Ylemmän ammattikorkeakoulun tutkinto

1. Delfoijatulevaisuudet Ympäristöteknologia 12.11.2009 Hannu Linturi

5. terveydenhoidonpriorisointi (Luukkainen), lääketurvallisuus (Teinilä), ammatillinenopettajuus (Paaso), viranomaisyhteistyö (Valtonen), meriturvallisuus (Munkki), huumeet (Lintonen), arvoverkot (Palo), valojaääni (Lepoluoto), taitoelää (Soini-Salomaa), mobiiliregulaatio (Laine), metsäyhteistyö (Pirhonen & Miina), metsätulevaisuus (Koskela), taideleikki (Musakka), kollektiivioppijat (Linturi), maailmanmahtavin (Linturi)Pohdittavaa (muuttuvaasiantuntijuus, …)

6. TULEVAISUDEN TUTKIMUSKESKUS

7. TULEVAISUDEN VERKOSTOAKATEMIA

8. TULEVAISUDEN TUTKIMUKSEN SEURA

9. Tofflerilaiset aikakaudet

10. n. 1970 n. 2020-40 Murroksen kehityskaari Tuotannon periaate Yhteiskunnan toimintalogiikka Yhteiskunnan malli Enemmän erilaista uudella tavalla tuotettuna Enemmän ja parempaa vähemmästä Enemmän enemmästä Myöhäisteollinen murrosaika INFORMATIONALISMI INDUSTRIALISMI Verkosto-yhteiskunta ? Teollinen yhteiskunta Tieto-yhteiskunta Lähde: Malaska 1998; Aaltonen & Wilenius 2002

11. Soft Systems Methodology Peter Checkland, Soft Systems Methodology http://members.tripod.com/SSM_Delphi/ssm4.html

12. Futurologia Eleonara Masini (1998) jakaa futurologian kolmeen tutkimusalueeseen. Nämä ovat futures study eli tulevaisuuden tutkimus (erikseen kirjoitettuna), futures research eli tulevaisuudentutkimus (yhteen kirjoitettuna) ja erityisesti ranskankielisellä alueella käytetty prospective study eli prospektiivinen tutkimus. Viimeisessä pyritään menneisyyden ymmärtämisen kautta tunnistamaan ja valitsemaan nykyisyydessä joukko todennäköisiä ja toivottavia tulevaisuuksia. Tulevaisuudentutkimus (futures research) tarkoittaa yksinkertaisesti suuntautumista tulevaisuuden tietämiseen ja ymmärtämiseen, ja tulevaisuuden tutkimus (futures study) sellaista tietotoimintaa, joka kattaa kaikki tulevaisuuden intuitiivisen katsomisen, ennustamisen ja inventoinnin muodot utopioista profetioihin. Masini, E. (1998) Futures Research and Sociological Analysis. A draft of discussion. The XIV World Congress of Sociology. The International Sociological Association. RC07 Futures Research. July 16-August 1, 1998. Montreal. Canada.

16. terveydenhoidonpriorisointi (Luukkainen), lääketurvallisuus (Teinilä), ammatillinenopettajuus (Paaso), viranomaisyhteistyö (Valtonen), meriturvallisuus (Munkki), huumeet (Lintonen), arvoverkot (Palo), valojaääni (Lepoluoto), taitoelää (Soini-Salomaa), mobiiliregulaatio (Laine), metsäyhteistyö (Pirhonen & Miina), metsätulevaisuus (Koskela), taideleikki (Musakka), kollektiivioppijat (Linturi), maailmanmahtavin (Linturi)Pohdittavaa (muuttuvaasiantuntijuus, …)

17. Tulevaisuusmetodit Futu –menetelmät tähtäävät usein käytännön ratkaisuihin. Tässä suhteessa menetelmiä käytetään enimmäkseen normatiivisesti (normative) eli etsitään tietoa siitä, mikä tulevaisuudentila (futurible) on sekä haluttava että mahdollinen. Menetelmätekniikat sallivat myös puhtaan tutkimuskäytön (exploratory) , jolloin tutkitaan mitä tahansa mahdollisia tulevaisuuksia. Normatiivisuus-tutkimuksellisuus -jaottelun lisäksi tulevaisuusmenetelmät ovat luonteeltaan laadullisia (qualitative) tai määrällisiä (quantitative). Jälkimmäisiä ovat useimmat ekonometriset, systeemiset ja tilastolliset mallinnukset, indeksoinnit ja trendivaikutusanalyysit. Delfoi -tekniikka on laadullinen, mutta mahdollistaa myös ennuste-tyyppiset kyselytutkimukset, joita usein käytetään varsinkin teknologian diffuusioarvioinneissa (technologyforecasting). Glenn, Jerome G. (2008) Introduction to the Futures Research Methods Series. Futures Research Methodology – V2.0. AC/UNU Millennium Project.

