Opetussuunnitelmat ja tulevaisuusbarometri
•Télécharger en tant que PPTX, PDF•
0 j'aime•303 vues
Esitys opetussuunnitelmien tulevaisuuspajassa 16.-18.2.2012 (Hannub Linturi, Anita Rubin)
Recommandé
Recommandé
Contenu connexe
Tendances
Tendances (10)
En vedette
En vedette (16)
Similaire à Opetussuunnitelmat ja tulevaisuusbarometri
Similaire à Opetussuunnitelmat ja tulevaisuusbarometri (20)
Plus de Hannu Linturi
Plus de Hannu Linturi (20)
Dernier
Dernier (7)
Opetussuunnitelmat ja tulevaisuusbarometri
- 2. ALUKSI 1. Live-Delfoissa teesit testiin https://edelfoi.fi/ops-delfoi • Keräilyerät 16.-17.02. • Finaali 17.02. klo 12-13 • Jälkipeli 18.02-16.03.2012 2. Oppimisen tulevaisuus 2030 -barometri • Linturi, Hannu & Rubin, Anita (2011) Toinen koulu, toinen maailma. Oppimisen tulevaisuus 2030. 171 s. ISBN 978-952-249-060-5, http://ffrc.utu.fi/julkaisut/tutu-sarja/ • Linturi, Hannu, Rubin, Anita, Airaksinen, Tiina (2012) Lukion tulevaisuus, Toinen koulu, toinen maailma. ISSN-L 2242-1297 (Otavan Opiston Osuuskunta), ISSN 2242-1297 (verkkojulkaisu) http://www.oph.fi/julkaisut/2011/lukion_tulevaisuus_2030 3. Osaava opettaja 2010-2020 • Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön osaamisalueet http://www.edelfoi.fi/fi/kirjasto/osaavaopettaja/
- 3. Kielessä ja mielessä 1. OPS-Delfoi • Teesit testiin 2. Tulevaisuus, OPS, KESU • Tulevaisuuksientunnustelua • Verkkopedagongi, Tiina Airaksinen 3. Oppimisen tulevaisuus 2030 –barometri • Neljä pelikenttää ja kolme kehitysvaihetta • Kiistoista ratkaisuihin • Kokemusten dokumentointia 4. Signaaleja, ratkaisuja, dialogia, kokeiluja ja koettelemuksia • Ihastjärven koulu, Jaana Strandman • Korkeakouluopintoja yläasteella, Vesa Linja-ahon blogi • Kompetenssit yleissivistyksenä, Kaisa Lindström • Haukivuoren ”lukio”, Taru Kekkonen • Uudelleenorganisoitumista, Ville Venäläinen 5. Ajan ratkaistavat teemat • Driverit hakevat itse uomansa, mutta • Paradoksit pitää ratkoa viisaasti
- 4. Paolo Freire ja ajan teemat Teemat ilmaisevat kussakin ajassa ratkaistavia tehtäviä ja ongelmia. Ihmisen humanisaatio riippuu siitä, kuinka hyvin hän kykenee ratkaisemaan oman aikakautensa teemat ja integroitumaan ajan henkeen. Aikakaudet täyttyvät sitä mukaa, kun ihmiset käsittävät sen teemat ja ratkaisevat sen tehtävät. Aikojen murroksessa vaihtuvat paitsi teemat myös ajan järki. - Paolo Freire 1970-luvun alussa
- 8. Opetussuunnitelma Opetussuunnitelma (OPS) on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Opetussuunnitelmat perustuvat Opetushallituksen määrittämiin opetussuunnitelman perusteisiin. Valtioneuvosto päättää tuntijaosta. Opetuksen järjestäjän (useimmiten kunta tai kuntayhtymä) on hyväksyttävä opetusta varten opetussuunnitelma. Yleinen käytäntö on, että kunnat valmistelevat opetussuunnitelman perusteiden pohjalta oman opetussuunnitelmansa ja kukin koulu suunnittelee tämän kuntakohtaisen suunnitelman pohjalta koulukohtaisen suunnitelman. Kaiken perusasteen-, keskiasteen- ja korkeakouluopiskelun pitää perustua hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan. Opetussuunnitelman sisällöstä voidaan poiketa, mikäli opiskelija pystyy osoittamaan omaavansa tarvittavan taitotiedon. Esimerkiksi aikaisempien opintojen opintosuorituksia voidaan lukea hyväksi osaksi opintoja. Mikäli opetussuunnitelmasta poiketaan, tehdään opiskelijalle henkilökohtainen opintosuunnitelma . - Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Opetussuunnitelma
