TVA-paja 24.03.2017
•Télécharger en tant que PPTX, PDF•
0 j'aime•196 vues
TVA-delfoipajan evästyksiä
Recommandé
Recommandé
Contenu connexe
Similaire à TVA-paja 24.03.2017
Similaire à TVA-paja 24.03.2017 (20)
Plus de Hannu Linturi
Plus de Hannu Linturi (17)
TVA-paja 24.03.2017
- 2. ORIENTAATIO 08.-13.03.2017 1. TIEDONHAKU tutkimuksen teemoista 08.-13.03.2017: (1) oppimisen personointi, (2) yhteisöllinen oppiminen, (3) tekoäly oppimisen tukena. Kaikki opiskelijat tuottavat kolme lähdettä perusteluineen kustakin teemasta Delfoi-pajaryhmän sivustolle http://edelfoi.ning.com/group/tva-paja-24-15-03-2017 (kustakin teemasta on oma keskustelusivu). Lähteistäminen edellyttää kirjautumista Ning-ympäristöön http://edelfoi.ning.com/. 2. TULEVAISUUSVÄITTEIDEN TUOTTAMINEN 13.-23.03.2017: lähteiden pohjalta rakennetaan matalan kynnyksen periaatteella alustavia tulevaisuusväitteitä (1-3 per lähde). Väitteet listataan lähteineen Drive-taulukoihin http://bit.ly/2moXeat. 3. DELFOI-MALLINNUS 09.-13.03.2017: tutustutaan alustusten kautta mallintaviin Delfoi- variaatioihin, joita ovat Oppimisen tulevaisuus 2030-barometri (https://edelfoi.fi/oppimisen-tulevaisuus-2030#) ja OPH:n Dynamo-pilotti (Real-Time Delphi, ks. https://www.edelphi.org/dynamo-1.0). Vastataan panelistiroolissa valmistelevaan eDelphi-paneeliin osoitteessa https://www.edelphi.org/tva (avataan 14.03.2017).
- 3. OPINTOJAKSOTUS 1. ORIENTAATIO: verkkotyöskentely Ningissä/Drivessä 08.-23.03.2017 (40) 2. DELFOI-SUUNNITTELU: osallistuminen Delfoi-työpajaan 24.–25.03.2017 Helsingissä (eri luvalla verkossa) (40) 3. DELFOI-TOTEUTUS: Real-Time Delphi-prosessin (yhden kierroksen Delfoi) toteutus ja managerointi 03.-13.04.2017 verkossa (25) 4. DELFOI-ARVIOINTI: Delfoi-prosessin arviointi 18.-20.04.2017 verkossa (15) 5. DELFOI-ANALYYSI: osallistuminen Delfoi-työpajaan 21.04.2017 Helsingissä (20) 6. RAPORTOINTI: huhtikuussa 2017 tulevaisuusraporttien työstäminen tilaajille itsenäisesti pienryhmissä (20) 7. DARE TO LEARN: optiona Dare to Learn-tapahtuma Kaapelitehtaalla 05.-06.09.2017
- 4. TVA-orientointi LIIKENNEDRIVERIT (moniasteikko) Dynamo https://www.edelphi.org/dynamo-1.0 LENTOMATKUSTUSTRENDI (trendikysymys) Dynamo https://www.edelphi.org/dynamo-1.0 OPPIMISEN AGENTTI (tulevaisuusväite) Oppimisen tulevaisuus 2030 https://edelfoi.fi/oppimisen-tulevaisuus-2030 TEKOÄLYN AUTOPOIESIS (aikaennuste) Ihminen Plus https://edelfoi.fi/i-plus AJATTELUKUMOUS (videoväite) Humak 2017 https://www.edelphi.org/humak-2017 TEEMAT (merkitys-kiinnostus) TVA-demo 2017 https://www.edelphi.org/tva TUTKIMUSRYHMÄT Neljä ryhmää 2017 https://www.edelphi.org/tva TEESITAULUKOT Kolme taulukkoa http://bit.ly/2n9zHso ASIANTUNTIJUUSMATRIISI Hallinnoinnin kautta https://www.edelphi.org/tva
- 6. SUUNNITTELUPERJANTAI 24.03.2017 Perjantai 24.03.2017 Oppimisen tulevaisuus -teemapäivä Kulttuuriosuuskunta Sähinä: Heikkiläntie 10, Helsinki, Lauttasaari 09.00-09.30 TVA-Delfoin tulokset, tutkimusryhmät ja lähtökohdat, Antti Kauppi & Hannu Linturi 09.30-09.45 Metodina argumentatiivinen Delfoi ja työkaluna eDelphi, Antti Kauppi & Hannu Linturi 09.45-10.30 Tutkimusryhmien organisoituminen, työn alku, Antti Kauppi 10.30-11.00 Opetussuunnitelma tulevaisuuden tekijänä, Irmeli Halinen 11.00-12.00 Toimeksiannot ja alustukset a. SYL/Dare to Learn, Akseli Huhtanen b. Oppimisen tulevaisuus 2030/OPH/OKM/Eduskunta, Tiina Airaksinen 12.00-12.30 Pikalounas 12.30-13.00 Ihminen Plus, kaksi puheenvuoroa, Jere Rinne & Ville Venäläinen 13.00-15.00 Kysymysten rakentaminen (neljä ryhmää: kolme teemaa ja “landscape”-ryhmä): teesien ja kysymysten arviointi, kehittäminen ja muotoilu (ajurit, trendit, signaalit), ryhmät a. 13.00-15.00 Rinnakkaisohjelmana meneillään olevien Delfoi-tutkimusten ohjausta 15.00-15.30 Kyselyiden esittely ja äänestyksen käynnistäminen, ryhmät 15.30-16.30 Paneelimatriisin rakentaminen ja panelistien valinta, ryhmät 16.30-17.00 Päivän arviointi ja tulevat työt
- 7. SUUNNITTELULAUANTAI 25.03.2017 Lauantai 25.03.2017 Oppimisen tulevaisuus -teemapäivä Kulttuuriosuuskunta Sähinä: Heikkiläntie 10, Helsinki, Lauttasaari 09.00-10.00 Kyselyiden äänestystulosten esittely ja käsittely, ryhmät 10.00-11.00 Paneelin työstäminen, ryhmät 10.15-10.45 XAMK-konsultaatio, Jarkko Sanisalo, Antti Kauppi 11.00-11.30 Paneelimatriisista päättäminen, panelistiehdokkaiden sijoittelu ja rekryvastuu, yhdessä 11.30-12.15 Lounas 12.15-14.00 Paneelin managerointi: paneeliympäristö, paneelidramaturgia (osapaneelit, Delfoi- kierroksen viestintäsuunnitelma, seuranta, managerointiroolitus, ryhmät (aiheeseen johdattelu Hannu Linturi) a. 12.15-14.00 Muut ohjaukset rinnakkaisohjelmana 14.00-15.00 Loppukatselmointi: vastuut, roolitukset, testaukset ja viimeistelyt, AC-ryhmäsessioista sopiminen Verkko-osoite: http://otavanopisto.adobeconncet.com/delfoi .
