tarjoava Roxx Café & Pub. Kai-
ken kaikkiaan Hangon ravintolatarjonta on niin monimuotoista, että kiinnostaviakin toimipaikkoja
jää suuri määrä pois tältä listalta. Kuitenkaan ei missään nimessä saa jättää mainitsematta kau-
pungin luonteeseen oleellisesti liittyvien monilukuisten ja –puolisten kahviloiden merkitystä sekä
ravitsemismielessä että imagon antajina. Esimerkkinä keskikaupungin kahviloiden lisäksi olkoon
perinteinen Neljän Tuulen Tupa.

Ravitsemistoimipaikkoja on n. 20 ja niissä sisätiloissa ja terasseilla olevia asiakaspaikkoja on yh-
teensä n. 1.400. Niistä sisätiloissa olevia varsinaisia ravitsemispaikkoja on n. 1.000. Inkoon ravit-
semispalvelut jakaantuvat liikennetyyppisiin toimipaikkoihin, kuten Café restaurant 51, varsinaisten
matkailuyritysten yhteydessä oleviin toimipaikkoihin, kuten Kopparnäsin Kestikievari ja Hotelli Tig-
ris sekä Yrkeshögskolan Sydvästin yhteydessä olevaan tarjontaan. Lisäksi erityisesti sataman
kahvilat luovat väriä kunnan ravitsemisimagoon.

Ravitsemistoimipaikkoja on n. 35 ja niissä sisätiloissa + terasseilla olevia asiakaspaikkoja yhteensä
n. 3.400 ja varsinaisia sisätiloissa olevia ravitsemispaikkoja n. 2.600. Asiakaspaikkamäärää kas-
vattaa monitoimiravintola After Eight. Sen vetovoima vaikuttaa laajalti kunnan ulkopuolellekin mo-
nen sadan asiakaspaikan kapasiteetilla sekä tanssi- ja ohjelmapalveluilla. After Eight ei olekaan
pelkästään ravitsemisliike, vaan merkittävä matkailullinen vetovoimatekijä. Karjaan yllättävän run-
sasta ja monimuotoista ravintolatoimintaa täydentävät suurehkot Art café, Ravintola Knäppen, mo-
net suurehkot pikaruokapaikat ja kahvilat. Yksi peruste runsaalle ravintolapaikkatarjonnalle on kou-
lutuslaitosten oppilaspaikkojen merkittävä määrä, mikä lisää sekä huvittelutyyppisten ravintoloiden
myyntiä että myös arkipäivästä ravitsemistarjontaa oppilaitosten yhteydessä olevien ravitsemistilo-
jen kautta. Oman merkittävän lisänsä korkeampitasoiseen ravitsemistarjontaan tuovat myös majoi-
tusyritykset, erityisesti Mustion Linna.

______________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________________________

Ravitsemistoimipaikkoja on 17 ja niissä sisätiloissa + terasseilla olevia asiakaspaikkoja yhteensä n.
1.100 ja sisätiloissa n. 900. Pohjan ravintolapalveluissa Fazer Amica / Kisakeskus on merkittävä
tekijä, kuten Lohjan Kisakalliossakin. Kuitenkin Pohjan varsinainen ravintolaimago pohjautuu erin-
omaisiin, omintakeisiin ruoka- ja anniskeluravintoloihin, kuten Fiskars Wärdshus, Ruukinpatruuna
ja Ravintola Kuparipaja. Lisäksi runsas päiväkävijöiden määrä on luonut paikkakunnalle pienempiä
ravitsemisliikkeitä.

