Kukin kykynsä mukaan

KUKIN KYKYNSÄ MUKAAN
EKSPLORATIIVINEN KATSAUS OSAOPISKELUKYKYYN
HELSINGIN YLIOPISTOSSA JA
AALTO-YLIOPISTOSSA
Juhani Saari
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö
Otus
48/2014

Copyright:
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus
Juhani Saari
Taitto:
Simo Pihlajaniemi
Oikoluku:
Simo Pihlajaniemi
Julkaisija:
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus
Lapinrinne 2
00180 HELSINKI
www.otus.fi
ISBN: 978-952-5282-46-7
ISSN: 2341-7307 Otus – julkaisuja

3
Sisältö
Keskeiset tulokset 4
1. Mitä on osaopiskelukykyisyys? 5
2. Osaopiskelukyky ja koetut opiskelutaidot 8
3. Osaopiskelukyky ja opiskeluteho – vuonna 2012 opintonsa aloittaneet
Helsingin yliopistossa 23
4. Tyytyväisyys opetustoimintaan ja kiinnittyminen opintoihin 30
5. Toimeentulo, asuminen ja työssäkäynti 33

4
Keskeiset tulokset
Vertaistuen merkitys osaopiskelukykyisten tyytyväisyydessä opinto-menestykseen
korostuu muita opiskelijoita selvästi voimakkaammin:
Ero tyytyväisyydessä suhteessa opintojen etenemiseen on osaopiske-lukykyisillä
noin kolme kertaa suurempi vertaistuen saamiseen tyy-tyväisten
ja tyytymättömien välillä verrattuna muihin opiskelijoihin.
Osaopiskelukykyiset toisaalta kokevat muita heikommin kuuluvansa
oman alansa opiskelijoiden yhteisöön.
Osaopiskelukykyiset mainitsevat muita useammin ylityölään /
liian vaikean kurssin, puutteellisen ohjauksen, toimeentulo-vaikeudet
sekä heikon opiskelumotivaation opintojen etenemi-seen
vaikuttaneena hidastustekijänä. Lisäksi opiskelun ja muun elämän
yhteensovittaminen koetaan useammin haastavaksi.
Osaopiskelukykyiset suhtautuvat opiskeluympäristönsä puuttei-siin
muita selvästi kriittisemmin (tarkastelu on ilmiön monimutkai-suuteen
nähden kuitenkin niin suppea, ettei voida sanoa, johtuuko
kriittisempi suhtautuminen opiskeluympäristöä kuvaaviin väitteisiin
ensisijaisesti vastaajien kriittisyydestä vai itse opiskeluympäristöstä:
todennäköisesti molemmista).
Osaopiskelukykyiset kokevat toimeentulonsa muita heikommaksi
myös työssäkäyvien opiskelijoiden osalta, vaikka vaikutus onkin suu-rempi
verrattaessa työssäkäymättömiä osaopiskelukykyisiä muihin.
Ero subjektiivisessa tyytyväisyydessä ei selity aineiston perusteella
muista eroavalla rahantarpeella, jota tutkittiin malliperusteisesti. Mer-kittäviä
eroja esimerkiksi erilaisten asumismuotojen ja ratkaisujen ylei-syydessä
ei aineiston perusteella löytynyt.

