Luken säilytyksessä olevat kalakannat ja miten uusia kantoja voidaan ottaa viljelyyn

1. © Luonnonvarakeskus
Luken säilytyksessä olevat
kalakannat ja miten uusia
kantoja voidaan ottaa viljelyyn?
Petri Heinimaa
Luke/ Jyväskylä
Kalastuslakipäivät
Helsinki 27.-28.11.2019

2. © Luonnonvarakeskus
MISSIO
Tuotamme
tutkimuksella
ARVOA JA
RATKAISUJA
asiakkaillemme
– vastaamme haasteisiin
lähellä ja globaalisti
Biokiertotalous
CO2
N2O
Ilmasto-
viisas
hiilenkierto
CH4Kannattava
ja vastuullinen
alkutuotanto
Sopeutumis- ja
palautumiskykyinen
biotalous
Osaava
henkilöstö ja
kannustava
organisaatio
Tieto-
varannoista
ratkaisuja
Yhteistyö
tieteiden ja
toimialojen
välillä
Modernit
tutkimus-
ympäristöt
VISIO
Hyvinvointia ja
kestävää
tulevaisuutta
UUSIUTUVISTA
LUONNON-
VAROISTA
Luken strategia
2020-2025

3. © Luonnonvarakeskus
Valtion vesiviljelytoiminta
• Uhanalaisten kalakantojen säilyttäminen
• Alkuperältään ja viljelytaustaltaan tunnettujen kalojen mädin ja
poikasten tuotanto ja myynti
• Kalakantojen elvyttäminen mäti- ja poikasistutuksin (mm.
Arvokalojen sopimuskasvatus)
• Valtion kalanistutusvelvoitteiden hoitaminen (mm. Inarijärven
säännöstelyn kalatalousvelvoite)
• Kalojen valintajalostus
• Osallistuminen tutkimusyhteistyöhön eri organisaatioiden kanssa
3

4. © Luonnonvarakeskus
Kalageenivaratoiminta on osa uutta Suomen kansallista
maa-, metsä- ja kalatalouden geenivaraohjelmaa
Toteutetaan osana valtion kalanviljelytoimintaa Luken kalanviljelylaitoksissa

5. © Luonnonvarakeskus
Kalojen uhanalaisarvio 2019
ohjaa kalalajien/-kantojen talteenottoa
Äärimmäisen uhanalainen (CR) 2000 2010 2019 Geenipankki Maitipankki
Ankerias NE EN CR
Järvilohi CR CR CR 1 1
Nieriä (Vuoksen vesistö) CR CR CR 1 1
Meriharjus NT CR CR 1
Erittäin uhanalainen (EN) 2000 2010 2019 Geenipankki Maitipankki
Merialueen vaellussiika VU EN EN 6 5
Meritaimen EN CR EN 6 5
Taimen (eteläinen) EN EN 9+6 6+2
Vaarantunut (VU) 2000 2010 2019 Geenipankki Maitipankki
Planktonsiika VU VU VU 4 2
Merikutuinen siika VU VU
Itämeren lohi EN VU VU 5 6
Jäämeren lohi EN VU VU 2
Harjus (eteläinen) NT VU

6. © Luonnonvarakeskus
Kalojen uhanalaisarvio 2019
Silmälläpidettävä (NT) 2000 2010 2019 Geenipankki Maitipankki
Toutain VU NT NT 1
Rantanuoliainen EN VU NT
Järvisiika NT NT NT
Mustatokko LC NT
Seitsenruototokko DD DD NT
Nahkiainen NT NT NT 1
Made LC NT
Kampela LC NT
Taimen (pohjoinen) NT NT NT 3+2 4+2
Vaskikala DD DD NT
Elinvoimaiset (LC) 2000 2010 2019 Geenipankki Maitipankki
Nieriä (pohjoinen) NT NT LC 1 1
Harjus (pohjoinen) LC LC LC 3
Muikku LC LC LC 1
Pohjasiika LC LC LC 1

7. Kalasto 2000-luvulla
7
Laji/muoto Kannat 26.11.2019 Viljelyssä lisäksi 2000-luvulla
Lohi IJO NEV OUJ SIM TOR MUO TEN
Järvilohi VUV
Järvitaimen HEI IVA JUU KIJ KIT KUU MST OLA OUV RAU TSI VUV KIE KIL
Meritaimen IJO ING ISO LES MUS TOY TOM TOR
Purotaimen KEM LUU MIE OUN POH RUO TUH VAA OHT
Nieriä HOR INA KUO KAP POR
Harjus IJO KEM KIT KRU ESA JUU KIJ LIE OUV PUR RAU
Planktonsiika KOI RAU SOT VUV
Pohjasiika IVA KLL
Vaellussiika IJO KEK KEM KOK KYM LUJ TOK KAL KEJ KIT KUU LIV OLA OUJ PIS
Muikku KOL LOU
Harrmaanieriä SUP OPE
Puronieriä AME
Peledsiika END Kuha VAN Jokirapu eri vesistöt
Kírjolohi AME JAL Toutain KOK Täplärapu AME
Nelma KUB Karppi ANE
Nahkiainen PER
YHTEENSÄ 16 kalalajia/muotoa (60 kantaa), nahkiainen KAIKKIAAN 2000-LUVULLA
19 kalalajia/muotoa (89 kantaa), 2 rapulajia,
nahkiainen

