Oulun seudun ammattiopiston lukuvuosikertomus 2010

1. O S A O O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O
Taitajia työelämän
tarpeisiin
Lukuvuosikertomus 2010

2. Vuonna 2015 OSAO:n tavoitteena on olla
ainutlaatuinen osaamiskeskus – innovatiivinen,
aktiivinen ja arvostettu alueensa kehittäjä.
OSAO:n lukuvuosikertomus on toteutettu vain sähköisenä versiona.
Selaamiseen tarvitaan Adobe Acrobat Reader 6 tai uudempi, suosituksena Adobe Reader 9 tai X.
Näin selaat tätä dokumenttia:
• Päänavigaatio sijaitsee sivun vasemmassa yläreunassa. Sieltä voit siirtyä suoraan dokumentin eri osioihin.
• Voit vaihtaa sivua hiirellä tai näppäimistön nuolinäppäimillä. Hiiren vasemman näppäimen klikkaus siirtää
sinut seuraavalle sivulle, oikea näppäimen klikkaus vie yhden sivun taaksepäin (vain jos käytössä on
koko ruudun tila).
Viemällä kursorin dokumentin sivuilla näkyvän graafisen elementin (valkoinen nuoli sinisellä pohjalla) päälle,
avautuu omaan ikkunaan lisätietoa OSAO:sta. Luettavuuden parantamiseksi osa pomppuikkunoista on
määritelty tulostumattomiksi, ne näkyvät vain sähköisessä versiossa.
2

3. Rehtorin terveiset
Vuoden suururakan, Taitaja 2010 SM-kilpailun
järjestämisen, keskeisin arvo OSAO:lle oli sisäi-
sen yhteistyön tiivistyminen. Nyt koulutusyksiköi-
den ihmiset tuntevat toisensa paremmin ja pys-
tyvät luontevampaan kanssakäymiseen.
Loistavasti onnistuneet järjestelyt olivat osoitus
organisaatiomme voimasta sekä yhteistyö- ja
vuorovaikutustaidoista. Kisat kysyivät vauhtikes-
tävyyttä, mutta nyt olemme kovemmassa kun-
nossa yhteisönä ja ammattiopistona kuin ennen
kisoja. Ja toki OSAO:n opiskelijat saavuttivat
kisoissa huikean menestyksen – myös pedago-
ginen laatumme eli opetustyö on iskussa.
Päivän sana on henkilökohtaistaminen – henki-
lökohtaisten opiskelupolkujen luominen opiskeli-
joille. Siinä olemme edistyneet, mutta vielä voim-
me parantaa. Tässä onnistumme opettajuutta
uudelleen muokkaamalla ja päivittämällä.
3 Jatkuu seuraavalla sivulla

4. Toinen haasteemme on työelämäyhteistyön edelleen kehittäminen. Opettajista
ja yritysedustajista muodostettujen kehittämistoimikuntien voimin kuuntelem-
me yhä herkemmällä korvalla signaaleja yritysten työvoimatarpeista. Realisti-
nen koulutustarpeiden ennakointi on vahvuutemme.
Olemme saaneet kiitettäviä arviointeja työssäoppimisesta, mutta työpaikkaoh-
jaajien pedagogista osaamista ja siten ammattiosaamisen näyttöjen laatua täytyy
petrata. Keskeyttämisten määrän pitäminen alhaisena on keskeinen tavoitteem-
me. Yhteiskunnan jakautuessa osa opiskelijoista tarvitsee entistä kattavampaa
ohjausta. Visiomme mukaan OSAO on 2015 Suomen pedagogisesti ja taloudel-
lisesti kestävimmällä pohjalla oleva ammattiopisto. Siihen päästään, kun kaikki
meistä ottavat opiskelijaohjaukselliset menetelmät omakseen.
Olimme jälleen yhteishaussa Suomen suosituin toisen asteen ammattioppilai-
tos. Lisäksi olemme Pohjois-Suomen suurin aikuiskouluttaja – vahva täyden-
nys- ja lisäkouluttaja, yrittäjäkouluttaja ja ennen kaikkea oppisopimuskoulutta-
ja. Suurena toimijana OSAO voi vastata alueen koulutustarpeisiin tehokkaasti.
Lopuksi toivon opiskelijoiltamme, ja laajemminkin yhteiskunnassa, että avoin,
reilu, rehti ja inhimillinen käytös lisääntyy ja kansainvälisyyteen suhtaudutaan
positiivisena mahdollisuutena.
Jarmo Paloniemi
Oulun seudun ammattiopiston rehtori
4