5
1. Mitä on osaopiskelukykyisyys?
Tässä tutkimusraportissa osaopiskelukyky
mielletään sellaiseksi opiskelijan terveydenti-laan
palautuvaksi tekijäksi, joka haittaa opiske-lun
sujuvuutta. Korkeakouluopiskelijoiden vuo-den
2012 terveystutkimuksen mukaan arviolta
noin viidellä prosentilla korkeakouluopiskeli-joista
on jokin opintojen suorittamista vaikeut-tava
sairaus tai vamma, joista yleisin tutkimuk-sen
mukaan on lukihäiriö. Lukihäiriö on myös
hyvä esimerkki haitasta, joka saatetaan diag-nosoida
vasta opiskelijaterveydenhuollossa,
kun opinnoista on tullut vaativampia. Erilai-sista
tuki- ja liikuntaelinten sairauksista kärsii
noin 3–4 prosenttia opiskelijoista. Vastaavasti
jostakin psyykkisestä oireilusta kärsi tutkimuk-seen
vastanneista noin 12 prosenttia päivittäin
ja itsensä masentuneeksi ainakin joskus tun-si
noin joka kuudes.1 Ahdistushäiriöstä kärsi
vuoden 2008 terveystutkimuksen mukaan noin
kolme prosenttia opiskelijoista2.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on luo-da
eksploratiivinen yleiskuva terveydentilaan
liittyvän alentuneen opiskelukyvyn vaikutuk-sista
opintojen etenemiseen, koettuihin opis-kelutaitoihin,
toimeentuloon sekä asumiseen.
Ajallisesti staattisen perustutkinto-opiskelijoi-hin
yleistävän näkökulman lisäksi tutkimuk-sessa
tarkastellaan edellä mainittujen ilmiöi-den
suhteen tapahtuvaa kehitystä opintojen
alkuvaiheessa pitkittäisellä seurannalla. Tässä
hyödynnetään Otuksen vuonna 2012 opinton-sa
aloittaneiden seurantatutkimuksen aineis-toa,
jossa on Suomen oloissa ainutlaatuinen
pitkittäisasetelma. Muutoksia toimeentulossa
ja opintojen etenemistahdissa on mahdollis-ta
tarkastella yksilötasolla halutun selitysteki-jän,
tässä tapauksessa osaopiskelukykyisyyden,
suhteen.
Määritelmät ja aineisto
Tutkimuksen tilastolliset analyysit perustuvat
Opiskelijabarometrin (2012 poikkileikkaus
sekä seurantatutkimus) kyselylomakkeessa it-seraportoituihin
fyysisen ja psyykkisen tervey-dentilan
mittareihin. Näistä tärkeimmät mit-taavat
vastaajan kokemaa yleistä terveydentilaa
(viisiportaisella asteikolla) sekä psyykkistä hy-vinvointia.
Koettua terveydentilaa kartoitet-tiin
kysymyksellä ”Millainen on terveydenti-lasi
omasta mielestäsi?” (asteikolla 1 Hyvä – 5
Huono) Kysymystä on käytetty samassa muo-dossa
Korkeakouluopiskelijoiden terveystutki-muksessa.
Fyysisen tai psyykkisen oppimisvai-keuden
omaamista kysyttiin muotoilulla Onko
sinulla jokin opintojen suorittamista vaikeut-tava
fyysinen tai psyykkinen haitta?
Psyykkisen oireilun mittaamisessa pää-dyttiin
kyselylomakkeen suunnittelussa
muotoiluun, jota on käytetty muun muas-sa
kansainvälisessä European Social Survey
-tutkimuksessa3. Kysymysmuotoiluun päädyt-tiin
kyselylomakkeen rajallisen tilan vuoksi,
mutta myös mielenkiinnosta saada mahdolli-suus
toteuttaa tarvittaessa Euroopan laajuis-ta
vertailua. Masennusta ja muita psyykkisiä
oireita tutkitaan itseraportointiin perustuvis-sa
kyselyissä useita, joskus kymmeniä alaky-symyksiä
käsittävillä moduuleilla, joihin tämän
tutkimuksen puitteissa ei ollut mahdollisuut-ta
(kyseessä ei ole yksinomaan terveyttä vaan
kaikkia opiskelun osa-alueita kartoittava ky-selytutkimus).
Siksi on tärkeä tiedostaa, että
tutkimuksessa käytettävät mittarit eivät ole
missään nimessä diagnostisia työkalu-ja
ja että erityisesti itseraportoituihin psyyk-kisen
terveydentilan mittareihin on syytä suh-tautua
varauksella, sillä niihin liittyy joillekin
1. Kunttu, K. & Pesonen, T. (2013). Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2012 . Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö 2013.
2. Kunttu, K., Komulainen, A., Makkonen, K., & Pynnönen, P. (2011). Opiskeluterveys. Porvoo: Duodecim.
3. ESS Round 3: European Social Survey Round 3 Data (2006). Data fi le edition 3.4. Norwegian Social Science Data Services, Norway – Data Ar-chive
and distributor of ESS data.

6
vastaajille arkaluontoisiin kysymyksiin liitty-vää
vastauskatoa (osa vastaajista ei halua ker-toa
masennuksesta tai muusta oireilusta netti-kyselyssä)
sekä mittausvirhettä (varmasti osa
vastaajista on vastannut kysymykseen ajatel-len
hetkellistä alakuloisuutta eikä varsinaista
pitkäkestoista diagnosoitua masentuneisuut-ta).
Tutkimukseen ja sen tuloksiin kannattaa
suhtautua eräänlaisena yleiskatsauksena, joka
vastaa kysymyksiin ”Missä osaopiskelukyvyn
vaikutukset näkyvät?” ja ”Kuinka hetero- tai
homogeenisestä ilmiöstä puhutaan, kun puhu-taan
osaopiskelukyvystä?”.
Raportin tilastollisissa tarkasteluissa osa-opiskelukykyisyyttä
käsitellään työmääritel-mällä,
jossa hyödynnetään itseraportoitua ko-kemusta
opintojen suorittamista hidastavasta
terveydellisestä haitasta sekä yleisestä tervey-dentilasta
ja psyykkisestä hyvinvoinnista. Tut-kimuksessa
osaopiskelukykyiseksi määritellään
vastaaja, joka kyselyvastausten perusteella on
jotakin seuraavista:
A) Vastaaja kärsii opintojen suorittamista
vaikeuttavasta haitasta (tällä hetkellä).
B) Vastaajan itseraportoitu terveydentila on
huono tai erittäin huono.
C) Vastaaja ilmoittaa kärsivänsä masennuk-sesta
usein tai suurimman osan ajasta (ei
pidä siis sisällään luokkaa ”joskus”).
Taulukossa 1.1 on esitetty tutkimuksessa käy-tettävien
terveydentilan mittarien vastausja-kaumat
korkeakouluittain sekä edellä esitetyn
työmääritelmän täyttävien vastaajien osuudet
korkeakouluittain. Opintojen suorittamista vai-keuttavasta
fyysisestä tai psyykkisestä haitasta
ilmoitti kärsivänsä noin joka kuudes vastaaja.
Väliaikaisesta, ei enää ajankohtaisesta haitasta
kärsineitä oli aineistossa noin joka kymmenes.
TAULUKKO 1.1. VASTAUSJAKAUMA YLIOPISTOITTAIN4 TERVEYDENTILAA MITTAAVIIN KYSYMYKSIIN PERUSTUTKINTO-OPISKELIJOIDEN
AINEISTOSSA.
Aalto-yliopisto Helsingin yliopisto
Millainen on terveydentilasi omasta mielestäsi?
Hyvä 35,4 % 31,7 %
Melko hyvä 34,5 % 37,3 %
Keskitasoinen 23,6 % 25,4 %
Melko huono 5,8 % 4,9 %
Huono 0,7 % 0,6 %
Yhteensä 100 % 100 %
Ilmoittaa kärsivänsä masennuksesta (luokkia yhdistelty)
Harvoin tai ei lainkaan 91,1 % 90,8 %
Usein tai kaiken aikaa 8,9 % 9,2 %
Onko sinulla jokin opintojen suorittamista vaikeuttava fyysinen tai psyykkinen haitta?
Kyllä, opintoja merkittävästi vaikeuttava 3,5 % 2,8 %
Kyllä, opintoja jonkin verran vaikeuttava 12,7 % 12,7 %
On ollut väliaikainen haitta, joka ei vaikuta enää 8,9 % 10,5 %
Ei 74,9 % 74,0 %
Yhteensä 100 % 100 %
N 739 1033
Työmääritelmän mukaan osaopiskelukykyisiä:
(Jokin ylläolevista täyttyy) 21,5 % 20,4 %
Muut opiskelijat (työmääritelmä ei täyty) 78,5 % 79,6 %
4. Tuloksissa ei ole tilastollisesti merkitseviä eroja korkeakoulujen välillä.