Ravitsemistoimipaikkoja Tammisaaressa on paljon - yhteensä n. 90. Niissä on asiakaspaikkoja
yhteensä n. 5.100 sisätiloissa ja terasseilla. Sisätiloissa asiakaspaikkoja on n. 4.300. Tammisaari
on siis selvitysalueen merkittävin paikkakunta toimipaikoilla ja asiakaspaikoilla mitattuna. Tammi-
saari kykenee ravitsemispalvelujensa laadun ja monipuolisuuden puolesta ylpeilemään matkailu-
kaupungin maineellaan. Korkeatasoisista ravintoloista voidaan mainita esim. Knipan, Ravintola
GH, Rusthållets Stallkrog, Restaurant Marine, ja koulutuskeskusravintola Calliola - Conference &
Event Center sekä tilausravintolat Sea Front ja Gullö Krog. Ravintoloiden lisäksi Tammisaaressa
on suuri määrä hyvätasoisia kahviloita, pikaruokaloita, koulutus- ja oppilaitosten yhteydessä olevia
ruokaloita sekä liikennettä ja veneilyä palvelevia yksiköitä. Näiden liikevaihdosta merkittävä osa
tulee matkailijoilta - erityisesti kesäaikaan.

______________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________________________

7. Omissa tiloissa yöpyjät ja päiväkävijät
Tässä kohdassa tarkoitetaan matkailijoita, jotka eivät yövy varsinaisissa maksullisissa kohteissa,
vaan omissa veneissään, kesämökeillään, matkailuvaunuissa, sukulaisten tai tuttavien luona tai
ovat selvitysalueella vain päiväkäynnillä.

7.1. Veneilijät

Tätä selvitystä tehtäessä sovittiin, että veneilijät otetaan erityisen tarkastelun kohteeksi. Useat Län-
si-Uudenmaan kunnat ovat merellisiä ja niiden vierasvenesatamissa yöpyy merkittävä määrä tilas-
toimattomia matkailijoita ja lisäksi lähialueilla asuvat veneilyn harrastajat ovat vuokranneet sata-
määrin kausipaikkoja veneilleen. Veneily-yöpymiset on saatu haastattelemalla yrittäjiä.

Veneilijät käsitellään tässä selvityksessä päiväkävijöiden yhteydessä, vaikka valtaosa heistä onkin
yöpyviä vieraita - siis omassa veneessään yöpyviä. Maksullistakin tämä yöpyminen on, mutta vie-
rasvenesatamamaksut ovat kuitenkin huonemajoitukseen verrattuna pienet. Hyvin kirjavista laituri-
tai satamapaikkamaksuista voi venevuorokauden keskiarvoksi määritellä n. 15 €. Kausipaikasta
hinta voi olla hyvinkin edullinen, esim. Inkoossa keskimäärin 300 € koko kaudelta.

Veneilijöiden rahankäyttö on merkittävää, vaikka yöpymismaksu / henkilö onkin vaatimaton.

Venematkailijoiden rahankäytöstä on käytettävissä eräitä kyselytutkimustuloksia Suomen
eri vesistöalueilta. Niissä rahan käyttöä on selvitetty henkilön tai venekunnan tasolla päivässä tai
matkaa kohti. Matkailun välitöntä kokonaistaloudellista merkitystä voidaan arvioida vain karkeasti,
koska riittävän yksityiskohtaista ja kattavaa tutkimusta ei tämän selvityksen laatijan tiedossa ole.

Pohjois-Savon veneilijäkyselyn mukaan veneilijät käyttivät veneilykaudella 2003 päiväretkillä rahaa
keskimäärin 35,8 euroa/venekunta. Nauvossa vuonna 2003 tehdyn veneilijä- ja yrittäjäkyselyn mu-
kaan venekunta (keskimäärin kolme henkeä) käytti rahaa Nauvossa käyntipäivien yhteydessä kes-
kimäärin 200 euroa. Yöpyneiden venekuntien kokonaismäärän mukaan arvioituna veneilykauden
aikana kuntaan jäi rahaa noin 1 miljoonaa euroa. Ahvenanmaalla on arvioitu, että saaren vieras-
venesatamissa yöpyjät käyttävät rahaa yhteensä noin 4 miljoonan euron verran vuodessa. Myö-
hempinäkin vuosina tehdyt selvitykset viittaavat siihen, että rahan käyttö ei venekuntien osalta ole
merkittävästi noussut.

