2. Mitä on enterprisesocialSuomessa?
•Tähän kysymykseen ei löytynyt vastausta -päätimme selvittää asiaa!
•Mitä on enterprisesocialSuomessa?
•Tuottavatko sosiaaliset työkalut oikeita hyötyjä suomalaisorganisaatioissa?
•Kysely auki juhannuksesta syyskuun alkuun
•63 vastaajaa
•Organisaatioiden koko alle 50:stä yli 1000:een
•Lukuisia toimialoja, teollisuudesta rakentamiseen IT-alaan
4. Vain alle 8 % ei usko enterprisesocialiin
•Vastaajista 85 % käyttää enterprisesocial-työkaluja
•Käyttöönottoa suunnittelee lähiaikoina 38 % ja pidemmällä aikavälillä 30 %
•Vain vajaa 8 % ei koskaan usko ottavansa yhteisöllisiä työkaluja käyttöön
Kyllä85 %
Ei15 %
38 %
31 %
23 %
8 %
Kyllä, lähiaikoina (alle6 kk)
Kyllä, pidemmälläaikavälillä (yli 6 kk)
Emme juuri nyt
Emme uskoottavamme käyttöönyhteisöllisiä työkaluja
”Enterprise socialon jo joko tullut tai tulossa suomalaisyrityksiin. Tätä ilmiötä ei siis kannata ohittaa organisaatioiden viestinnästä ja kilpailukyvystä puhuttaessa.”
Hanna Harjula
5. 51,92%
3,85%
19,23%
0,00%
5,77%
7,69%
7,69%
0,00%
1,92%
0,00%
0,00%
1,92%
17,31%
Yammer
Salesforce Chatter
SharePoint Newsfeed
IBM Connections
Google+ (sisäisessä käytössä)
Facebook-ryhmä (sisäisessä käytössä)
Confluence
Jive
Flowdock
Neudesic Pulse
Socialcast
Tibco
Joku muu, mikä?
Microsoftinteknologiatvahvoilla
•Ylivoimaisesti suosituin yhteisötyökalu on Yammer(51 %), toisenaSharePointinnewsfeed (19 %)
•Osalla käytössä useita työkaluja
•Kukaan ei kertonut käyttävänsä IBM Connectionsia, Jiveä, NeudesicPulseatai Socialcastia
”Yhteisötyökalun määritelmä ei ole yksiselitteinen. Avoimissa vastauksissa mainittiin monesti mm. Skype.” Perttu Marttila
6. Yhteisötyökaluja käytetty yllättävän pitkään
•Vastaajista enemmistö oli käyttänyt enterprisesocial-työkalua vuodesta kahteen
•Kyselyyn vastasi yllättävän suuri joukko yli kolme vuotta käyttäneitä (25%) sisäisen somenkonkareita
”Kokemuksemme mukaan harva yritys on käyttänyt sosiaalisia työkaluja yli 3 vuotta. Vastaajajoukossa korostuvat ns. earlyadopterit.” Jari Pullinen
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
40%
Alle 6 kk
6 kk-1v
1v-2v
2v-3v
Yli 3 v
7. Käyttäjät eivät kuitenkaan ole kovin aktiivisia
•Pitkistä käyttöajoista huolimatta vastaajaorganisaatioissa käyttäjät eivät ole kovin aktiivisia
•Lähes puolet (48 %) kertoo, että olemassa olevaa työkalua käyttää maksimissaan neljännes henkilöstöstä
•Toisaalta yli 90 % käyttöasteista raportoi 23 %
”Yleisin syy heikolle käyttöprosentille on se, ettei yhteisötyökalulle ole suunniteltu ja määritelty selkeää käyttötarkoitusta ja roolia, eikä sen lanseeraukseen panosteta.” Heidi Selkäinaho
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
40%
45%
Ei juurikukaan
10-25 %
26-50%
51-75%
76-90 %
Yli 90 %
8. Kuka omistaa yhteisöllisyyden?
•Yhteisölliset työkalut yleisimmin viestinnän tai IT:n vastuulla.
