Kalatuslakipäivät 27.-28.11.2019 Sanna Koljonen, maa- ja metsätalousministeriö Menettämisseuraamus käytönnössä

1. Menettämisseuraamus
käytännössä
Kalastuslakipäivät, Helsinki 28.11.2019
Sanna Koljonen
Maa- ja metsätalousministeriö
Luonnonvaraosasto/OIKY

2. Kalastuslaki 119 §
Menettämisseuraamus
Se, joka on syyllistynyt tämän lain 118 §:n 1 momentin 1–3, 5 tai 6
kohdassa taikka rikoslain 48 a luvun 2 §:n 1 momentin 1 tai 2
kohdassa tarkoitettuun muuhun tekoon kuin tämän lain 59 tai 60 §:n
nojalla tehdyn kalastuskiellon tai –rajoituksen rikkomiseen, ja ottanut
saaliiksi lohen, järvilohen, ankeriaan, nahkiaisen, taimenen,
harjuksen, nieriän, jokiravun tai mereen laskevassa joessa tai purossa
olevan siian, on tuomittava menettämään valtiolle arvo, joka sillä
lajinsa edustajana on. Menettämisseuraamuksista säädetään lisäksi
rikoslain 10 luvussa.
Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään mainittujen
lajien määritetyistä yksiköistä ja niille vahvistettavista arvoista.
2

3. MMM asetus uhanalaisten ja
taantuneiden kalojen arvoista 614/2019
1) itämeren lohi meressä ja sisävesissä 3 470 euroa;
2) rasvaeväleikattu itämeren lohi meressä ja sisävesissä 170 euroa;
3) jäämeren lohi sisävesissä 3 480 euroa;
4) järvilohi liitteiden 1 ja 2 karttoihin merkityissä Vuoksen ja Hiitolanjoen
vesistöissä 7 510 euroa;
5) rasvaeväleikattu järvilohi liitteiden 1 ja 2 karttoihin merkityissä Vuoksen ja
Hiitolanjoen vesistöissä 1 750 euroa;
6) järvilohi muualla kuin liitteiden 1 ja 2 karttoihin merkityissä Vuoksen ja
Hiitolanjoen vesistöissä 280 euroa;
7) ankerias 3 510 euroa;
8) nahkiainen 100 euroa;
9) taimen meressä ja mereen laskevassa joessa 3 260 euroa;
10) rasvaeväleikattu taimen meressä ja mereen laskevassa joessa 390 euroa;
11) taimen sisävesissä leveyspiirin 67 astetta pohjoista leveyttä eteläpuolella
2 440 euroa;
12) rasvaeväleikattu taimen sisävesissä leveyspiirin 67 astetta pohjoista leveyttä
eteläpuolella 260 euroa;
13) taimen sisävesissä leveyspiirin 67 astetta pohjoista leveyttä pohjoispuolella
410 euroa;
14) rasvaeväleikattu taimen sisävesissä leveyspiirin 67 astetta pohjoista leveyttä
pohjoispuolella 80 euroa;
15) taimen purossa ja lammessa, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä
230 euroa;
16) harjus meressä 1 360 euroa;
17) harjus sisävesissä leveyspiirin 67 astetta pohjoista leveyttä eteläpuolella 300
euroa;
18) harjus sisävesissä leveyspiirin 67 astetta pohjoista leveyttä pohjoispuolella
100 euroa;
19) nieriä Kuolimossa ja Saimaassa Puumalansalmen ja Vuoksenniskan välisellä
liitteen 3 karttaan merkityllä alueella 5 100 euroa;
20) nieriä liitteen 3 karttaan merkityssä muualla Vuoksen vesistössä kuin 19
kohdassa tarkoitetulla alueella 960 euroa;
21) nieriä Inarijärvessä 240 euroa;
22) jokirapu 50 euroa;
23) siika mereen laskevassa joessa tai purossa 460 euroa. 3