5. OSAO
Oulun seudun
ammattiopisto
5

6. OSAO
• Yksi Suomen suurimmista ja vetovoimaisimmista ammattiopistoista
• Aina ajantasaista ja työelämän tarpeisiin vastaavaa koulutusta
• 12 koulutusyksikköä Oulun seudulla ja Koillismaalla
• Henkilöstöä 941, opiskelijoita 8 300
• Toimintatuotot 84,7 miljoonaa euroa
• Pohjois-Suomen suurin ja monipuolisin aikuiskouluttaja
• Ylläpitäjä Oulun seudun koulutuskuntayhtymä OSEKK
• Monialainen: kulttuuriala, luonnontieteiden ala, luonnonvara- ja ympäristö-
ala, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala,
tekniikan ja liikenteen ala, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala
• Lisäksi humanistinen ja kasvatusalan koulutusta järjestetään oppisopimus-
koulutuksena
6

7. Koulutustarjonta
• Ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot, erikoisammattitutkinnot,
ammatillinen lisäkoulutus, kuten kielikurssit, atk-koulutus ja lyhytkestoinen
koulutus
• Ammattistartti eli ammatilliseen koulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus
• Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus
• Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus
• Oppisopimuskoulutusta kaikkiin voimassa oleviin ammatillisiin tutkintoihin ja
täsmäkoulutusta yritysten tarpeisiin
• Ammattilukio
• Urheiluakatemia
• Kansainvälisiä mahdollisuuksia
• Ohjattua vapaa-ajantoimintaa opiskelun vastapainoksi
• Asuntolapalvelut kaikissa yksiköissä
7

8. Toiminnan kärjessä
Opiskelu entistä lähempänä työelämää
Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmat ovat uudistuneet kaikil-
la aloilla. Tärkein uudistus liittyy koulutuksen ja työelämän entistä tiiviimpään
yhteistyöhön: oikean työn tekeminen ja työssäoppiminen ovat lähtökohtana
tutkintojen perusteissa, ja tutkinnot muodostuvat työelämän toimintakokonai-
suuksista. Kun ennen erilaisia ammatillisia tutkintoja oli liki 700 erilaista, nyt
tutkintoja on alle 60.
Työelämäyhteistyön kehittäminen
Työelämäyhteistyön kehittäminen on OSAO:n strategian yksi keskeisimmistä
osa-alueista. Opettajien työelämäjaksot sekä työpaikkaohjaajakoulutus ovat
parantaneet työelämäyhteistyön laatua. Kehittämistoimikunnissa on aina työ-
elämän edustaja mukana.
8

9. Mahdollistava johtaminen
Johtotehtävissä toimiville on järjestetty johtajuuskoulutusta, joka jatkuu edel-
leen vuoden 2011 aikana. Tavoitteena on entistä vuorovaikutteisemman ilma-
piirin luominen työyhteisöihin. Hyvällä esimiestyöllä päästään ratkaisevasti pa-
rempiin tuloksiin.
Taitaja 2010 -kisat
Keväällä 2010 järjestettiin Taitaja 2010 SM-kilpailut Oulussa. Oulun seudun
ammattiopisto kantoi suurimman vastuun tapahtuman järjestämisestä. Taitaja-
ideologian mukaisesti tapahtuma integroitiin mahdollisimman kiinteästi osak-
si opetusta. Mukana oli kaikkiaan 1 500 opiskelijaa ja opettajaa toimitsijoina ja
työntekijöinä. Järjestelyihin osallistui yli 700 yritystä, oppilaitosta ja yhteisöä.
Kisoissa vieraili 51 000 ihmistä.
9

10. Yrittäjyys
Yrittäjyyden kehittäminen on yksi tärkeä strateginen tavoite: valinnaiset
yrittäjyysopinnot ovat avoimia kaikille opiskelijoille ja kaikki OSAO:n päätoimi-
set opettajat ovat suorittaneet yrittäjyyskoulutuksen. Käytännönläheistä ja
kansainvälistä yrittäjyyskasvatusta OSAO:ssa tarjoaa Suomen harjoitus-
yritysten keskus FINPEC.
Kansainvälisyys
OSAO vastaa kansainvälistyvien työmarkkinoiden haasteeseen kannustamal-
la opiskelijoita ja henkilökuntaa kansainvälisyyteen niin ulkomailla kuin koti-
maassakin. Työssäoppiminen ulkomailla, vierailut, aktiivinen projektitoiminta ja
osallistuminen kansainvälisiin EuroSkills- ja WorldSkills-ammattitaitokilpailuihin
kuuluvat OSAO:n arkipäivään.
10