- 10. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Mirka Nalimova Jalostetaan 12 driverin kysymys testiin, 6 signaalikysymystä 24.3. Jukka Tikkanen Toteutetaan 9 driverin kysymys, 3 signaalikysymystä 25.3. Jaana Liukkonen (verkko) Valitaan 4 generalistia paneeliin: rekrytointi, motivointi, kommunikointi 25.- 31.3. Tiina Airaksinen (verkko) Tulevaisuuskartan laatiminen ja visualisointi: driverit ja kolmen teeman muutosilmiöt 25.-30.3. Hannu Linturi Oman tutkimusalueen ja kyselyn managerointi Oman tutkimusalueen analyysi ja esitys Oman tutkimusalueen raportointi (optio) Mallina Dynamo-pilotti https://sites.google.com/metodix.fi/dynamo/, Work Skills 2020 http://www.iftf.org/futureworkskills/
- 12. PERSONOITUMINEN Milla Luoma Jalostetaan 16 kysymystä testiin, 1-2 trendi/aikasarjakysymystä 24.3. Juha Koivistoinen Toteutetaan 8 lopullista signaalikysymystä, joista 1 trendi/aikasarjakysymys 25.3. Maili Marjamaa Valitaan 7 teema-asiantuntijaa paneeliin: rekrytointi, motivointi, kommunikointi 25.- 31.3. Heidi Salokangas Systeemisen mallin laatiminen teema- alueelle: signaalikartta 25.3. Daniel Fernández Oman tutkimusalueen ja kyselyn managerointi Jenna Oldenburg * Oman tutkimusalueen analyysi ja esitys Akseli Huhtanen, Irmeli Halinen Oman tutkimusalueen raportointi (optio) Futura 3/2014 Oppiminen poluttuu ja personoituu
- 14. MONIKKO-OPPIMINEN Taina Laakkonen Jalostetaan 16 kysymystä testiin, 1-2 trendi/aikasarjakysymystä 24.3. Anna-Liisa Juurinen Toteutetaan 8 lopullista signaalikysymystä, joista 1 trendi/aikasarjakysymys 25.3. Jenna Oldenburg * Valitaan 7 teema-asiantuntijaa paneeliin: rekrytointi, motivointi, kommunikointi 25.- 31.3. Maarit Hildén Systeemisen mallin laatiminen teema- alueelle: signaalikartta 25.3. Antti Kauppi Oman tutkimusalueen ja kyselyn managerointi Johanna Heine Oman tutkimusalueen analyysi ja esitys Oman tutkimusalueen raportointi (optio) Futura 3/2014 Kollektiivinen oppiminen on toisenlaista ja Yhteisöllinen oppiminen: miksi, mitä ja miten?
- 15. TIME 2022 2028 20322017 driving force weak signal IDEAS, GOALS, MINDSET, ... megatrend wild card OBSERVATIONS, ACTIVITY, ... trend CULTURENATURE EXOSOMATIC INFORMATION FLOW? FUTURIBLESSCENARIOS force (driver)? black swan
- 16. TEKOÄLY OPPIMISESSA Ville Heilala Jalostetaan 16 kysymystä testiin, 1-2 trendi/aikasarjakysymystä 24.3. Teija Laiho Toteutetaan 8 lopullista signaalikysymystä, joista 1 trendi/aikasarjakysymys 25.3. Veera Häkkinen Valitaan 7 teema-asiantuntijaa paneeliin: rekrytointi, motivointi, kommunikointi 25.- 31.3. Katja Pätsi Systeemisen mallin laatiminen teema- alueelle: signaalikartta 25.3. Tuomas Seppälä Oman tutkimusalueen ja kyselyn managerointi Oman tutkimusalueen analyysi ja esitys Oman tutkimusalueen raportointi (optio) Futura 2/2015 I+: ihmisen ja koneen muuttuva suhde
- 18. DELFOI-VAIHEET 1. Tutkimuskohde, tutkimusongelmat ja tavoitteet 2. Kyselyn rakentaminen ja testaaminen 3. Asiantuntijapaneeli 4. Ensimmäinen kyselykierros 5. Vastausten analyysi ja johtopäätösten teko 6. Esitysmuotoinen raportti 7. Mahdollinen toinen kyselykierros 8. Tutkimusraportti 9. Tulosten hyödyntäminen: jatkotutkimus, osallistava live-delfoi, skenaariot, strategiat, päätökset, ...