Veneilijöiden aikaan saamaan matkailutuloon palataan tulolaskelman yhteydessä. Nyt tehdyn selvi-
tyksen ja aiempien rahankäyttöhaastattelujen perusteella voidaan todeta veneilyn olevan merkittä-
vä matkailun osa-alue etenkin Hangossa ja Tammisaaressa. Ei niinkään satamamaksujen vuoksi,
vaan lähinnä muun rahankäytön perusteella, sillä veneilijät käyttävät rahaa reippaammin kuin mi-
kään muu päiväkävijöihin luokiteltava ryhmä. Seuraavissa luvuissa on mukana myös pitkäaikais-
paikoista perityt maksut:

Selite / kunta Hanko Tammisaari Inkoo
Veneyöpymisvuorokausia 12.000 4.000 600
Henkilöyöpymisvuorokausia 39.000 13.000 2.000
Kertyneitä satamamaksuja 296.000 70.000 14.000

Siuntion Pickalassakin on muutama veneyöpyminen, mutta niin vähän, että niitä ei ole mielekästä
eritellä muualla kuin grafiikassa. Hangon Itäsatama tuli selvitystyön aikana korostetusti esille kah-
destakin syystä: Se on merkittävän suuri ja suosittu matkailutoimija. Paikkapula pakottaa lähinnä
heinäkuussa 1.000 – 2.000 venekuntaa etsimään jotain muuta satamapaikkaa, kun Itäsatamasta ei
enää löydy tilaa. Hanko siis menettää tästä syystä vuosittain n. 3.000 – 6.000 venematkailijaa, eli
n. 180.000 – 370.000 euroa matkailutuloja.

______________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________________

________________________________________________________________________________________________

7.2. ”Mökkiläiset”

On hieman huvittavaa puhua ”kesämökeistä” ja ”mökkiläisistä”, kun tiedetään, että vapaa-ajan
asunnot ovat yleensä erittäin hyvin varusteltuja ja joukossa on runsaasti aivan luksustasoisiakin
asumuksia. Lisäksi vapaa-ajan asuntoja käytetään yhä enemmän ympärivuotiseen lomailuun. Ti-
lastokeskus kuitenkin käyttää tuota ”kesämökki” –nimitystä ja käytössä se on niin paljon helpompi
termi kuin vapaa-ajan asunto, että tässäkin selvityksessä käytetään pääsääntöisesti sitä.

Länsi-Uudellamaalla on poikkeuksellisen paljon loma-asuntoja. Luonnollinen selitys tähän on pää-
kaupunkiseudun läheisyys, etelärannikon hyvät sääolosuhteet, merenranta, monimuotoinen saaris-
to ja muutamat lomailuun hyvin soveltuvat järvet.

Valtaosa kesämökkien omistajista asuu muualla kuin mökin sijaintipaikkakunnalla. Näin ollen he
täyttävät matkailijan kriteerit oleskellessaan mökkinsä sijaintipaikkakunnalla.

Erityisesti Hangossa ja Tammisaaressa, mutta hieman yllättäen myös Lohjalla on merkittävä
määrä kerrostalohuoneistoja, jotka on varta vasten ostettu vapaa-ajan käyttöön. Lisäksi näyt-
tää siltä, että Länsi-Uudellamaalla suvusta vapautuvaa asuntoa ei myydä tavanomaisen her-
kästi pois, vaan säilytetään usein perheen ja suvun kesken vapaa-ajan asuntona.

Mökkiläiset muodostavat hyvin merkittävän matkailijasektorin – esim. vuorokausilla mitaten n. sata
kertaa suuremman kuin veneilijät. Länsi-Uudellamaalla sijaitsevat mökit ovat erittäin runsaassa
käytössä verrattuna esim. Saimaan alueen loma-asuntoihin. Turku, Tampere ja pääkaupunkiseutu
ovat niin lähellä, että houkutus rentoutumiseen omalla mökillä on helppo toteuttaa myös vaikkapa
vain yhden yön pikalomana. Tätä tukevat myös melko hyvä tieverkko ja sujuvat liikenneyhteydet.

______________________________________________________________________________________

Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009

Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009

Recommandé

Recommandé

Contenu connexe

En vedette

En vedette (7)

Similaire à Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009

Similaire à Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009 (15)

Selvitys Länsi-Uudenmaan matkailun tulo ja tyollisyysvaikutuksista 2009