8. © Luonnonvarakeskus
Emokalaston kehitys
0
20 000
40 000
60 000
80 000
100 000
120 000
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
Emokalastokg
Toutain
Muikku
Kuha
Vaellussiika
Pohjasiika
Planktonsiika
Meriharjus
Harjus
Nieriä, muut
Saimaannieriä
Purotaimen
Meritaimen
Järvitaimen (pohj.)
Järvitaimen (etelä)
Järvilohi
Lohi

9. © Luonnonvarakeskus
Vaelluskalojen emokalaparvien määrä kg (1.1.2019)
Yhteensä 49 925 kg
vuosi
lohi järvilohi järvi-
taimen
(etelä)
järvi-
taimen
(pohj.)
meri-
taimen
puro-
taimen
saimaan-
nieriä
nieriä,
muut
2019 11 237 644 1 494 6 793 4 422 1 294 1 451 1 312
vuosi
harjus meri-
harjus
plankton-
siika
pohja-
siika
vaellus-
siika
2019 3 373 420 7 930 2 744 6 811

10. © Luonnonvarakeskus
Emokalaparven perustaminen on pitkäjänteistä työtä
Emokalaparvet perustetaan
a) Luonnon emokalapyyntien mädistä ja maidista -> emokalat
b) Luonnon joki- tai vaelluspoikasista -> kasvatetaan emokaloiksi
c) Mikäli luonnosta ei saada riittävästi kaloja -> käytetään aiempia
emoparvia
• Tavoitteena perustamisessa 25-50-100 kutuparia
• Emokalat tulevat sukukypsiksi lajista ja tuotantopaikasta riippuen
naaraat 3-7 ja koiraat 2-6 -vuotiaina
• Emoparvet ovat viljelyssä yleensä 10-15 -vuotiaiksi

11. © Luonnonvarakeskus
Uusien kalalajien ja -kantojen viljelytarvearviointi
• Viljelyllä toteutetaan MMM:n, geenivaraneuvottelukunnan ja Luken
asettamat tavoitteet kalageenivarojen säilyttämiselle
• Talteenottotarpeita arvioidaan osana vuotuista Luken
kalageenivaraprojektin toimintasuunnitelmaa
• Muutokset aiempaan esitetään kalageenivara-ohjelman seuraavan
toimintavuoden toimintasuunnitelmassa MMM:n
geenivaraneuvottelukunnalle loppuvuoden kokouksessa
• Mikäli kalalaji tai -kanta ei säily luonnossa kalatalous-, ympäristö-
tai muun viranomaisen toimenpiteistä huolimatta, voi havainnon
tehnyt taho tehdä Luken kalageenivaraprojektille esityksen tämän
kalalajin tai -kannan talteenotosta.
• Talteenottoesitys käsitellään seuraavan päättely- ja
toimenpidekaavion mukaisesti
11 9.12.2019

12. © Luonnonvarakeskus
Kalalajin tai -kannan viljelytarvearviointi tilanteessa,
jossa kyseisen kannan luonnossa säilymisestä ei ole
varmuutta
Kalalaji tai -kanta ei säily luonnossa
Esitys talteenotosta
Arvio talteenottoesityksestä
Ei tarvetta ottaa talteenTalteenottosuositus
Toimeenpano
Maitipankki MädintuotantoviljelySäilytysviljely
Mätikysyntä Mädillä ei kysyntääLaji ei elpynytLaji elpynyt
Luopuminen viljelystä Viljelyn jatko Luopuminen viljelystä

13. © Luonnonvarakeskus
Uusien kalalajien ja -kantojen viljelytarvearviointi
Talteenottoesityksen käsittely
• Esityksen talteenotosta voi tehdä esim. MMM, YM, alueellinen ELY-keskus,
muu kalatalous- tai ympäristöorganisaatio tai jokin muu taho
– Mikäli esitys ei ole tullut ministeriön tai ELY-keskuksen kautta,
pyydetään siitä alueellisen ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen
kannanotto
• Luken kalantutkimuksen asiantuntijoilta pyydetään arvio kalalajin/-kannan
talteenottoesityksestä sekä mahdolliset muut suositukset hoitotoimenpiteiksi
• Kalalajin/-kannan koirasyksilöiden maitia voidaan ottaa talteen maitipankkiin
varotoimenpiteenä jo ennen säilytysviljelyn aloitusta
• Säilytysviljely aloitetaan perustamalla uusi emokalaparvi -> määritellään
säilytysparven viljelyaika, uusimisväli ja elvytysistutusvesistö
• Mikäli kalalajista/-kannasta on tarve tuottaa mätiä elvytysistutuksia tai
muuta tuotannollista kysyntää varten, kasvatetaan emokalaparvet
mädintuotantoviljelyä varten

14. Kiitos!