- 10. Laadullinen ennakointi Haetaan trendikehityksen takaa epäjatkuvuuksia Heikot signaalit - muutoksen ensioire Trendimurtumat - kiista-keskustelu-ratkaisu -dialaktiikka Laadullinen lähestymistapa - kommentit, argumentit, dialogi Prosessinäkökulma - seuranta, laajentaminen, osallistaminen, keskustelut, muisti
- 11. Barometriteemat Toiminta, yhteisö, koulu Tieto, taito, oppiminen Arvot, päämäärät ja tavoitteet Toiminta- ympäristö
- 12. Tulevaisuusteesi ULKOISTETTU OPETUS ”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat opetuspanokset keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on sidottu opetussuoritteisiin, opettajan osaamiseen, maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.” Selite Vuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on purkautunut, kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä rajoja - organisaatio, kieli, luokka, koulu, koulumuoto - ylittäen ovat lisääntyneet. Opettajat tarjoavat osaamistaan rajojen yli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla kuin osaamisen laadulla. Samalla kuntien taloustilanne ja kustannussäästöt ovat johtaneet siihen, että pysyvien opettajavakanssien määrä on vähentynyt.
- 13. Teesi ja kiistakysymys ei- todennäköinen todennäköinen ja toivottava ja toivottava ei- todennäköinen todennäköinen ja ei-toivottava ja ei-toivottava Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030
- 14. Argumentaatio Puolesta Vastaan Ei kuulu reaalimaailmaan perusopetuksessa. Pieni Kilpailu tulee myös kouluihin, ja tulokset ratkaisevat. koululainen tarvitsee oman ja pysyvän opettajan, joka voi Huonot palveluntuottajat karsiintuvat ja opetuksen ostajat rauhassa keskittyä kasvatukseen ja opetukseen vailla määrittelevät tavoitteet. "suorituspaineita". Väittämä on kovin arvolatautunut, mutta idea sisällä ihan En kannata missään tapauksessa. Ruotsissa on esimerkkejä, hyvä. Itse en usko 2030 meille kellekään yhteen professioon joissa koulujen tuottama voitto menee pääomasijoittajille. (esim. vain ope) tai yhteen malliin – palkkatyö ja yrittäjyys Koululaitoksen pitää olla yhteiskunnan peruspalvelua, ei lomittuvat ja värjäytyvät. Tämä on hyvä tulevaisuudenkuva! yritystoimintaa! Stor risk för att skolan därefter skulle vara mycket ojämlik Ostettujen opetuspanosten kohdalla on suuri riski opetuksen och inte kunna garantera en likvärdig grundutbildning för laadun ja toisaalta pysyvien opettaja-oppilaskontaktien alla. Mindre orter skulle lida mest. Finlands befolkning säilymisen kannalta. Toisaalta ostetut opetusjaksot voivat skulle än mera koncentreras till Nyland och huvudstads- parhaimmillaan nostaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja regionen samt några få andra större orter ! Icke önskvärt - todella rikastuttaa oppimisympäristöä ja tilanteita. skulle medföra betydligt större samhälleliga problem.