18. Futures Research Methodology V2.0 1. Introduction & Overview 15. Simulation and Games 2. Environmental Scanning 16. Genius Forecasting, Vision, and Int. 3. Delphi 17. Normative Forecasting 4. Futures Wheel 18. S&T Road Mapping 5. Trend Impact Analysis 19. Field Anomaly Relaxation (FAR) 6. Cross-Impact Analysis 20. Text Mining for Technology Foresight 7. Structural Analysis 21. Agent Modeling 8. Systems Perspectives 22. SOFI 9. Decision Modeling 23. SOFI Software 10. Statistical Modeling 24. The Multiple Perspective Concept 11. Technological Sequence Analysis 25. Tool Box for Scenario Planning 12. Relevance Trees and Morph. Analysis 26. Causal Layered Analysis 13. Scenarios 13.5 Interactive Scenarios 27. Integration, Comparisons, and 14. Participatory Methods Frontiers of Futures Research Methods

19. Delfoi -metodi “A technique of structuring a communication process of a group in order to help to understand and deal with the future development of a complex problem.” (Linstone & Turoff 1975) Asiantuntijamenetelmä, jonkaavullasaadaanesillevalistuneitajaperusteltujamielipiteitätulevaisuudenmahdollisuuksistajavaihtoehdoista. Luonteeltaanlaadullistatutkimusta, muttaerityisestitietokonepohjainentekniikkamahdollistaamyöslaajatennustetyyppisetkyselyt (esim. eDelfoi). Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Delfoi-metodi

20. Tunnusmerkit Asiantuntijuus: oletetaanettäasiantuntijatpääsevätparempaantulokseenkuinsatunnainenjoukkovastaajia Paneeli: kommunikatiivinenasiantuntijoistakoostettutiedonmuodostusyhteisö Anonyymisyys: panelistitvastaavatjaargumentoivatanonyymisti, vaikkatietävätketkäkuuluvatpaneliin Iteraatio:delfoissatoteutetaankaksi tai useampiakysely- jaargumentointikierroksia Managerialisuus: tutkimuksenmanagerin tai manageristonrooli on keskeinentutkimuksenkaikissavaiheissa Palaute: panelisaapalautettavastauksistaankierrostenvälissäjamahdollisestimyösaikana

21. Delfoi -metodi The Delphi method is a systematic, interactive forecasting method which relies on a panel of independent experts. The carefully selected experts answer questionnaires in two or more rounds. After each round, a facilitator provides an anonymous summary of the experts’ forecasts from the previous round as well as the reasons they provided for their judgments. Thus, experts are encouraged to revise their earlier answers in light of the replies of other members of their panel. Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Delfoi-metodi

22. Prosessi Tutkimusongelman ja –tavoitteen määritys (kiistakysymys) Pohja- ja esitiedon hankinta (avaininformantit) Asiantuntijoiden valinta ja sitouttaminen (paneeli) Kyselylomakkeen laatiminen ja testaus: tulevaisuusväitteet Ensimmäinen kierros: lomake tai haastattelu Väliraportti: argumenteista teesejä) Toinen kierros: argumentointi Analyysi: perustelujen ”kuoriminen” ja kierrättäminen Kolmas kierros: fokusointi Analyysi ja raportointi Julkaisuja “pölytys”

24. Julkinen ja ratkaisematon keskusteluaihe (”a vital or unsettled matter”)

25. Ratkaisuaan odottava asia, ongelman tai ratkaisun lopputulema (outcome)

26. (Tulevaisuus)anti, emissio, painos (issue)

27. Teema (aihepiiri, osio, topic, ”the subject of a discourse or of a section of a discourse”)1 Merriam-Webster´s Collegiate Dictionary. Encyclopaedia Britannica 2005

29. Asteikkokysymykset: todennäköinen, haluttava, merkittävä, …

30. Vuosiarviot, trendiarviot, avoimetkysymykset

31. Argumentti, syy (argument, reason)

32. Vasta-argumentti, lisäperusteluKs. esimerkkejä Outlook 2010: energy

34. Technology(quantitative) Delphi

35. Policy Delphi(Murray Turoff)

36. Argumentative Delphi(OsmoKuusi) www.edelfoi.fi http://www.edelfoi.fi/

37. DisaggregativeDelphi(Petri Tapio)

38. Feedback Delphi(YrjöMyllylä)

39. TechCastDelphi www.techcast.orghttp://www.techcast.org/

40. Real Time Delphi(Millennium Project) www.edelphi.fi http://www.edelphi.fi/ (www.realtimedelphi.net)

42. Asianosainen (tiedonintressi): kiinnostus, toiminta, sitoutuminen

43. Argumentoivuus ja dialogisuus, katalyyttisyys

46. The Matrix CODE Criteria in this row Average judgments of the group Number of responses so far Drop down menu Your response; Red cells mean big difference Place for you to enter reasons and see others Alternate solutions all remaining rows

47. eDelfoi 3.0

48. eDelfoi 3.0

51. Delfoi –kehittäjäyhteisö

53. Independence: argumentti ei määräydy ensisijaisesti muiden mielipiteistä

54. Decentralization: ihmiset ovat erikoistuneita ja monen paikkaisia

57. Toimintatutkimus & SSM: The Soft Systems Methodology

58. Barometrit: tietoyhteiskunta, sivistysWorld Café

59. Definition of a Scenario: A scenario is a story with plausible cause and effect links that connects a future condition with the present, while illustrating key decisions, events, and consequences throughout the narrative.

