Palestra feso antibióticos 2014
•Télécharger en tant que PPT, PDF•
1 j'aime•475 vues
Palestra apresentada em 05/10/2014 na Faculdade de Medicina Veterinária da UNIFESO- Teresópolis
Recommandé
Contenu connexe
Tendances
Tendances (20)
En vedette
Similaire à Palestra feso antibióticos 2014
Similaire à Palestra feso antibióticos 2014 (20)
Plus de Leonora Mello
Plus de Leonora Mello (20)
Palestra feso antibióticos 2014
- 2. AANNTTIIBBIIÓÓTTIICCOOSS::ddeeffiinniiççããoo • SSuubbssttâânncciiaa pprroodduuzziiddaa ppoorr uumm oorrggaanniissmmoo oouu oobbttiiddaa ssiinntteettiiccaammeennttee qquuee,, eemm ssoolluuççõõeess ddiilluuííddaass,, ddeessttrróóii aass bbaaccttéérriiaass ee oouuttrrooss mmiiccrroorrggaanniissmmooss oouu iinniibbee oo sseeuu ddeesseennvvoollvviimmeennttoo..”” • UUmm aannttiibbiióóttiiccoo ““......aapprreesseennttaa bbooaa ccaappaacciiddaaddee aannttiimmiiccrroobbiiaannaa eemm bbaaiixxaa ccoonncceennttrraaççããoo ((ppaarraa sseerr vviiáávveell)) aalléémm ddee aapprreesseennttaarr uummaa bbooaa ttooxxiiddaaddee sseelleettiivvaa ((sseennddoo ttóóxxiiccoo ppaarraa bbaaccttéérriiaass ee nnããoo ppaarraa aass ccéélluullaass ddoo ccoorrppoo))......””
- 3. RELAÇÕES IMPORTANTES NA FARMACOTERAPIA ANTIMICROBIANA DDOOEENNÇÇAASS HHOOSSPPEEDDEEIIRROO FFÁÁRRMMAACCOOSS AGENTE IINNVVAASSOORR EEFFEEIITTOOSS AADDVVEERRSSOOSS BBIIOOTTRRAANNSS-- FFOORRMMAAÇÇÃÃOO RREEAAÇÇÕÕEESS IIMMUUNNOOLLÓÓGGIICCAASS AAÇÇÃÃOO CCIIDDAA OOUU SSTTÁÁTTIICCAA RREESSIISSTTÊÊNNCCIIAA
- 4. AANNTTIIBBIIÓÓTTIICCOOSS::hhiissttóórriiaa • EEmm 11888899,, VVuuiilllleemmiinn pprrooppõõee oo tteerrmmoo ““aannttiibbiioossee”” –– aannttaaggoonniissmmoo ddooss sseerreess vviivvooss eemm ggeerraall.. • OO tteerrmmoo ““aannttiibbiióóttiiccoo”” ssuurrggee eemm 11994422 ppoorr WWaakkssmmaann.. • AA hhiissttóórriiaa ddooss aannttiibbiióóttiiccooss ppooddee ddiivviiddiirr--ssee eemm 33 eerraass:: – EErraa ddooss aallccaallóóiiddeess – EErraa ddooss ccoommppoossttooss ssiinnttééttiiccooss – EErraa mmooddeerrnnaa ddooss aannttiibbiióóttiiccooss
- 5. AANNTTIIBBIIÓÓTTIICCOOSS:: eerraa ddooss aallccaallóóiiddeess • Tem início em 1619 com o sucesso no tratamento da malária com extrato de cinchona e do tratamento da disenteria amebiana com raiz de ipecacuanha. Durante muito tempo esses extratos e seus derivados (alcalóides, quinino e a emetina) formaram um grupo único de recursos terapêuticos conhecidos. • Em 1860 Joseph Lister estudou a inibição provocada por produtos químicos sobre as bactérias. • Lister usou fenol para esterilizar instrumentos com que praticava cirurgia, marcando o início da era antimicrobiana
- 6. AANNTTIIBBIIÓÓTTIICCOOSS:: eerraa ddooss ccoommppoossttooss ssiinnttééttiiccooss • Em 1909 descoberta do salvarsan por Paul Ehrlich – tratamento de tripanossomas e outros protozoários. • Klarer e Meitzsch sintetizaram o prontosil (sulfonamida) em 1932. Os efeitos e resultados organizados por Gerhard Domagk garantiram-lhe o Prémio Nobel da Medicina em 1938. • Em 1929 Alexander Fleming sintetiza a penicilina. O seu efeito curativo demonstrado em ratos cedo possibilitou o estudo em pacientes com erisipela e outras infecções.
- 7. AANNTTIIBBIIÓÓTTIICCOOSS:: eerraa ddooss ccoommppoossttooss ssiinnttééttiiccooss • Verificou-se que o prontosil não tinha atividade antibacteriana in vitro, daí que muitos químicos tentaram melhorar a molécula, dando origem, em 1938, à sulfapiridina, a primeira droga efectiva no tratamento das pneumonias pneumocócicas. • Surgiram depois a sulfatiazolina e a sulfadiazina – melhoram cianose e vômitos provocados pelas sulfas antigas.
- 8. AANNTTIIBBIIÓÓTTIICCOOSS::eerraa mmooddeerrnnaa ddooss aannttiibbiióóttiiccooss • CCoonnttrroollee ddaass iinnffeeccççõõeess ppoorr eessttrreeppttooccooccooss ee ppnneeuummooccooccooss ccoomm uuttiilliizzaaççããoo ccllíínniiccaa ddaass ssuullffoonnaammiiddaass.. NNoo ffiinnaall ddooss aannooss 4400,, vveerriiffiiccoouu--ssee rreessiissttêênncciiaa aaoo aannttiibbiióóttiiccoo.. • AA rreessiissttêênncciiaa bbaacctteerriiaannaa lleevvaa àà bbuussccaa ddee nnoovvaass ssuubbssttâânncciiaass.. • OO uussoo ccllíínniiccoo ddaa ppeenniicciilliinnaa ddeeuu oorriiggeemm àà mmaaiiss vvaarriiaaddaa ee uuttiilliizzaaddaa ccllaassssee ddee aannttiibbiióóttiiccooss:: bb--llaaccttââmmiiccooss.. • EEmm 11994444 WWaakkssmmaann ee SScchhaattzz iissoollaarraamm aa eessttrreeppttoommiicciinnaa,, pprriimmeeiirraa ddrrooggaa eeffeeccttiivvaa ccoonnttrraa aa ttuubbeerrccuulloossee..