- 19. Kiinnostava sisältö Teesinelikenttä Ei kiinnostava Muodollisesti pätevä Muodollisesti epäpätevä Kiinnostava muokattava Hyvä teesi Toivoton teesi Muodollisesti muokattava
- 20. TEESI- ARVIOINTI MUOTO 1 MUOTO 2 MUOTO 3 MUOTO 4 MUOTO 5 MUOTO 6 MUOTO 7 SISÄLTÖ 7 --- ei sisällä väitettä +++ tunteita herättävä teesi -- tulkinnan varainen +++ tunteita herättävä teesi - tulkinnallinen kaksoisväite +++ tunteita herättävä teesi +- selite dominoi teesiä +++ tunteita herättävä teesi + vakioidut käsitteet +++ tunteita herättävä teesi ++ indikatiivi- väite +++ tunteita herättävä teesi +++ yhden lauseen väite +++ tunteita herättävä teesi SISÄLTÖ 6 --- ei sisällä väitettä ++ paradig- maattinen teesi -- tulkinnan varainen ++ paradig- maattinen teesi - tulkinnallinen kaksoisväite ++ paradig- maattinen teesi +- selite dominoi teesiä ++ paradig- maattinen teesi + vakioidut käsitteet ++ paradig- maattinen teesi ++ indikatiivi- väite ++ paradig- maattinen teesi +++ yhden lauseen väite ++ paradig- maattinen teesi SISÄLTÖ 5 --- ei sisällä väitettä + asiantuntijoita jakava väite -- tulkinnan varainen + asiantuntijoita jakava väite - tulkinnallinen kaksoisväite + asiantuntijoita jakava väite +- selite dominoi teesiä + asiantuntijoita jakava väite + vakioidut käsitteet + asiantuntijoita jakava väite ++ indikatiivi- väite + asiantuntijoita jakava väite +++ yhden lauseen väite + asiantuntijoita jakava väite SISÄLTÖ 4 --- ei sisällä väitettä +- t-horisontti puuttuu -- tulkinnan varainen +- t-horisontti puuttuu - tulkinnallinen kaksoisväite +- t-horisontti puuttuu +- selite dominoi teesiä +- t-horisontti puuttuu + vakioidut käsitteet +- t-horisontti puuttuu ++ indikatiivi- väite +- t-horisontti puuttuu +++ yhden lauseen väite +- t-horisontti puuttuu SISÄLTÖ 3 --- ei sisällä väitettä - väite ei osu ilmiön ytimeen -- tulkinnan varainen - väite ei osu ilmiön ytimeen - tulkinnallinen kaksoisväite - väite ei osu ilmiön ytimeen +- selite dominoi teesiä - väite ei osu ilmiön ytimeen + vakioidut käsitteet - väite ei osu ilmiön ytimeen ++ indikatiivi- väite - väite ei osu ilmiön ytimeen +++ yhden lauseen väite - väite ei osu ilmiön ytimeen SISÄLTÖ 2 --- ei sisällä väitettä -- väite ei erottele -- tulkinnan varainen -- väite ei erottele - tulkinnallinen kaksoisväite -- väite ei erottele +- selite dominoi teesiä -- väite ei erottele + vakioidut käsitteet -- väite ei erottele ++ indikatiivi- väite -- väite ei erottele +++ yhden lauseen väite -- väite ei erottele SISÄLTÖ 1 --- ei sisällä väitettä --- ei selkeää sisältöä -- tulkinnan varainen --- ei selkeää sisältöä - tulkinnallinen kaksoisväite --- ei selkeää sisältöä +- selite dominoi teesiä --- ei selkeää sisältöä + vakioidut käsitteet --- ei selkeää sisältöä ++ indikatiivi- väite --- ei selkeää sisältöä +++ yhden lauseen väite --- ei selkeää sisältöä TEESIKRITEERISTÖ (Hannu Linturi 18.11.2015)
- 21. DISRUPTIIVINEN TEESI The Blockchain Will Do to Banks and Law Firms What the Internet Did to Media. Even years into the deployment of the internet, many believed that it was still a fad. Of course, the internet has since become a major influence on our lives, from how we buy goods and services, to the ways we socialize with friends, to the Arab Spring, to the 2016 U.S. presidential election. Yet, in the 1990s, the mainstream press scoffed when Nicholas Negroponte predicted that most of us would soon be reading our news online rather than from a newspaper. Fast forward two decades: Will we soon be seeing a similar impact from cryptocurrencies and blockchains? There are certainly many parallels. Like the internet, cryptocurrencies such as Bitcoin are driven by advances in core technologies along with a new, open architecture — the Bitcoin blockchain. Like the internet, this technology is designed to be decentralized, with “layers,” where each layer is defined by an interoperable open protocol on top of which companies, as well as individuals, can build products and services. Like the internet, in the early stages of development there are many competing technologies, so it’s important to specify which blockchain you’re talking about. And, like the internet, blockchain technology is strongest when everyone is using the same network, so in the future we might all be talking about “the” blockchain. HBR: Joichi Ito, Neha Narula, Robleh Ali http://bit.ly/2lHhoxb
- 22. eDELPHI-osaamiset 1. Oman kyselyn luominen TVA-paneeliin https://www.edelphi.org/tva 2. Asiantuntijapaneelin luominen: matriisi ja panelistit 3. Panelistien kutsuminen ja informointi 4. Paneeliympäristön rakentaminen: materiaalit ja tiedotteet 5. Delfoi-kierroksen managerointi: seuranta ja tiedotus 6. Tulosten analyysi ja käsittely (jatkojalosteet) 7. Tulosten raportointi 8. Tulosten hyödyntäminen: jatkotutkimus, skenaariot, strategiat, päätökset, ...
- 25. DELFOI-TOTEUTUS 27.03.-20.04.2017 1. PANEELIN VIIMEISTELY 27.03.-02.04.2017: kyselyiden, kysymysten ja paneeliympäristön viimeistely, panelistien rekrytointi ja sitouttaminen 2. PANEELIN TOTEUTUS 03.-13.04.2017: Delfoi-kierroksen toteutus ja managerointi 3. TULOSTEN KEVYTANALYYSI 18.-20.04.2017: tulokset, prosessin onnistuminen, mikä toimi, mikä ei, panelistien paneutuminen, jatkomahdollisuudet TVA-paneeli https://www.edelphi.org/tva !
- 30. DELFOI-ANALYYSI 21.04.2017 11.00-13.00 Tulosten esittely teema ryhmittäin, ryhmät (johdattelee Antti Kauppi) 13.00-14.00 Kolme jatkojalostetta, johdattelee Hannu Linturi ● Tulevaisuustaulukko ja skenaariot (huom. Disaggreg. Delphi), Osmo Kuusi ● Live-Delfoi Dareen, Akseli Huhtanen ● Toinen Delfoi-kierros (barometrin uudet teesit), Tiina Airaksinen, Irmeli Halinen 14.00-15.30 Kolmen jatkoteeman työstäminen, ryhmät (Antti Kauppi johdattelee) 15.30-16.15 Jatkoteemojen esittely, ryhmät 16.15-17.00 Tilaajien palaute, kurssireflektio ja jatkotoimet OPPIMISEN TULEVAISUUS 2030-PÄIVITYS 06/2017 DARE TO LEARN 05.-06.09.2017 Kaapelitehdas, Helsinki Tuloksia hyödynnetään opetushallinnon ja Eduskunnan tulevaisuustoiminnassa huhtikuussa ja kesäkuussa, jolloin toteutetaan Oppimisen tulevaisuus 2030-barometrin kahdeksas vuosipäivitys. Lisäopinnot http://bit.ly/2mqeTi4 ! TVA-paneeli https://www.edelphi.org/tva !
