Riitta Rahkonen, erityisasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö: Sinisen biotalouden tutkimus- ja osaamisagenda
•
0 j'aime•1,801 vues
Sinisen biotalouden kestävää liiketoimintaa tukevan tutkimuksen ja osaamisen painopisteitä on määritelty laajalla kokoonpanolla. Maa- ja metsätalousministeriö järjesti sinisen biotalouden tutkimus- ja osaamisagendasta keskustelutilaisuuden Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 20.3.2018. Lue lisää: www.sininenbiotalous.fi
Recommandé
Recommandé
Contenu connexe
Similaire à Riitta Rahkonen, erityisasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö: Sinisen biotalouden tutkimus- ja osaamisagenda
Similaire à Riitta Rahkonen, erityisasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö: Sinisen biotalouden tutkimus- ja osaamisagenda (20)
Plus de Maa- ja metsätalousministeriö
Plus de Maa- ja metsätalousministeriö (20)
Riitta Rahkonen, erityisasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö: Sinisen biotalouden tutkimus- ja osaamisagenda
- 1. Out of the Blue Sinisen biotalouden tutkimus- ja osaamisagenda Strategiatyö painopisteiden ja toimenpiteiden määrittelemiseksi Tiedekulma 20.3.2018 #sininenbiotalous 20.3.2018 1
- 2. Esityksen sisältö • Miten agenda tehtiin? • Mitä on sininen biotalous? • Agendan tavoitteet • Tutkimuksen ja osaamisen painopisteet • Liiketoiminnan kasvun edellytyksiä • Agendan toimeenpano ja päivitys • Agenda lausunnolla 20.3.2018 2
- 3. Miten agenda tehtiin? 20.3.2018 3 Valmistelussa Luke, Syke, VTT, Suomen Akatemia, Tekes/BusinessFinland, Gaia Consulting
- 4. 20.3.2018 4
- 5. Agendan tavoitteet 1. Mitä tutkimusta ja osaamista on vahvistettava? – Tunnistetaan liiketoimintaa vauhdittavan tutkimuksen ja osaamisen painopisteet 2. Miten saadaan muutos liikkeelle? – Tunnistetaan liiketoiminnan kasvun edellytyksiä ja keinoja muutoksen mahdollistamiseksi 3. Miten varmistetaan jatkuva, tavoitteellinen vuoropuhelu? – Hallinto, yritykset, tutkijat, tutkimuksen rahoittajat, koulutus Onnistunut vuoropuhelu on agendan toimeenpanon edellytys! 20.3.2018 5
- 6. Think global, act local! • Tutkimuksen ja osaamisen vahvistamisen lähtökohdaksi on valittu kuusi YK:n kestävän kehityksen tavoitetta (Agenda 2030) – tarkasteltu veteen ja vesiluonnonvaroihin perustuvan liiketoiminnan mahdollisuuksien näkökulmasta – Suomessa ja kansainvälisesti Tutkimukselle ja osaamisen painopisteet 20.3.2018 6
- 7. Pitkänaikavälintutkimuksen painopisteet Lyhyenaikavälintutkimuksen painopisteet Kestävä ruuantuotanto YK:n tavoitteena on poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää alkutuotantoa. Ruuan tarve lisääntyy 50 % vuoteen 2030 mennessä. Suomessa haasteena sekä kotimaisen kalan saatavuus että alhainen jalostusaste 20.3.2018 7 Kalastuksen jatkuvuuden turvaaminen Vesiviljelytuotannon kasvattaminen kestävästi Tuotteiden ja tuotannon arvon kasvattaminen Levät ja kasvibiomassat rehuksi ja proteiiniksi Kalavarojen kasvattaminen Teknologiset innovaatiot
- 8. Pitkänaikavälintutkimuksen painopisteet Lyhyenaikavälintutkimuksen painopisteet Puhdas vesi ja sanitaatio YK:n tavoitteena on varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille. Makean veden tarve lisääntyy 30 % vuoteen 2030 mennessä. Vesivarojen hallinta ja veden käytön tehokkuus korostuvat. Digitalisaatiolla on kasvava rooli. 20.3.2018 8 Vettä säästävät ja kierrättävät teknologiat ja ratkaisut Vesihuollon kokonaisratkaisut Vesi-infrastruktuurin älykäs saneeraus Haitallisten aineiden poistaminen ”NoWater”- sanitaatiokonseptien kehittäminen Maapallon makea- vesivarojen muutokset