7
Vastaavasti terveydentilaansa huonoksi tai
melko huonoksi kuvaavia oli aineistossa var-sin
vähän, noin kuusi prosenttia vastaajista.
Masennuksesta usein tai kaiken aikaa ilmoitti
kärsivänsä noin yhdeksän prosenttia vastaajis-ta.
Terveydentilaa yleensä koskevan väittämän
tulkintaa vaikeuttaa toki se, että emme tiedä,
kuinka moni vastaaja on tulkinnut kysymyksen
koskevan jotakin akuuttia sairautta (esimer-kiksi
fl unssa) yleisen terveydentilansa sijaan.
Tämä voi osaltaan olla syynä työmääritelmän
täyttävien yllättävän suureen osuuteen aineis-tossa,
vaikka luku onkin Korkeakouluopiske-lijoiden
terveystutkimuksen tuloksiin nähden
uskottava.
Kuviossa 1.1 on esitetty hieman mää-ritelmien
A–C päällekkäisyyttä aineistossa.
Määritelmän ja mittarin voidaan katsoa toi-mivan
hyvin silloin, kun mittarin osa-alueet
johdonmukaisesti mittaavat samaa asiaa
(osa-alueista saadaan toisistaan riippumat-ta
samansuuntaisia tuloksia). Aineistossa jat-kuvasta
merkittävästä haitasta kärsivien vas-tausluokassa
noin joka kolmas raportoi oman
terveydentilansa olevan heikko ja noin 45 pro-senttia
ilmoitti kärsivänsä masennuksesta.
Huomionarvoista on tietenkin havaita, että osa
terveyshaitasta kärsivistä raportoi vain psyyk-kisestä
ja osa fyysisestä haitasta ja osa rapor-toi
kärsivänsä molemmista. Nämä korreloivat
lisäksi vahvasti keskenään: riskiestimaatti ma-sennuksesta
kärsimiselle aineistossa on heikos-ta
terveydentilasta kärsiville noin 12-kertainen5
terveempiin opiskelijoihin nähden.
KUVIO 1.1. HEIKOSTA TERVEYDENTILASTA TAI MASENNUKSESTA KÄRSIVIEN OSUUDET OPISKELUA HIDASTAVAN
TERVEYDELLISEN HAITAN OMAAMISTA KUVAAVAN KYSYMYKSEN VASTAUSLUOKITTAIN.
5. Tosin luottamusväli riskiestimaatille on varsin leveä: alaraja 6- ja yläraja 25-kertainen, mikä heijastaa 2x2-taulun solukohtaisen vastaajamää-rän
pienuutta.

8
2. Osaopiskelukyky ja koetut
opiskelutaidot
Keskeiset tulokset
Vaikka osaopiskelukykyiset näyttävätkin keskimäärin olevan jossain määrin tyy-tymättömämpiä
opiskelutaitoihinsa ja mainitsevat puutteelliset opiskelutaidot
muita useammin syyksi opintojen hidastumiseen, mahtuu heidän joukkoonsa
paljon kykyihinsä sekä opintojensa etenemisvauhtiin tyytyväisiä. Vastaavas-ti
opiskelutaitoihin tyytymättömiä löytyy paljon myös verrokkiopiskelijoista.
Muuten osaopiskelukykyiset mainitsevat muita useammin ylityölään /
liian vaikean kurssin, puutteellisen ohjauksen, toimeentulovaikeu-det
sekä heikon opiskelumotivaation hidastustekijöinä. Opintojen ja muun
elämän yhteensovittaminen sekä siitä murehtiminen on myös muita yleisempää
osaopiskelukykyisillä.
Osaopiskelukykyisille muilta opiskelijoilta saadun tuen tai sen puutteen
merkitys korostuu: vaikka vertaistuki on ilmeisen merkityksellistä myös muil-le,
on se sitä osaopiskelukykyisille kertaluokkaa 2–4 enemmän, sillä hyvää ver-taistukea
kokeneet ovat huomattavasti tyytyväisempiä opintomenestykseensä
kuin sitä vaille jääneet.
Osaopiskelukykyisten kokemuksia opiskelutai-doista
sekä tyytyväisyydestä opintojen etene-miseen
tarkastellaan tässä luvussa suhteessa
opiskelijan omaan kokemukseen. Opintopis-teiden
suoritustehoa koskeva tarkastelu seuraa
myöhemmissä luvuissa. Tarkastelu aloitetaan
tutkimalla osaopiskelukykyisten tyytyväisyyttä
opintomenestykseen sekä oppimiseen, minkä
jälkeen luodaan katsaus yhteyksistä kolmeen
opiskelukyvyn osa-alueeseen: 1) opiskeluin-toon,
2) opiskelutaitoihin sekä 3) opiskelun
ja muun elämän yhteensovittamiseen. Luvus-sa
neljä luodaan lyhyt katsaus kokemuksiin
opiskeluympäristöstä, mikä pitää sisällään tyy-tyväisyyttä
opetusjärjestelyihin sekä opetuksen
laatuun kartoittavia mittareita.
Tyytyväisyys opintomenestykseen muo-dostuu
luonnollisestikin useasta komponen-tista,
joita ei tämän raportin puitteissa lähdetä
sen tarkemmin erittelemään. Selvää on aina-kin
se, että opiskelijan subjektiivinen tyyty-väisyys
ei muodostu ainoastaan helposti mi-tattavissa
olevasta opintojen suoritustehosta,
kuten kurssien suorituksista tai opintopis-teistä,
sillä tätä opintomenestystä opiskelija
refl ektoi suhteessa omiin tavoitteisiinsa sekä