- 16. RATKAISUKYSYMYS TAPAHTUU EI IKINÄ
- 17. DIALOGIKYSYMYS KIRJO “LUMIKKI JA KÄÄPIÖT”
- 18. KIISTAKYSYMYS POLARISAATIO “KAMELI”
- 21. eBarometri.fi Aikasarja: sisä, ulko, haastaja Baro- Avoin barometri metrit (osallistuminen) Vertailut (raportit) Teesikohtaiset kokeilut ja kokemukset Kokei- Keskustelut Opetussuunnitelmat lut Barometrijulkaisut Kokeiluraportit Media Videot
- 22. eBarometri.fi TEESI VAIHE CASE YHTEYS AINEJAKOISUUS RATKAISU ILMIÖPOHJAISUUS Aki (http://ilmiopohjaisuus.ning.com) Luostarinen TOIMINTAKESKUS RATKAISU UNELMAKOULU, IHASTJÄRVEN Jaana KOULU, KALEVANKANKAAN Strandman KOULU TUNNISTAMINEN RATKAISU KORKEAKOULUA Vesa Linja- (rajanylitykset) PERUSKOULUSSA aho TARKOITUS (lukio, KIISTA KOMPETENSSIAJATTELU Kaisa yleissivistys) Lindström YHTEISÖÄLY KIISTA OPETUSPROFESSION Ville (organisoituminen) MUUTOS (moniammatillistunut Venäläinen opetusyhteisö)
- 30. Yhtenäiskoulussa saa kokemuksen yhteisöön kuulumisesta. Länsimäen koulussa organisaatiorakenne on luotu koulun tarpeista käsin ja se palvelee uudenlaista toimintaa. Rakenteeseen kuuluu mm. jaettu johtajuus, tavoitelauseiden ympärille muodostetut tiimit sekä työparit. Tärkeitä toimintaa ohjaavia asiakirjoja ovat lukuvuosisuunnitelma ja alueellinen opetussuunnitelma. Alueellinen ops tehdään yhdessä kaikkien niiden koulujen kanssa, joita se koskee. Pyrkimyksenä on tukea jatko-opiskelumahdollisuuksia. - Virpi Lehmusvaara, Vantaa, Länsimäen koulun rehtori
- 31. Ratkaistavia ajan teemoja (paradoksit) • Tarkoitus: hyvä elämä vs hyvä tulos • Strategia: lahjakkuus vs tasa-arvo • Taktiikka: kokonaisena vs osina • Merkitys: oma vs yhteinen • Driver: kilpailu vs yhteistyö • Systeemi: ohjaus vs itseorganisoituminen Charles Handy: “Kerro oppilaalle missä hän on hyvä. Kaikki muu hoituu sen jälkeen itsestään.”
- 34. uusia instituutiota, uusi rationaliteetti, uusIa muotoja (2005) uusia instituutioita, vanha rationaliteetti, uusia muotoja (2002) vanhat instituutiot, vanha rationaliteetti, uusia muotoja (1999) vanhat instituutiot, vanha rationaliteetti, vanhat muodot (1996)
Notes de l'éditeur
- Oppimisen tulevaisuus 2030 –barometrinpääsivuilta http://www.edelphi.fi/fi/groups/ot ja http://www.edelphi.fi/fi/groups/barometri (haastajabarometri) löytyvätajankohtaisettiedot.
- Otavan Opiston opetussuunnitelmapajan avausluento käynnistyy yhteisen Delfoi-prosessin käynnistyksellä.
- Agenda, jonka tehtävänä on virittää pajaan ja kuvata miten Oppimisen tulevaisuus 2030- barometri-prosessi rakentuu tukemaan käynnistyvää useamman vuoden opetussuunnitelmien perusteiden uudistamista.
- Katolinen pappi ja puolimarxisti vapauspedagogi
- Freirekuvaarunollisemminsen, minkätulevaisuuksientutkijakuvaahiemananalyyttisemmin. Molemmatovatherkkiäympäristömuutoksille.
- Institute for the Future http://www.iftf.org/Global connectivity, smart machines, and new media are just some of the drivers reshaping how we think about work, what constitutes work, and the skills we will need to be productive contributors in the future. This report analyzes key drivers that will reshape the landscape of work and identifies key work skills needed in the next 10 years. It does not consider what will be the jobs of the future. Many studies have tried to predict specific job categories and labor requirements. Consistently over the years, however, it has been shown that such predictions are difficult and many of the past predictions have been proven wrong. Rather than focusing on future jobs, this report looks at future work skills—proficiencies and abilities required across different jobs and work settings.
- Mitäkertoo KESU? OKM:nkoulutuksenjatutkimuksenkehittämissuunnitelma (12/2011) vuosille 2011-2016: Tavoitteena on “nostaasuomalaisetmaailmanosaavimmaksikansaksiuoteen 2020 mennessä”. Tavoitteentoteutumistaverrataan OECD-maihin. Tavoitetoteutuu, josSuomisijoittuuparhaimmistoonosaamisvertailussa, koulupudokkaidenvähyydessäjakorkea-asteensuoritusmäärissä. TämänKESUnaikanauudistetaankaikkilastenkoulutustajayleissivistävääkoulutustakoskevatopetussuunnitelmat. Ammatillistakoulutustajakorkea-astettakehitetänedelleen. AutenttisenatotuudentorvenaTiinaAiraksinen, jokablogissaan on käsitellytaihetta.