- 9. Locais ddee aaççããoo ddooss ddiiffeerreenntteess aannttiibbaacctteerriiaannooss Trimetoprima o a
- 11. EEssppeeccttrroo ddee aaççããoo EEssppeeccttrroo eessttrreeiittoo ((ppeeqquueennoo)):: PPeenniicciilliinnaa GG EEssttrreeppttoommiicciinnaa EErriittrroommiicciinnaa EEssppeeccttrroo aammpplloo ((llaarrggoo)):: TTeettrraacciicclliinnaass CClloorraannffeenniiccooll -- ddeerriivvaaddooss ppeerrmmiittiiddooss-- ttiiaannffeenniiccooll ee fflloorrffeenniiccooll((NNuufflloorr))
- 12. MMooddoo ddee aaççããoo BBaacctteerriioossttááttiiccaa:: SSuullffoonnaammiiddaass TTeettrraacciicclliinnaass CClloorraannffeenniiccooll EErriittrroommiicciinnaa Bactericida:: PPeenniicciilliinnaass CCeeffaalloossppoorriinnaass VVaannccoommiicciinnaa AAmmiinnoogglliiccoossííddeeooss ((ggeennttaammiicciinnaa,, ttoobbrraammiicciinnaa,, eessttrreeppttoommiicccciinnaa)) PPoolliippeeppttííddiiccooss ((ppoolliimmiixxiinnaa,, bbaacciittrraacciinnaa)) QQuuiinnoolloonnaass RRiiffaammppiicciinnaa
- 13. OOrriiggeemm FFUUNNGGOOSS BBAACCTTÉÉRRIIAASS AACCTTIINNOOMMIICCEETTOOSS PPeenniicciilliinnaa PPoolliimmiixxiinnaa BB AAmmiinnoogglliiccoossííddeeooss CCeeffaalloossppoorriinnaa CCoolliissttiinnaa MMaaccrroollííddeeooss GGrriisseeoollffuullvviinnaa BBaacciittrraacciinnaa TTeettrraacciicclliinnaass TTiirroottrriicciinnaa CClloorraannffeenniiccooll
- 14. EESSTTRRUUTTUURRAA QQUUÍÍMMIICCAA SSuullffoonnaammiiddaass ee ddrrooggaass rreellaacciioonnaaddaass:: ssuullffaammeettooxxaazzooll,, ddaappssoonnaa ((DDDDSS,, ssuullffoonnaa)) AAnnttiibbiióóttiiccooss ββ--llaaccttââmmiiccooss:: ppeenniicciilliinnaass,, cceeffaalloossppoorriinnaass,, ccaarrbbaappeenneemmaass,, mmoonnoobbaaccttââmmiiccooss QQuuiinnoolloonnaass:: eennrrooffllooxxaacciinnaa,, nnoorrffllooxxaacciinnaa,, cciipprrooffllooxxaacciinnaa TTeettrraacciicclliinnaass:: ddooxxiicciicclliinnaa DDeerriivvaaddooss ddoo nniittrroobbeennzzeennoo:: cclloorraannffeenniiccooll
- 15. EESSTTRRUUTTUURRAA QQUUÍÍMMIICCAA AAmmiinnoogglliiccoossííddeeooss:: ggeennttaammiicciinnaa ((nneeffrroottóóxxiiccaa,, mmuuiittoo uuttiilliizzaaddaa eemm uussoo ttóóppiiccoo)),, nneeoommiicciinnaa ((iinnffeeccççõõeess iinntteessttiinnaaiiss)) MMaaccrroollííddeeooss:: eerriittrroommiicciinnaa,, rrooxxiittrroommiicciinnaa,, aazziittrroommiicciinnaa PPoolliippeeppttííddiiccooss:: ppoolliimmiixxiinnaa BB,, bbaacciittrraacciinnaa ((uussoo ttóóppiiccoo)) GGlliiccooppeeppttííddiiccooss:: vvaannccoommiicciinnaa,, tteeiiccooppllaanniinnaa PPoolliiêênniiccooss:: aannffootteerriicciinnaa BB ((mmiiccoosseess pprrooffuunnddaass)),, nniissttaattiinnaa ((ccaannddiiddííaassee))
- 16. 1. ANTIBACTERIANOS SSUULLFFOONNAAMMÍÍDDIICCOOSS ((OOUU SSUULLFFAASS)) • SSuullffaass ++ TTrriimmeettrrooppiinn –– MMeeccaanniissmmooss ddee AAççããoo ddaass SSuullffaass:: aannáállooggooss ddoo PPAABBAA ((áácciiddoo ppaarraammiinnoobbeennzzóóiiccoo)).. • TTrriimmeettrrooppiimm:: aannáállooggooss ddoo áácciiddoo ffóólliiccoo.. AAss ssuullffaannaammiiddaass iinniibbeemm oo mmeettaabboolliissmmoo ddee áácciiddoo ffóólliiccoo,, ppoorr mmeeccaanniissmmoo ccoommppeettiittiivvoo
- 17. 1.ANTIBACTERIANOS SSUULLFFOONNAAMMÍÍDDIICCOOSS ((OOUU SSUULLFFAASS)) IInnddiiccaaççõõeess:: uuttiilliizzaaddaa eemm MMeeddiicciinnaa VVeetteerriinnáárriiaa eemm aanniimmaaiiss ddee pprroodduuççããoo ee ddee ccoommppaannhhiiaa • iinnffeeccççõõeess nnoo ttrraattoo uurriinnáárriioo,, uurreettrriitteess ee pprroossttaattiitteess ((aagguuddaass oouu ccrrôônniiccaass)).. • ttrraattaammeennttoo ddee ssiinnuussiittee ee bbrroonnqquuiittee ccrrôônniiccaa ppaarraa ppaacciieenntteess aalléérrggiiccooss aaooss bbeettaa-- llaacc.. • IInnffeeccççõõeess iinntteessttiinnaaiiss ((bbaacctteerriiaannaass,, ppoorr pprroottoozzooáárriiooss ccoommoo IIssoossppoorraa sspp)) • PPiiooddeerrmmiitteess,, aabbsscceessssooss aanniiaass,, iinn ffeeccççõõeess ddoo oollhhoo • CCllaammiiddiioossee ffeelliinnaa
- 18. 1.ANTIBACTERIANOS SSUULLFFOONNAAMMÍÍDDIICCOOSS ((OOUU SSUULLFFAASS)) • MMaaiiss uuttiilliizzaaddaass • SSuullffaaddiiaazziinnaa++ TTrriimmeettrrooppiinn • SSuullffaammeettooxxaazzooll ++TTrriimmeettrrooppiinn ((TTrriissssuullffiinn)) • SSuullffaassssaallaazziinnaa-- ccoonnttéémm ssaalliicciillaattooss ee éé iinnddiiccaaddaa eemm ttrraattaammeennttoo ddee ddooeennççaass aauuttoo-- iimmuunneess eemm ccããeess ee ggaattooss ((ddooeennççaass iinnffllaammaattóórriiaass iinntteessttiinnaaiiss)) • SSuullffaaddiimmeettooxxiinnaa(( GGiiaarrddiicciidd,, aassssoocciiaaddoo aa mmeettrroonniiddaazzooll))
- 19. 22..ββ--LLaaccttââmmiiccooss PPeenniicciilliinnaass ee CCeeffaalloossppoorriinnaass SSããoo aannttiibbiióóttiiccooss bbaacctteerriicciiddaass qquuee aattuuaamm iimmppeeddiinnddoo aa ssíínntteessee ddaa ppaarreeddee cceelluullaarr bbaacctteerriiaannaa..