60. MAHDOLLISET JA TODENNÄKÖISET TULEVAISUUDET Kaikki sellainen, mikä on olemassa, mutta mitä emme osaa kuvitella. Kaikki mitä voimme kuvitella (sciencefiction, myytit,sadut, tarinat, unet, jne.) Kaikki mikä on mahdollista (rajoina mm. luonnonlait jne.) Kaikki mikä on todennäköistä Neutraalit asiat Toivottavat asiat Vältettävät asiat NYKYHETKI 12.11.2009 33

61. Classic Herman Kahn Scenarios Surprise-free, business-as-usual, reference, base-case scenario is a simple extrapolation of current trends and their interplay Worst case scenario based on mismanagement and bad luck Best case scenario based on good management and good luck.

62. “Scenario Space”Defined by Axes

63. Lauantai 14.11.2009 08.00-08.30 Kahvi08.30-09.00 Delfoi -metodi, dos. Anita Rubin, Hannu Linturi09.00-09.30 Tulevaisuusväitteiden luonti09.30-10.00 Liikenne ja CAST-tutkimus, dos. Petri Tapio10.00-11.00 eDelfoi -käyttö, WWW-suunnittelija Jari Lankinen11.00-12.00 Ensimmäisen kierroksen suunnittelu ja toteutus12.00-13.00 Äänestys ja asiantuntijapaneelien määrittely13.00-14.00 1. kierroksen tulosten tarkastelu ja 2. kierroksen suunnittelu ja toteutus14.00-14-30 Kahvi ja äänestys14.30-15.00 Tulosten tarkastelu ja raportin valmistelu15.00-16.00 Teemaryhmien töiden esittely ja arviointi

64. Tavoitteet Tavoitteena toteuttaa autenttinen Delfoi -prosessi kuudesta ympäristöteemasta siten, että ymmärrys kunkin tarkasteltavan teeman tulevaisuuksista (futuribles) jäsentyy näkemykseksi, ja tietämys Delfoi - ja muiden tulevaisuustutkimuksen metodien mahdollisuuksista kehittyy toiminnalliseksi osaamiseksi, ja tottumus käyttää sosiaalista mediaa (Ning) ja verkon (eDelfoi-verkkometodi) keinovalikoimaa kehittävässä ja tutkivassa toiminnassa syntyy.

65. Optioita Perjantain työpajaa voi seurata paikan päällä tai verkossa Joulukuun pajaa voi seurata paikan päällä tai verkossa: mukana energia- ja ympäristöekspertit Osmo Kuusi (VATT) ja Juha Nurmela (Tilastokeskus) Integroituja opintoja rajanylityksin: lopputyöt Tutkimusohjausta, -toteutusta ja menetelmäoppia: lopputyöt Hyväksiluettaviaopintopisteitä Kimppakyytiä: eri oppilaitokset, asiantuntijat, …

67. Delfoi-yhteisö http://edelfoi.ning.com

68. Energia-Delfoi 2008 http://otavanopisto.emea.acrobat.com/p51465271/

69. Tulevaisuuden tutkimuksen seura http://www.futurasociety.fi

73. terveydenhoidonpriorisointi (Luukkainen), lääketurvallisuus (Teinilä), ammatillinenopettajuus (Paaso), viranomaisyhteistyö (Valtonen), meriturvallisuus (Munkki), huumeet (Lintonen), arvoverkot (Palo), valojaääni (Lepoluoto), taitoelää (Soini-Salomaa), mobiiliregulaatio (Laine), metsäyhteistyö (Pirhonen & Miina), metsätulevaisuus (Koskela), taideleikki (Musakka), kollektiivioppijat (Linturi), maailmanmahtavin (Linturi)Pohdittavaa (muuttuvaasiantuntijuus, …)

74. Valtavirta ja vaihtoehdot – metsäsektorin strategiset valinnat Suomessa Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi/Joensuun yliopisto

75. Sisältö Minkälainen Suomen metsäsektorin tilanne/toimintaympäristö on ja millä eväillä metsäsektori voi pärjätä seuraavat 15-20 vuotta? Minkälaiset erilaiset metsäsektoriin vaikuttavat kehityskulut, tekijät ja riskit ovat tällä ajanjaksolla mahdollisia? Minkälaiset tekijät olisi joka tapauksessa syytä huomioida Suomen metsäsektoria koskevissa strategisissa linjauksissa? Tausta Esitys pohjautuu tekeillä olevaan selvitykseen ”Suomen metsäsektorin menestystekijät ennen, nyt ja tulevaisuudessa” ja foorumin muuhunkin työhön Aineistona raportit, haastattelut ja 2-vaiheinen asiantuntijakysely (52 osallistujaa) Johtopäätökset ovat vasta alustavia, tarkennuksia tulevissa julkaisuissa