4. Menettämisseuraamus & suojeluarvot
• Voimassa olevaa lainsäädäntöä
toukokuusta 2019 lähtien.
• Luke julkaisi syksyllä raportin
Talouskalojen arvojen määrittäminen
ja ehdotus laittomasti pyydettyjen
kalojen korvausarvoiksi.
• Raportissa on laskettu suojeluarvot
yhteensä 61 kalalajille tai ekologiselle
muodolle.
• Raportissa ehdotetut suojeluarvot
otettiin MMM:n asetukseen
sellaisenaan niille lajeille, joita
menettämisseuraamus koskee.
4

5. Ennen menettämisseuraamusta: järvilohen
ja –taimenen laiton kalastus Lieksassa
Tekoajankohta 2016-2018, Pohjois-Karjalan KäO / tuomio annettu 12.6.2019
• Syyttäjän rangaistusvaatimus: X on tahallaan kalastanut huomattavassa
laajuudessa vastoin kalastuslain ja sen nojalla annettua kalojen rauhoitusta,
pyyntikieltoa ja kalojen alamittaa koskevia säännöksiä pyydystämällä ja
laiminlyömällä jättää välittömästi pyynnin jälkeen laskematta takaisin veteen
Vuoksen vesistöön kuuluvasta Pielisestä rauhoitettuja rasvaevällisiä taimenia ja
järvilohia yhteensä 15 kappaletta, joista osa on ollut myös alamittaisia sekä
selvästi alamittaisia rasvaevättömiä taimenia ja järvilohia yhteensä 8 kappaletta.
X on myös pyydystänyt Pielisestä kuusi rasvaevätöntä järvilohta rauhoitusaikana
6.6.2017 ja yhden järvilohen rauhoitusaikana 28.8.2017.
• Syyttäjän muut vaatimukset: X on tuomittava menettämään valtiolle rikoksen
tuottamana taloudellisena hyötynä hänen pyytämiensä rauhoitettujen kalojen
arvo 625 euroa. Koska hyödyn määrästä ei ole saatavissa selvitystä hyöty on
arvioitava siten, että pyydettyä kalaa on ollut arviolta 25 kg ja pyydetyn kalan
kilohintana on pidettävä 25 euroa/kg, mikä vastaisi lohifileen hintaa kaupassa.
5

6. Tuomion perustelut
• ”Syytteessä käytetty kalojen määrittely rauhoitetuksi tai alamittaiseksi on tehty X:n ottamien
valokuvien perusteella, joista on pääteltävä kalalaji ja kalan koko. Valokuvien perusteella ei
voida riittävällä varmuudella todeta, onko X pyytänyt rauhoitettuja tai alamittaisia kaloja
syytteessä kuvatun määrän, koska vain osa valokuvista ilmenevistä kaloista voidaan
varmuudella tunnistaa säädösten vastaisesti kalastetuksi. Vain osasta valokuvissa olevista
kaloista voidaan riittävällä varmuudella havaita rasvaevä ja kalojen pituuden arviointi
sisältää myös epävarmuustekijöitä, koska kuvissa ei ole mittaa eikä kalojen pituutta voida
todeta niitä muuhun kuvassa olevaan esineistöön vertaamalla, koska niidenkään mittoja ei
ole ilmoitettu.”
• ”X:n tunnustuksen perusteella näyttämättä on jäänyt, että X olisi kalastanut rauhoitettuja
kaloja huomattavassa laajuudessa, koska X:n tunnustaman hänen saaliiksi saamiensa
kalojen lukumäärän perusteella kalastamista ei voida pitää laajamittaisena tai
ammattimaisena. X:n ei ole näytetty saaneen kyseisistä kaloista myöskään minkäänlaista
taloudellista hyötyä.”
• Kalastusrikoksen sijaan vastaaja tuomittiin kalastusrikkomuksesta sakkoon.
6

