Sortokaudet
Kpl 29 - 30

I
Venäjän keisarit autonomian aikana
1809 - 1917

Aleksanteri I (1801 – 1825)

Nikolai I (1825 – 1855)

Aleksanteri II (1855 – 1881)

Aleksanteri II:n salamurha 13.3.1881
• Murhaaja oli liettualainen Ignats
Griniwicki, joka heitti pommin
Katariinankanavan sillalla Aleksanteri II:n
vaunuja kohti.
• Keisari kuoli saamiinsa vammoihin
Talvipalatsissa neljä tuntia myöhemmin.
• Aleksanteri II:n viimeiset sanat:
”Viekää minut kotiini kuolemaan ”.
• Griniwicki kuului terroristijärjestö
Narodnaja voljaan (= Kansan tahto). Verikirkko
• Järjestö oli tehnyt tätä ennen jo
seitsemän epäonnistunutta
murhayritystä keisaria vastaan.
• Murhapaikalle pystytettiin
myöhemmin Verikirkkona tunnettu
Kristuksen ylösnousemisen katedraali. Ignats Grinewicki
kuoli räjähdyksessä.

Aleksanteri III (1881 – 1894)
• Aleksanteri III meni
naimisiin Tanskan
kuninkaan
tyttären, prinsessa
Dagmarin kanssa.
• Dagmar otti Venäjällä
käyttöön nimen Maria
Fjodorovna.
• Suomessa Dagmar oli
todella rakastettu.

Nikolai II (1894 – 1917)
Nikolai Romanovin
lapset:
Olga s. 1895
Tatjana s. 1897
Maria s. 1899
Anastasia s. 1901
Aleksei s. 1904

Kruunajaiset 1894
” Tietäköön jokainen, että
tulen säilyttämään
itsevaltiuden periaatteet
yhtä lujina ja
järkähtämättöminä kuin
unohtumaton isävainajani. ”

Suomi kehittyi autonomian aikana
• Suomen hallinto kehittyi:
– Omat valtiopäivät, tulliraja Venäjän kanssa, oma
postilaitos, oma armeija, suomalainen virkamiehistö
• Suomen talous kehittyi:
– Teollistuminen alkoi, oma raha, liikenneyhteyksiä
rakennettiin (rautatiet, kanavat)
• Suomalainen kulttuuri kehittyi :
– Omat kielet, kieliasetus, kansakoulut…

Suomalaiset olivat
tyytyväisiä Venäjän
valtaan ja uskollisia
keisarille.

II
Ensimmäinen sortokausi
1899 - 1905

Täydennä lauseet (s. 168 – 169)
Suomen venäläistämisaikaa kutsutaan
______________. Suomen venäläistämisen aloitti
kenraalikuvernööri ______________________ .
Hän halusi liittää ________________ osaksi
Venäjän armeijaa.
Helmikuussa 1899 julkaistiin _________________ ,
jonka mukaan Venäjällä voitiin säätää _________
___________ ______ . Suomalaiset järkyttyivät ja
päättivät kerätä __________________ keisarille
vietäväksi. Keisari ei kuitenkaan _____________
____________ _____________.

Taustoja
• Venäläisen
kiihkonationalismin nousu
Vuonna 1896 Nikolai II
• Maailmanpolitiikan määräsi valko-sini-
punaisen lipun Venäjän
kiristyminen ainoaksi viralliseksi
valtiolipuksi.
 Saksasta suurvalta
Siihen asti sekaannusta oli
 Kilpavarustelu aiheuttanut mm.
keisariperheen
 Sodan uhka kasvoi (Romanovien) oma lippu.

Suomi Pietari
? ?
1?
? Saksa yhdistyi
yhdeksi valtioksi
vuonna 1871

Suomen kenraalikuvernööri
Nikolai Bobrikov
” Ainoassakaan virassa en ole
tavannut venäläistä miestä. ”
” Kaikki osoitti, ettei Suomella ollut
mitään yhteistä valtakunnan
kanssa, ja minusta tuntui kuin
matkustaisin ulkomailla. Ja
kuitenkin alue muodostaa
valtakunnan pääkaupungin
lähimmän ja strategisesti erittäin
tärkeän rajamaan. ”

Bobrikovin päätelmä:
• Suomi on liian erilainen kuin
muu Venäjä.
• Suomi on siis turvallisuusriski.
• Jos Suomi venäläistetään,
Suomesta tulee luotettavampi.