9
elämäntilanteeseensa. Tässä suhteessa opis-kelijan
subjektiivista kokemusta kuvaava tieto
toimii kenties paremmin kuin mikään hallin-nollinen
opintopistekertymää kuvaava rekiste-ritieto,
sillä opiskelija itse osaa parhaiten suh-teuttaa
opintojensa tuloksellisuuden omiin
tavoitteisiinsa sekä panoksiin (opintoihin
käytetty työmäärä). Subjektiivinen tyytyväisyys
on luonnollisesti yhteydessä opintojen suori-tustehoon,
mutta on paljon opiskelijoita, jotka
suorittavat 55 opintopistettä vuodessa koke-matta
kuitenkaan olevansa tyytyväisyys-astei-kon
yläpäässä, ja toisinpäin6.
KUVIO 2.1. TYYTYVÄISYYS OPINTOJEN ETENEMISEEN (1 EN LAINKAAN – 10 ERITTÄIN TYYTYVÄINEN)OSAOPISKELUKYKYI-SILLÄ
JA MUILLA VASTAAJILLA.
Osaopiskelukykyiset: Keskiarvo 6,34; Keskihajonta 2,08
Muut: Keskiarvo 7,26; Keskihajonta 1,723
6. Subjektiivisen tyytyväisyyden tärkeydestä lisää: ks. esim. Elliott, K. M., & Shin, D. (2002). Student satisfaction: An alternative approach to as-sessing
this important concept. Journal of Higher Education Policy and Management, 24(2), 197–209.