- 9. Pitkänaikavälintutkimuksen painopisteet Lyhyenaikavälintutkimuksen painopisteet Edullista ja puhdasta energiaa YK:n tavoitteena on varmistaa edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille. Energian tarpeen ennustetaan kasvavan 45 %. 20.3.2018 9 Energian tuotantoteknologia merialueilla Tuotannolliset symbioosit Vesivoiman ekologisen kestävyyden parantaminen Uusiutuva bioenergia Patoturvallisuuden digitaaliset ratkaisut Ilmastonmuutoksen ennakointi vesivoiman tuotannossa
- 10. Pitkänaikavälintutkimuksen painopisteet Lyhyenaikavälintutkimuksen painopisteet Terve ja monimuotoinen vesiympäristö YK:n tavoitteena on säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä. Suomessa ongelmana on erityisesti vesien rehevöityminen ja vaikutukset vesiluontoon. 20.3.2018 10 Hajakuormituksen kustannustehokas vähentäminen Uudet teknologiat pistemäisessä kuormituksessa Modernit seurantamenetelmät ja datan hallinta Systeemitason ratkaisumalleja – ravinteet, kemikaalit Saastuneiden meren- ja järvenpohjien kunnostus Habitaattipankit ja luonnonarvokauppa
- 11. Pitkänaikavälintutkimuksen painopisteet Lyhyenaikavälintutkimuksen painopisteet Ilmastonmuutos YK:n tavoitteena on toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan. Lämpötilan nousu vaikuttaa vesistöihin ja meriin sekä edelleen ravintoverkkoihin, kalastoon ja elinkeinoihin. 20.3.2018 11 Vesihuollon riskienhallinta ja varautuminen Lisääntyvät talvisateet - vaikutusten vähentäminen Vesien lämpenemisen vaikutukset elinkeinoihin Hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen Ilmastonmuutoksesta hyötyvien uusien lajien tuotanto Tulvankestävät kaupungit
- 12. Pitkänaikavälintutkimuksen painopisteet Lyhyenaikavälintutkimuksen painopisteet Terveys ja hyvinvointi YK:n tavoitteena on taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille. Vesiluontoon perustuviin matkailu-, hyvinvointi ja virkistyspalveluihin liittyy merkittäviä kasvumahdollisuuksia. 20.3.2018 12 Virkistyskäytön ja matkailun liiketoiminnan kehittäminen Vesiluonnon hyvinvointivaikutusten mittaaminen Alustatalouden mahdollisuudet Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon kehittäminen Hyvinvointipalveluiden tuotteistaminen Ekosysteemipalvelujen ja habitaattipankkien tuotteistaminen
- 13. Liiketoiminnan kasvun edellytyksiä • Liiketoiminnan kasvun vauhdittaminen ja todellisen muutoksen aikaansaaminen edellyttää muutoksia yritysten, tutkimuksen ja hallinnon toimintatavoissa • Agendan valmistelussa nousi esiin viisi painopistettä, jotka luovat muutokselle tarvittavan perustan • Tutkimuksella ja osaamisella on perustan luomisessa tärkeä rooli 20.3.2018 13
- 14. 20.3.2018 14
- 15. Agendan toimeenpano ja päivitys • Päävastuu MMM:n vetämällä sinisen biotalouden ohjausryhmällä – Mukana 6 ministeriötä, Suomen Akatemia, BusinessFinland, Sitra, ELY-keskus sekä Pohjanmaan liitto • Osaamisen varmistamisessa Opetushallituksen vetämä Osaamisen ennakointifoorumi (2017-2020) • Tärkeinä toimijoina Kalatalouden innovaatio -ohjelmat, Suomen vesifoorumi, MiniMatka -työryhmä, vesien- ja merenhoidon kärkihanke, maakunnat, maakuntien liitot • Lisäksi epäviralliset verkostot, kuten vaelluskalafoorumi, vesistökunnostusverkosto, Itämeriviestijä-verkosto 20.3.2018 15
- 16. Agenda lausunnolla • Lausuntokierros 19.3. – 20.4.2018 – http://mmm.fi/lausunnolla – http://mmm.fi/sv/paremiss – Lausunnot sähköisesti lausuntopalvelu.fi – järjestelmässä Mitkä esitetyistä painopisteistä ovat liiketoiminnan kehittämisen kannalta kaikkein tärkeimmät ja potentiaalisimmat? 20.3.2018 16
- 17. Kiitos haastatteluihin, työpajoihin ja verkkokyselyyn osallistuneet yritykset ja henkilöt! 20.3.2018 17