11. Koulutusyksiköt
Tapahtumia ja kohokohtia vuodelta 2010
11

12. 12

13. Johtoryhmä
1. vs. yksikönjohtaja Reijo Haapalahti, Myllytullin yksikkö
2. yksikönjohtaja Irmeli Männistö, Kontinkankaan yksikkö
3. yksikönjohtaja Sakari Järvenpää, Kaukovainion yksikkö, tekniikka
4. yksikönjohtaja Liisa Toivonen, Limingan yksikkö
5. yksikönjohtaja Alpo Kaisto, Haukiputaan yksikkö
6. yksikönjohtaja Antti Rovamo, Kaukovainion yksikkö, liiketalous
7. yksikönjohtaja Elisa Laakso, Pudasjärven yksikkö
8. vs. yksikönjohtaja Seija Lehto, Pikisaaren yksikkö
9. vs. yksikönjohtaja Virpi Pikkuaho, Aikuis- ja työpaikkakoulutusyksikkö
10. rehtori, johtoryhmän puheenjohtaja Jarmo Paloniemi
11. kehittämisjohtaja Saija Niemelä-Pentti
12. vs. yksikönjohtaja Vesa Pirilä, Muhoksen yksikkö
13. yksikönjohtaja Kalevi Hirvonen, Taivalkosken yksikkö
13 Kuvasta puuttuu yksikönjohtaja Tapio Pudas, Kempeleen yksikkö

14. A I K U I S - J A T Y Ö PA I K K A K O U L U T U S Y K S I K K Ö / L U K U V U O D E N TA PA H T U M I A
Pohjoisen suurin aikuiskouluttaja
Yksikkö järjestää oppisopimuskoulutusta kaikilla koulutusaloilla. Oppisopi-
muskoulutus pystyy reagoimaan taloustilanteeseen ja koulutuksen kysyntään
nopeasti. Useat alueen yritykset ovat oppineet käyttämään oppisopimusta
myös rekrytointiväylänä ja työllistävät oppisopimukset toteutetaan aina ensi-
sijaisesti. Lisäkoulutus kohdennetaan alueen yritysten osaamistarpeiden
mukaisesti. Vuonna 2010 on koulutuskokeiluna tarjottu työnjohtokoulutusta
kone- ja metallialalla ja kaupan alalla.
Aikuisille suunnattu Opintori-palvelupiste avasi ovensa Oulun TE-toimistossa
syksyllä 2010. OSAO on ollut toiminnassa mukana alusta alkaen yhteistyössä
Pohjois-Pohjanmaan oppilaitosverkoston kanssa. Hankkeen tuloksia on tarkas-
teltu ja viety käytäntöön koko aikuiskoulutuksessa. Opintorilla mukana olemi-
nen edistää OSAO:n näkyvyyttä aikuiskoulutuksen toteuttajana.
14

15. Haukiputaan yksikkö
H A U K I P U TA A N Y K S I K K Ö / L U K U V U O D E N TA PA H T U M I A
Uutta rakentaen Haukiputaalla
Haukiputaan yksikkö saa täysin uudet opetustilat. Uudisrakentaminen on
edennyt suunnitellussa aikataulussa: rakennushankkeen I vaihe valmistuu ke-
säkuussa 2011 ja II vaihe toteutetaan vuosina 2012–2013. Rakennushanke
toteutetaan matalaenergiaratkaisulla ja lämpöenergia tuotetaan maalämmöllä.
Valmistuessaan Haukiputaan yksikkö on yksi suurimmista maalämpökohteista
Pohjois-Suomessa.
Vuonna 2010 kehitettiin erityisesti opinto-ohjausta lisäämällä opinto-ohjauksen
resursseja ja virtaviivaistamalla opiskelijapalveluiden johtamista.
15

16. K A U K O V A I N I O N Y K S I K K Ö , L I I K E TA L O U S / L U K U V U O D E N TA PA H T U M I A
Kärkenä työelämäyhteistyö
Uusi tieto- ja kirjastopalveluiden koulutusohjelma käynnistyi 1.8.2010.
Tieto- ja kirjastopalveluiden koulutusohjelmaa ei ole tarjolla muissa
Pohjois-Suomen oppilaitoksissa. Ryhmässä aloitti 24 opiskelijaa.
Koulutus valmistaa toimimaan esimerkiksi kirjastovirkailijan tai tieto-
palvelusihteerin työtehtävissä.
Vuoden 2010 kärkihankkeena oli työelämäyhteistyön kehittäminen.
Opiskelijoiden työssäoppimisen määrää lisättiin uusien opetussuunnitel-
mien käyttöönottamisen myötä. Myös työpaikkaohjaajien osaaminen
päivitettiin uusien opetussuunnitelmien mukaiseksi. Kolme opettajaa
suoritti työelämäjakson.
16