- Opetussuunnitelma on tulevaisuustyökalu, jonka avulla kuvataan osaamiset joita tulevaisuuden yhteiskunnissa tarvitaan. Mutta onko tämä OPS:n määritelmä enää ajan tasalla?
- Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet http://www.oph.fi/info/ops/Opetushallitus antaa eri koulutusmuotoja ja -aloja sekä tutkintoja varten perusteet.Opetussuunnitelman perusteet on määräys, jolla koulutuksen järjestäjä velvoitetaan sisällyttämään koulu- tai järjestäjäkohtaiseen opetussuunnitelmaan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Määräyksellä varmistetaan koulutuksellisten perusoikeuksien, tasa-arvon, opetuksellisen yhtenäisyyden, laadun ja oikeusturvan toteutuminen. Opetushallitus seuraa opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden toiminnallisia vaikutuksia pääasiassa koulutuksen arvioinnin yhteydessä.
- Versusmäärällinenennakointiks. esim. IlpoHanhijoki, JukkaKatajisto, MattiKinnari ja HanneleSavioja (2011) Koulutus ja työvoimankysyntä 2025. Ennakointituloksiatulevaisuudentyöpaikoista ja koulutustarpeista. OPH. Raportit ja selvitykset 2011:25. Internetissä http://www.oph.fi/julkaisut/2011/koulutus_ja_tyovoiman_kysynta_2025
- Oppimisen tulevaisuus 2030 –barometrirakennettiinneljänteemanympärille. Perusopetuksenarvoja, päämääriä ja tavoitteitaselvittiTulevaisuudentutkimuskeskus (Anita Rubin), koulun ja oppimisen toimintaympäristöä Demos (TommiLaitio) ja itseoppimista (tieto, taito, oppiminen) sekäseninstituutioita (toiminta, yhteisö, koulu) OtavanOpiston Osuuskunta (HannuLinturi).Neljä ”pelikenttää”Barometrin teesien muodostamisen yhteydessä käytiin läpi oppimisen ja koulutuksen tulevaisuudennäkymiä käsittelevää kirjallisuutta ja tuntijakotyöryhmän asiantuntijakuulemisten sisältöjä. Niiden pohjalta työstettiin yhdessä Opetushallituksen asiantuntijoiden kanssa systeeminen malli, joka asemoi oppimisen tulevan kehityksen neljään muutosteemaan: (1) arvot, merkitykset ja tavoitteet, (2) oppiminen, tieto ja taito, (3) toiminta, tilanne ja yhteisö, ja (4) toimintaympäristö.Kullekin teemalle luotiin 10-12 tulevaisuusteesiä selitteineen siten, että 1- ja 4 -teemat kohdistettiin ns. ulkopaneelille ja I2- ja I3 -teemat sisäpaneelille.
- Kukin väite esitellään ja käsitellään raportissa samalla kaavalla. Ensin kuvataan tulevaisuusteesi selitteineen samassa muodossa kuin sitä on kysytty. Toiseksi tulokset esitetään graafisessa muodossa sekä todennäköisenä ja toivottavana tulevaisuutena. Määrällistä kuvausta seuraa laadullisena aineistona panelistien kommentteja teesin puolesta ja vastaan. Ennen teesin sanallista yhteenvetoa näytetään ristiintaulukoitu grafiikka, joka visualisoi vastaukset nelikenttään, jossa toisena akselina on todennäköinen ja toisena toivottava tulevaisuus. Oikealla ylhäällä ovat vastaukset, joissa tulevaa kehitysnäkymää pidetään sekä todennäköisenä ja toivottavana, vasemmalla alhaalla vastaavasti päinvastoin.
- Asiantuntijoidenheijastamatodennäköinen ja toivottava tulevaisuus kuvataankaksiulotteisenmatriisinavulla.
- Tärkeintätulevaisuussaalistaovattulevaisuuksienperusteluteliargumentitsekäetenkinniidenpohjaltakehittyvädialoginentiedonmuodostus.