- 20. 22.. ββ--LLaaccttââmmiiccooss Penicilinas As penicilinas podem ser consideradas como antibióticos muito pouco tóxicos,uma vez que atuam em uma estrutura que não existe nas células dos animais. Entretanto,podem ocorrer reações alérgicas, embora sejam muito mais comuns na espécie humana.Estas reações manifestam-se como reações cutâneas sem nenhuma gravidade, mas podendo chegar até mesmo ao choque anafilático. As reações alérgicas ocorrem com mais frequência com as penicilinas naturais que com as sintéticas. Estas reações são raras na Medicina Veterinária, não sendo usual o teste para reação alérgica a este antibiótico, nas espécies animais
- 22. 22.. ββ--LLaaccttââmmiiccooss Penicilinas • IInniibbiiddoorreess ddaa BB-- llaaccttaammaassee • ÁÁcciiddoo ccllaavvuullâânniiccoo,, ssuullbbaaccttaamm,, ttaazzoobbaaccttaamm == ssee lliiggaamm aa bbeettaa--llaaccttaammaassee ddee SS.. aauurreeuuss,, aannaaeerróóbbiiooss ee aallgguunnss BBGGNN.. • CCoommbbiinnaaççããoo ccoomm ppeenniicciilliinnaass ppeerrmmiittee llaarrggoo eessppeeccttrroo.. • IInneeffeettiivvooss ccoonnttrraa aa mmaaiioorriiaa ddee PP.. aaeerruuggiinnoossaa,, EE.. ccllooaaccaaee,, CCiittrroobbaacctteerr ee SS.. mmaarrcceesscceennss.. • EExxccrreeççããoo rreennaall –– nneecceessssiittaa ddee aajjuussttee..
- 24. 22.. ββ--LLaaccttââmmiiccooss CCeeffaalloossppoorriinnaass • AAss cceeffaalloossppoorriinnaass ddee 11ª ggeerraaççããoo ddeevveemm sseerr uuttiilliizzaaddaass eemm iinnffeeccççõõeess lleevveess ee nnããoo rreeiinncciiddeenntteess.. EExxiisstteemm hhoojjee mmuuiittaass bbaaccttéérriiaass rreessiisstteenntteess àà cceeffaalleexxiinnaa,, pprriinncciippaallmmeennttee.. • AAiinnddaa hháá ccoonnssiiddeerráávveell rreessppoossttaa ppoossiittiivvaa aaoo cceeffaaddrrooxxiill
- 26. CCeeffaalloossppoorriinnaass QQuuaarrttaa GGeerraaççããoo:: • CCeeffeeppiimmee ee cceeffppiirroommaa • EEssppeeccttrroo aammpplloo ppaarraa GG --,, IInncclluuiinnddoo PPsseeuuddoommoonnaass sspppp.. EE mmeellhhoorr eessppeeccttrroo ppaarraa GG++.. • RReeaaççõõeess aaddvveerrssaass:: HHiippeerrsseennssiibbiilliiddaaddee ((ffeebbrree,, rraasshh,, nneeffrriittee iinntteerrssttiicciiaall ee aannaaffiillaaxxiiaa)),, aalleerrggiiaa ccrruuzzaaddaa ccoomm aass ppeenniicciilliinnaass eemm 55--1155%% ddooss ccaassooss..
- 27. CCeeffaalloossppoorriinnaass CCOONNVVEENNIIAA ((CCeeffoovveecciinnaa ssóóddiiccaa)) CCããeess:: CCOONNVVEENNIIAA ((CCeeffoovveecciinnaa ssóóddiiccaa)) éé iinnddiiccaaddoo ppaarraa oo ttrraattaammeennttoo ddee iinnffeeccççõõeess ddee ppeellee ((ppiiooddeerrmmaa ssuuppeerrffiicciiaall sseeccuunnddáárriiaa,, aabbsscceessssooss ee ffeerriiddaass iinnffeeccttaaddaass)) eemm ccããeess ccaauussaaddaass ppoorr cceeppaass ssuusscceeppttíívveeiiss ddee SSttaapphhyyllooccooccccuuss iinntteerrmmeeddiiuuss,, SSttrreeppttooccooccccuuss ccaanniiss ((GGrruuppoo GG)) ee EEsscchheerriicchhiiaa ccoollii ee ppaarraa oo ttrraattaammeennttoo ddee iinnffeeccççõõeess ddoo ttrraattoo uurriinnáárriioo ((cciissttiitteess)) eemm ccããeess ccaauussaaddaass ppoorr cceeppaass ssuusscceeppttíívveeiiss ddee EEsscchheerriicchhiiaa ccoollii ee PPrrootteeuuss mmiirraabbiilliiss..
- 28. CCeeffaalloossppoorriinnaass CCOONNVVEENNIIAA ((CCeeffoovveecciinnaa ssóóddiiccaa)) GGaattooss:: CCOONNVVEENNIIAA ((CCeeffoovveecciinnaa ssóóddiiccaa)) éé iinnddiiccaaddoo ppaarraa oo ttrraattaammeennttoo ddee iinnffeeccççõõeess ddee ppeellee ((ffeerriiddaass ee aabbsscceessssooss)) eemm ggaattooss ccaauussaaddaass ppoorr cceeppaass ssuusscceeppttíívveeiiss ddee PPaasstteeuurreellllaa mmuullttoocciiddaa ee ppaarraa oo ttrraattaammeennttoo ddee iinnffeeccççõõeess ddoo ttrraattoo uurriinnáárriioo aassssoocciiaaddaass àà EEsscchheerriicchhiiaa ccoollii..
- 29. 33..AAmmiinnoogglliiccoossííddeeooss • PPrroodduuzziiddoo ppoorr SSttrreeppttoommyycceess ggrriisseeuuss;; SS.. kkaannaammyycceettiiccuuss;; SS ffrraaddiiaaee;; MMiiccrroommoonnoossppoorraa ppuurrppuurreeaa.. -- EEssppeeccttrroo ccuurrttoo ((aallgguummaass GG-- aaeerróóbbiiaass)) == EEssttrreeppttoommiicciinnaa ee DDiiiiddrrooeessttrreeppttoommiicciinnaa.. -- LLaarrggoo eessppeeccttrroo ((GG++ ee GG--)) == NNeeoommiicciinnaa,, CCaannaammiicciinnaa,, GGeennttaammiicciinnaa ee AAmmiiccaacciinnaa..