Notes de l'éditeur
- ALKUUN Verkko ja salasanat Omat verkot AC-kirjautuminen (ei näytön heitintä) Google Drive-taulukot Kalvosarja Ningissä ja Drivessä
- TVA-DELFOI Katsotaan paneelituloksia eDelphi-kyselystä ja opastetaan samalla ohjelmiston käyttöön! Asiantuntijuuskysymys: matriisi molemmin puolin (täydennä omat tiedot) Driver-laina Dynamosta (liikenne- ja logistiikkaklusteri): mallikysymys toimintaympäristö-ryhmälle (10 kommenttia) Trendi-kysymys Dynamosta, malli teemaryhmille: 1-2 aikasarjaa (huom. 19 kommenttia) Ennustekysymys Ihminen Plussasta: määrittelyepäselvyys, dialogiketju (13 kommenttia) 2D-kysymys (agentti) barometrista: tulevaisuusteesi (17 kommenttia) Videoteesi Humak-delfoista (ajattelukumous): väitteessä lainaus, kiinnostaako videojalostus? (12 kommenttia)
- Immersiivinen tutkimusmatka
- TEEMOJEN SIJOITTUMINEN Esittelyt teemaryhmittelyn yhteydessä
- ROOLIT: tiimivetäjä, eDelphi-operaattori, ...
- TYÖELÄMÄN MUUTOS, DRIVERIT JA UUDET OSAAMISET Toimintaympäristö-ryhmälle sopiva malli! Drivers enabling skills: pilottiprojektin yksinkertaistettu malli (infografiikka). (IFTF http://www.iftf.org/home/ )
- MONITASOMALLI Liikenne- ja logistiikkaklusterin muutosilmiöitä tarkastellaan dynaamisena systeeminä, jossa on kolme keskenään vuorovaikuttavaa tasoa: sosiotekninen toimintaympäristö (landscape), vakiintunut sosiotekninen toimintamalli (regiimi) sekä uusien ratkaisujen kehittelykenttä (niche). Ne muodostavat sosioteknisen muutoksen monitasomallin, joka samalla on Delfoi-vaiheen teoreettinen viitekehys. Sosiotekninen toimintaympäristö on systeemin makrotaso, uusia ratkaisuja kehitetään mikrotasolla eli nichessä, ja regiimi on näiden kahden välinen taso. Systeemi muuttuu, kun näiden kolmen tason kehityksen ja vuorovaikutuksen seurauksena sosiotekninen toimintamalli muuttuu toiseksi, eli tapahtuu siirtymä regiimistä uuteen regiimiin. Monitasomalli on kehitetty innovaatiotutkimuksen kentällä, ja se juontaa juurensa evolutionaarisesta taloustieteestä ja teknologian sosiologiasta, jonka mukaan innovaatiot ovat muovautuneet sosiaalisesti insinöörien, yritysten, poliitikkojen ja kuluttajien välisessä vuorovaikutuksessa, sekä neoinstitutionaalisesta teoriasta, jonka mukaan toimijat toimivat jaettujen uskomusten, normien ja sääntöjen rajoittamina. Sosiotekniseen toimintaympäristöön (landscape) sisältyvät makrotason aineelliset ja aineettomat elementit, kuten infrastruktuuri, luonnonympäristö, yhteiskunnalliset arvot, poliittiset ideologiat ja demografiset trendit. Toimintaympäristön muutokset on luokiteltu kolmeen tyyppiin. On hitaita muutoksia, kuten ilmastonmuutos, pitkävaikutteisia yhteiskunnallisia muutoksia, kuten teollistuminen, väestömuutokset, tieto- ja viestintäteknologian kehittyminen sekä shokkeja, kuten öljykriisi ja sodat. Tyypillisesti sosiotekninen toimintaympäristö muuttuu hitaasti. Sosiotekninen toimintamalli (regiimi) viittaa systeemin taustalla vaikuttavaan syvärakenteeseen eli vakiintuneisiin käytäntöihin, toimintatapoihin ja sääntöihin, jotka ohjaavat julkista politiikkaa ja yksityisiä toimia. Regiimin elementtejä ovat esimerkiksi sopimukset, institutionaaliset järjestelyt, elämäntavat, käyttäjätottumukset ja tietotaito. Regiimin toimijaverkosto koostuu tutkittavan ilmiön tuottaja-, hankinta-, rahoitus- ja tutkimusverkostoista, julkisesta sektorista, käyttäjistä sekä järjestöistä ja liikkeistä. Regiimin sisällä pyritään usein pikemminkin parantamaan jo olemassa olevaa systeemiä kuin korvaamaan se toisella vaihtoehdolla. Geels jakaa regiimin kuuteen toisiinsa linkittyvään ulottuvuuteen: markkinat ja käyttäjät, teollisuus, tutkimus, politiikka, kulttuuri ja teknologiat (Geels & Schot 2007; Geels 2011). Regiimin elementit muodostavat toisiinsa punoutuneena verkon, joka tekee regiimistä vakaan. Regiimit muuttuvat vasta joko regiimin sisäisen konfliktin tai ulkoisen paineen seurauksena. Uusien ratkaisujen kehittelykenttä (niche) tarkoittaa mikrotason uusien kokeilujen saarekkeita, kuten tutkimus- ja kehittämislaitoksia tai pieniä markkinarakoja, joissa kuluttajat ovat halukkaita tukemaan uusia tuotteita tai ratkaisuja. Nichen toimijat, kuten yrittäjät ja muut edelläkävijät, työskentelevät radikaalien regiimistä poikkeavien uusien ratkaisujen parissa. Tällä tasolla voi syntyä uutta ja vaihtoehtoista teknologiaa sekä vaihtoehtoisia käytäntöjä ja menetelmiä – systeemisen muutoksen siemeniä. Nichen toimijoiden tavoitteena on, että heidän keksintönsä tulisivat osaksi regiimiä tai jopa korvaisivat sen. Tämä ei ole kuitenkaan helppoa, sillä keksinnöt eivät välttämättä istu regiimin infrastruktuuriin, käyttäjätottumuksiin tai sääntelyyn, jotka estävät regiimiä kehittymästä uuteen suuntaan. Sosiaalisten verkostojen rakentaminen ja uusien toimijoiden mukaan lähteminen on olennainen vaihe nichen kehityksessä. Sen elementtien ja toimijoiden välille ei ole vielä syntynyt yhtä paljon kytköksiä kuin regiimissä ja sosioteknisessä toimintaympäristössä, joten niche on monitasomallin kolmesta tasosta epävakain ja herkin muutokselle (Geels 2011). Mallin tekevät dynaamiseksi systeemiksi erilaiset vuorovaikutustilat, joiden kautta systeemi