7. Tuomion analysointia
• Asia eteni käräjäoikeuteen, jossa se käsiteltiin ja asiassa annettiin rikostuomio.
• Syyttäjä ajoi ensimmäisenä rangaistusvaatimuksena kovinta mahdollista eli rangaistusta
kalastusrikoksesta ja vasta toissijaisesti lievempää kalastusrikkomusta.
• Kalastusrikossyytteet hylättiin, koska näyttöä kalastamisesta huomattavassa laajuudessa
ei ollut.
• Näyttökysymykset ovat kalastusrikoksissa ylipäätään haastavia. Rikosprosessissa
asetetaan ja pitääkin asettaa näyttövaatimukset korkealle, koska rikosprosessissa
tuomitaan ihmisiä rikosoikeudellisiin rangaistuksiin. Tulevaisuudessa olisi kuitenkin todella
tärkeätä kiinnittää huomiota riittävän näytön saamiseen kalastusrikosepäilyissä.
• Uusia toukokuun puolessa välissä voimaan tulleita suojeluarvoja ei olisi voitu tuomita,
koska rikoksen tekohetkellä menettämisseuraamus ei ollut vielä voimassa.
• Tekijä tuomittiin kuitenkin lopulta rikosprosessissa ja sai rikostuomion. Se, että rangaistus
jäi taloudellisesti vähäiseksi johtui henkilön vähäisistä tuloista.
7

8. Menettämisseuraamuksen jälkeen:
järvilohen laiton kalastus Lieksassa
Tekoajankohta heinäkuu 2019, Pohjois-Karjalan KäO / tuomio annettu 7.11.2019
• Syyttäjän rangaistusvaatimus: Y on tahallaan tai huolimattomuudesta
kalastanut kalastuslain ja sen nojalla annettujen kalojen rauhoitusta ja
pyyntikieltoa koskevien säännösten vastaisesti pyydystämällä
rauhoitusaikana Vuoksen vesistöön kuuluvasta Lieksanjoesta
Lieksankosken voimalaitoksen alapuolelta rasvaevällisen järvilohen (pituus
84 cm), jonka hän on laiminlyönyt laskea välittömästi takaisin veteen. Y on
ottanut mainitun järvilohen saaliikseen.
• Syyttäjän muut vaatimukset: Y on ottanut saaliiksi rauhoitetun
rasvaevällisen järvilohen (pituus 84 cm), joten hänet on tuomittava
menettämään sen asetuksella vahvistettu arvo 7 510,00 euroa valtiolle.
8

9. Tuomio
• Y tunnusti menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla. Tapahtumatiedot ja
kirjalliset todisteet (kaksi valokuvaa) tukivat tunnustamista.
• Y:n menettely täytti kalastusrikoksen tunnusmerkistön  tuomittiin
kalastusrikkomuksesta sakkoon (25 päiväsakkoa x 6 euroa = 150 euroa)
sekä menettämään valtiolle järvilohen suojeluarvon 7 510, 00 euroa.
9

10. Muita vireillä olevia tapauksia…
• Uhanalainen meritaimen pyydettiin
lohena Tornionjoella. Saaliskuva oli
näkyvillä sosiaalisessa mediassa.
Tapaus on poliisin tutkinnassa.
• Hämeen poliisi tutkii
salakalastustapausta, jossa
kalastajan epäillään ottaneen
saaliiksi Päijänteeltä rauhoitetun
taimenen. Tapaus tuli ilmi, kun
kalastaja oli julkaissut saaliistaan
kuvia sosiaalisessa mediassa.
Kuva: Lapin Kansa

11. Johtopäätöksiä puolen vuoden ajalta
• Poliisi, syyttäjä ja
tuomioistuimet ovat tietoisia ja
huomioivat muuttuneen
lainsäädännön.
• Suojeluarvojen vahvistaminen
näyttäisi parantaneen
kalastusrikosten käsittelyä.
• Toistaiseksi esillä olleissa ja
poliisin tietoon tulleissa
tapauksissa olennaisessa
roolissa on ollut sosiaalinen
media  tieto leviää  rikoksia
ennalta ehkäisevä vaikutus
11