2. Yleistä
▪ MMM:n hallinnonalan ohjausmenettelyyn ja yhteistyöhön
yleensäkin ollaan varsin tyytyväisiä
▪ Vuorovaikutus on ollut järjestelmällistä ja korona-aikana sitä
edelleen tiivistettiin
- erityisesti yhteisiä tilannekuva -infoja on pidetty tärkeinä
▪ Yhteistyö on luontevaa ja myös hyvin ratkaisukeskeistä
▪ Keskusteluissa esiin nousseet avaukset ja palaute otetaan
hyvin huomioon jatkovalmisteluissa yms.
▪ Ruokaviraston liikkeellelähtö on ollut sujuvaa
KASELY/Jyrki Pitkänen
3. Covid-19
▪ Perustehtävien hoitamissa onnistuttiin erittäin hyvin
koronapandemian aiheuttamasta toimintaympäristön
mullistuksesta huolimatta.
▪ Oman toiminnan kehittäminen monin tavoin (etätyö,
kokouskäytännöt, webinaarit, ym., ym.)
▪ Uusina tehtävinä mm. MMM:n väliaikaiset koronatuet
▪ Maaseutuyksiköiden asiantuntijat osallistuivat merkittävällä
panoksella myös TEM:ön koronatukien käsittelyyn. Samalla
opittiin uutta ja toivottua työkiertoa voitiin toteuttaa!
▪ Varautumiseen liittyvät kysymykset ovat nousseet laajemminkin
vahvasti esille. Korona-ajan toiminta ja tehostettu suunnittelu ovat
kehittäneet sekä ELY-keskusten kuin myös laajemmin
hallinnonalan ja toimialan valmiuksia erilaisten uhkien
kohtaamiseen.
KASELY/Jyrki Pitkänen
4. Maaseutuohjelma etenee hyvin
KASELY/Jyrki Pitkänen
▪ Alueelliset suunnitelmat toteutumassa hyvin
▪ Ohjelmakauden määrärahat on saatu sidottua tehokkaasti
▪ Yritystukien kysyntä parantunut monella alueella kuluvana vuonna
koronatilanteesta huolimatta
▪ Koronan johdosta moni yritys on joutunut muuttamaan/
kehittämään toimintaansa. Samalla on syntynyt uusia liikeideoita
ja/tai kokonaan uusia tuotteita.
▪ Korona-aikana alkutuotannon sekä maaseudun tarjoamien
mahdollisuuksien (esim. monipaikkaisuus, kotimaan matkailu,
luontomatkailu, ym.) arvostus on noussut
5. Ohjelmakauden arviointia
KASELY/Jyrki Pitkänen
▪ Tulosten ja vaikutusten kokoaminen sekä vaikuttavuuden
analysointi
▪ Ulkoinen arviointi tehty useimmilla alueilla
– missä onnistuttu, missä parannettavaa, mitä tuloksia on
saatu aikaan, hyvät käytännöt ja toimintatavat
– ylialueelliset arvioinnit >< benchmarking
– Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelma
(ESA, KAS, KES, PSA, PKA)
– Maaseutuluotain -tutkimus (mm. PKA, KAS, UUD, HÄM,
ym.)
▪ Tulokset ja kokemukset siirretään tukemaan uuden kauden
valmistelua
8. Rakennetuet
▪ Riittävä aloitustuki- ja investointirahoitus on tärkeä kilpailukyvyn
ja uusiutuvuuden turvaamiseksi
▪ Maatilainvestointien kysyntä on jatkunut vilkkaana
▪ Alueellinen vaihtelu on edelleen suurta, pääosa
investoinneista läntiseen ja pohjoiseen Suomeen
▪ Parempi ennakoitavuus rahoituksessa on toivottavaa
▪ Nykyinen tilanne on tuonut epävarmuutta investointeja
suunnitteleville tiloille, heikentänyt asiakaspalvelun tasoa sekä
pidentänyt käsittelyaikoja
Jyrki Pitkänen KASELY
9. Valvonnoista
▪ Laitevalintojen ja -hankintojen yhtenäistäminen
▪ Tarvittaisiin selkeä ”laitestrategia”, selkeä suositus
käytettävistä mittauslaitteista ja ohjelmistoista
▪ Valvonnan kausityövoimalla on edelleen ratkaiseva merkitys
▪ Olisi toivottavaa, että jatkossa kaikki mahdollinen tarkastettaisiin
valvontakauden ulkopuolella. Tämä tasaisi resurssien tarvetta
vuoden aikana.