17. K A U K O V A I N I O N Y K S I K K Ö , T E K N I I K K A / L U K U V U O D E N TA PA H T U M I A
HITSKO synnytti hitsaamon
Maaliskuun 2011 alussa otettiin käyttöön uusi, kansainväliset vaatimukset
täyttävä hitsaamo. Hitsaamo syntyi HITSKO-hankkeen lopputuotoksena.
HITSKO-projektin keskeiset tavoitteet olivat kansainvälisen hitsaajatutkinnon
vaatimukset täyttävän koulutusprosessin kehittäminen sekä koneenasennus-
koulutuksen oppimisympäristön parantaminen nykyvaatimusten tasolle.
Oppimisen turvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Keskeisimpinä
toimenpiteinä ovat olleet koulun rakennustyömailla suojainten käytön tehos-
taminen, telineturvallisuuden parantaminen ja työkohteiden järjestyksen ja
puhtauden korkeampi taso. Turvallisuustason kehittymistä on seurattu työsuo-
jeluviranomaisten tarkastuksilla sekä tapaturmien tarkemmalla tilastoinnilla.
Henkilöstölle ja opiskelijoille on järjestetty turvallisuuskoulutusta.
17

18. K E M P E L E E N Y K S I K K Ö / L U K U V U O D E N TA PA H T U M I A
Riskit hallintaan simulaattorissa
Kempeleen yksikössä otettiin syksyllä 2010 käyttöön moderni simulaattori-
studio, jossa kuljettajaksi opiskelevat voivat harjoitella ajamista, hallintalaitteita
ja kuormaamista. Ammattikuljettajille simulaattorit tarjoavat mahdollisuuden har-
joitella riskitilanteita ja ajamista ääriolosuhteissa. Simulaattorit on hankittu EAKR-
rahoitteisessa Mobisimu-hankkeessa. ESR-rahoitteinen Mobisimun käyttöönotto
ja tuotteistaminen -hanke keskittyy simulaatio-opetuksen kehittämiseen.
Pirilän Porras -hanke käynnistyi 1.8.2010. Hankkeen kohteena ovat 15–24-
vuotiaat nuoret, joilla on vaara syrjäytyä toisen asteen opiskelusta tai työ-
elämästä. Nuoret saavat tukea ja ohjausta työllistymiseen, opintojen aloittami-
seen tai jatkamiseen sekä elämänhallintaan. Syksyn 2010 aikana hankkeeseen
ohjautui 17 nuorta, joiden ammatillinen koulutus on keskeytynyt vähintään
kerran tai opinnot ovat olleet vaarassa keskeytyä.
18

19. K O N T I N K A N K A A N Y K S I K K Ö / L U K U V U O D E N TA PA H T U M I A
Yksilöllisesti ja henkilökohtaistaen
Yksikössä on kehitetty erityisesti yksilöllisiä opintopolkuja ja pyritty sitoutta-
maan opiskelijat tiiviimmin opintoihinsa. Vuonna 2010 toteutettiin OSAO:n si-
säinen auditointi, jossa tutkinnon suorittajien henkilökohtaistamista arvioitiin.
Opintojen henkilökohtaistamisella ja opiskelijoiden sitouttamisella on saavutet-
tu tutkintojen lyhyempiä suoritusaikoja ja yksilöllisempiä opintokokonaisuuksia.
Vahvasta sidosryhmäyhteistyöstä hyvä esimerkki on Visio-työryhmä, jossa on
edustettuna keskeisiä yhteistyökumppaneita sosiaali- ja terveysalalta. Visio-
työryhmä seuraa ja ennakoi sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan tulevaisuuden ke-
hittämis- ja koulutustarpeita.
Syksyllä 2010 pidettiin kansainvälinen vanhustyön konferenssi, joka suunnitel-
tiin ja toteutettiin yhteistyössä Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän Oulais-
19 ten ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan yksikön kanssa.