- Barometrin muodostamisen tärkeä tulos oli kategorisointi kolmeen teesikategoriaan. Ne innstrumentoivat tilanteeseen soveltuvaa toimintaa. Kiistatilanteessa on annettava riittävästi aikaa ja tilaa argumentinmuodostukselle ja sille, että kiihko tekee tilaa dialogille. Dialogin on hyvä ulottua siivoamaan kaikki nurkat, jotta ratkaisu ehtisi kypsyä ja sen pohja laajentua.Väitteiden luokitus saattaa muuttua barometrin seurannan aikana. Suuri yksimielisyys kaukaisesta asiantilasta saattaa lähetessään kuumentua kiistakysymykseksi tai vaatia keskustelua toteutettavan vaihtoehdon muodoista.Teoreettinen kehityskulku on kuitenkin se, että kiistakysymysvaihe eli vastakkainasettelu käynnistää kehityksen, jonka seurauksena paradigma muuttuu tai löydetään kolmas tie, jossa ei ole kyse kummastakaan alkuperäisestä vastakohdasta. Useimmiten vastakkainasettelu jatkuessaan johtaa kommentointiin, argumentointiin ja keskusteluun, jossa näkökulmat moninaistuvat ja rikastuvat. Sosiaalisissa muutoksissa on kulttuurisia hitausvoimia, jotka johtuvat vanhojen intressien, osaamisten ja instituutioiden asemien puolustamisesta. Hitausvoimia voi pitää myös hyödyllisinä voimina, joiden tehtävä on säilyttää traditiosta se, mikä on aikaa kestävää. Vähitellen evolutionaarinen muutospaine näkyy myös mielipiteiden konsensuksena, joka on ensin mahdollista saavuttaa jostain riittävän kaukana olevasta tulevaisuudentilasta.Kiistakysymykset kuten kaikki tulevaisuuskysymykset syntyvät tässä hetkessä ja tilassa, mutta niiden käsittely ja ratkaiseminen on paljon helpompaa tulevaisuudessa kuin nykyisyydessä saati historiassa.
- Kukin väite esitellään ja käsitellään raportissa samalla kaavalla. Ensin kuvataan tulevaisuusteesi selitteineen samassa muodossa kuin sitä on kysytty. Toiseksi tulokset esitetään graafisessa muodossa sekä todennäköisenä ja toivottavana tulevaisuutena. Määrällistä kuvausta seuraa laadullisena aineistona panelistien kommentteja teesin puolesta ja vastaan. Ennen teesin sanallista yhteenvetoa näytetään ristiintaulukoitu grafiikka, joka visualisoi vastaukset nelikenttään, jossa toisena akselina on todennäköinen ja toisena toivottava tulevaisuus. Oikealla ylhäällä ovat vastaukset, joissa tulevaa kehitysnäkymää pidetään sekä todennäköisenä ja toivottavana, vasemmalla alhaalla vastaavasti päinvastoin. Väiteanalyysin lopuksi kukin väite sijoitetaan johonkin seuraavista kolmesta teesikategoriasta:Näkemykset ja argumentit tulevasta kehityksestä polarisoituvat oppimisen kannalta keskeisessä asiassa kiistakysymykseksi. Käsitykset tulevasta kehityksestä jakautuvat moniksi tulevaisuuspoluiksi, jotka on mahdollista ja tarpeen ottaa keskusteltavaksiTulevaisuusteesistä ollaan suhteellisen yhtä mieltä. Kehityskysymys nousee siitä, milloin ja millä tavalla muutos tapahtuu.
- Lukion 12 tulevaisuuteesiä asettuvat tikkataululle näin. Kiinnostavaa on että paneelit ovat valmiita merkittäviin lukioinstituutiota koskeviin ratkaisuihin, vaikka lukion tehtävä on osaksi kiistanalainen kuten myös se, miten laajassa oppilaitosverkossa sitä tullaan tarjoamaan.
- Yleissivistävän oppimisen (perusopetuksen) tulevaisuuttamapataan 36 väitteellä. Liikettä ja liikuteltavaariittää. Tikkatauluistakehitetäänyhtävisualisointia, johonliikesyntyy kun aikasarjaetenee. Kustakintulevaisuusteemastaaletaanmyskerätäkokemus- ja kokeilutietoa, jotkaauttavatsignaloimaanläpimurtoja.
- Barometrillerakennetaanomasivusto, jonkapalvelutvuorovaikutteistuvat. Pitääselvittäämitentämätuleesuhteeseen mm. www.oppiminen.fi -sivustonkanssa
- Teeseistälihaistutaanexperimentteihin ja edelläkävijyyksiin.