▪ Komission tai muut lisätarkastukset vs. resurssit
▪ Luomutuotannon laajentuessa nykyisillä luomuvalvonnan
menettelytavoilla ja työkaluilla toimiminen käy kovin
haasteelliseksi
KASELY/Jyrki Pitkänen
10. Katseet kohti uutta ohjelmakautta
KASELY/Jyrki Pitkänen
▪ CAP27 alueellisen kehittämissuunnitelman valmistelu
– Alkuvuoden suunnitelmat menivät uusiksi koronan vuoksi
(esim. Älykkäät maaseudut –kiertue)
– Syksyllä uusi aloitus, käytössä webinaarit yms.
– Sidosryhmiä osallistava
– Yhteensovitus alueellisten ja paikallisten strategioiden ja
ohjelmien kanssa ml. rakennerahasto-ohjelmat
▪ Siirtymävuosien menettelyt
– Ensi vuoden alueellisiin määrärahoihin, aikatauluihin ym.
toivotaan ratkaisuja nopealla aikataululla
▪Käytettävissä oleva rahoitus maatalouden ja maaseudun
kehittämiseen
▪Elpymisvarojen käyttö
11. Strategisia pohdintoja 1/2
KASELY/Jyrki Pitkänen
▪ Huoli maatalouden kannattavuuden kehityksestä.
▪ Tukijärjestelmillä on tavoiteltu tuotannon säilyttämisestä kaikilla
alueilla. Onko tapahtunut kehitys ollut tämän tavoitteen mukaista?
– Kotieläintuotanto vähentynyt Etelä-Suomessa jo pitkään ja
keskittynyt muualle Suomeen
▪ Tulisi myös pohtia, onko tapahtunut tuotannon keskittyminen
kestävää nykyisten painotusten (ilmastonmuutoksen torjunta,
kiertotalous, ym.) näkökulmista
14. Strategisia pohdintoja 2/2
KASELY/Jyrki Pitkänen
▪ ”Suomi on EU:n maaseutumaisin maa” - MMM painottaa
strategiassaan harvaan asuttua maaseutua ja ydinmaaseutua.
Lähtökohta on oikea, mutta kuinka paljon sitä painotetaan, onkin
toinen kysymys.
▪ Kaupunki – maaseutu -luokitus vaikuttaa kaupunkien lähellä
kummalliselta – se ei ota huomioon todellisia toimintaedellytyksiä
▪ Etelä-Suomessa maaseutu on suurelta osin kaupungin läheistä
maaseutua. Myös kaupungin kehysalueilla on erittäin paljon
maatiloja sekä muuta maaseudun toimintaa.
▪ Myös kaupunkien läheisen maaseudun asema on murroksessa
▪ Luokitusta ei ole mahdollista muuttaa, mutta mikä painoarvo
luokitukselle voidaan antaa?
▪ Asia koskettaa todennäköisesti lähes kaikkia alueita. Etelässä
sen merkitys on kuitenkin kaikkein suurin.
17. Resurssinäkymät 1/2
KASELY/Jyrki Pitkänen
▪ Toimintamenojen osalta vuosi 2020 ~ ok, tulevat vuodet osin
epävarmoja
▪ Tukivalvontojen onnistuminen nojaa pitkälti määräaikaisiin
tarkastajiin
– Lisämääräraha tulisi varmistaa myös tuleville vuosille
▪ Monessa maaseutuyksikössä paljon eläköityviä
– Korvausrekrytointien onnistuminen, osaamisen ylläpito
▪ Tulevan CAP27 -ohjelmakauden resurssitarpeet
▪ ELY-keskusten yhteistyön lisääminen erityistehtävissä (esim.
rakentamisen asiantuntija, kasvintarkastajien sijaisuudet)
18. Resurssinäkymät 2/2
KASELY/Jyrki Pitkänen
▪ Vuoden aikana on ollut isoja muutoksia, paljon tehtäviä ja
uusia tukimuotoja - henkilöstö on joustanut
▪ Myös tulevat vuodet ovat haasteellisia: ohjelmakauden
päättäminen, siirtymävuosien käytännöt, elpymisvarojen
käyttö, uuden ohjelmakauden valmistelu ja käynnistäminen
▪ Koronan vaikutus henkilöstön henkiseen hyvinvointiin
Henkilöstön jaksamisesta on pidettävä huolta