- 30. 33..AAmmiinnoogglliiccoossííddeeooss IInnddiiccaaççõõeess:: BBGGNN,, eeppeecciiaallmmeennttee ppaarraa mmuullttiirrrreessiisstteenntteess (( EEnntteerroobbaacctteerr sspppp..)) ee bbaacciillooss nnããoo ffeerrmmeennttaaddoorreess,, ccoommoo PPsseeuuddoommoonnaass ee AAcciinneettoobbaacctteerr.. RReeaaççõõeess aaddvveerrssaass:: HHiippeerrsseennssiibbiilliiddaaddee rraarraa.. BBllooqquueeiioo mmuussccuullaarr eemm ppaacciieennttee ccoomm MMiiaasstteenniiaa GGrraavviiss.. • OOttoottooxxiicciiddaaddee:: 1100%% ddooss ppaacciieenntteess.. • NNeeffrroottooxxiicciiddaaddee:: 22--1100%% ddooss ppaacciieenntteess// 11--2255%% ddooss ppaacciieennttee ccrrííttiiccooss.. OO ddaannoo éé rreevveerrssíívveell ccoomm aa iinntteerrrruuppççããoo ddaa tteerraappiiaa.. • NNããoo ppooddeemm sseerr aassssoocciiaaddooss ccoomm ffuurroosseemmiiddaa • AAttuuaallmmeennttee,, mmaaiiss uuttiilliizzaaddaass eemm uussoo ttóóppiiccoo ((ccoollíírriiooss,, ppoommaaddaass,, ssoolluuççõõeess oottoollóóggiiccaass))
- 31. 33..AAmmiinnoogglliiccoossííddeeooss • PPeenn SSttrreepp-- PPeenniicciilliinnaa ++ EEssttrreeppttoommiicciinnaa ((IIMM,, SSCC)) • UUssoo ttooppiiccoo vveetteerriinnáárriioo:: • QQuuaaddrriiddeerrmm,,OOttooggeenn,, OOttoommaaxx,,OOttoo SSaannaa,, VVeettaaggllooss • UUssoo ttóóppiiccoo hhuummaannoo • DDiipprrooggeennttaa,, CCaauutteerreexx,, GGaarraassoonnee ((ccoolliirriioo))
- 32. 44..FFlluuoorrqquuiinnoolloonnaass • NNaa ddééccaaddaa ddee 8800,, iinntteennssaass ppeessqquuiissaass rreeaalliizzaaddaass aa ppaarrttiirr ddaass pprriimmeeiirraass qquuiinnoolloonnaass oorriiggiinnaarraamm aass ddeennoommiinnaaddaass qquuiinnoolloonnaass ddee sseegguunnddaa ggeerraaççããoo,, aa ppaarrttiirr ddee eennttããoo ddeennoommiinnaaddaass fflluuoorrqquuiinnoolloonnaass,, sseennddoo aass pprriinncciippaaiiss rreepprreesseennttaanntteess aa eennrrooffllooxxaacciinnaa,, aa nnoorrffllooxxaacciinnaa,, aa cciipprrooffllooxxaacciinnaa,, aa ooffllooxxaacciinnaa,, aa ggaattiiffllooxxaacciinnaa ee aa mmaarrbbooffllooxxaacciinnaa.. CCoomm aa ddeessccoobbeerrttaa ddeessttaass ssuubbssttâânncciiaass,, aammpplliioouu--ssee oo eessppeeccttrroo ddee aattiivviiddaaddeess ddaass qquuiinnoolloonnaass,, ppooiiss eessttaass fflluuoorrqquuiinnoolloonnaass ppoossssuueemm,, aalléémm ddaa aaççããoo ccoonnttrraa EEnntteerroobbaacctteerriiaacceeaa,, aaççããoo ccoonnttrraa aa PP.. aaeerruuggiinnoossaa,, sseennddoo qquuee aa cciipprrooffllooxxaacciinnaa ee ooffllooxxaacciinnaa ppoossssuueemm aaiinnddaa aattiivviiddaaddee ccoonnttrraa CChhllaammyyddiiaa sspp,, MMyyccooppllaassmmaa sspp ee LLeeggiioonneellllaa sspp..
- 33. 44..FFlluuoorrqquuiinnoolloonnaass • EEffeeiittooss TTóóxxiiccooss AAss qquuiinnoolloonnaass ssããoo,, ddee mmaanneeiirraa ggeerraall,, bbeemm ttoolleerraaddaass,, ttaannttoo ppeellooss sseerreess hhuummaannooss qquuaannttoo ppeellooss aanniimmaaiiss..PPoorr oouuttrroo llaaddoo,, eexxiisstteemm aallgguunnss eeffeeiittooss ttóóxxiiccooss ddeesstteess mmeeddiiccaammeennttooss jjáá bbeemm ddeetteerrmmiinnaaddooss.. EEnnttrree ooss pprriinncciippaaiiss eeffeeiittooss aaddvveerrssooss ttêêmm ssiiddoo ddeessccrriittooss ddaannooss nnaa ccaarrttiillaaggeemm aarrttiiccuullaarr ddee ccããeess jjoovveennss ee ppoottrrooss,, bbeemm ccoommoo eemm aallgguummaass eessppéécciieess ddee aanniimmaaiiss ddee llaabboorraattóórriioo;; ppoorrttaannttoo,, aa uuttiilliizzaaççããoo ddee qquuaallqquueerr fflluuoorrqquuiinnoolloonnaa éé ccoonnttrraa--iinnddiiccaaddaa ppaarraa aanniimmaaiiss nneessttaa ffaaiixxaa eettáárriiaa,, bbeemm ccoommoo eemm aanniimmaaiiss pprreennhheess.. • RReeccoommeennddaa--ssee ttaammbbéémm aaddmmiinniissttrraarr aass qquuiinnoolloonnaass ccoomm pprreeccaauuççããoo aa ppaacciieenntteess ccoomm iinnssuuffiicciiêênncciiaa rreennaall,, uummaa vveezz qquuee aa mmaaiioorr ppaarrttee éé eexxccrreettaaddaa ppoorr eessttaa vviiaa..
- 34. 44..FFlluuoorrqquuiinnoolloonnaass • EEmm MMeeddiicciinnaa VVeetteerriinnáárriiaa,, aa eennrrooffllooxxaacciinnaa,, aa nnoorrffllooxxaacciinnaa ee aa cciipprrooffllooxxaacciinnaa ssããoo aass fflluuoorrqquuiinnoolloonnaass mmaaiiss ccoommuummeennttee uuttiilliizzaaddaass.. VVêêmm sseennddoo eemmpprreeggaaddaass nnoo ccoommbbaattee aa iinnffeeccççõõeess ddoo ssiisstteemmaa uurriinnáárriioo,, eessppeecciiaallmmeennttee aaqquueellaass ccaauussaaddaass ppoorr PP.. aaeerruuggiinnoossaa;; pprroossttaattiitteess;; ggaassttrrooeenntteerriittee bbaacctteerriiaannaa sseevveerraa;; ppnneeuummoonniiaa ccaauussaaddaa ppoorr bbaacciillooss GGrraamm--nneeggaattiivvooss,, oottiittee ppoorr PPsseeuuddoommoonnaass;; iinnffeeccççõõeess ddéérrmmiiccaass;; oosstteeoommiieelliittee ppoorr GGrraamm--nneeggaattiivvooss;; mmeenniinnggooeenncceeffaalliitteess bbaacctteerriiaannaass ee eennddooccaarrddiittee eessttaaffiillooccóócciiccaa..