20. L I M I N G A N Y K S I K K Ö / L U K U V U O D E N TA PA H T U M I A
Kansainvälisiä kumppaneita
turvallisuusalalla
Limingan yksikössä on perehdytty tarkasti sisäisen turvallisuuden ohjelmaan,
jonka tavoitteena on tehdä Suomesta Euroopan turvallisin maa vuoteen 2015
mennessä. Turvallisuusalan kansainvälistä yhteistyötä kehitetään bilateraali-
sena yhteistyönä Saksan ja Slovenian kanssa ennakoiden yhteiseurooppalaisia
haasteita ja riskienhallintaa. Erityisosaamista vaativissa opintokokonaisuuk-
sissa käytetään luento-opettajina työelämän asiantuntijoita.
Opiskelijoiden työllistymisaste on kiitettävä: moni opiskelija on työllistynyt
opiskeluaikaiseen työssäoppimispaikkaan. Hyvän käytöksen sekä sosiaalisten
ja vuorovaikutustaitojen esilläpito kaikessa toiminnassa edistävät opiskelijoiden
työelämään sijoittumista. Opettajat päivittävät osaamistaan jatkuvasti
koulutuksella ja tiiviillä työelämäyhteistyöllä.
20

21. M U H O K S E N Y K S I K K Ö / L U K U V U O D E N TA PA H T U M I A
Palkittua yrittäjyysoppia
Yksikön modernissa simulaattoristudiossa metsäalalla opiskelevat voivat har-
joitella ajo- ja hakkuukoneiden käyttöä, hallintalaitteita ja työmenetelmiä sekä
hakkuukoneiden mittalaitteita ja tietojärjestelmiä. Ammattilaiset voivat harjoi-
tella tehokkaampaa koneenkäyttöä tai tutustua erimerkkisiin laitteisiin ja uusiin
ominaisuuksiin. Simulaattorit on hankittu EAKR-rahoitteisessa Mobisimu-hank-
keessa. ESR-rahoitteinen Mobisimun käyttöönotto ja tuotteistaminen -hanke
keskittyy simulaatio-opetuksen kehittämiseen. Projekti toteutetaan yhteistyös-
sä Kempeleen yksikön logistiikka-alan kanssa.
Yrittäjyysopetus palkittiin kunniamaininnalla Suomen Yrittäjien Yrittäjyysope-
tuksen toimintamallikilpailussa. Yrittäjyystoiminnasta hyvinä esimerkkeinä ovat
autoalan autohuoltopalvelut, catering-alan opiskelijoiden kahvila ja eläintenhoi-
tajien koirahoitola. Yrittäjyystoiminnassa opiskelijat suunnittelevat toiminnan
21 sekä valmistavat ja toteuttavat myytävät tuotteet ja palvelut.

22. M Y L LY T U L L I N Y K S I K K Ö / L U K U V U O D E N TA PA H T U M I A
Yhteistyössä yritysten kanssa
Yksikössä alkoi painotekniikan koulutus vuonna 2008. Ensimmäiset painotuo-
tantoassistentit valmistuvat keväällä 2011 ja uusi ryhmä aloittaa opintonsa syk-
syllä. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän ammattiopiston kanssa.
Yritykset ovat koulutuksen järjestämisessä aktiivisesti mukana, ja ne pyrkivät
järjestämään opiskelijoille työssäoppimis- ja kesätyöpaikkoja.
Yksikössä on vireä asiakaspalvelutoiminta, jonka lähtökohtana on antaa opis-
kelijoille opintoja tukevaa työ- ja asiakaspalvelukokemusta sekä tarjota palve-
luita Oulun asukkaille. Opetusravintola Opari tarjoaa arkipäivisin lounasta ja
toimii iltaisin tilausravintolana. Oppipuoti myy opiskelijoiden valmistamia kon-
ditoria- ja leipomotuotteita sekä salaatti- ja ruoka-annoksia. Kosmetologi- ja
hiusalan opiskelijat tarjoavat asiakkailleen kauneutta ja hyvää oloa. Sähköalan
opiskelijat tarjoavat sähkö- ja tietoliikennelaitteiden huolto- ja korjauspalveluita.
22

23. P I K I S A A R E N Y K S I K K Ö / L U K U V U O D E N TA PA H T U M I A
Luovuus esille näyttelyissä
Yrittäjyys ja yrittäjänä toimiminen ovat kulttuuri-, tekstiili- ja vaatetusalan ammat-
tilaisille ominaista. Yrittäjyyden edistämiseksi yksikössä perustettiin vuonna 2010
kaikkiaan 11 NY Vuosi yrittäjänä -yritystä, joissa opiskelijat suunnittelevat ja
toteuttavat yritystoimintaa käytännössä. Myös marraskuun joulumyyjäiset järjes-
tettiin opiskelijavetoisesti NY Vuosi yrittäjänä -yritysten toimesta.
Opiskelijoiden luovuus ja käsityöläisyys pääsee esille lukuisissa näyttelyissä ja
tapahtumissa, joihin yksikkö osallistuu. Esimerkkeinä ovat Oulun läänin Muo-
toilupäivät 2010, joihin yksikkö osallistui sekä järjestäjänä että näytteilleaset-
tajana. Tekstiili- ja vaatetusalan sekä käsi- ja taideteollisuusalan opinnäytetyö-
näyttely järjestetään joka toukokuu kaupunginkirjastossa ja oppilaitoksessa.
Samoin audiovisuaalisen viestinnän opiskelijoiden lyhytelokuvat esitellään elo-
kuvateatterissa kutsuvierasnäytöksenä aina toukokuussa. Tuuma ja Tikki -myy-
23 mälässä on opiskelijatöiden näyttelyt ympäri vuoden.