76. Haastattelut, selvitykset ym. (ennen ja nyt) Delfoi-kysely (tulevaisuus) Globalisaatio- skenaariot S1..S4 Metsäsektorin menestystekijät ennen, nyt ja tulevaisuudessa M1 .. Mn Globalisaatiokehityksen vaihtoehdot ja vaikutukset Suomen metsäsektoriin Globaalikehityksen ennakointi Analyysi Suomen metsäsektorin menestystekijöistä Globalisaation suunta ja metsäalan vaihtoehdot –julkaisu 8/2007

77. Laaja ja asiantunteva joukko ihmisiä metsäalan sisältä ja liepeiltä osallistui aktiivisesti delfoi-kyselyyn Media - Juha Aaltoila (Maaseudun Tulevaisuus), Antti Blåfield (HS) T&K-toiminta - Markku Auer (VTT), Christine Hagström-Näsi (Tekes), Jukka Kilpeläinen, KCL/ StoraEnso Tutkimus - Kimmo Alajoutsijärvi (OY), Pertti Haaparanta (HKKK), Lauri Hetemäki, (Metla), Ari Jokinen (Pirkanmaan ympäristökeskus), Erno Järvinen (PTT), Markku Kanninen (CIFOR), Paula Kivimaa (SYKE), Kari Lilja (HKKK), Mirja Mikkilä (JoY), Juha Ojala (Oulun kaupunki), Pekka Ollonqvist (Metla), Risto Päivinen (EFI), Ulla Ritola (JoY/Matkailualan verkostoyliopisto), Risto Seppälä (Metla), Annukka Valkeapää (HY) Eturyhmät - Anne Brunila (Metsäteollisuus ry), Simo Jaakkola (Koneyrittäjien liitto), Harri Karjalainen (WWF), Juhani Karvonen (Suomen Metsäyhdistys), Jyrki Ketola (Meto), Ilpo Kuronen (SLL), Markus Lassheikki (MTK), Esa Mäisti (Paperiliitto), Marcus Walsh (BirdLife), Metsäteollisuus - Lars Gädda (M-Real), Pauli Hänninen (UPM), Antti Jääskeläinen (Stora Enso), Jukka-Pekka Ranta (Suomen Sahat) Valtionhallinto - Ilkka Kajaste (VVM), Jouni Lind (MMM), Maarit Lindström (VNK), Liisa Saarenmaa (MMM), Hannes Toivanen (KTM), Pauli Wallenius (Metsähallitus) Konsultointi - Olli Haltia (SavcorIndufor), Heikki Hassi (SciTech-Service Oy), Jyrki Kettunen, Sari Kuvaja, Silja Siitonen (Accenture), Lauri Palojärvi (LIP Consulting), Markku Simula (Ardot), Petri Vasara (Jaakko Pöyry Consulting) Konepajat - Tapani Kiiski (Raute), Pekka Rahkila (Andritz), Markku Salo (Metso), Jouko Yli-Kauppila (Metso) Rahoitus- ja sijoitustoiminta - Harri Taittonen (Nordea)

79. Rohkeat panostukset nostivat Suomen metsäsektorin johtavaan asemaan 1980-90-luvuillaMissä nyt mättää – purevatko omat koirat, netti, jenkit vai kiinalaiset? FOKUSOINNILLA ETUMATKAA – JA RISKEJÄKIN Metsäteollisuus Suomessa teki suuren loikan hieno- ja painopaperivetoiseen tuotantorakenteeseen 1970-luvun lopulta alkaen – muissa maissa ei tehty vastaavaa ”Painopaperistrategian” osia ovat olleet mm. suuret koneet, korkea tuottavuus, runsas energia, tehokas puunkäyttö, ns. rönsyjen myynti, kansainvälistyminen, kysynnän kasvu, markkinoiden hallinta ja yhteiskunnan tuki Kritiikkiä ja vaikeuksia esiintyi, mutta Suomen metsäsektori pärjäsi silti hyvin 2000-luvulle asti ja metsäyhtiöt kasvoivat johtaviksi alallaan Mistä nykyvaikeudet johtuvat– virhearvioista, USA:sta/dollarista, Suomen kustannustasosta vai maailman metsäsektorin murroksesta?

80. Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia tavoittelee metsäklusterin tuotteiden ja palvelujen arvon kaksinkertaistamista vuoteen 2030 mennessä. Puolet arvosta syntyisi uusista tuotteista.