uusintaa tai uudistaa itseään. Uusintamisprosessiksi Geels ja Schot (2007) kutsuvat muutosta, jossa regiimiin ei kohdistu ulkopuolista toimintaympäristön painetta, joten regiimi pysyy vakaana ja uusii itse itsensä. Muutos tapahtuu regiimin toimintamallin raameissa ja etenee ennakoitavaa polkua pitkin. Muuntautumispolulla puolestaan regiimiin kohdistuu kohtalaista muutospainetta toimintaympäristöstä. Niche-innovaatiot eivät ole tässä vaiheessa kehittyneet riittävästi hyödyntääkseen toimintaympäristön muutospainetta ja tehdäkseen läpimurtoa regiimissä. Tällöin regiimin toimijat muuntavat kehityspolun suuntaa toimintaympäristöön sopeutuvaksi. Muutospaine ei saa regiimin toimijoita kuitenkaan toimimaan välittömästi, vaan tätä edeltävät yleensä konfliktit ja voimakamppailut. Uudelleenjärjestäytymispolku on muutosprosessi, jossa toimintaympäristössä tapahtuu voimakas ja yhtäkkinen muutos, joka aiheuttaa ongelmia regiimissä ja heikentää sitä. Muutoshetkellä niche- innovaatiot eivät ole kehittyneet riittävästi tehdäkseen suoraa läpimurtoa ja korvatakseen muutoksen myllertämän regiimin. Niche-innovaatioiden välille syntyy kilpailua, ja lopulta yksi innovaatio voittaa muodostaen ytimen uudelle regiimille (Geels & Schot 2007). Korvaantumispolulla toimintaympäristöstä kohdistuu regiimiin voimakasta painetta, ja samalla hetkellä niche-innovaatiot ovat kehittyneitä. Ennen ulkoista muutospainetta ne eivät ole päässeet leviämään, koska regiimi on vankka ja vakaa. Regiimin toimijat eivät ole kiinnittäneet suurta huomiota niche-innovaatioihin, vaikka regiimin sisällä on voinutkin olla pieniä ongelmia, vaan pyrkivät ratkaisemaan ongelmat vakiintuneen toimintamallin varassa. Kun toimintaympäristössä tapahtuu voimakas muutos, se avaa ikkunan uudelle innovaatiolle. Niin se saa siivet alleen ja korvaa vanhan regiimin: nichen ja regiimin välinen vuorovaikutus on luonteeltaan kilpailevaa. Regiimin vanhat toimijat saattavat menettää virkansa ja yritykset kaatua. Tällainen muutos tapahtui, kun purjelaivoista siirryttiin höyrylaivoihin Iso-Britanniassa 1800-luvulla. Uudelleenasettautumispoluksi kutsutaan prosessia, jossa regiimin ongelmanratkaisussa hyödynnetään niche-innovaatioita. Sen seurauksena innovaatiot aiheuttavat muutoksia regiimissä. Kun niche-innovaatioilla on symbioottinen suhde regiimiin, niitä on helppo sopeuttaa regiimin toimintamalliin. Jos suurin osa regiimin säännöistä pysyy muuttumattomina, kyseessä on muuntautumispolku. Uudelleenasettautumispolulla regiimiä täydentävien innovaatioiden sarjat saavat ajan myötä toimintaympäristön paineen alla aikaan suuria muutoksia regiimissä, jonka toimijat kuitenkin säilyttävät asemansa. Muutos ei tapahdu vain yhden teknologian läpimurrolla, vaan tarvitaan useita toisiaan tukevia innovaatioita. Esimerkkinä uudelleenasettautumispolusta on siirtymä perinteisistä tehtaista massatuotantoon Amerikassa 1800- ja 1900-luvun kahta puolta. (Parkkinen 2016) Erilaisten kehityspolkuja ja niiden sarjoja on mahdollista käyttää skenaarioiden rakentamisen aineksina. Tulevaisuudentutkimuksen terminologiassa on tukea monitasomallille, jossa toimintaympäristön “maisemaa” (landscape) kuvataan megatrendien ja ajurien (driving forces) avulla. Vallitsevaa ja vakiintunutta sosioteknistä toimintatapaa (regiimi) edustavat vakiintuneiden toimialojen toimintaa kuvaavat indikaattorit ja trendit. Niche-ilmiöiden kimppuun käydään tulevaisuusteesien, heikkojen signaalien ja villien korttien avulla. Monitasomallin ja tulevaisuudentutkimuksen terminologian mukaan Delfoi-paneeliin on rakennettu kolme kyselyä, joissa havainnoidaan kutakin systeemin tasoa. Ylimmällä tasolla vaikuttavat “maisemavoimat”, joita ovat megatrendit (megatrends) ja driverit (driving forces). Regiimiä kuvaavat trendit (trends) ja miche-tason ilmiöitä ovat heikot signaalit (weak signals) ja villit kortit (wild cards).
- KOLME MUUTOSILMIÖTÄ Ilmiöiden tulevaisuustarkastelussa on tärkeää tunnistaa ja arvioida toimintaympäristön vaikutukset. Mikään ilmiö ei synny ja kehity tyhjiössä vaan monen sisöisen ja ulkoisen voiman suorasta ja epäsuorasta vaikutuksesta. Tällaisen potentiaalisten vaikuttajien ja vaikutusten skannaus on osa tutkimusprosessia, jolla perehdytään ilmiön todennäköisiin, toivottaviin ja mahdollisiin tulevaisuuksiin. Tähän tarkasteluun tulevaisuuksientutkijat ovat kehittäneet omat käsitteensä, joiden tulkinta seuraavassa esitellään. Trendi (trend) on havaittava ja tunnistettava suuntaus, kehityssuunta tai muutoksen kaava. Trendiltä edellytetään ajallista kestoa, jonka puitteissa se alkaa, loppuu, nousee, laskee, vaihtelee, "sahaa" tai "aaltoilee". Megatrendi (megatrend) on kehityksen suuri aalto tai linja, ilmiöiden havaittava, tunnistettava ja historian omaava yhtenäinen kokonaisuus, jolla on selkeä kehityssuunta. Megatrendeille on ominaista laaja-alaiset ja usein tulevaisuudessa vahvistuvat vaikutukset moniin muuten toisistaan riippumattomiin ilmiöihin. Megatrendin suuntaa ei voida määritellä pelkästään tarkastelemalla yksittäisiä toimijoita tai tekijöitä, vaan megatrendi on makrotason ilmiöiden ja tapahtumakuvausten kokonaisuus, joka sisältää useita erilaisia ja