•Avoimissa vastauksissa korostui viestinnän ja IT:n yhteistyö. Moni kertoi myös, että selvää omistajuutta ei ole.
•Liiketoimintajohto on ohjaksissa noin viidenneksellä.
34 %
31 %
1 %
21 %
13 %
Viestintä
IT
HR
Liiketoimintajohto
Joku muu, kuka?
”Ehkä hieman yllättäen yhteisötyökalut tuntuvat olevan todella harvoin HR:nvastuulla ‒ tässä kyselyssä 2 % nimesi henkilöstöosaston.” Hanna Harjula
10. Tärkeimmät käyttötarkoitukset yhteisöllisille työkaluille? Valitse 3 tärkeintä
0%
20%
40%
60%
80%
100%
120%
Muut, mitkä?
Kollegoiden kiittäminen hyvästä työstä
Keskustelu ja tiedon jakaminen yhteistyökumppaneidenja asiakkaiden kanssa
Ei-työhön liittyvä keskustelu kollegoiden kanssa (esim. harrastekerhot)
Toimialatiedon jakaminen
Oikean yhteyshenkilön löytäminen organisaation sisältä
Uusien ideoiden esittäminen
Vastauksen saaminen työhön liittyviin kysymyksiin
Keskustelu ja tiedon jakaminen organisaation sisällä
12. ”Tiedonkulku tehostuu, avoimuus kasvaa, vähemmän sähköpostia”
”Tieto kulkee 24/7, asiantuntijat löytävät toisensa ja kysymykset vastauksensa.”
”Vaikuttamista, tulosta, reagointinopeutta, parempiavastauksia.”
”Työhyvinvointia lisäävä, tieto löytyy ja jalostuu.”
13. Suurimmat käytön haasteet tai esteet? Valitse 3 merkittävintä
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
Emme koe tarvitsevamme enää uusia työkaluja
Emme usko yhteisöllisten työkalujen hyötyihinorganisaatiossamme
Tietoturvakysymykset
Ihmisten tietotekniset taidot eivät ole riittävät
Muut, mitkä?
Ei selvää omistajuutta organisaatiossa
Kulttuurimme ei tue yhteisöllisyyttä
Käyttöä ja käyttöönottoa ei ole suunniteltu riittävästi
Emme tiedä miten innostaa organisaatio mukaan
15. ”Sisäinen someon muutos yksi muiden joukossa ja ei ole prioriteetiltaan ollut korkealla. Ei dedikoituaresurssoituayhteisömanageria, joka veisi muutosta eteenpäin.”
”Saada käyttäjät ymmärtämään asian tärkeyden, monet ovat vielä tiedonvälityksessä sähköpostiaikakaudessa.”
”Pelätään omien mielipiteiden esittämistä, vaikka sille ei ole juurikaan syytä.”
”Ihmisten innostaminen, selkeiden toimintamallien ja käyttötarkoitusten määritteleminen ja kommunikointi.”