81. Kuinka todennäköisenä pidät sitä, että uusien tuotteiden avulla ylletään tuotannon kaksinkertaistamiseen vuoteen 2030 mennessä?(delfoikysely 12/2006, 43 vastaajaa)

82. MIKSI OMAAN VISIOON EI METSÄSEKTORILLA USKOTA? - alan uusiutumisen esteitä Suomessa:Yrityksille riittävän suuret (=moninkertaiset) lisäpanokset eivät nykytilanteessa ole mahdollisia ja/tai pääoma/huomio on kiinni nykykoneistossa, josta vielä syntyy katettaJulkiselta vallalta ei helpolla liikene merkittävää lisärahoitusta metsäsektorille, ei varsinkaan jos sektorin näkymät eivät selvästi parane eivätkä yhteiskunnalle koituvat hyödyt pysy/kasvaMetsäsektorilla on vakava pula tuoteideoista, joista voisi pian syntyä suuren mittakaavan liiketoimintaa (nykyisiä päälohkoja vastaavaa) – pienempiä ituja toki onMetsäsektorin ja metsäpolitiikan nykyrakenteet ovat osin esteitä uusille mahdollisuuksille, yrityksille ja julkishyödyille metsien käytössä Välitilinpäätös uusiutumisesta:Nykylinja jatkuu Suomessa – osin uusin perusteluin ja mausteinSuurten yritysten päästrategia on kasvu nykytuotteissa muualla

84. Monet ”metsäsektorin perustulkinnan” keskeiset taustaoletukset – vapaakaupan voittokulku, sääntelyn vähäisyys, energian halpuus, etelän kuidun saatavuus - ovat epävarmalla pohjalla

85. Maailmassa on näkyvillä monia merkkejä toisenlaisista kehitysurista – mm. nationalismin/regionalismin noususta (Venäjä, Aasia, Etelä-Amerikka), kansainvälisen sääntelyn kasvusta (ilmastopolitiikka), energian/biomassan ja ympäristöasioiden korostumisesta

86. Jos osa uusista tekijöistä voimistuu, metsäsektorin toimintaympäristö voi muuttua olennaisesti ja alan nykylinja osoittautua riskialttiiksi

87. Metsäsektorilla onvarauduttava muihinkin kuin ”vanhoihin tuttuihin” haasteisiin ja riskeihin!Maailman ja metsäalan tuleva kehitys: paljonepävarmuutta ja yllätystekijöitä ilmassa

88. Kotipesä (eristäytyminen) Maailmanparlamentti (globaali sopimuksellisuus) McWorld (taloudellinen avoimuus) Zapatista (tempoilevuus)

90. Tarve uudistaa metsäsektoria suuri Markkinahenkiset uudistajat: metsäsektorin mahdollisuudet ovat uusilla markkinoilla ja uudessa liiketoiminnassa, johon on siirrettävä voimavaroja ja jonka tieltä on purettava esteitä. Takertuminen vanhaan on suurin riski. Moniarvoiset:kestävä kehitys korostuu jatkossa, metsäsektori voi pärjätä jos muokkautuu tätä tukevaksi alaksi; metsien käyttöä pitää avartaa ja tuotteiden pitää olla pitkäikäisiä Näkökulma metsäsektoriin yhteiskunnallinen Näkökulma metsäsektoriin liiketaloudellinen Maltilliset kehittäjät:maailma on kova, mutta ennakoitava paikka, Suomen metsäsektori pärjää lisäämällä tehokkuutta, yhteistyötä ja t&k-panoksia Suomi-vetoiset säilyttäjät:toiminta maailmalla on epävarmalla pohjalla, vakaata Suomea on suosittava ja metsäsektorin ”strategiset resurssit” on pidettävä omissa käsissä Tarve uudistaa metsäsektoria pieni

92. Monilla metsälähtöisillä tuotteilla/hyödyillä on kasvavaa kysyntää maailmalla ja ne voivat olla tärkeitä myös metsäsektorin vetovoiman ja hyväksyttävyyden kannalta

93. Sekä perinteisiin että uusiin tuotteisiin liittyy myös epävarmuutta (mm. tuotannontekijöistä) ja riskejä

94. Energia- ja ilmastokysymykset korostuvat ja voivat vaikuttaa syvällisesti metsäsektorin toimintaan; metsä/biomassa voi muuttua ”strategiseksi resurssiksi”

95. Suomessa voi olla syytä kohdistaa kehityspanoksia ja politiikkaa uudelleen – jotta paremmin näkisimme ”metsän paperilta”

96. Metsien eri käyttömuotojen yhteensovittaminen on yhä tärkeämpää ja vaatii uusia välineitä – metsien monopolisointia on hillittävä

97. Metsäsektorin uusiutuminen edellyttää uudenlaista kumppanuutta eri tahojen välillä ja monialaista ennakointia kalliiden riskien/virheiden välttämiseksiEri kehityskuluista löytyy samojakin tekijöitäOnko Suomella ja metsäsektorilla malttia varautua?