jopa toisilleen vastakkaisia alailmiöitä ja tapahtumaketjuja. Silti niistä muodostuvalla kokonaisuudella voidaan nähdä oma pääkehityssuunta, jonka uskotaan usein jatkuvan samansuuntaisesti myös tulevaisuudessa. Ajuri tai muutosvoima (driving force, driver) on aineeton voimatekijä (idea, uskomus, mindset, tavoite, päämäärä, ...) joka vauhdittaa tai jarruttaa jonkun ilmiön tai ilmiöiden kehkeytymistä. Kaikkien trendien ja megatrendien takaa löytyy niitä tukevia tai vastustavia tietoisia tai tiedostamattomia pyrkimyksiä, jotka suuntaavat päätöksentekoa ja valintoja, mutta jotka eivät välttämättä jatku tulevaisuudessa samassa mielessä kuin ”trendit” ja ”megatrendit”. Ne voivat olla erityisiä yhteiskunnassa, organisaatiossa tai yksittäisillä toimijoilla olevia, tähän aikaan ja tapoihin liittyviä perususkomuksia, oletusten joukko. Niitä ei useinkaan ilmaista ääneen tai kirjallisesti, mutta niitä ei myös kyseenalaisteta. Vallitsevan driving forcen kyseenalaistaminen herättää usein paljon huomiota ja vastarintaa. Heikko signaali (weak signal, emerging issue) on sellainen yksittäinen ilmiö tai tapahtuma, tai toisiinsa liittyvien erillisten ilmiöiden tai tapahtumien joukko, joka ei välttämättä tapahtuessaan vaikuta tärkeältä tai ole laaja, mutta jolla on tulevaisuuden muodostumisen kannalta tärkeä tai jopa ratkaiseva merkitys. Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta – tulevan laajemman muutoksen ensioire – tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei useinkaan voida perustella tilastollisesti uskottavalla jatkuvuudella kuten historiallisella aikasarjalla. Heikkojen signaalien jäljittäminen ja erilaisten ilmiöiden ymmärtäminen heikoiksi signaaleiksi muodostaa yhden haastavimmista tulevaisuudentutkimuksen osa-alueista. Heikon signaalin jäljitys edellyttää useiden erilaisten ilmiöiden/ilmiöalueiden tuntemusta ja tarkastelua, jossa on erotettava subjektiivisesti ja objektiivisesti uudet ilmiöt. Villi kortti (wild card) on yllättävästi ilmaantuva muutostekijä, joka muuttaa tapahtumisen kehityskulun epävarmaksi. Villin kortin ominaisuuksiin kuuluu se, että sen tapahtumisen todennäköisyys on matala, mutta jos/kun se tapahtuu, sen vaikutukset tulevaan kehitykseen ovat huomattavat. Villillä kortilla ei ole historiaa, ts. sen tapahtumista ei voida ennakoida minkäänlaisten historiallisten/aikasarjoihin liittyvien ilmiöiden tai lainomaisuuksien avulla. Musta joutsen (black swan) on erittäin epätodennäköinen tapahtuma, jolla on kolme luonteenomaista piirrettä: se ei ole ennustettava, sillä on valtava vaikutus ja osaamme kehitellä sille jälkikäteen selityksen. Mustia joutsenia ovat olleet esimerkiksi nykyinen finanssikriisi, syyskuun 9. terrori-isku, sekä Googlen valtava menestys. “Musta joutsen” on tavallaan villin kortin alalaji, jonka Nicholas Taleb teki kirjallaan tunnetuksi. Mustan joutsenen logiikka tekee siitä mitä et tiedä olennaisempaa kuin siitä mitä tiedät. Jos Tyynenmeren tsunami olisi ennakoitu, sen vahingot olisivat jääneet pienemmiksi. Kehitystä ohjaavat voimat voidaan jakaa ilmiön sisäisiin (esim. tieto, osaaminen, maailmankuva) ja ulkoisiin (talous, kilpailu, teknologia, väestö) voimatekijöihin, jotka monin tavoin vaikuttavat esimerkiksi tarkasteltavan yhteisön tai organisaation tulevaisuuden muotoutumiseen. Toimintaympäristön tarkastelussa käytetään usein apuna ns. Peste-luokittelua eli vaikutuksia arvioidaan monipuolisesti poliittisista, taloudellisista, yhteiskunnallisista (sosiaalisista), teknologisista ja luonnonympäristön ekologisista näkökulmista.
- DELFOI-MENETELMÄ ”Delfoi-tekniikkaa voi luonnehtia ryhmän kommunikaatioprosessin strukturointimenetelmäksi, jonka tarkoituksena on auttaa yksilöiden muodostamaa ryhmää kokonaisuutena käsittelemään mutkikasta ongelmaa”.
- DELFOI-VAIHEET Delfoi-metodi (engl. delphi method) kehitettiin Rand -yhtiössä Yhdysvalloissa 1950-luvulla alussa. Menetelmässä asiantuntijoiksi luokitellut henkilöt toimivat tulevan kehityksen "oraakkeleina". Klassisessa delfoissa manageri rakentaa ensi kierroksen kyselylomakkeen, johon asiantuntijapaneeli vastaa. Vastaukset luokitellaan toisella kierroksella kvartiileihin ja panelisteja pyydetään perustelemaan valintansa varsinkin jos se poikkeaa enemmistönäkemyksestä. Yhtä oikeaoppista Delfoi -tekniikkaa ei ole. Menetelmän kehittäjä Olaf Helmer korosti konsensusta prosessin päämääränä. Kukin asiantuntijajäsen kehittää ryhmän yhteistä ratkaisua eteenpäin, mutta pysyttäytyy kuitenkin yksilönä. Ryhmän jäsenet tarkistavat vaihe vaiheelta asemansa ja käsityksensä samalla kun ryhmäratkaisu kehittyy. Koko ajan he voivat tehdä tarpeellisiksi katsomiaan korjaus- ja muutosehdotuksia. Lopullinen tulos on kaikille tiedoksi saatettu sopimusratkaisu eli konsensus. Dynamo-paneeli on kuitenkin toisenlainen Delfoi. Siinä ei haeta konsensusta vaan näkemysten ja perustelujen moninaisuutta. Osmo Kuusi korostaa tunnetun menetelmäteoreetikon Murray Turoffin tavoin laadullista ja argumentatiivista Delfoi –prosessia (argumentative delphi), jossa konsensus on toissijaista sen rinnalla, että saadaan esiin toisistaan poikkeavia perusteltuja näkemyksiä tulevaisuuden mahdollisista