- 36. 55..MMaaccrroollííddeeooss • EErriittrroommiicciinnaa,, ccllaarriittrroommiicciinnaa,, ttiilloossiinnaa ee aazziittrroommiicciinnaa • TTrraattaammeennttoo ppaarraa ppnneeuummoonniiaa ppoorr MMyyccooppllaassmmaa,, CCllaammyyddiiaa,, ffaarriinnggiittee ppoorr SS.. ppyyooggeennggeess,, BBoorrddeetteellllaa PPeerrttuussssiiss,, eenntteerriittee ppoorr CCaammppyylloobbaacctteerr sspppp.. • NNããoo nneecceessssiittaa ddee aajjuussttee rreennaall.. • PPooddee ccaauussaarr iirrrriittaaççããoo ddoo TTGGII,, ccoomm vvóómmiittooss ee ddiiaarrrrééiiaa.. • AAzziittrroommiicciinnaa:: ddeerriivvaaddaa ddaa eerriittrroommiicciinnaa AA • CC.. ttrraaccoommaattiiss,, MMyyccoobbaacctteerriiuumm aavviiuumm ee MM.. cchheelloommeeii..HHeemmooppaarraassiittoosseess
- 37. 55..MMaaccrroollííddeeooss UUssooss ddaa AAzziittrroommiicciinnaa:: • IInnffeeccççõõeess ddee ppeellee ccaauussaaddaass ppoorr CCoorryynneebbaacctteerriiuumm sspppp..,, SSttaapphhyyllooccooccccuuss aauurreeuuss;; SS.. iinntteerrmmééddiiuuss,, SSttrreeppttooccooccccuuss ppyyooggeenneess ((eessttrreeppttooccooccooss bbeettaa--hheemmoollííttiiccooss ddoo ggrruuppoo AA));; IInnffeeccççõõeess rreessppiirraattóórriiaass ccaauussaaddaass ppoorr:: BBoorrddeetteellllaa sspppp..,, CChhllaammyyddiiaa sspppp..,, HHaaeemmoopphhiilluuss sspppp..,, PPaasstteeuurreellllaa sspppp..,, SShhiiggeellllaa sspppp..,, TTooxxooppllaassmmaa ggoonnddiiii;; ee ddaa DDooeennççaa ddee LLyymmee ccaauussaaddaa ppoorr BBoorrrreelliiaa bbuurrddoorrffeerrii,, aalléémm ddee IIssoossppoorraa sspp.. FFooii ddeemmoonnssttrraaddaa ttaammbbéémm aattiivviiddaaddee ""iinn--vviittrroo"" ccoonnttrraa bbaaccttéérriiaass ddoo ggêênneerroo BBrruucceellllaa sspppp..AApprreesseennttaa aattiivviiddaaddee ccoonnttrraa bbaaccttéérriiaass aaeerróóbbiiaass ee aannaaeerróóbbiiaass GGrraamm-- ppoossiittiivvoo ((ccoomm eexxcceeççããoo ddee eenntteerrooccooccooss)) ee ccoonnttrraa GGrraamm--nneeggaattiivvoo
- 38. 55..MMaaccrroollííddeeooss UUssooss ddaa AAzziittrroommiicciinnaa:: • PPoossoollooggiiaa ddaa AAzziittrroommiicciinnaa:: • aa dduurraaççããoo ddoo ttrraattaammeennttoo ppooddeerráá sseerr ddee 55 ddiiaass,, aaddmmiinniissttrraannddoo--ssee nnoo pprriimmeeiirroo ddiiaa aa ddoossee ddee 1100mmgg//KKgg ddee ppeessoo ee nnooss 44 ddiiaass ssuubbsseeqqüüeenntteess,, 55 mmgg//KKgg//ddiiaa.. • CCoommoo aalltteerrnnaattiivvaa ppaarraa hheemmooppaarraassiittoosseess oo ttrraattaammeennttoo dduurraa cceerrccaa ddee 1144 ddiiaass..
- 39. 55..MMaaccrroollííddeeooss TTiilloossiinnaa (( TTyyllaaddeenn)) TTrraattaammeennttoo ddee ddooeennççaass iinnffeecccciioossaass qquuee aaccoommeetteemm bboovviinnooss,, ssuuíínnooss ee ccaapprriinnooss,, ttaaiiss ccoommoo:: MMeettrriitteess:: SSttaapphhyyllooccooccccuuss sspppp,, SSttrreeppttooccooccccuuss sspppp;; PPiiooddeerrmmiitteess:: SSttaapphhyyllooccooccccuuss sspppp,, SSttrreeppttooccooccccuuss sspppp;; PPnneeuummoonniiaa eennzzooóóttiiccaa ddooss ssuuíínnooss ee bboovviinnooss:: MMyyccooppllaassmmaa hhyyooppnneeuummoonniiaaee,, SSttrreeppttooccooccccuuss sspppp,, PPaasstteeuurreellllaa mmuullttoocciiddaa;; AArrttrriittee:: MMyyccooppllaassmmaa hhyyoossyynnoovviiaaee;; MMaassttiittee aagguuddaa:: MMyyccooppllaassmmaa sspppp,, SSttaapphhyyllooccooccccuuss aauurreeuuss,, SSttrreeppttooccooccccuuss aaggaallaaccttiiaaee,, SSttrreeppttooccooccccuuss ddyyssggaallaaccttiiaaee IInnffeeccççããoo ppooddaall:: FFuussoobbaacctteerriiuumm nneeccrroopphhoorruumm.. TTrraattaammeennttoo ddee aappooiioo ddaa eenntteerriittee nneeccrróóttiiccaa ssuuppeerrffiicciiaall:: TTrreeppoonneemmaa hhyyooddiisseenntteerriiaaee.. TTrraattaammeennttoo ddee iinnffeeccççõõeess bbaacctteerriiaannaass sseeccuunnddáárriiaass ààss mmoollééssttiiaass vviirraaiiss.. TTrraattaammeennttoo ddee iinnffeeccççõõeess ppóóss--ooppeerraattóórriiaass.. GGaassttrrooeenntteerriitteess hheemmoorrrráággiiccaass eemm ccããeess MMOODDOO DDEE UUSSAARR:: IInnjjeettáávveell ppoorr vviiaa iinnttrraammuussccuullaarr.. CCââoo((1155 mmgg // KKgg // 1122hh // 11 mmêêss))
- 40. 66.. TTEETTRRAACCIICCLLÍÍNNIICCOOSS • TTeettrraacciicclliinnaass nnoorrmmaallmmeennttee uussaaddaass CClloorrtteettrraacciicclliinnaa TTeettrraacciicclliinnaa OOxxiitteettrraacciicclliinnaa DDooxxiicciicclliinnaa MMiiccoocciicclliinnaa
- 41. 66.. TTEETTRRAACCIICCLLÍÍNNIICCOOSS OOxxiitteettrraacciicclliinnaa oouu TTeerrrraammiicciinnaa • TTeerrrraammiicciinnaa,, oouu OOxxiitteettrraacciicclliinnaa,, aannttiimmiiccrroobbiiaannoo ddee aammpplloo eessppeeccttrroo,, aallttaammeennttee aattiivvoo ccoonnttrraa uumm ggrraannddee nnúúmmeerroo ddee mmiiccrroorrggaanniissmmooss GGrraamm--ppoossiittiivvooss ee GGrraamm--nneeggaattiivvooss,, cceerrttaass eessppéécciieess ddee mmiiccooppllaassmmaass,, rriiqquuééttssiiaass ee pprroottoozzooáárriiooss..