98. HSE: Cemat

99. “Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)”

100. GDP, Road traffic and CO2from road traffic in Finland in 1970-1996. How about the future? P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005

101. Fourteen interest groups AKTTransport Workers’ Federation AL Automobile and Touring Club of Finland DODO Dodo-The Living Nature of the Future ENE Traffic Policy Association Majority LILI Traffic League LM Ministry of Transport and Communications LAL Bus Transport Federation RHK Finnish Rail Administration STY Finnish Road Association TT The Confederation of Finnish Industry and Employers TL Finnish Road Administration YM Ministry of the Environment YTV* Helsinki Metropolitan Area Council /Transport. Dept. ÖKKL* Finnish Oil and Gas Federation P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005

102. Delphi with two rounds Round I: Questionnaire drawing the lines for probable and preferable futures of GDP, road traffic volume and CO2 emissions writing down open arguments for ’why’ and ’how’ Round II: Interview aspects of a thematic as well as a structured interview quantitative estimates of the key factors, and qualitative arguments for ’why’ and ’how’ open questions, counter-arguments P. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005

103. Feedback in the case P.Tapio TUTU 2, 18.2.2005

104. Arguments … Arguments for the upper curves public transport should be supported without restricting passenger car traffic the freedom for private car use should not be restricted the growth of CO2 emissions can be stopped with technical development P.Tapio TUTU 2, 18.2.2005

105. … arguments … Arguments for the middle curves the growth potential of passenger car traffic should be guided towards soft modes, public transport and telecommunications urban infill is preferable to reduce the need for traffic traffic is a mean, not an end itself, economy and communication should be handled with low need for traffic economic growth should be achieved by electronic industry and services, which would reduce the growth rate of freight transport in relation to GDP P.Tapio TUTU 2, 18.2.2005

106. …arguments Arguments for the lower curves telecommunications will and should substitute physical traffic local more non-material economy is preferable railroads should be emphasised in both passenger traffic and freight transport CO2 emissions should be reduced 60-80% from today’s level to stop climate change, which is not possible without also reducing road traffic volume P.Tapio TUTU 2, 18.2.2005

107. Cluster analysis Grouping the responses to clusters Preferable as well as probable futures of the three key variables GDP, road traffic volume, CO2 emissions from road traffic Qualitative content analysis are the arguments for the responses within a cluster similar? P.Tapio TUTU 2, 18.2.2005

108. Lisätään talouskasvu … P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne) 65 12.11.2009

109. + lin. ekstrapolointi … P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne) 66 12.11.2009

110. + eksp. ekstrapolointi … P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne) 67 12.11.2009

111. + ilmastotavoite (IPCC 2007) P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne) 12.11.2009

112. + pitkä aikasarja 1860-2050 … öljy Source: CDIAC & IEA & IPCC 69 12.11.2009

113. Tarttis tehrä jotain mutta mitä? Dematerialisaatio: Pienennetään päästöjä per materiaalinen tuotanto, esim. CO2 / sähköntuotanto CO2 / henkilöliikenteen määrä Immaterialisaatio: Pienennetään materiaalista tuotantoa per BKT, esim. Sähköntuotanto / BKT Henkilöliikenteen määrä / BKT Pienennetään BKT:ta 12.11.2009 P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne) 70 P.Tapio: Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)

114. 71

115. SWOT ja painotukset DELFOI INNOVAATIOMENETELMÄNÄ - ESIMERKKINÄ SWOT-SOVELTAMINEN 72

116. SWOT-innovaatio Varsinais-Suomen TKTT-prosessin ja Delfoi-sovelluksen vaiheet: 1. krs: 32 yritystä haastateltu v. 2006 2. krs: asiantuntijaraati 27.2.2007, n. 20 osanottajaa: SWOT -aiheiden tuottaminen 3. krs: eDelfoi, SWOT-arvottaminen ja kehittäminen maaliskuu 2007 (= 2. SWOT-kierros) DELFOI INNOVAATIOMENETELMÄNÄ - ESIMERKKINÄ SWOT-SOVELTAMINEN 73