24. P U D A S J Ä R V E N Y K S I K K Ö / L U K U V U O D E N TA PA H T U M I A
Hevosoppia ihanteellisissa oloissa
Sahateollisuuden prosessinhoitajan koulutus käynnistyi OSAO Pudasjärven yk-
sikössä elokuussa 2010. Metsäalan yleisen kehityksen mukana saha- ja jatko-
jalostusteollisuuden tulevaisuudennäkymät ovat Pohjois-Suomessa lupaavat.
Koulutuksen käynnistämisessä Pudasjärven alueen yritysyhteistyö on ollut suu-
ressa roolissa. Koulutukselle valmistuu uudet tilat syksyllä 2011.
Pudasjärven yksikkö tunnetaan erityisesti hevostalouden koulutuksestaan.
Nykyaikaisessa tallissa on noin 40 opetushevosta. Jyrkkäkosken kangasmaas-
tot tarjoavat ihanteellisen ratsastusympäristön ja käytössä on myös nykyaikainen
maneesi ja täyspitkä harjoitusravirata. Vuonna 2010 yksikkö osallistui Hevos-
Agro-hankkeen kautta toteutettuihin tapahtumiin. Kenttäratsastuskisat pidettiin
syyskuussa 2010. Pudasjärven yksikkö on saanut järjestettäväkseen kenttärat-
sastuksen SM-kisat 24.–25.9.2011. Kisat ovat Pohjois-Suomen ratsastuspiireis-
24 sä merkittävä asia, sillä SM-kisat on perinteisesti pidetty Etelä-Suomessa.

25. TA I V A L K O S K E N Y K S I K K Ö / L U K U V U O D E N TA PA H T U M I A
Tie auki metsistä kaivoksiin
Taivalkoskella valmistaudutaan Mustavaaran kaivoksen uudelleen avaamiseen.
Taivalkosken yksikkö koordinoi Kaivostoiminnalla elinvoimaa -hanketta, joka
keskittyy mahdollisesti avattavan Mustavaaran kaivoksen vaatimien työpaikko-
jen selvittämiseen ja vastaamaan sen luomaan koulutuskysyntään. On päätetty,
että kaivosalan nuorisoasteen koulutus käynnistyy elokuussa 2013.
Taivalkosken yksikkö on tunnettu metsäkoneenkuljettajien koulutuksestaan.
Metsäkoneenkuljettajien työllistyminen ja työtilanne ovat tällä hetkellä erittäin
hyvät, kuljettajista on paikoitellen jopa pulaa. Yksikössä aloitettiin alan työn-
antajien ja metsänomistajien toivomuksesta uutena koulutuksen suuntautu-
misvaihtoehtona koneellinen metsänparannustyö.
25

26. HALLINTOYKSIKKÖ / L U K U V U O D E N TA PA H T U M I A
Henkilöstöä ja koulutusta kehittäen
Hallintoyksikössä valmistellaan lautakunnalle ja edelleen yhtymähallitukselle
opetus- ja kulttuuriministeriöltä haettavat koulutuksen järjestämislupamuutos-
esitykset, jotka perustuvat tehtyihin koulutus- ja osaamistarveselvityksiin.
Ammattistartin koulutuslupa saatiin 1.1.2011 alkaen ja ammatillisen peruskou-
lutuksen opiskelijamäärään 210 opiskelijan lisäys 1.8.2010 lukien. Joulukuussa
2010 haettiin 450 opiskelijapaikan lisäystä OKM:ltä. Samalla haettiin järjestä-
mislupaa liikunta-alan perustutkintokoulutuksen järjestämiseen. Vuodelle 2011
on lautakunnan päätöksen mukaisesti ammatillisiin perustutkintoihin yhteensä
2 331 aloituspaikkaa.
Henkilökunnan osaamisen kehittämisen tueksi käynnistettiin ESR-rahoitteinen
Työtä, tietoa ja osallisuutta -hanke. Hankkeen ideana on tehostaa oppilaitos-
ten, työelämän ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä. OSAO on yksi hank-
26 keen osatoteuttajista, hallinnoijana toimii Keskuspuiston ammattiopisto.

