Esityksessä käydään läpi kvantitatiivisen tiedon hyväksikäytössä tarpeellisia tiedon luotettavuuden varmistmaisen kohteita.

1. Älä usko tutkittua tietoa
ilman pohdintaa ja epäilyä
Jussi Melkas
8.10.2014 1

2. Huomaa rajaukset ja näkökulmat
 Mitä joukkoa tieto kuvaa (perusjoukko)
- perusjoukkoa on käytännön syistä rajattava:
lapset, kielitaidottomat, ns. laitosväestö jne.
 Mihin kysymykseen tieto todella vastaa
(tutkimuskysymys)
- onko BKT=hyvinvointi? entä onko subjektiivinen
hyvinvointi samaa kuin onnellisuus?
 Millainen on mittauksen konteksti
- henkilökohtainen haastattelu, verkkokysely
- tutkimuksen yleisaihe esim. terveys,
8.10.2014 2
säästäminen
- aikakausi, ajankohtaiset tapahtumat

3. 8.10.2014 3

4. Ole tarkkana käsitteiden ja
mittareiden kanssa
 Minkälaiseen käsitteeseen käsillä oleva mittari liittyy
- työtön on vailla työtä, etsii sitä ja on nopeasti valmis
ryhtymään sen tekemiseen
 Kuvaako tutkittava mittari sitä, mitä luulemme
- nuorten työttömyysaste ei kerro työttömien osuutta
nuorista
- esim. googlen flunssamittari
 Vaikuttaako mittariin joitakin ulkoisia tekijöitä
- aiemmat kysymykset (muistiin palauttaminen, tunnetilan
muovautuminen)
- kysymyksen asenteellinen muotoilu: kannatatteko sitä
8.10.2014 4
ihmisten turvallisuus taataan järjestelyllä x
- hypoteettiset tilanteet, esim. muuttoaikeet

5. Ota huomioon sattuma
 Otoskoon merkitys kerätyn tiedon tarkkuudelle
- otoskoko ei takaa tulosten luotettavuutta,
vaan tulosten tarkkuuden
 Pienissä joukoissa sattuman merkitys
korostuu
 Elämä on usein ainutkertaista: havaintojen
toistaminen tuottaa eri tuloksen
8.10.2014 5

6. Näkymä on aina ainakin vähän
harhainen
 Näkökulma on rajattu
- menetelmä, kohdejoukko, kysymykset,
kysymysten esittäjä rajaavat
 Näytteet valikoituvat
- nuoret miehet ovat yleensä menossa
- kun tutkit terveyttä, terveydestä kiinnostuneet
vastaavat
 Harhaa kannattaa yrittää tunnistaa
- vastaaja-aineiston painotus perusjoukon
ominaisuuksien perusteella
8.10.2014 6
- kaikkea harhaa ei saa pois, mutta sitä voi pohtia

7. Tunnusluvut tiivistävät ja kätkevät
 Eri keskiluvut sopivat eri tilanteisiin
- laadullista asioista ei voi laskea keskiarvoa → moodi=suurin
luokka
- vinoihin jakaumiin (esim. tulot) sopii parhaiten
mediaani=aineiston keskimmäinen havainto
 Keskiarvon lisäksi on hyvä tuntea hajonta
- mitä suurempi hajonta sitä vähemmän keskiarvo kuvaa
 Muutoksen kuvaus sisältää mahdollisuuden väärinkäsityksiin
- prosenttien ja indeksien laskutavan ymmärtäminen on
kansalaisen perustaito
 Moniosaiset indeksit ovat kovin vaikeita tulkita
8.10.2014 7
- eri osien valinta ja painottaminen on aina mielivaltaista

8. Vertailu on vaikeata
 Voiko omenoita ja porkkanoita vertailla?
 Aika muuttaa maailmaa ja vertailu vaikeutuu
- 1970-luvun kotitalous eri aivan toisenlaisissa
oloissa kuin nykyiset, miten esimerkiksi
hintatasoa voi vertailla?
 Alueiden vertailu voi kompastua instituutioiden
erilaisuuteen, kulttuurieroihin tai kieliongelmiin
- erilainen sosiaalilainsäädäntö
- itsemurhakuolleisuus
- lost in translation, generated in translation
8.10.2014 8

9. Syy-seuraussuhde?
 Korrelaatio ei merkitse kausaliteettia
 Useimmiten kausaliteetti kuitenkin edellyttää
korrelaatiota
 Satunnaistettuja koeasetelmia ei useinkaan
voida tehdä, joten on luotettava muunlaiseen
tietoon
 Aina yleisiä syitä ei vaan voi löytää
- kehitys on usein sattumien summa
- polkuriippuvuus rajaa vaihtoehtoja
8.10.2014 9

10.  Yksinkertaisia ja varmoja totuuksia ei
ole
 todennäköisiä ja ehdollisia sitäkin
enemmän
 → tutkimustieto vaatii tulkitsijaltaan
valppautta ja ajattelua
8.10.2014 10