10
Kuviossa 2.1 on esitetty osaopiskeluky-vyn
määritelmän täyttävien vastaajien sekä
verrokkiopiskelijoiden subjektiivisen opinto-jen
etenemiseen tyytyväisyyden mittarin vas-tausjakauma.
Vastaajia pyydettiin arvioimaan
omaa tyytyväisyyttään asteikolla 1–10. Kuvios-sa
on esitetty pystypalkein kunkin numeerisen
vastauskategorian suhteellinen yleisyys tarkas-teltavissa
vastausluokissa. Osaopiskelukyvyn
työmääritelmän täyttävät vastaajat ovat vas-tausjakauman
perusteella keskimäärin tyyty-mättömämpiä
omaan opintomenestykseensä,
mutta heillä myös hajonta on muita opiskelijoi-ta
suurempaa. Huomattavaa on, että osaopis-kelukykyisistä
suhteellisesti suurempi osa on
opintomenestykseensä hyvin tai melko tyyty-mätön
(vastausluokat 2–4). Opintomenestyk-seensä
tyytyväisiä (vastausluokat 6–10) heistä
on noin puolet (50,8 %) muiden opiskelijoiden
vastaavan osuuden ollessa yli 70 prosenttia.
Edellisen kuvion jakauman tarkastelun
perusteella on selvää, että osaopiskelukykyi-set
ovat keskimäärin muita tyytymättömäm-piä
opintojensa etenemiseen sekä omaan oppi-miseensa.
Tosin hajonta näiden opiskelijoiden
keskuudessa on myös suurempaa, sillä osaopis-kelukykyisten
joukossa on paljon opintomenes-tykseensä
ja oppimiseensa tyytyväisiä.
Suoraa tulkintaa vaikeuttaa kuitenkin jois-sain
määrin kolmansien opintomenestykseen
tyytyväisyyttä selittävien taustatekijöiden ai-heuttama
kovarianssi. On mielekästä olet-taa,
että tähän tyytyväisyyteen vaikuttaa jouk-ko
sellaisia osaopiskelukyvyn kanssa yhteistä
varianssia omaavia tekijöitä, joiden vaikutus
olisi syytä ottaa tarkastelussa huomioon. Täl-laisia
mahdollisia selitystekijöitä ovat esimer-kiksi
opiskelijan työssäkäynti opintojen ohessa,
opiskelutaitoihin paikantumaton opiskelumo-tivaatio
(kokemus oikeasta alasta) tai vastaaji-en
ikäjakauma. Näitä tekijöitä yhdistää se, että
niillä voi perustellusti olettaa olevan osaopiske-lukyvyn
kanssa yhteistä varianssia: esimerkik-si
osaopiskelukykyisten työssäkäynnin yleisyys
poikkeaa todennäköisesti muista opiskelijois-ta,
mikä saattaa vääristää suorien jakaumien
tulkintaa.
Tästä syystä tarkastellaan seuraavaksi
opintomenestykseen liittyvien indikaattorien
(tyytyväisyys opintojen etenemiseen sekä op-pimiseen)
keskiarvoja malliperusteisesti niin,
että edellä mainittujen taustatekijöiden mah-dolliset
samanaikaiset vaikutukset (kovarians-si)
pyritään eristämään. Tarkastelu mahdollis-taa
myös paremman estimoinnin suhteessa
osaopiskelukyvyn osa-alueisiin, jotka on mah-dollista
eriyttää toisistaan (Vaikuttaako masen-nuksen
kokeminen yhtä paljon vai enemmän
kuin pelkkä terveydellinen haitta?) sekä tar-kastella
niiden yhdysvaikutusta (vastata kysy-mykseen
”Kertautuuko tyytymättömyys, kun
opiskelija kärsii masennuksesta ja terveydelli-sestä
haitasta?”).
Kuviossa 2.2 on esitetty osaopiskelukyvyn
kahden osa-alueen malliperusteinen vaikutus
tilanteessa, jossa oletetaan opiskelijoiden työs-säkäynnin,
ikäjakauman sekä alavalintaan tyy-tyväisyyden
jakautuvan osaopiskelukykyisten
ja muiden välillä tasaisesti. Kuviossa on esitetty
katkoviivoin opintojen etenemiseen sekä oppi-miseen
tyytyväisyyden keskiarvot aineistossa,
ja näiden leikkauskohta kuvaa siten keskimää-räisen
opiskelijan tuntemuksia (tyytyväisyys
välillä 7,0–7,5). Vertailuryhmän opiskelijan
keskimääräinen tyytyväisyys opintojen etene-miseen
on noin 8 ja tyytyväisyys oppimiseen
hieman yli 7,5 kymmenportaisella asteikolla.
Terveydellisistä syistä alentuneesta opiskeluky-vystä
kärsivät ovat noin 0,7–1,2 yksikköä ver-tailuryhmää
tyytymättömämpiä opintojensa
etenemiseen ja lähes yhtä paljon tyytymättö-mämpiä
omaan oppimiseensa.
Tulokset opintojen etenemiseen ja omaan
oppimiseen tyytyväisyydessä ovat samansuun-taisia
yhdellä merkittävällä erolla: Malliperus-teinen
tarkastelu paljastaa tilastollisesti mer-kitsevän
yhdysvaikutuksen masentuneisuuden
sekä opintoja hidastavan haitan omaamisen
välillä. Jos opiskelija kärsii molemmis-ta,
negatiivinen vaikutus tyytyväisyy-teen
omasta oppimisesta kertautuu ja
on suurempi kuin näiden summa (vas-taavasti
opintojen etenemiseen tyytyväisyydes-sä
tällaista yhteisvaikutusta ei havaittu). Kaiken
kaikkiaan malliperusteinen tulos vahvisti aikai-semman
suoriin jakaumiin perustuvan tarkas-telun
tuloksia, sillä havaittu keskiarvoero pysyi
muuttumattomana.

11
KUVIO 2.2. KOVARIANSSIKORJATUT ESTIMAATIT KESKIMÄÄRÄISELLE TYYTYVÄISYYDELLE A) OPINTOJEN ETENEMISEEN
SEKÄ B) OMAAN OPPIMISEEN OSAOPISKELUKYVYN FYYSISEN JA PSYYKKISEN INDIKAATTORIN SUHTEEN. VAKIOITU KO-VARIANSSI:
TYÖSSÄKÄYNTI, KOKEMUS VÄÄRÄSTÄ ALASTA SEKÄ VASTAAJAN IKÄ (ESTIMAATIT LASKETTU TYÖSSÄKÄY-MÄTTÖMÄLLE
ALAVALINTAANSA TYYTYVÄISELLE 23-VUOTIAALLE VASTAAJALLE).
Mihin tekijöihin osaopiskelukykyisten
keskimääräistä heikompi tyytyväisyys opin-tomenestykseensä
sitten paikantuu? Kysely-aineistossa
pyrittiin kartoittamaan heikkoon
opintomenestykseen johtaneita syitä kysymys-patterilla,
jossa opiskelija sai valita omaa tilan-nettaan
parhaiten selittävät vastausvaihtoeh-dot.
Kysymyspatterissa oli myös mahdollista
valita vaihtoehto kuvaamaan tilannetta, jossa
opiskelija ei koe minkään tekijän hidastaneen
opintojaan. Tämän vastausvaihtoehdon tulkin-ta
on muihin nähden siten käänteinen.
Taulukossa 2.1 on esitetty opintojen
koettujen hidastustekijöiden yleisyys suh-teessa
opintoja vaikeuttavan terveydentilaan
paikantuvan haitan omaamiseen7 (kaikki vas-tausvaihtoehdot)
sekä yleisyys koko vastaaja-joukossa
(N~1800). Kysymys opintoja hidas-tavien
tekijöiden kokemuksista sekä niiden
yleisyydestä on mielenkiintoinen, mutta osa-opiskelukykyisyyttä
tutkittaessa kiinnostavam-paa
on tässä selvittää, mitkä tekijät esiintyvät
osaopiskelukykyisillä vastaajilla muita opis-kelijoita
useammin/harvemmin. Taulukossa
on esitetty sarakkeissa opintoja vaikeuttavan
terveyshaitan vastausluokittain kunkin opin-tojen
hidastustekijän mainitsemisen yleisyys.
Esimerkiksi opintoja merkittävästi vaikeutta-van
haitan omaavista vastaajista noin 31 pro-senttia
mainitsee ”henkilökohtaisten syiden”
7. Masennuksen kokemista kuvaava indikaattori on tässä jätetty tarkoituksella pois, koska tämä tieto puuttui erilliskyselyn vastaajilta. Vastaaja-määrä
olisi pudonnut harvinaisempien vastausluokkien osalta analyysin kannalta liian pieneksi. Kysymys on kuitenkin esitetty vastaajille niin,
että sen on tarkoitus kattaa myös vastaajien psyykkinen terveydentila.