27. Henkilökunnan ohjauksellisen osaamisen kehittämistä opiskelijoiden ryhmäy-
tymisen ja yhteisöllisyyden tukemisessa edistettiin käynnistämällä ESR-
rahoitteinen Turvallista ryhmää rakentamassa -hanke. Hankkeen koordinoija
on Nuorten Akatemia ja OSAO osallistuu hankkeeseen osatoteuttajana.
Opiskelijoiden yksilöllistä opiskelua tuettiin käynnistämällä Oppimisen yhteis-
peli -hanke. Hankkeen tavoitteena on kehittää mielenterveysongelmista kär-
sivien opiskelijoiden avokuntoutusta, oppilaitoksessa annettavaa tukea sekä
henkilökunnan valmiuksia. Hanke toteutetaan OPH:n rahoituksella yhteistyös-
sä KELA:n, Verven, koulutuskeskus Tavastian ja Kiipulan kuntoutuskeskuksen
kanssa. Yksilöllisten opintopolkujen mahdollistamista tuettiin myös Ammat-
tistartin kehittämishankkeella, jonka tavoitteena on ammattistarttikoulutuksen
integroiminen osaksi OSAO:n koulutuspalvelujen kokonaisuutta.
TOLOKKU-hanke on edistänyt opiskelijoiden yhteisöllisyyttä ja opiskelijakunta-
toiminnan toteutumista sekä tutortoiminnan kehittämistä. Arviointitoimielimen
27 toiminnan kehittämiseksi käynnistettiin Arviointilaatua-hanke.

28. Talous ja
tulokset 2010
Taloudellisesti toimintavuosi oli
erinomainen. Ammattiopiston toteutunut
vuosikate oli 2,7 miljoonaa euroa.
Toimintatuotot olivat 84,7 miljoonaa euroa.
28

29. 3. Marjo Korhonen, Kiiminki
29

30. Tuloslaskelma
Tuloslaskelma 01.01.–31.12.2010 01.01.–31.12.2009
Toimintatuotot
Myyntituotot 78 218 276,50 72 592 280,35
Maksutuotot 46 231,10 38 429,13
Tuet ja avustukset 1 359 059,96 808 528,46
Muut toimintatuotot 125 677,34 79 749 244,90 217 243,87 73 656 481,81
Valmistevarastojen muutos 107 735,72 -274 554,11
Valmistus omaan käyttöön 3 429,65 0
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot -33 964 802,10 -30 636 751,98
Henkilösivukulut
Eläkekulut -6 014 529,95 -5 349 392,11
Muut henkilösivukulut -1 721 092,92 -2 063 458,29
Palvelujen ostot -14 785 828,26 -13 796 307,42
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 168 526,94 -5 363 898,23
Avustukset -179 852,47 -188 497,83
Muut toimintakulut -14 304 403,87 -77 139 036,51 -13 552 889,29 -70 951 195,15
Toimintakate 2 721 373,76 2 430 732,55
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot 1 310,42 0,00
Muut rahoitustuotot 2 410,84 2 130,85
Korkokulut 0,00 0,00
Muut rahoituskulut -4 004,47 -283,21 -2 263,12 -132,27
Vuosikate 2 721 090,55 2 430 600,28
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot -2 576 400,91 -2 576 400,91 -2 602 301,35 -2 602 301,35
Tilikauden tulos 144 689,64 -171 701,07
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 1 675 528,47 727 642,66
Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) -15 000,00 3 599 508,00
Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 180 395,24 0,00
Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 985 613,35 4 155 449,59
30

31. Rahoituslaskelma
Rahoituslaskelma 2010 2009
Toiminnan rahavirta
Vuosikate 2 721 090,55 2 430 600,28
Satunnaiset erät 0,00 0,00
Tulorahoituksen korjauserät 0,00 2 721 090,55 -17 000,00 2 413 600,28
Investointien rahavirta
Investointimenot 1 499 424,95 1 659 153,62
KOIPAK:lta siirtyneet koneet ja kalusto 0,00 2 866 039,40
Rahoitusosuudet investointimenoihin -9 400,00 -72 694,81
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0,00 -1 490 024,95 -25 442,62 -4 427 055,59
Toiminnan ja investointien rahavirta 1 231 065,60 -2 013 455,31
Rahoituksen rahavirta
Muut maksuvalmiuden muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos -100 582,64 234 837,31
Saamisten muutos -4 211 086,67 -508 847,93
Korottomien velkojen muutos 3 082 728,26 -1 228 941,05 2 288 276,63 2 014 266,01
Rahoitustoiminnan rahavirta -1 228 941,05 2 014 266,01
Rahavarojen muutos 2 214,55 810,70
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12. 11 343,80 9 219,25
Rahavarat 1.1. 9 219,25 2 124,55 8 408,55 810,70
31