”Keisari antaa, keisari ottaa”
Se, mikä oli Nikolai II:n mielestä
valtakunnan
yhtenäistämistä, tuntui
suomalaisista
epäoikeudenmukaiselta
sorrolta.

Tehtäviä:
Lue kpl 29 ja vastaa:
1) Millä eri tavoin Suomea pyrittiin venäläistämään?
2) Millä eri tavoilla suomalaiset vastustivat
venäläistämistä?
3) Millä eri tavoilla suomalaiset suhtautuivat
venäläistämistoimiin?

1) Venäläistämistoimia

Sortokausi alkaa
• Helmikuun manifesti 1899
• Manifesti = keisarillinen
julistus
• Koko valtakuntaa koskevat
lait säädetään Venäjällä.
Suomen valtiopäivät
saavat vain antaa
kommentteja.

Keskeisiä venäläistämistoimia 1/3
1899
• Helmikuun manifesti
1900
• Venäjän kieltä täytyi puhua virastoissa. Venäjän kieli pakolliseksi
oppiaineeksi kouluihin.
• Suomen postimerkit poistettiin käytöstä ja postin kieleksi venäjä.
Suomen
ensimmäinen
postimerkki
vuodelta 1856.

Keskeisiä venäläistämistoimia 2/3
1901
• Sortoa vastustaneita vangittiin ja karkotettiin maasta.
• Suomen armeija lakkautettiin.
Uudenmaan
tarkk'ampujapataljoona
viimeisessä
katselmuksessa
paraatikentällä vuonna
1902.
Vasemmalla kasarmin
Maurinkadun puoleinen
rakennus, oikealla
Pohjoisrannassa
pataljoonan
huoltorakennuksia.

Keskeisiä venäläistämistoimia 3/3
1903
• Bobrikoville diktaattorin
oikeudet.
• Sanomalehtiä lakkautettiin.
Sananvapauteen rajoituksia.
• Sortoa vastustaneita
vangittiin ja karkotettiin
maasta.
• Tottelemattomia
virkamiehiä erotettiin.
• Venäjänkieliset katukyltit.

2) Suomalaisten vastarintaa

Suuri adressi 1899
• Kansalaisadressi, jonka
tarkoitus oli vedota
keisariin , jotta hän
peruuttaisi Helmikuun
manifestin.
• 522 931 allekirjoitusta
• Kerättiin 11 päivän aikana.
• Lukumäärä oli suuri, sillä
tuolloin Suomen väkiluku
oli noin 2.5 miljoonaa ja
sen aikaisilla kulkuvälineillä
ihmisten tavoittaminen
harvaan asutussa maassa
oli hankalaa ja hidasta.

Suuri lähetystö
Lähetystöön
kuului 500
jäsentä, jotka oli
valittu ympäri
Suomea.
Jäseniä oli
kaikista 8
läänistä
eri säätyjä
edustavaa
arvostettua ja
ansioitunutta
väkeä.

Aleksanteri II:n patsaan kukittaminen
Suomalaiset alkoivat
mielenosoituksena tuoda kukkia
Helsingin senaatintorilla seisovan
Aleksanteri II:n patsaan juurelle.

Mielenosoitukset ja tottelemattomuus
Mielenosoitus Pietarsaaressa

Kutsuntalakot
• Suomen armeijan
lakkauttamisen jälkeen,
suomalaiset nuoret miehet
yritettiin kutsua Venäjän
armeijaan.
• Suomalaiset miehet
kuitenkin kieltäytyivät
kutsunnoista.
• Esim. Helsingissä v. 1902 oli
870 asevelvollista, ja heistä
vain 57 ilmoittautui Venäjän
armeijaan.
• Useissa Pohjanmaan
kunnissa ei kukaan saapunut
paikalle.
• Helsingissä v.1902 kutsunnat
aiheuttivat mellakan.

Surumerkit, postikortit

Pilakuvat, pilkkarunot ja -laulut
• Erilaiset pilkka ja
häväistyskuvat ja –runot
levisivät ympäri Suomea.
• Erityisesti yliopisto-
opiskelijat lauloivat
keskenään pilkkalauluja
Bobrikovista.
• Venäläistämistoimet
henkilöityivät Bobrikoviin.