- 42. 66.. TTEETTRRAACCIICCLLÍÍNNIICCOOSS OOxxiitteettrraacciicclliinnaa oouu TTeerrrraammiicciinnaa • CCããeess ee ggaattooss:: ppnneeuummoonniiaa ((PPaasstteeuurreellllaa sspp,, MMyyccooppllaassmmaa)),, mmeettrriittee ((EE..ccoollii,, SSttaapphhyyllooccooccccuuss ee SSttrreeppttooccooccccuuss)),, oottiittee ((SSttrreeppttooccooccccuuss sspp)),, nneeffrriittee ((LLeeppttoossppiirraa sspp)),, aabbsscceessssooss ((CCoorryynneebbaacctteerriiuumm sspp,, SSttrreeppttooccooccccuuss)),, eerrlliicchhiioossee ((EErrlliicchhiiaa ccaanniiss)),, iinnffeeccççõõeess ddaa ppeellee ee aanneexxooss • CCããeess ee ggaattooss:: 77,,55 aa 1100 mmgg//kkgg aa ccaaddaa 1122 hhoorraass IIVV.. 2200mmgg//kkgg aa ccaaddaa 1122 hhoorraass VVOO-- • EEmm ppoottrrooss,, tteemm ssiiddoo aaddmmiinniissttrraaddaa eemm aallttaass ddoosseess ppaarraa ccoorrrriiggiirr ddeeffoorrmmiiddaaddeess ddeevviiddoo àà ffrroouuxxiiddããoo lliiggaammeennttoossaa • (( 5500--7700mmgg//kkgg aa ccaaddaa 4488 hhoorraass IIVV)) • EEffeeiittooss ccoollaatteerriiaass eemm oossssooss ee ddeenntteess ddee aanniimmaaiiss jjoovveennss • UUssoo eexxtteerrnnoo eemm ppoommaaddaass ee ccoolliirriiooss ((CCllaammiiddiiaa sspp ggaattooss))
- 43. 66.. TTEETTRRAACCIICCLLÍÍNNIICCOOSS DDooxxiicciicclliinnaa • AA ddrrooggaa éé bbeemm aabbssoorrvviiddaa ccoomm rraappiiddeezz qquuaannddoo aaddmmiinniissttrraaddaa ppoorr vviiaa oorraall.. AA ddiissttrriibbuuiiççããoo éé aammppllaa ppeelloo ccoorraaççããoo,, rriinnss,, ppuullmmõõeess,, mmúússccuulloo,, fflluuiiddoo pplleeuurraall,, sseeccrreeççõõeess bbrrôônnqquuiiccaass,, bbiillee,, ssaalliivvaa,, fflluuiiddoo ssiinnoovviiaall,, llííqquuiiddoo aassccííttiiccoo ee hhuummoorreess vvííttrreeoo ee aaqquuoossoo.. AA ddooxxiicciicclliinnaa éé mmaaiiss lliippoossssoollúúvveell ee ppeenneettrraa nnooss tteecciiddooss ee fflluuiiddooss ccoorrppoorraaiiss mmeellhhoorr qquuee oo cclloorriiddrraattoo ddee tteettrraacciicclliinnaa ee aa ooxxiitteettrraacciicclliinnaa..
- 44. 66.. TTEETTRRAACCIICCLLÍÍNNIICCOOSS DDooxxiicciicclliinnaa • Para cães e gatos: • FFeebbrree MMaaccuulloossaa ((FFeebbrree ddaass MMoonnttaannhhaass RRoocchhoossaass)),, ccaauussaaddaa ppoorr RRiicckkeettttssiiaa rriicckkeettttssiiii.. • EErrlliicchhiioossee ccaanniinnaa,, ccaauussaaddaa ppoorr EEhhrrlliicchhiiaa ccaanniiss • BBaabbeessiioossee ccaanniinnaa ,, ccaauussaaddaa ppoorr BBaabbeessiiaa ccaanniiss • BBoorrrreelliioossee,, ccaauussaaddaa ppoorr BBoorrrreelliiaa bbuurrggddoorrffeerrii • BBaarrttoonneelloossee,, ccaauussaaddaa ppoorr BBaarrttoonneellllaa sspppp.. • IInnffeeccççõõeess rreessppiirraattóórriiaass ttaaiiss ccoommoo ppnneeuummoonniiaa ee bbrroonnccooppnneeuummoonniiaa ccaauussaaddaass ppoorr BBoorrddeetteellllaa sspppp..,, SSttaapphhyyllooccooccccuuss sspppp.. ee SSttrreeppttooccooccccuuss sspppp.. • IInnffeeccççõõeess ggeenniittoo--uurriinnáárriiaass ccaauussaaddaass ppoorr cceeppaass sseennssíívveeiiss ddee BBrruucceellllaa ccaanniiss,, EEnntteerrooccooccccuuss sspppp..,, EEsscchheerriicchhiiaa ccoollii,, KKlleebbssiieellllaa sspppp..,,LLeeppttoossppiirraa sspppp..,, SSttaapphhyyllooccooccccuuss sspppp.. ee SSttrreeppttooccooccccuuss sspppp.. • IInnffeeccççõõeess iinntteessttiinnaaiiss ccaauussaaddaass ppoorr cceeppaass ssuusscceeppttíívveeiiss ddee EEsscchheerriicchhiiaa ccoollii,, SSaallmmoonneellllaa sspppp.. ee SShhiigguueellllaa sspppp..
- 45. 66.. TTEETTRRAACCIICCLLÍÍNNIICCOOSS DDooxxiicciicclliinnaa Para cães: No tratamento da maioria das infecções sensíveis a doxiciclina, a dose de ataque a ser administrada deve ser de 5 a 10 mg/Kg de peso corporal (1/2 a 1 comprimido a cada 40 Kg de peso), por via oral, administrada a cada 12 horas, seguida pela administração de doses de manutenção de 2,5 a 5,0 mg/Kg de peso corporal (1/2 a 1 comprimido a cada 80 Kg de peso) a cada 12 horas, durante 14 dias. ESQUEMAS ESPECIAIS DE TRATAMENTO: Erlichiose canina: - casos agudos: 5 mg/Kg de peso corporal (1 comprimido a cada 80 Kg de peso) por dia, durante 7 a 10 dias. - casos crônicos: 10 mg/Kg de peso corporal (1 comprimido a cada 40 Kg de peso) por dia, durante 7 a 21 dias. Brucelose canina: - 25 mg/Kg de peso corporal (1 comprimido a cada 16 Kg de peso) por dia, durante 14 dias.