16. Arvioiväittämiäasteikolla5 (paras) ‒1 (heikoin)
Keskiarvo
Löydäntarvitsemaniasiantuntijanhelposti
3,7
Tunnen organisaationi ihmiset, palvelut tai tuotteet
3,9
Yhteistyö yksiköiden välillä sujuu hyvin
3,3
Organisaatiomme sisäinen viestintä on toimivaa
3,3
Saan työn tekemiseen tarvitsemani tiedon riittävän nopeasti
3,5
Organisaationi tukee yhteisöllisten työkalujen käyttöä
3,5
Organisaatiossani ymmärretään yhteisöllisten työkalujen arvo liiketoiminnalle
3,3
Organisaationi johto on aktiivinen yhteisöllisten työkalujen käytössä
3,2
Organisaatiossani kannustetaan kaikkia osallistumaan keskusteluun
3,4
Eri työkaluille (sähköposti, dokumenttienhallinta, yhteisöt jne.) on selkeät käyttötarkoitukset
2,9
Meilläarvostetaanavoimuutta
3,8
17. Käyttöaktiivisuus keskeistä
•Eri taustamuuttujia ja väittämiä vertailtaessa erityisesti yhteisötyökalun käyttöaktiivisuudella positiivinen merkitys positiivisiin arvioihin
‒Esimerkiksi käyttöajan pituudella ei vastaavaa merkitystä
•Organisaation koko ja lukuisilla paikkakunnilla toimiminen vaikeuttavat viestintää jonkin verran
‒Korrelaatio ei kuitenkaan yhtä vahva eikä yhtä suoraviivainen kuin käyttöaktiivisuudella
”Tulokset osoittavat, että yhteisöllisten työkalujen käyttöönottoon ja käyttöaktiivisuuden ylläpitämiseen todella kannattaa panostaa. Hyötyjä on tarjolla paljon, mutta niiden lunastamiseksi on tärkeää saada mukaan ns. kriittinen massa käyttäjiä.” Hanna Harjula
19. Käyttö lisääntyy vääjäämättä, mutta matka voi osin olla pitkä ja kivikkoinen
•Vain 2 vastaajaa ei uskonut sisäisen somenkäytön yleisesti lisääntyvän
•Yleinen tahtotila tuntui olevan yhteisöllisyyden laajempi hyödyntäminen omassa organisaatiossa.
”Avaintekijä sisäisen somenkäytön lisääntymiselle on se, että ihmiset konkreettisesti pääsevät näkemään yhteisöllisten työtapojen hyödyt omassa arjessaan.” Heidi Selkäinaho
”Toivottavasti työkalujen kokonaismäärä vähenee ja päästään enemmän käyttämään nimenomaan sosiaalisia / yhteisöllisiä työkaluja.”
20. Entäsne 8 %? Miksi yhteisötyökaluja ei haluta ottaa käyttöön näissä organisaatioissa?
•Tässäkin syy usein kulttuurinen: ”neuvostohenkisessä huushollissa” ei arvosteta yhteistyötä ja avoimuutta, eikä sen hyötyihin uskota
•Myös osaaminen, kiire ja vähäiset resurssit (henkilöt ja eurot) ongelmina
”Organisaatiomme ei tunnu olevan vakuuttunut sosiaalisista toiminnoista työn tekemisen välineenä tai tukena.”
”Ei aitoa yhteistyötä muutoinkaan niin ei sitä synny sähköisestikään vaikka tarvetta olisi.”
21. Yhteenveto: 5 tärkeintä löydöstä
1.Suurimmat hyödyt: avoimuus ja yhteistyö
2.Suurimmat esteet: kulttuuri ja innostaminen
3.Käyttöaktiivisuuden rooli onnistumisessamerkittävä
4.Sisäisen somenhyödyt aletaan ymmärtää myös liiketoiminnankannalta -ei vain viestintäosaston intoilua
5.Suurin kysymys ei enää ole ”Miksi ihmeessä meille yhteisötyökalu?” vaan ”Miten ihmeessä onnistumme?”
22. ”Entistä enemmän avoimuutta, tiedonjakoa ja monipuolisempaa käyttöä, innovatiivisuuden lisääntymistä ja kilpailukyvyn tehostamista entisestään”
23. Seuraa meitä!
Blogi: tietotyomaa.meteoriitti.com
Twitter: @meteoriitti
Facebook: www.facebook.com/meteoriitti
LinkedIn: www.linkedin.com/company/sininen-meteoriitti-oy/
Instagram: @bluemeteorite
Slideshare: www.slideshare.net/meteoriitti
Lisätietoja yrityksestä ja palveluistamme: www.meteoriitti.com