- Koulusta toimintakeskus ja eläkeläistenmerkityksenantaja
- Koulumuotorajat harsuuntuvat
- XXTuleekomielestännetutkintosäilyttääyksilökokeena? Entäajallisestiyhtenäyhteisenäpäivänä? Pitäisiköaloittaatietokoneidenkäyttötutkinnossavaikkapavähänkirjoitetuistaaineista (lyhyetkielet/filosofiajne.)?Tykkää · · Seuraajulkaisua · 10 tuntia sittenYY: Ilmanmuutayksilökokeena. Näkeehänsenryhmätöissä, mitenosa on vapaamatkustajinajavastuutekemisestäkaatuuyhdelle tai muutamalle. Ajatussiitä, ettätähänvoitaisiinvaikuttaa, on illuusio. Niinhän se meneetyöelämässä ja yhdistystoiminnassa.10 tuntiasitten · Tykkää · 3ZZ: Ilmanmuutayksilökokeena. Jo kouluaikanahuippuopiskelijatjoutuvatkärsimäänmuidenhitaudesta. Miksipakottaaihmisiäryhmätöihin, josniistäselviää yksinkin?10 tuntiasitten · Tykkää · 3YY:Mitäajattelittuotatietokoneidenkäyttöä. Jos se on vain kirjoituskone, niinmikä on lisäarvo?10 tuntiasitten · Tykkää · 1DD: Jos kokeetvietäisiinkinverkkoon ja suorituspäivätolisivatajallisestivapaammin tai jopaihanvapaastivalittavissa? Esim. samallatavallakuinmicrosoftinsertifikaatit suoritetaan.10 tuntiasitten · Tykkää · 1
- Kompetenssilla (valmiudella) tarkoitetaanyleensäsitä, ettäihmisellä on asianhoitamisessa, tehtävänsuorittamisessa tai ongelmanratkaisemisessatarvittavatasenteet, tiedot ja taidotsekäkykykäyttääniitäluovalla ja tilanteenvaatimalla - useinvuorovaikutteisella - tavalla.OECD:nDeSeCo-tutkimuksessamääriteltiinkuusivuottasittenkolmelaaja-alaistaavainkompetenssinippua. Ensimmäisenkomponentinmukaanihmisetjoutuvattulevaisuudessakäyttämäänyhäenemmänerilaisiainformaatioteknologianvälineitä ja sosiokulttuurisiatekniikoitaollakseenvuorovaikutuksessaympäristönsäkanssa. Toiseksiihmisten on osattavatoimiarakentavassakanssakäymisessähyvinerilaistenihmisten ja kulttuurienkanssa. Kolmanneksiyksilötjoutuvat ja pääsevätyhteisöjenkinjäseninäaiempaaenemmänvastuuttamaanitsensäomastaelämästään ja senvalinnoista.Tiivistetystikyseessäovatkyvytkieleen, kommunikaatioon ja reflektiivisyyteen. Kukinkompetenssi on monienyksittäistenkykyjennippu, jotkavuorostaanjaetaankolmeenalakohtaan.