- 46. 77..CCAARRBBAAPPEENNEEMMAASS • AAss ccaarrbbaappeenneemmaass aapprreesseennttaamm aammppllaa aattiivviiddaaddee ccoonnttrraa uummaa ggrraannddee vvaarriieeddaaddee ddee bbaaccttéérriiaass ggrraamm--ppoossiittiivvaass ee ggrraamm--nneeggaattiivvaass ee ttaammbbéémm ssoobbrree vváárriiaass bbeettaallaaccttaammaasseess,, ooss pprriinncciippaaiiss rreepprreesseennttaanntteess ssããoo:: IImmiippeenneemm • NNããoo éé oo aannttiimmiiccrroobbiiaannoo ddee pprriimmeeiirraa eessccoollhhaa,, sseennddoo iinnddiiccaaddoo aappeennaass eemm iinnffeeccççõõeess ggrraavveess eemm mmeeddiicciinnaa vveetteerriinnáárriiaa.. EEllee éé bbiioottrraannssffoorrmmaaddoo ppeellaass ccéélluullaass ddooss ttúúbbuullooss rreennaaiiss,, ffoorrmmaannddoo uumm mmeettaabbóólliittoo ttóóxxiiccoo.. PPaarraa eevviittaarr eessssaa ffoorrmmaaççããoo,, ssee aassssoocciiaa oo iimmiippeenneemm ccoomm aa cciillaassttaattiinnaa;; eessttaa ssuubbssttâânncciiaa iinniibbee aa eennzziimmaa rreessppoonnssáávveell ppeellaa ffoorrmmaaççããoo ddeessssee mmeettaabbóólliittoo,, rreessuullttaannddoo eemm uumm bbllooqquueeiioo ddaa bbiioottrraannssffoorrmmaaççããoo rreennaall ddoo aannttiibbiióóttiiccoo,, ppeerrmmiittiinnddoo qquuee aattiinnjjaa nníívveeiiss eelleevvaaddooss nnaa uurriinnaa,, sseemm aa nneeffrroottooxxiicciiddaaddee.. • AApprreesseennttaaççããoo ccoommeerrcciiaall hhuummaannaa:: TTiieennaamm IIVV oouu IIMM.. MMeerrooppeenneemm ee eerrttaappeenneemm • SSããoo mmeemmbbrrooss mmaaiiss nnoovvooss nnooss ggrruuppooss ddaass ccaarrbbaappeenneemmaass,, ooss qquuaaiiss nnããoo pprroommoovveemm aa ffoorrmmaaççããoo ddoo mmeettaabbóólliittoo ttóóxxiiccoo,, nnããoo sseennddoo nneecceessssáárriioo aa aassssoocciiaaççããoo ccoomm cciillaassttaattiinnaa.. • AApprreesseennttaaççããoo ccoommeerrcciiaall hhuummaannaa:: MMeerroonneemm IIVV oouu IIMM..
- 47. 88..TTeerraappiiaa ccoonnttrraa AAnnaaeerróóbbiiooss MMeettrroonniiddaazzooll:: • UUssoo oorraall ppaarraa CC.. ddiiffffiicciillee • MMeettaabboolliizzaaddoo ppeelloo ffííggaaddoo –– ddiimmiinnuuiirr ddoosseess nnaa iinnssuuffiicciiêênncciiaa hheeppááttiiccaa.. • EExxcceelleennttee ppeenneettrraaççããoo nnoo LLCCRR ee ccéérreebbrroo.. • MMuuiittoo ppootteennttee ccoonnttrraa BB.. ffrraaggiilliiss ee BBGGNN eennttéérriiccooss.. • IInnddiiccaaddoo ppaarraa aassssoocciiaaççããoo eemm ddooeennççaass ppééllvviiccaass ee aabbddoommiinnaaiiss.. • GGoossttoo mmeettáálliiccoo nnaa bbooccaa,, rreellaattooss ddee nneeuuttrrooppeenniiaa,, ppaannccrreeaattiittee ee hheeppaattiittee..
- 48. 88..TTeerraappiiaa ccoonnttrraa AAnnaaeerróóbbiiooss CClliinnddaammiicciinnaa:: • PPeenneettrraa bbeemm eemm ttooddooss ooss tteecciiddooss,, eexxcceettoo LLCCRR ee ccéérreebbrroo.. • AAttiivviiddaaddee ccoonnttrraa aannaaeerróóbbiiooss –– BB.. ffrraaggiilliiss rreessiisstteenntteess eemm 2299%%.. • ==>> IInnddiiccaaddoo ppaarraa iinnffeeccççããoo ddaa ccaabbeeççaa,, ppeessccooççoo,, ppuullmmããoo ee ffaasscceeííttee nneeccrroottiizzaannttee.. • MMeettaabboolliissmmoo hheeppááttiiccoo –– NNããoo nneecceessssiittaa ddee aajjuussttee rreennaall.. • EEffeeiittoo ccoollaatteerraall:: CCoolliittee ppsseeuuddoommeemmbbrraannoossaa –– 1100%% ddooss ppaacciieenntteess..
- 49. 88..TTeerraappiiaa ccoonnttrraa AAnnaaeerróóbbiiooss Cloranfenicol (usa-se hoje para grandes animais o tianfenicol e o florfenicol): • BBaacctteerriioossttááttiiccoo uussaaddoo ppaarraa ttrraattaammeennttoo ddee iinnffeeccççõõeess ppoorr RRiicckkeettttssiiaa sspppp.. ee rraarraammeennttee SSaallmmoonneellllaa ttyypphhii,, HH.. iinnfflluueennzzaaee.. • MMeettaabboolliissmmoo hheeppááttiiccoo.. • BBooaa ppeenneettrraaççããoo eemm ttooddooss ooss tteecciiddooss.. • EEffeeiittoo ccoollaatteerraall:: ssuupprreessssããoo ddaa MM..OO.. AAnneemmiiaa aapplláássiiccaa iiddiioossssiinnccrrááttiiccaa éé rraarraa ((11//4400000000))..
