Ce diaporama a bien été signalé.
Nous utilisons votre profil LinkedIn et vos données d’activité pour vous proposer des publicités personnalisées et pertinentes. Vous pouvez changer vos préférences de publicités à tout moment.

Sähköajoneuvojen latauksen ja latausverkoston tilanne tänään ja huomenna

1 056 vues

Publié le

Esitelmä Vaihtoehtoiset voimanlähteet -seminaarissa 26.9.2017.

Publié dans : Industrie automobile
  • Identifiez-vous pour voir les commentaires

  • Soyez le premier à aimer ceci

Sähköajoneuvojen latauksen ja latausverkoston tilanne tänään ja huomenna

  1. 1. Sähköajoneuvojen latauksen ja latausverkoston tilanne tänään ja huomenna Vesa Linja-aho 0404870869 vesa.linja-aho@metropolia.fi
  2. 2. Sähköauton voi ladata monella tavalla  Tilapäislataus tavallisesta kotitalouspistorasiasta (Tapa 2)  Vaihtosähkölataus erillisestä latauspisteestä (Tapa 3)  Pikalataus / teholataus tasasähköllä (Tapa 4)  Kevyen sähköajoneuvon lataus kotitalouspistorasiasta (Tapa 1) Viite:
  3. 3. Perinteinen ajattelutapa vs. sähköautoilu  Auton tankki ajetaan tyhjäksi ja sitten se täytetään parissa minuutissa.  Sähköautolle tämän kopioiminen tuottaa lähinnä päänvaivaa.  ”Oikea” tapa: sähköauto aina piuhan päässä kun sillä ei ajeta.  Tankki aina täynnä aamulla.
  4. 4. Kuinka tehokas laturi kotiin?  ”No mulle tietysti se tehokkain” –ajattelu aiheuttaa päänvaivaa.  Muutamat mallit (Renault Zoe ja vanhat Teslat) ottavat vastaan täydet 22 kW eli 3 x 32 ampeeria.  Tyypillinen omakotitalon sähköliittymä on 3 x 25 ampeeria.  Taloyhtiöissä ”ongelma” moninkertainen.
  5. 5. Lähes kaikille riittää pienempikin teho  Sähköauto kuluttaa tyypillisesti alle 20 kWh / 100 km. Yleensä 15 kWh, pahimmillaankin 25 kWh satasella.  Esimerkki: jos ajaa päivässä 200 km, tarvitaan enintään 40 kWh energiaa. Jos auto on laturissa iltaseitsemästä aamuseitsemään, tarvittava latausteho on 40 kWh / 12 h = 3,3 kW eli yksivaiheisena 14,5 A ja kolmivaiheisena 5 A.
  6. 6. Tehontarve riippuu käytöstä  Koska kuljettajan on nukuttavakin, latausaikaa on tarjolla käytännössä vähintään reilu 8 tuntia vuorokaudessa.  Tässä ajassa lähes auton kuin auton akku tulee täyteen 11 kW = 3 x 16 A latausteholla.  Suurimmalle osalle riittää 3,7 kW (1 x 16 A)  Ladattavilla hybrideillä ei mitään haasteita.
  7. 7. Mitä maksaa?  Lämppärintolpan mittarointi 200 € töineen.  Kotilatauspiste 500 € – 2000 € + työt 200 €.  Julkinen latauspiste 1000 € – 5000 € + työt.  Asvaltin auki kaivaminen kalleinta!  Pikalatausasema 20000-30000 € + mahdollinen jakelumuuntajan päivitys.
  8. 8. Älykäs kuormantasaus yleistyy  Raskaassa teollisuudessa käytössä jo pitkään (kytketään pyynnöstä kuormia pois).  lataustuki.fi vaatii että laturi on älykäs.  Esimerkiksi kerrostaloyhtiössä usean 3-vaihelaturin käyttö vaatii käytännössä tasausautomatiikan.  Omakotitalossakin voi olla mielekäs (katkaistaan auton lataus kun kiuas on päällä).
  9. 9. Uusia tuulia  Tehomaksu: 0,79 € / kW / kk (tuntitehon mukaan)  22 kW tunniksi = 210 € vuosikulu, kiitos.  Helsingissä käytössä aikasiirrossa (”yösähkö”).  Suomeen ensimmäinen Vehicle to Grid – latausasema (10 kW CHAdeMO, Nissan)  Latausmahdollisuus palveluna (Parkkisähkö)  Latausvalmiusvaatimus uusiin kiinteistöihin (EU)
  10. 10. Kestääkö sähköverkko?  Kyllä kestää, ainakin miljoona sähköautoa (TTY:n väitöskirja Aspects of Electric Vehicles and Demand Response in Electricity Grids, Antti Rautiainen 2015)  Paikallisia pullonkauloja saattaa esiintyä  Vrt. maalämpöjytky vuosikymmenen alussa  Esim. pientalorykelmä saattaa vaatia numeroa suuremman jakelumuuntajan
  11. 11. Suomessa ylipäätään hyvä tilanne  Sähköstä suurin osa tuotetaan uusiutuvilla energiamuodoilla.  Hyväkuntoinen sähköverkko  Kylmä ilmasto tekee hyvää akkujen eliniälle  Hallituksen strategia (250000 sähköautoa ja 50000 kaasuautoa) 2030 täysin realistinen.
  12. 12. Julkisten latauspisteiden vähyys – ongelma?  Sähköautoilun ongelmista pienin ja pienimmällä rahalla korjattava.  Latauspisteitä syntyy kasvukeskuksiin vauhdikkaasti jo ilman tukiaisiakin.  Suurin investointi: valtaväylien pikalatausverkko.  Pahin lataukseen liittyvä haaste on asunto- osakeyhtiöiden byrokratia.
  13. 13. Oikeat ongelmat  Autojen korkea hankintahinta  Lyhyt toimintasäde 30000-40000 € sähköautoissa  Ei edelleenkään sovi kaikille  Raskas liikenne ja oikeasti 500-1000 km päivässä säännöllisesti ajavat.  REX-sähköauto eli hybridi jossa suurehko akku ja 20-30 kW polttomoottorigeneraattori yleistynee.
  14. 14. Uusi asennusstandardi SFS 6000:2017  Julkisissa pikalatausasemissa oltava vähintään Combo-pistoke (saa olla lisäksi CHAdeMOkin).  Ulos sijoitettujen latausasemien oltava ilkivallankestäviä. Kotelointiluokka IP44, sisällä IP41.  Lataustavan 2 sähköajoneuvojen latausasemat on varustettava laitteilla liitäntäkaapelin suojalaitekotelon kiinnittämistä varten.
  15. 15. Uusi asennusstandardi SFS 6000:2017  Julkisessa AC-latausasemassa oltava ainakin Type 2 –pistorasia tai pistoke.  Latauspisteen sijaittava vähintään 10 m päässä räjähdysvaaralliseksi luokiteltavasta tilasta.  Latausasemalle päästävä helposti riippumatta ajoneuvon latausvastakkeen sijainnista.
  16. 16. Uusi asennusstandardi SFS 6000:2017  Latausasemat on rakennettava siten, että latauskaapelin yli ei ajeta eikä sitä puristeta muuten.  Vanhat vaatimukset vikavirtasuojauksen osalta voimassa: vähintään A-tyypin vikavirtasuojaus, minkä lisäksi on suojauduttava tasasähkövikavirroilta (6 mA).

×