12
TAULUKKO 2.1. KOKEMUKSET OPINTOJA HIDASTANEIDEN TEKIJÖIDEN YLEISYYDESTÄ SUHTEESSA OSAOPISKELUKYKYI-SYYTEEN:
OPINTOJEN SUORITTAMISTA VAIKEUTTAVAN FYYSISEN TAI PSYYKKISEN HAITAN OMAAMISEN TILASTOLLINEN
YHTEYS JA SEN VOIMAKKUUS OPINTOJA HIDASTANEIDEN TEKIJÖIDEN ESIINTYMISEEN (LASKEVA JÄRJESTYS).
Onko vastaajalla jokin merkittävä opintojen suorittamista vaikeuttava fyysinen tai psyykkinen
haitta?
Kyllä,
opintoja
merkittävästi
vaikeuttava
Kyllä,
opintoja
jonkin verran
vaikeuttava
On ollut
väliaikainen
haitta, joka
ei vaikuta
enää
Ei Kaikki Tilastollisen
yhteyden
voimakkuus
(Eta²)
Vahva yhteys
Sairaus 50,9 % 21,0 % 12,1 % 1,1 % 6,2 % 0,440
Henkilökohtaiset syyt 30,9 % 32,0 % 21,8 % 8,0 % 13,1 % 0,269
Opintoni ovat
edenneet tavoitteiden
3,6 % 16,1 % 29,5 % 37,3 % 32,8 % 0,188
mukaisesti (ei mikään)
Kohtalainen yhteys
Ylityöläs tai liian
vaikea kurssi tai tentti.
Puutteellinen ohjaus.
30,9 % 24,0 % 13,2 % 12,0 % 14,2 % 0,142
Puutteelliset
opiskelutaidot 18,2 % 18,2 % 8,7 % 7,1 % 9,0 % 0,141
Toimeentulovaikeudet 14,5 % 13,3 % 6,3 % 5,6 % 6,9 % 0,113
Heikko motivaatio 29,1 % 22,2 % 19,0 % 15,0 % 16,8 % 0,090
Heikko yhteys tai ei lainkaan yhteyttä
Aikaa vievä harrastus 0,0 % 8,0 % 3,4 % 5,6 % 5,5 % 0,065
Opintojen työläys 20,4 % 20,9 % 20,1 % 15,3 % 16,6 % 0,062
Kurssien pakollinen
suoritusjärjestys
tai niiden huono
12,7 % 20,4 % 16,1 % 14,6 % 15,5 % 0,055
aikataulutus
Työssäkäynti 18,2 % 14,3 % 19,0 % 20,6 % 19,5 % 0,053
Aktiivisuus
opiskelijajärjestöissä 0,0 % 5,8 % 5,2 % 6,7 % 6,2 % 0,051
Vaihto-opinnot
ulkomailla 0,0 % 1,3 % 2,9 % 1,3 % 1,4 % 0,045
Kokemus väärästä
alasta 0,0 % 3,6 % 2,9 % 2,1 % 2,3 % 0,043
Perhe 5,5 % 3,1 % 5,2 % 5,1 % 4,9 % 0,031
Opinnäytetyö 1,8 % 1,8 % 2,9 % 2,0 % 2,1 % 0,019
hidastaneen opintoja, kun taas ”ei mikään
(haitta)” vastausluokassa vastaava luku on
kahdeksan prosenttia.
Tilastollista yhteyttä osaopiskelukykyisyy-den
ja opintojen hidastustekijän välillä tarkas-tellaan
Eta²- tunnusluvulla8, joka kuvaa aineis-tossa
muuttujilla selitetyn varianssin osuutta.
Tunnusluvulla voidaan vertailla osaopiske-lukykyisyyden
vaikutusta eri hidastustekijöi-den
esiintymiseen: suuri Eta² (lähellä ykköstä)
tarkoittaa, että osaopiskelukykyisyys selittää
paljon selitystekijän esiintymisen kokonaisva-rianssista,
ja lähellä nollaa olevat arvot puoles-taan
selittävät sitä, että yhteyttä ei ole tai että
se on hyvin heikko. Suuri Eta²-luku ei siis tässä
ennusta minkään selitystekijän yleisyyttä, vaan
riippuvuutta sen ja valitun osaopiskelukyvyn
mittarin välillä.
Taulukossa 2.1 hidastustekijät on järjes-tetty
laskevaan järjestykseen Eta²-tunnusluvun
8. Eta² kuvaa tarkasteltavan muuttujan selitetyn varianssin osuutta tarkasteltavilla muuttujilla aineistossa. Se kuvaa selitetyn varianssin osuutta
aineistossa (ei siis perusjoukossa) mutta on perusjoukon suhteen sitä tarkempi, mitä suurempi otoskoko on.