32. Tase vastaavaa
VASTAAVAA 31.12.2010 31.12.2009
A PYSYVÄT VASTAAVAT
I Aineettomat hyödykkeet
1. Aineettomat oikeudet 74 412,79 51 104,21
2. Muut pitkävaikutteiset menot 1 068 063,12 1 424 084,16
3. Ennakkomaksut
II Aineelliset hyödykkeet
1. Maa- ja vesialueet 0,00 0,00
2. Rakennukset 17 398,59 26 097,63
3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 157 009,24 137 796,78
4. Koneet ja kalusto 5 002 855,68 5 715 484,40
5. Muut aineelliset hyödykkeet 63 181,25 63 181,25
6. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 15 192,31 66 740,51
B TOIMEKSIANTOJEN VARAT
2. Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 129 153,96 135 114,87
C VAIHTUVAT VASTAAVAT
I Vaihto-omaisuus
1. Aineet ja tarvikkeet 242 511,27 249 664,35
2. Keskeneräiset tuotteet 1 286 726,17 1 178 072,62
3. Valmiit tuotteet 11 924,02 12 841,85
II Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
1. Myyntisaamiset 0,00 0,00
2. Lainasaamiset 0,00 0,00
3. Muut saamiset 196,72 196,72
4. Siirtosaamiset 6 823,59 31 328,61
Lyhytaikaiset saamiset
1. Myyntisaamiset 369 975,43 382 202,33
3. Muut saamiset 3 860 597,63 508 311,43
4. Siirtosaamiset 778 384,61 445 394,58
5. Saamiset kuntayhtymältä 17 225 265,18 16 662 722,82
IV Rahat ja pankkisaamiset 11 343,80 9 219,25
32 VASTAAVAA YHTEENSÄ 30 321 015,36 27 099 558,37

33. Tase vastattavaa
VASTATTAVAA 31.12.2010 31.12.2009
A OMA PÄÄOMA
III Muut omat rahastot 4 638 492,87 4 818 888,11
IV Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 8 563 921,72 4 408 472,13
V Tilikauden ylijäämä/alijäämä 1 985 613,35 4 155 449,59
B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET
1. Poistoero 2 877 458,00 4 552 986,47
2. Vapaaehtoiset varaukset 940 000,00 925 000,00
D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
2. Lahjoitusrahastojen pääomat 129 153,96 135 114,87
E VIERAS PÄÄOMA
II Lyhytaikainen
6. Ostovelat 1 990 703,58 2 131 667,02
7. Muut velat 3 475 013,02 2 611 724,11
8. Siirtovelat 5 720 658,86 3 360 256,07
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 30 321 015,36 27 099 558,37
33

34. Tulokset
2010 2009 2008
Vetovoimaisuus, sijoittuminen, tutkinnot
Vetovoimaisuus 2,18 2,08 2,12
Sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin *92,1 *87,2 *92,8
Suoritetut perustutkinnot 1884 1815 1643
Suoritetut ammatti- ja erikoisammattitutkinnot 419 425 364
Opiskelijamäärä
Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 6381 6010 5391
Oppisopimuskoulutus (sis. ammatillinen peruskoulutus ja lisäkoulutus) 1481 1634 1280
Aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä (opiskelijatyövuodet)
Ammatillinen lisäkoulutus poislukien oppisopimus 338,5 364,1 323
Työvoimapoliittinen koulutus 96,5 44 69
Opiskelijamäärä yhteensä, jossa mukana kaikki koulutusmuodot yhdessä 8297 8052 7063
Henkilöstömäärä
Henkilöstömäärä 31.12. 983 885 769
Henkilöstömäärä, virkavapaalla olevat ei mukana 941 861 742
Talouden toteumat, Me
Vuosikate 2,72 2,431 3,130
Nettoinvestoinnit 1,49 1,659 1,770
* Varusmiespalvelukseen astuvia ja äitiyslomalle jääviä ei huomioitu tilastossa.
34

35. O S A O O U L U N S E U D U N A M M AT T I O P I S T O
Sisältö on koottu OSAO:n vuoden 2010 tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta
Tekstit: OSAO ja Työmaa
Ulkoasu ja taitto: Työmaa
Kuvat: OSAO:n kuvapankki
Tekninen toteutus: Työmaa
Toukokuu 2011
35