117. VAHVUUDET: 2. SWOT-kierros DELFOI INNOVAATIOMENETELMÄNÄ - ESIMERKKINÄ SWOT-SOVELTAMINEN 74

119. Suomen polku 1997

120. Suomen polku 2007

121. Tietoyhteiskunta Tietoyhteiskunnan toteutuminen kärjistää eroa menestyjien ja putoajien välillä. Tietoyhteiskuntaa rakennetaan teknologian markkinoijien ehdoilla. Tietoverkkojen sisällöt amerikanisoituvat. Opettajien ammatin merkitys tietoyhteiskunnassa lisääntyy. Teledemokratian mahdollisuudet toteutuvat ensisijassa paikallisella tasolla Tietoverkkojen sisällöt ovat yhä enemmän eurooppalaisia. Tietoyhteiskunnan teknologia ennen muuta avustaa ihmiset tiedollista, henkistä, eettistä ja luovaa toimintaa. Tietoyhteiskunnan tietoverkkojen ulkopuolelle jää koko ajan kasvava joukko ihmisiä. Tietotekniikan kehitys mahdollistuu siirtymisen edustuksellisesta demokratiasta kohti suoraa, osallistuvaa (tele)demokratiaa, joka perustuu tietoverkkojen avulla tapahtuvaan ja jatkuvasti vireillä olevaan kansanäänestykseen. Teledemokratian mahdollisuudet toteutuvat ensisijassa valtakunnallisella tasolla. Tulevaa tietoyhteiskuntaa rakennetaan humanismin ja tekniikan yhdistävästä näkökulmasta ja yhteiskuntavetoisesti. Tietoverkkojen sisällöt ovat yhä enemmän kansallisia, suomalaisia. Tietoyhteiskunnassa kannetaan vastuuta tietoverkkojen ulkopuolelle jäävien oikeuksista.

122. Tietoyhteiskunta

123. Elinikäinen oppiminen Tulevaisuudessa "poikkiopetussuunnitelmallisten taitojen" kehittäminen (oppimaan oppiminen, sosiaaliset taidot, kommunikaatiotaidot, ongelmanratkaisutaidot jne.) korostuu. Elinikäisen oppimisen perustaa vahvistetaan parhaiten siten, että koulut tukevat yksilöllisiä oppimistyylejä ja -tarpeita. Elinikäisen oppimisen toteutumisen kannalta olennaista on rohkaisevan ja positiivisen mielipideilmaston syntyminen. Elinikäisen oppimisen toteuttamiseksi löydetään uusia yhteistyön muotoja oppilaiden, heidän perheidensä, opettajien, muun yhteisön ja valtion välillä. Elinikäisen oppimisen rahoitus toteutuu tulevaisuudessa aikaisempaa selvemmin yksityisen sektorin panostuksin. Elinikäisen oppimisen keskeinen taustaideologia on henkilökohtaisen kehittymisen ja demokraattisten arvojen vahvistumisen turvaaminen. Pragmaattinen, käytännönläheinen näkökulma tietoon korostuu: korostetaan aikaisempaa enemmän teoreettisen tiedon käytännöllisen soveltamisen merkitystä. Elinikäisen oppimisen keskeinen taustaideologia on innovaatioiden, tuottavuuden ja taloudellisen kasvun edistäminen. Elinikäisen oppimisen ydinkonteksti on työelämä, työssä oppiminen. Ammatillisten kvalifikaatioiden mittaamisessa ja vertailussa mennään liiallisuuksiin. Ammatillisten kvalifikaatioiden mittaamisessa ja vertailussa edistytään. Elinikäinen oppiminen rajautuu eliitin yksinoikeudeksi. Elinikäinen oppiminen jää tyhjäksi iskusanaksi. Elinikäisen oppimisen rahoitus toteutuu tulevaisuudessa aikaisempaa selvemmin julkisen sektorin panostuksena.

124. Elinikäinen oppiminen

125. Avaintaidot Kommunikaatiovalmiudet? Muutoksen sietokyky? Oppimiskyky? Ekologisuus? Erilaisuuden sietokyky (kulttuurin kompetenssi)? Globaali vastuu- ja tulevaisuusajattelu? Ihmissuhdetaitojen osaaminen? Tietointensiivinen ammattiosaaminen? Usean kielen hallinta? Ammatti- ja alaspesifi tietotaito Eettisyys (arvo-osaaminen, tietoinen suhde ideologioihin, uskontoihin)? Tiedeosaaminen? Fyysinen kuntoisuus? "Käden taidot” Esteettisyys?

126. Avaintaidot

127. Sivistys

128. Viestintäympäristö

132. terveydenhoidonpriorisointi (Luukkainen), lääketurvallisuus (Teinilä), ammatillinenopettajuus (Paaso), viranomaisyhteistyö (Valtonen), meriturvallisuus (Munkki), huumeet (Lintonen), arvoverkot (Palo), valojaääni (Lepoluoto), taitoelää (Soini-Salomaa), mobiiliregulaatio (Laine), metsäyhteistyö (Pirhonen & Miina), metsätulevaisuus (Koskela), taideleikki (Musakka), kollektiivioppijat (Linturi), maailmanmahtavin (Linturi)Pohdittavaa (muuttuvaasiantuntijuus, …)

142. terveydenhoidonpriorisointi (Luukkainen), lääketurvallisuus (Teinilä), ammatillinenopettajuus (Paaso), viranomaisyhteistyö (Valtonen), meriturvallisuus (Munkki), huumeet (Lintonen), arvoverkot (Palo), valojaääni (Lepoluoto), taitoelää (Soini-Salomaa), mobiiliregulaatio (Laine), metsäyhteistyö (Pirhonen & Miina), metsätulevaisuus (Koskela), taideleikki (Musakka), kollektiivioppijat (Linturi), maailmanmahtavin (Linturi)Pohdittavaa (muuttuvaasiantuntijuus, …)

144. Delfoi-käyttöön sopii hyvin sanakirjan tarkentava määre: ”erikoistuntija, ekspertti, varsinkin kutsuttuna antamaan lausuntonsa jostakin alaansa kuuluvasta asiasta”. Sanakirjakuvaus on staattinen, mutta Wikipedia ennakoi muutosta.