- Kompetenssit ovat kaikkien koulutusmuotojen kannalta keskeinen ja yhteinen perusta
- Monikampuslukio –konseptiNettilukio http://www.nettilukio.fi , Internaattilukio http://www.otavanopisto.fi1. Lukio 24/7Muikku: sisällöt ja oppimisympäristö, kurssiohjaus ja -arviointi (http://muikku.otavanopisto.fi/). Internetix Campus: vapaat lukion kurssisisällöt ja -suoritukset (http://www.internetix.fi)Pyramus: opetuksen hallintojärjestelmä (http://pyramus.otavanopisto.fi)2. Ryhmäkurssitverkko-kurssi: kurssi aikasidotusti kokonaan verkossa, korkeintaan jakson mittainenlähituettu ryhmäkurssi: monipisteinen lähituki, opetusresurssien hajauttamine3. Ilmiöpohjainen koulutusIlmiöopinnot: jaksopohjainen ilmiöosallistuminen (opitun tunnustaminen ja tunnistaminen, hyväksiluku), lähiosallistuminen/verkko-osallistuminenPeliopinnot: ilmiöintegraatio, lähiosallistuminen/verkko-osallistuminen, kompetenssipohjaiset opinnotTVT-lyhytkurssit- tietotekniikka- media, sosiaalinen media- ammatilliset opinnot4. Ohjaus ja arviointiOhjaustiimi organisoi, ohjaa ja seuraa opintoja sekä hoitaaHOPS-työn ohjausryhmä: nuoriso- ja aikuislukion OPS, OPS-uudistus otetaan huomioon5. TukiOppimisympäristöt: Muikku, Internetix (yksittäiset lukiokurssit), Ilmiöpohjaisuus http://ilmiopohjaisuus.ning.com, Sosiaalinen media oppimisen tukena http://www.sometu.fiVerkostot: Sosiaalinen media oppimisen tukena, Verkkopedagogia http://verkkopeda.ning.com, Oppimisen tulevaisuus 2030 http://edelfoi.ning.com, http://www.edelphi.fi/fi/groups/ot .Projektit: AVO (AVO 2), SOMY, Opening, Coope, Mobiilioppimisen projekti, Opetushallituksen tulevaisuusbarometri, Osaavat, Parhaat eurooppalaiset mediakäytännöt, Kinos: innovaatio-oppiminen, Laadullisen kehittämisen hanke (G-laatuopistoverkosto)Monikulttuuriset opiskelijat: Kotiavain (Otavan malli), valmistavat ja orientaatio-opinnot lukioonOlennaista on suunnitelman sitominen dynaamisesti opinnollisiin suoritteisiin (opiskelijamäärä, kurssisuoritukset) ja opetusresurssien organisaatiorajat ylittävä hajautunut/verkottunut/työnjakoinen ja perusteellisesti keskusteltu/tutkittu käyttö. Kestävän toiminnan kannalta on ratkaisevaa laatia 2-5 vuoden kehittämissuunnitelma, jossa sovitaan toimintapisteen vastuista, kehitystehtävistä (ja niiden resurssoinneista) ja tavoitteista sekä vaihtoehtoisista toiminnan tavoista.
- OtavanOpistontiimiorganisaatiossaperinteinenopetuksenprofessio on viety “verstaaseen”, jossa on omattiiminsäkurssitukseen, verkko-opetukseen, opetussuunnitteluun, ohjaukseen, sisällöntuotantoon ja ohjelmallistenoppimispalvelujentekemiseen.
- Toinenesimerkkirakenteidentutkimisensiunauksista:VirpiLehmusvaara, Vantaa, LänsimäenkoulunrehtoriYhtenäiskoulussasaakokemuksenyhteisöönkuulumisesta. Länsimäenkoulussaorganisaatiorakenne on luotukouluntarpeistakäsin ja se palveleeuudenlaistatoimintaa. Rakenteeseenkuuluu mm. jaettujohtajuus, tavoitelauseidenympärillemuodostetuttiimitsekätyöparit. Tärkeitätoimintaaohjaaviaasiakirjojaovatlukuvuosisuunnitelma ja alueellinenopetussuunnitelma. Alueellinen ops tehdäänyhdessäkaikkienniidenkoulujenkanssa, joita se koskee. Pyrkimyksenä on tukeajatko-opiskelumahdollisuuksia.
- Barometrinostaaesiinjoukonmetadiskursseja, jotkajossainmielessäovatikuisia ja sellaisenalopullisestiratkaisemattomia. Siitähuolimattakunakinaikakautena ne on ratkaistavasenajanteemoja ja haasteitavasten. Klassisendialektiikanmukaan se merkitseesynteesiä, sellaistasekä-että –ratkaisua, jokaratkaiseesiinäajassaolevankehitystehtävän. On kohtuullisensubjektiivista, ettäolenmerkinnytvihreällä ne vastinparit, joidenkohdallajuuritällähetkelläkannattaahakeatasapainoa. Otsetaanesimerkiksilahjakkuusvstasa-arvo. Charles Handy pelkistiaikoinaanopetuksenyhdenlauseenopiksi. “Kerrooppilaallemissähän on hyvä.” Kaikkimuuhoituusenjälkeenitsestään.
- Yrityspelkistääolennaisintakehityshaastetta. Näytämmeolevanmatkallasuljetustaavoimeen ja hiemanvähemmänilmeisestiyksintekemisestäyhdessätekemiseen. Mitä se merkitsee?
- Nostalgiaekstra1: hahmotelma oppimisen evoluutiostavuodelta 1998