kehityskuluista. Argumentoinnin keskeisyydestä johtuu, että tällöin suositaan suhteellisen pieniä asiantuntijapaneeleita, joiden jäsenmäärä on maksimissaankin korkeintaan muutaman kymmenen hengen suuruinen. Toisenlainen selkeästi kvantitatiivinen orientaatio on useissa saksalaisissa ja japanilaisissa teknologisissa forecasting –tutkimuksissa, joissa sovelletaan Delfoi –metodia. Niihin saattaa osallistua jopa tuhansia asiantuntijoita kerrallaan. Kvalitatiivinen keskustelu ei sen kokoisessa joukossa ole mahdollista. eDelfoi /ohjelmisto (www.edelphi.org) mahdollistaa molemmat lähestymistavat. Delfoi –tekniikan käyttö on nykyään muutenkin sangen joustavaa ja eklektistä. Professori Petri Tapio on pohtinut kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen metodologian liukuvaa rajaa. Kunkin tutkimuksen tarkoitus voi suhteellisen vapaasti välittyä ja vaikuttaa metodin toteutukseen, vaikka tietyt tunnusmerkit tekniikalta edellytetäänkin. Woudenbergin mukaan delfoi –menetelmällä on kolme tunnuspiirrettä: 1. asiantuntijan tunnistamattomuus (engl. anonymity ) 2. useamman kierroksen prosessi (engl. iteration ) 3. argumentointi ja palaute (engl. feedback ) Neljännen ilmeisen tunnuspiirteen muodostavat tutkimuksen prosessin suunnitteleva ja toteuttava manageri(sto) ja etenkin sen sisällöt tuottava 4. asiantuntijaryhmä (engl. panel ), jota vakiintuneen tavan mukaan Suomessakin nimitetään paneeliksi. Tunnusmerkkien mukainen Delfoi –prosessi voidaan jakaa kahdeksaan prosessivaiheeseen seuraavasti: 1. tutkimusongelman rajaus ja tutkimuksen tavoitteiden määrittely 2. suunnittelevan tutkijaryhmän kokoaminen tutkimuksen toteuttamista varten 3. varsinaisen asiantuntijapaneelin kokoaminen ja valinta 4. kyselylomakkeen rakentaminen, testaaminen ja korjaus ensimmäistä kyselykierrosta varten ja ensimmäinen kyselykierroksen toteuttaminen joko kirjallisena (tai atk-avusteisena) tai suullisena haastattelukyselynä 5. ensimmäisen kyselykierroksen vastausten analyysi 6. toisen kierroksen kyselylomakkeen rakentaminen, testaus, toteutus ja vastausten arviointi 7. mahdolliset lisäkierrokset, ja 8. raportointi tutkimuksen tuloksista Yllä oleva Delfoi -tutkimuksen vaiheistus on suuntaa antava. Dynamo-pilotissa käytetään kierroksetonta Delfoi-versiota, jota tunnetaan nimellä Real-Time Delphi (1). Sitä sovelletaan sovelletaan etenkin nopeissa tiedonkeruun ja kehittämistarpeen tilanteissa. Kriittisiä vaiheita siinäkin ovat yleensä asiantuntijaryhmän muodostaminen, eteneminen tutkimuksen toiselle kierrokselle ja loppuraportin laatiminen saadun argumentoinnin ja palautteen perusteella. Delfoi -menetelmästä ja sen käyttömahdollisuuksista lisää mm. Metodixin sisältöalueella Osmo Kuusen delfoi-artikkelissa ja sitä laajemmasta evoluutioartikkelista (1) Ks. Gordin, Ted, The Real-Time Delphi Method http://www.millennium-project.org/millennium/RTD-method.pdf . Delfoi-artikkeleita Osmo Kuusen Delfoi-artikkeli Metodievoluutiota verkossa-artikkeli eDelphi-tiekartta managerille
- HYVÄN TEESIN KRITEERIT Delfoi-yhteisössä on muutamaan kertaan pohdiskeltu hyvän tulevaisuuskysymyksen kriteereitä. Siitä ovat vuorollaan pitäneet luentoja tämän kirjoittajan lisäksi Osmo Kuusi, Yrjö Myllylä, Anita Rubin ja Petri Tapio. Edellisen kerran isompi konklaavi oli koolla pohtimassa asiaa toukokuun Delfoi-työpajassa vuonna 2009. Siitä jäi jälkiä, joiden linkit ovat postauksen lopussa. Uuteen ponnistukseen inspiroi kahden erillisen asian kytky. Toinen liittyy viime keväänä käynnistyneeseen Ihminen + -delfoihin, jota suunnitellaan barometrityyppiseksi. Siihen upotetaan Ville Venäläisen väitöstutkimussuunnitelma, joka on hyväksytty Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa pääaineena Kognitiotiede. (ks. http://www.itjkl.fi/koulutustarjonta/#kognitiotiede) Toinen resurssilähde on Seija Huttusen Delfoi-manageritutkinto, jonka pääprosessiksi on sovittu Ihminen + -delfoi-prosessi. Osana syventävää tutkintoa kehitellään malleja ja käytäntöjä, jotka parantavat etenkin argumentoivan Delfoin laatua osana Delfoi-työpajatyöskentelyä. Ensimmäinen kehitysprosessi kohdentuu Delfoi-kyselyiden tulevaisuuskysymysten kriteereihin ja kriteerien kykyyn parantaa kysymysten ja kyselyiden laatua. Sitä varten olen aikaisempia pohdiskeluja hyödyntäen luonut ehdotuksen kaksidimensionaaliseksi kriteerimalliksi. Malli kuvataan värikoodattuna taulukkomuodossa alla. Mallissa on kaksi toisistaan riippumatonta kriteerimuuttujaa. Toinen liittyy tulevaisuuskysymyksen (väitteen) muotoiluun, jonka ideaali on pääsääntöisesti sama kuin minkä tahansa survey-tyyppisen kysymyksen muotoilu. Kysymyksen pitää olla selkeä ja yksikäsitteinen, jotta vastaajat reagoisivat samaan ilmiöön. Tavalliset väitteen muotoilun virheet on otettu huomioon taulukossa. Kehnoimmillaan väitettä ei edes ole. Se on toki harvinaista. Sitä yleisempää on, että väitteeseen on sisällytetty kaksi tai useampia väitteitä, jonka osaväitteet voivat varioida riippumatta toisista osista. Joissakin tapauksissa vastaaja tulee “harhaanjohdetuksi” myös sitä kautta, että ns. seliteosa varastaa shown eli väite jää taustoituksen varjoon. Formaalin asteikon vihreällä