13
suhteen niin, että taulukossa ylhäällä olevil-la
tekijöillä on vahvin yhteys osaopiskeluky-kyisyyteen.
Suurin havaittu yhteys havaitaan
sairastavuuden mainitsemisen ja osaopiske-lukykyisyyden
välillä, mikä ei ole lainkaan yllät-tävää,
sillä muuttujien voidaan tulkita kuvaa-van
käytännössä samaa asiaa eri näkökulmista,
vaikka sairastavuus voikin hidastaa opintoja
myös muilla kuin osaopiskelukykyisillä opis-kelijoilla
(näitä on tosin vain noin yksi pro-sentti
muista opiskelijoista). Toiseksi suurin
yhteys on henkilökohtaisten syiden mainitse-misella.
Osaopiskelukykyiset vastaajat mai-nitsevat
vastausvaihtoehdon noin kolme ker-taa
useammin verrokkiopiskelijoihin nähden.
Merkittävä yhteys havaitaan myös opintojen
tavoitteiden mukaisen sujumisen mainitsemi-sen
osalta: osaopiskelukykyisillä tämä koke-mus
on verrokkiryhmään nähden merkittävästi
harvinaisempi.
Tarkastelun perusteella osaopiskelukykyi-syydellä
on kohtalainen tilastollinen yhteys ko-kemukseen
ylityöläästä / liian vaikeasta kurs-sista
tai puutteellisesta opintojen ohjauksesta,
puutteellisista opiskelutaidoista, toimeentulo-vaikeuksista
sekä heikosta opiskelumotivaa-tiosta.
Osaopiskelukykyiset mainitsevat näi-tä
tekijöitä noin kaksi kertaa verrokkiryhmää
useammin (toimeentulovaikeuksia noin 2,5–3
kertaa). Erityisen huolestuttavana voidaan pi-tää
havaittua yhteyttä toimeentulovaikeuksiin,
sillä osaopiskelukykyisten mahdollisuus kom-pensoida
heikkoa toimeentuloa opintojen aikai-sella
työssäkäynnillä on ymmärrettävistä syistä
muita heikompaa. Tilannetta todennäköisesti
pahentaa entisestään se, että terveydentilaan
liittyvään opiskelukyvyn alentumiseen liittyy
suurella todennäköisyydellä taloudellisia lisä-kustannuksia
(esim. lääkitys tai muut erityis-tarpeet),
joista opiskelija ei voi tinkiä.
Myös osaopiskelukykyisten kokemus hei-kosta
opiskelumotivaatiosta sekä koetuista
opiskelutaidoista on muita opiskelijoita huo-mattavasti
yleisempi ja siksi huolestuttava ha-vainto.
Todennäköisesti eri hidastustekijöillä
on myös keskinäistä riippuvuutta: heikot opis-kelutaidot
saattavat näkyä alentuneena opis-kelumotivaationa.
Ainakin joka neljäs osa-opiskelukykyinen
kokee tulosten perusteella
tarvitsevansa enemmän tai parempaa opinto-jen
ohjausta.
Erot muissa taulukon 2.1 hidastustekijöi-den
mainitsemisten yleisyyksissä osaopiske-lukykyisten
sekä muiden opiskelijoiden välillä
ovat niin pieniä, että ne eivät ole tilastollisesti
merkitseviä. Aineistossa osaopiskelukykyisistä
muita suhteellisesti suurempi osa kokee opin-tonsa
liian työläiksi, mutta eroa ei voida osoit-taa
johtuen tilastolliseen päättelyyn liittyvästä
epävarmuudesta. Tosin havainto, jonka mu-kaan
yksikään osaopiskelukykyisyyden mittarin
vaikeimman vastausluokan vastaajista ei koe
järjestötoiminnan hidastavan opintojen etene-mistä,
on omalla tavallaan myös huolestuttava,
sillä terveydentilaan liittyvä opiskelukyvyn ale-neminen
on yhteydessä heikompaan opiskeli-jayhteisöön
integroitumiseen, kuten kuviosta
2.3 on pääteltävissä.
KUVIO 2.3. OSAOPISKELUKYKY JA OPISKELIJAYHTEISÖÖN INTEGROITUMINEN. VASTAUSJAKAUMA KYSYMYKSEEN ”MISSÄ
MÄÄRIN KOET ITSESI OSAKSI OMAN OPPIAINEESI OPISKELIJOIDEN YHTEISÖÄ?”
Tilastollinen yhteys: Eta² ~ 0,162.