Bobrikovin murha 1904
Eugen Schauman
(1875 – 1904)
Sankari vai
terroristi?
” On hirveää ottaa toinen ihminen hengiltä. Omalla elämälläni olen minä sovittava rikokseni.
Tehtyäni tämän päätöksen olen minä saanut rauhan; tyynenä ja iloisena menen nyt kuolemaan.”

Taiteen keinoin: Isto
• Isto maalasi taulun v.
1899 Berliinissä.
• Helsingissä taulu oli esillä
eräässä huvilassa
Kaivopuistossa.
• Santarmit tekivät huvilaan
ratsian, mutta Isto
onnistui pakenemaan
taulun kanssa.
• Hyökkäys levisi
painokuvina kaikkialle
Suomeen.
Eetu Isto: Hyökkäys (1899)

Taiteen keinoin: Gallen-Kallela
Akseli Gallen-Kallela:
Sammon puolustus
Gallen-Kallela:
Ilmarinen kyntää
kyisen pellon

Taiteen keinoin: Sibelius
JEAN SIBELIUS: FINLANDIA (1899)
- Finlandia kuvaa sortokautta.
- Sibelius ei säveltänyt Finlandiaa
laulettavaksi.
http://www.youtube.com/watch?v=yJWNLIQhYH0

3) Sortotoimien vastustaminen
Myöntyväisyyslinja Passiivinen vastarinta
- Vanhasuomalaiset - Tuli kieltäytyä niistä, jotka
- ei ”ärsytetä” Venäjää loukkasivat Suomen perustuslakia
- Tietyistä oikeuksista voidaan - väkivaltaa vastaan
luopua väliaikaisesti - esim. virkamiehet, asevelv.
-> saadaan myöhemmin takaisin (= perustuslailliset)
Venäläistämistoimet
(sortotoimet)
Aktiivinen vastarinta Muut keinot
- väkivalta ratkaisu -rauhanomaiset keinot
- aseiden ym. salakuljetus -kulttuuri
- terroritekojen suunnittelu -> taide, musiikki, kirjallisuus
-”surumerkki”

Pietarin verisunnuntai tammikuussa 1905
Venäjän ongelmia:
• Keisarin itsevaltius
• Eriarvoisuus
• Kansan köyhyys
• Venäjän ja Japanin
sodan tappio
Verisunnuntai:
• Pappi Gabonin johtama mielenosoitus
• Sotilaat ampuivat aseettomia mielenosoittajia
• Satoja mielenosoittajia kuoli: verilöyly!
• Seurauksena yleislakko Venäjällä

Pietarin verisunnuntai tammikuussa 1905

Suurlakko 1905
• Venäjän yleislakko
Helsinki
levisi myös Suomeen.
• Suomessa ei
väkivaltaisuuksia.
• Suomessa tavoiteltiin
sortotoimien
lopettamista.
• Työväestö ajoi oman
asemansa
parantamista.

Suurlakko 1905
Tampere

Marraskuun manifesti 1905
päätti sortokauden
• Venäläistämistoimet lopetettiin.
• Sääty-yhteiskunta lakkautettiin.
• Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus
– Yleinen = jokainen yli 24 v. sai äänestää
– Yhtäläinen = jokaisella yksi, samanarvoinen
ääni
• Naisille äänioikeus ja oikeus osallistua
vaaleihin ehdokkaana.
• Suomi sai eduskunnan.

Eduskuntauudistus 1906
Ennen vuotta 1906: Vuoden 1906 jälkeen:
Säätyvaltiopäivät Eduskunta
• Neljän säädyn edustajat • Koko kansan edustajat.
• Äänioikeus 24-vuotiailla • 200 kansanedustajaa.
miehillä, joilla tietty • Äänioikeus 24-vuotiailla.
määrä varallisuutta. • Suomi on jaettu
• Äänestettiin oman säädyn vaalipiireihin, ja vain
ehdokasta oman vaalipiirin
• n. 10 %:a väestöstä. ehdokasta saa äänestää.
• Vaalit aluksi viiden, sitten • 100 %:a väestöstä.
kolmen vuoden välein. • Vaalit neljän vuoden
välein.

Eduskuntavaalit 1907
Maailman ensimmäiset
naiskansanedustajat

Tehtävä
PARITYÖ: Suomen suurlakko 1905
Tehkää sanomalehtiartikkeli ja lööppi
suurlakosta ja suurlakon päättymisestä.