osalla ollaan väitteen muotoilun suhteen turvassa. Kaikkien hyvien väitteiden ei tarvitse olla tiiviitä yhden lauseen väitteitä, vaikka se usein onkin ideaalista. Samoin valtaosassa tulevaisuusteesejä teonsana kannattaa ilmaista indikatiivissa, vaikka sillä kuvataankin toteutumatonta tulevaisuustilaa. Tästäkin on kuitenkin perusteltuja poikkeuksia. Se sijaan käsitteiden kanssa kannattaa olla huolellinen. Epäselvissä tapauksissa ne on syytä määritellä selitteeseen. Sisältomuuttuja on myös seitsenportainen. Erinomainen teesi herättää useimmiten ja useimmissa panelisteissa tunteita, vaikkei niin kuitenkaan tarvitse tapahtua jokaisen teesin kohdalla. Usein hyvä väite on myös paradigmaattinen eli kuvaa merkittävää muutosta nykytilanteeseen nähden. Tavoiteltavaa on myös että väite jakaa panelistien mielipiteet ja perustelut. Loput sisältömuuttujat ovatkin sitten sellaisia, joista olisi hyvä päästä eroon ennen kuin aletaan kiusata paneelia. Väitteessa pitää olla selvä ydinsisältö ja tulevaisuusjännite, jolla on oma itsenäinen ilmiöreviirinsä koko kyselyssä. Asteikot voidaan ymmärtää liukuviksi, vaikka kullekin numeroarvolle on luotu oma indikaatiosisältönsä. Kriteeristö on rakennettu eDelfoi-yhteensopivaksi. Alla on kuva kriteeristön soveltamisesta Ihminen +-delfoista (ks. https://edelfoi.fi/i-plus). Kyselyjen luontivaiheessa manageristo arvioi teesit 2D-kysymystyypillä, jossa on erikseen oma asteikkonsa kysymyksen formaaleille piirteille ja toinen sisältöominaisuuksille. Kriteeristö ei ole nykyvaiheessaan universaali josko se tulee sitä olemaan koskaan. Se kohdentuu alkuvaiheessa asteikkokysymyksiin, joskin sitä voi soveltaen käyttää myös muissa kysymystyypeissä. Missä määrin se onnistuu jää tulevien kokeilujen testattavaksi. Kriteerimalli siirtyy testausvaiheeseen Ihminen + - kyselyjen myötä. Ensi viikolla käynnistyy ensimmäisen kymmenen kysymyksen testaus, jonka tuloksia raportoidaan joulukuun Delfoi-pajassa 11.12.2015. Siitä kokemusten keruu laajenee uusien Delfoi-tutkimusten suunnitteluun ja toteutukseen. Odotettavissa on, että ensi keväänä on aika esitellä kriteeristön evoluutiomalli. Palataan sitten asiaan. Linkkejä: Pilvislidet https://docs.google.com/presentation/d/1JZqvNaIb0Z5XMSMB0jAFmlVOgsOE-lKHzH0_edMBa0I/edit#slide=id.ge4fb97222_0_129 Pajayhteenveto http://paja.internetix.fi/2009/05/hyva-vaite/ Ning-ryhmä (Mallit) http://edelfoi.ning.com/group/mallit/forum/topics/tulevaisuusvaeitteet-1 Google-väitteet/kriteeritestaus https://docs.google.com/spreadsheets/d/1VMr7W7unu_J4m0dzHhfY51MAokAUbEgmelDD41H9OoE/edit?hl=fi#gid=0 Tämän blogin prosessiversio https://docs.google.com/document/d/15ptk7xdFcvUP44jQrtnjFVGtnyK0510MFhtEUIxYh7c/edit#
- DISRUPTIIVINEN TEESI Kolmikerroksinen muotoilu! Vuosiluku mukaan esim. otsikkoon, malli jatkotyöskentelylle
- TVA-paneelimatriisiehdotus
- MANAGERIN VAIKUTUS
- eDELPHI-KEHITYS Ensimmäisessä teemassa on kyse paneelin toiminnan laadusta. Minimissään Delfoissa on kyse tiedonkeruusta, jossa manageritutkija kerää asiantuntijoiden perustellut käsitykset tarkasteltavassa ilmiöstä ilman, että panelistien kesken tapahtuu merkityksellistä vuorovaikutusta. Asteikon toisessa päässä on paneeli, jonka ymmärrys kehkeytyy Delfoi-prosessin aikana keskinäisissä dialogeissa ja trialogeissa, jolloin on perusteltua kuvata paneelia oppivaksi. Oppivan paneelin kehitysteema on menetelmäkehityksen kannalta kaikkein keskeisin. Toisena kehitysteemana on manageritaitojen moninaistaminen, kohdentaminen ja syventäminen (taitava manageri). Kyse ei ole vain yhdenlaisen profession kehittämisestä vaan erilaisista osaamisista erilaisissa tutkimus- ja kehittämistilanteissa. Perinteisesti ajatellaan, että tiedediskurssissa tarvitaan tiukkaa protokollaa, ja pragmaattisessa yhteisökehittämisessä vapausasteet saavat estoitta kasvaa. Teeman käsittelyssä lähdetään siitä, että tutkimus ja kehittäminen eivät ole saman asteikon vastapäissä vaan kummankin toiminnan ideaalit voivat esiintyä yhdessä. Tieteessä ihanne on tutkimuksenteon läpinäkyvyys, formaali dokumentointi ja testattavuus. Kehittämishankkeissa pyritään useimmiten parantamaan toimintaa, tavoitteiden asettelua, osallisuutta ja päätöksentekoa sekä tuottamaan tulevaisuustekoja (vaikuttavuus). Kolmas teema on ohjelmiston kehittäminen koukuttavaksi softaksi. Delfoi-kehittäjäyhteisön uniikki resurssi on eDelfoi-ohjelmisto (http://www.edelphi.org), joka syksyn mittaan siirtyy historiansa aikana kuudennelle isolle kehityssyklilleen. Syklin toisessa päässä on uudistunut ohjelmisto, joka toteuttaa monia kohdissa A-B kuvattuja kehityspotentiaaleja. Jo tämän syksyn aikana ohjelmisto muuttaa uuteen “kotiin” (uusi palvelin- ja infraympäristö) . Vuodenvaihteessa käynnistyvät “open source”-pohjaisesti maksulliset lisäarvopalvelut, joiden kautta tuleva ohjelmistotyö resursoidaan. Delfoi-yhteisö- ja opinto-käytössä ohjelmisto säilyy maksuttomana.
- eDELPHI Modulaarista kehitystä
- TULEVAISUUSKARTTA by Oppimisen tulevaisuus 2030 Tiina esittelee omassa puheenvuorossaan
- MALLI RAPORTILLE?
- GOONATILAKE http://nexusdelfix.internetix.fi/fi/sisalto/materiaalit/4_artikkelit/3_nakemykset/1_evoluutio/2_goonatilake