- 53. Antibióticos uuttiilliizzaaddooss eemm iinnffeeccççããoo rreennaall
- 54. Antibióticos utilizados eemm iinnffeeccççããoo ggaassttrrooiinntteessttiinnaall • MMeettrroonniiddaazzooll ((1100––2200 mmgg//kkgg,, PPOO,, bbiidd)) • TTyylloossiinnaa ((1100 mmgg//kkgg,, PPOO,, ttiidd ))
- 55. AAssssoocciiaaççããoo ddee pprróó--bbiióóttiiccooss nnaass iinnffeeccççõõeess ggaassttrrooiinntteessttiinnaaiiss Lactobacillus acidophyllus 2 bilhões Lactobacillus rhamnosus 1 bilhão Lactobacillus bulgaricus 1 bilhão Lactobacillus streptococcus 1 bilhão Lactobacillus bifidus 2 bilhões FOS 100mg
- 56. Bactérias ddee iimmppoorrttâânncciiaa vveetteerriinnáárriiaa SSttaapphhyyllooccooccccuuss SS.. aauurreeuuss ((ccooaagguullaassee ++)) –– AAggeennttee ppiiooggêênniiccoo ccoommuumm eemm ddiiffeerreenntteess eessppéécciieess aanniimmaaiiss.. OOBBSS:: CCooaagguullaassee ++ ssããoo ooss SSttaapphhyyllooccooccccuuss ccoomm ppootteenncciiaall ppaattooggêênniiccoo.. SS.. iinntteerrmmeeddiiuuss ((ccooaagguullaassee ++)) –– MMaaiiss ffrreeqqüüeennttee eemm ccããeess,, eessttaannddoo eennvvoollvviiddaa nnaa ppiiooddeerrmmiittee ccaanniinnaa ((iinnffllaammaaççããoo ccuuttâânneeaa ppiiooggêênniiccaa)).. PPooddee ccaauussaarr ttaammbbéémm uurroolliittííaassee ddee ccããeess ((ppeellaa uurreeaassee)) SS.. eeppiiddeerrmmiiddiiss ((ccooaagguullaassee --)) –– EEnnccoonnttrraaddoo nnaa ppeellee ee eemm aallgguummaass mmeemmbbrraannaass mmuuccoossaass.. SS.. sscchhlleeiiffeerrii ssuubbeessppéécciiee ccooaagguullaannss –– EEssttáá aassssoocciiaaddoo aa oottiittee eexxtteerrnnaa eemm ccããeess..
- 57. Bactérias ddee iimmppoorrttâânncciiaa vveetteerriinnáárriiaa BBaaccttéérriiaass GGrraamm -- AAss eessppéécciieess qquuee mmaaiiss ffrreeqqüüeenntteemmeennttee aaccoommeetteemm aanniimmaaiiss ssããoo:: EEnntteerroobbaacctteerr,, EE..ccoollii,, KKlleebbssiieellllaa,, PPrrootteeuuss,, SSaallmmoonneellllaa,, SShhiiggeellllaa,, YYeerrssiinniiaa,, PPrroovviiddeenncciiaa....
- 58. PPRROOBBLLEEMMAASS CCOOMM OO UUSSOO DDEE AANNTTIIBBIIÓÓTTIICCOOSS TOXICIDADE:: IIrrrriittaaççããoo LLooccaall:: IIrrrriittaaççããoo ggáássttrriiccaa DDoorr ee ffoorrmmaaççããoo ddee aabbcceessssooss ((VVIIMM)) TTrroommbboofflleebbiitteess ((VVIIVV)) Antibióticos irritantes:: eerriittrroommiicciinnaa,, tteettrraacciicclliinnaass,, cclloorraannffeenniiccooll,, cceerrttaass cceeffaalloossppoorriinnaass
- 59. PPRROOBBLLEEMMAASS CCOOMM OO UUSSOO DDEE AANNTTIIBBIIÓÓTTIICCOOSS TTooxxiicciiddaaddee ssiissttêêmmiiccaa:: :AMG: oto e nefrotoxicidade Tetraciclinas: lesão hepática e renal Cloranfenicol: depressão da MO Polimixina B: toxicidades renal e neurológica Vancomicina: perda da audição e lesão renal Anfotericina B: toxicidades renal, medular e neurológica
- 60. PPRROOBBLLEEMMAASS CCOOMM OO UUSSOO DDEE AANNTTIIBBIIÓÓTTIICCOOSS RREEAAÇÇÕÕEESS DDEE HHIIPPEERRSSEENNSSIIBBIILLIIDDAADDEE:: MMaaiiss ccoommuunnss ccoomm:: PPeenniicciilliinnaass CCeeffaalloossppoorriinnaass SSuullffoonnaammiiddaass
- 61. PPRROOBBLLEEMMAASS CCOOMM OO UUSSOO DDEE AANNTTIIBBIIÓÓTTIICCOOSS SSUUPPEERRIINNFFEECCÇÇÃÃOO:: ÉÉ oo ssuurrggiimmeennttoo ddee uummaa nnoovvaa iinnffeeccççããoo eemm ffuunnççããoo ddaa tteerraappiiaa aannttiimmiiccrroobbiiaannaa EEssttáá ccoommuummeennttee aassssoocciiaaddaa aaoo uussoo ddee AATTBB ddee aammpplloo eessppeeccttrroo (( ppeenniicciilliinnaass ddee aammpplloo eessppeeccttrroo,, cceeffaalloossppoorriinnaass,, tteettrraacciicclliinnaass,, cclloorraannffeenniiccooll)) LLooccaaiiss aaffeettaaddooss:: oorrooffaarriinnggee,, iinntteessttiinnoo,, TTRR,, TTUU,, ppeellee
- 62. PPRROOBBLLEEMMAASS CCOOMM OO UUSSOO DDEE AANNTTIIBBIIÓÓTTIICCOOSS DDEEFFIICCIIÊÊNNCCIIAASS NNUUTTRRIICCIIOONNAAIISS OO uussoo pprroolloonnggaaddoo ddee AATTBB ppooddee rreessuullttaarr eemm ddeeffiicciiêênncciiaass ddee:: VViittaammiinnaass ddoo ccoommpplleexxoo BB VViittaammiinnaa KK
- 63. RReeffeerrêênncciiaass BBiibblliiooggrrááffiiccaass • AADDAAMMSS,, HH..RR.. FFaarrmmaaccoollooggiiaa ee TTeerraappêêuuttiiccaa VVeetteerriinnáárriiaa.. EEddiittoorraa GGuuaannaabbaarraa KKooooggaann.. 88ª eedd..RRiioo ddee JJaanneeiirroo..RRJJ.. 22000033..11003344 pp • BBRREETTAASS,, FF..AA..VV.. CCoommppêênnddiioo TTeerraappêêuuttiiccoo..GGrrááffiiccaa ee EEddiittoorraa CCeemm.. 33ª eedd.. 22001144.. 556600 pp • NNEELLSSOONN,,RR..WW && CCOOUUTTOO,,CC..GG.. MMeeddiicciinnaa IInntteerrnnaa ddee PPeeqquueennooss AAnniimmaaiiss.. EEddiittoorraa EEllsseevviieerr.. SSããoo PPaauulloo.. SSPP..33ª eedd.. 22001100..11667744pp • PPAAPPIICCHH,,MM..GG.. MMaannuuaall SSaauunnddeerrss TTeerraappêêuuttiiccoo VVeetteerriinnáárriioo.. EEddiittoorraa MMeeddVVeett.. 33ª eedd..SSããoo PPaauulloo.. SSPP.. 22000099..777744pp..
- 64. PPoorr eennqquuaannttoo éé ssóó,, ppeessssooaall !!!!!!!!!!!!!!!!!!