Eduskunta kokoontui vapaapalokunnan
talon juhlasalissa Helsingissä

Äänioikeusikäraja
Eduskuntatalo on rakennettu v. 1931
Äänioikeusikärajaa on
muutettu kolme kertaa:
– V. 1906 ikäraja oli 24 v.
– V. 1944 ikäraja oli 21 v.
– V. 1969 ikäraja oli 20 v.
– V. 1972 ikäraja oli 18 v.

III
Toinen sortokausi
1908 - 1917

Venäläistäminen alkaa uudestaan
1908
– Suomen autonomiaa alettiin taas rajoittaa.
1910
– Koko valtakuntaa koskevat lait alettiin säätää
Venäjällä. Suomen eduskunta sai vain antaa
lausuntoja.
1912
– Venäläisille pääsy suomalaisiin virkoihin ja samat
kansalaisoikeudet.
1914
– Täydellinen venäläistämisohjelma.

Nyt suomalaiset
olivat yhtenäisiä:
itsenäistyminen on
ainoa vaihtoehto.

Tukholman olympiakisat 1912
• Ruotsalaiset tukivat Suomea.
• Suomi sai esiintyä kisoissa
omana joukkueena !

Hannes Kolehmainen
• ”Hymyilevä Hannes”
• Voitti Tukholmassa:
– Kultaa 5000 m / ME
– Kultaa 10 000 m / ME
– Kultaa maastojuoksu / ME
– Hopeaa maastojuoksun
joukkuekisa
• Ikimuistoisin kisa 5000 m.
– ME parani yli puoli min.
– Loppukiritaistelu
ranskalaisen Jean Bouin’n
kanssa.

Ensimmäinen maailmansota syttyy
1914
• Keskusvallat:
– Saksa, Itävalta-Unkari, Turkki
• Ympärysvallat:
– Iso-Britannia, Ranska, Venäjä
• Suomeenkin julistettiin
sotatila.
• Suomeen sijoitettiin paljon
venäläistä sotaväkeä
• v. 1917 Suomessa oli n. 100000
venäläistä sotilasta.

Jääkärit
• Osa suomalaisista oli
valmiita itsenäistämään
Suomen vaikka asein.
• Saksa halusi aiheuttaa
hajaannusta
vihollismaassa.
• Lupasi kouluttaa
suomalaisia miehiä
omassa armeijassaan.
• Saksaan lähteneitä miehiä
kutsuttiin jääkäreiksi.
• Monet olivat ylioppilaita.

Maanpettureita vai sankareita?
• Saksaan mentiin salaa
Ruotsin kautta.
• Suomessa toimi salainen
värväys- ja etappiverkosto.
• Kiinnijääneet vangittiin ja
laitettiin Spalernajan
vankilaan.
• Koulutus
Lockstedtissa, rintamapalv
elus Latviassa.
• Palasivat Suomeen vasta
itsenäistymisen jälkeen v.
1918.

Jääkärimarssi
(1917, Sävellys: Jean Sibelius, sanat: Jääkäri Heikki Nurmio)
1. Syvä iskumme on, viha voittamaton, 3. Häme, Karjala, Vienan rannat ja maa,
meil' armoa ei kotimaata. yks' suuri on Suomen valta.
Koko onnemme kalpamme kärjessä on, Sen aatetta ei väkivoimat saa
ei rintamme heltyä saata. pois Pohjolan taivaan alta.
Sotahuutomme hurmaten maalle soi, Sen leijonalippua jääkärien
mi katkovi kahleitansa. käsivarret jäntevät kantaa,
Ei ennen uhmamme uupua voi, yli pauhun kenttien hurmeisten
kuin vapaa on Suomen kansa. päin nousevan Suomen rantaa.
Ei ennen uhmamme uupua voi, yli pauhun kenttien hurmeisten
kuin vapaa on Suomen kansa. päin nousevan Suomen rantaa.
2. Kun painuvi päät muun kansan, maan, http://www.youtube.com/watch?v=hURmOm
me jääkärit uskoimme yhä. TrNYA
Oli rinnassa yö, tuhat tuskaa,
vaan yks' aatos ylpeä, pyhä:
Me nousemme kostona Kullervon,
soma on sodan kohtalot koittaa.
Satu uusi nyt Suomesta syntyvä on,
se kasvaa, se ryntää, se voittaa.
Satu uusi nyt Suomesta syntyvä on,
se kasvaa, se ryntää, se voittaa.