145. Murtumasta kertoo jo se, että Wikipedia määrittelee asiantuntijuuden (expert) mutta Encyclopedia Britannica ei. Wikipediakin lähtee perinteisesti siitä, että asiantuntijan tunnistaa luotettavan tiedon, tekniikan tai taidon hallinnasta. Eksperttiasiantuntija (expert) eroaa spesialistiasiantuntijasta (specialist) siinä, että spesialisti kykenee ratkaisemaan ongelman, kun taas ekspertti tietää ratkaisun. Ekspertin vastakohta on maallikko (layman) ja spesialistin yleistietäjä (generalist). Wikipedian tiedossa on myös, että yksilöt ovat usein asiantuntijoita joillakin aloilla ja maallikkoja toisilla.

147. Yritys- ja kansalaistoiminnan & hallinnon tavat ja ohjaavat ideat

148. Teknologinen kehitys (the net, tietokoneet)‏

149. Tietokoneistuminen, bioteknologia, energiateknologiat, verkottuminen, teknologioiden konvergenssi

150. Individualismi ja privatisoituminen (the self)‏

151. Identiteetin jatkuva tekeminen, räätälöidyt ja brändätyt palvelut

152. Monitieteisyys ja tieteidenvälisyys

153. Ongelmien ratkaisuun ja teorioiden kehittelyyn tarvitaan useiden asiantuntijuuksien ja tiedonalojen yhdistelyä

154. Informaation lisääntyminen, nopeutuminen, reaaliaikais-tuminen, mediallistuminen

155. Jatkuva informaation ja uutisten virta, ”pullistuva” nykyhetki, infoähky, elinikäinen oppiminen, näkemystiedon ja valintakriteerien tarve

156. Työn murros, globalisaatio

157. Siirtymä teollisesta informaatiovaiheeseen, pätkätyöt, kahdet työmarkkinat, osaamisen uudistumiskierre, glob. tuotanto ja raha

158. Joustavuus, säätelyn purku

159. Suunnittelutalouksien hajoaminen, kaupan rajojen poistuminen

160. Suureneminen ja integraatio

161. Alueiden ja kulttuurien integroituminen (EU, tutkinnot)‏

162. Pieneneminen

163. Nanoteknologia, mobiili multimedia

164. Simuloituminen, abstraktisuus

165. Internet, simulaatiot, rooli- ja elämyspelit, chat

166. Läpinäkyvyys

167. Politiikan ja toiminnan avautuminen, subsidiariteettiperiaate

168. Turvattomuus

169. Ekologiset uhat, terrorismi, lähiturvattomuus

170. Globaali etiikka

171. Kulttuuriset ja ideologiset arvokonfliktit

172. Kestävä kehitys

173. Ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen toiminnan ympäristökestävyysTulevaisuustermit ja -metodit

175. sisällöt pooliutuvat, standardisoituvat ja avautuvat(tietokannat)

176. oppimisen muistivaraisia toimintoja ”ulkoistetaan” (apu- ja tekoäly)

177. vuorovaikutusta harjoitellaan ja dokumentoidaan (yhteisömuisti)

178. kehitetään välineitä informaation jalostukseen (datametodit), ja

179. merkitysten luomiseen (identiteettimetodit)

180. subjektin evoluutio jatkuu (yksilö –ryhmä – yhteisö – kulttuuri)

182. ”Tower of Test and Generate” Daniel C. Dennettin evoluutiotorni

183. Herakleitos (535-474 eaa) Ajasta: ”Ei ole mahdollista astua kahta kertaa samaan virtaan, sillä kaikki koko ajan hajoaa ja yhdistyy ja lähenee ja loittonee.” Ristiriidasta: ’Vastaanhangoitteleva yhteensopiva’ syntyy niistä voimista, jotka pyrkivät eri suuntiin, mutta jotka kuitenkin liittyvät yhteen. Tästä liitosta kehittyy kaunein harmonia. Harmoniasta: Herakleitos sätti ihmisiä, jotka eivät ymmärrä, miten siinä missä vedetään eri suuntiin, ollaankin sopusoinnussa. Arvokas harmonia on ’vastahakoista’ ja jännitteistä kuin jousi tai lyyra. Paradoksista: Maailman kehityksen melodiana on vastakkaisuuksien ryskyminen ja sulautuminen. Kaiken muuttumisen taustalla on kuitenkin pyrkimys homeostasikseen eli tasapainoon.