14
Koetut opiskelutaidot
Tässä osiossa tarkastellaan tiiviisti yksittäisiä
opiskelutaitoja koskeviin väittämiin vastaamis-ta
osaopiskelukykyisten keskuudessa. Opiske-lijabarometrin
kyselyssä pyrittiin kartoitta-maan
kattavasti opiskelukyvyn ja -taitojen eri
osa-alueita niin, että opintosuorituksiin, opis-keluintoon
sekä yleiseen elämänhallintaan pai-kantuvia
tekijöitä olisi mahdollista tarkastella
monipuolisesti. Kysymysmoduuli oli rakennet-tu
väittämämuotoon niin, että vastaajia pyy-dettiin
ottamaan kuhunkin väittämään kantaa
seitsenportaisella asteikolla (1 täysin eri miel-tä
– 7 täysin samaa mieltä). Yksittäisten väit-tämien
vastausjakauman ohella kokonaiskuvaa
pyritään vielä syventämään faktorianalyysillä,
jolla tarkastellaan eroja opiskelukyvyn ulottu-vuuksilla
yksittäisten väittämäkokonaisuuksien
sisältämää informaatiota tiivistämällä.
Kuviossa 2.4 on esitetty kyselyssä opiske-lutaitoihin
tyytyväisyyttä mittaavien väittämien
kanssa samaa mieltä olevien vastaajien osuu-det.
Merkillepantavaa on, että osaopiskeluky-kyiset
näyttäisivät systemaattisesti luottavan
omiin kykyihinsä suurin piirtein samassa suh-teessa
harvemmin, vaikka väittämät kuvaa-vat
varsin toisistaan eroavia opiskelutaitojen
osa-alueita, kuten vuorovaikutustaitoa, ajan-hallintakykyä
sekä opiskeluintoa. Keskeinen
suorien jakaumien tarkastelussa vastaamat-ta
jäävä kysymys on kuitenkin se, ovatko eri
opiskelutaitojen osa-alueisiin tyytymättömät
vastaajat samoja vai ovatko esimerkiksi elä-mänhallintataitoja
riittämättöminä pitävät vas-taajat
tiedonhakutaitoihin tai kirjallisten töiden
tuottamisen taitoihin tyytymättömien suhteen
eri vastaajia. Erot muihin opiskelijoihin väit-teiden
kanssa samaa mieltä olevien vastaaji-en
osuuksissa ovat kuitenkin loppujen lopuksi
melko pieniä.
Kuvioissa 2.5a ja 2.5b on esitetty oman
alan kirjallisuuden lukemisen sekä kirjallisten
KUVIO 2.4. OPISKELUTAITOJA KOSKEVISTA VÄITTÄMISTÄ SAMAA MIELTÄ OLEVIEN VASTAAJIEN OSUUDET OSAOPISKE-LUKYKYISILLÄ.

15
KUVIO 2.5A. OMAN ALAN KIRJALLISTEN TÖIDEN TUOTTAMISEN KOETTU VAIKEUS: OSAOPISKELUKYKYISET VS. MUUT.
KUVIO 2.5B. OMAN ALAN KIRJALLISUUDEN LUKEMISEN KOETTU VAIKEUS: OSAOPISKELUKYKYISET VS. MUUT.
Taulukossa 2.2 on esitetty opiskelijoiden
kokemusta opintoja hidastavista sekä nopeut-taneista
tekijöistä. Vastausasteikot on yksin-kertaistettu
dikotomisiksi (vastaaja joko on
kokenut k.o asian hyödylliseksi opintojensa
kannalta tai ei). Yksittäisten kokemusten vaiku-tusta
opiskelijan tyytyväisyyteen tutkitaan seu-raavaksi
regressioanalyysillä, joka toteutetaan
osaopiskelukykyisille ja verrokkiopiskelijoille
erikseen. Tämä mahdollistaa erisuuruisten ja/
tai suuntaisten vaikutusten paikantamisen ai-neistosta.
Tavoitteena on yleisesti selvittää a)
selittävätkö taulukossa 2.2 esitetyt tekijät yh-teensä
osaopiskelukykyisten kokemusta opin-tojen
etenemisestä enemmän tai vähemmän
kuin muilla sekä b) näyttäytyykö jokin yksit-täinen
tekijä heille merkityksellisempänä tai
vähemmän merkityksellisenä kuin muille. Ti-lastolliset
tarkastelut hidastustekijöiden esiin-tymistiheyden
eroista toteutettiin jo raportin
Osittaiskorrelaatio Kendallin tau-b ~ 0,122; p < 0,01.
Osittaiskorrelaatio Kendallin tau-b ~ 0,118; p < 0,01.
töiden tekemisen koettua vaikeutta kuvaavien
väittämien jakaumat. Järjestysasteikollisten
muuttujien tilastollista riippuvuutta selittäjästä
mittaavan Kendallin tau-b osittaiskorrelaatio-kertoimen
tilastollisesti merkitsevä positiivinen
arvo kertoo, että osaopiskelukykyiset kokevat
kyseiset opiskelutaidot muita haastavammiksi.
Opiskelukykyiset osaopiskelukykyi-set?
Edellä esitetyt tarkastelut kuvaavat koettu-ja
opiskelutaitoja osaopiskelukykyisten sekä
muiden opiskelijoiden keskuudessa. Tulos-ten
perusteella on selvää, että osaopiskeluky-kyisissä
on muiden opiskelijoiden tavoin sekä
opiskelutaitoihinsa tyytyväisiä että niihin tyy-tymättömiä.
Mihin erot sitten paikantuvat?
Vaikuttaako jokin opiskelutaitoja edistävä tai
heikentävä tekijä voimakkaammin tai heikom-min
osaopiskelukykyisiin?

16
TAULUKKO 2.2. OPINTOJA HIDASTANEET JA NOPEUTTANEET TEKIJÄT, RYHMITTELY JA ITSERAPORTOITUJEN TEKIJÖIDEN
YLEISYYS OSA-OPISKELUKYKYISTEN JA MUIDEN OPISKELIJOIDEN KESKUUDESSA.
Vastaajista maininnut (tähdellä merkityt osoitettu
tilastollisesti merkitseviksi aikaisemmassa luvussa):
Hidastustekijät (hitaan etenemisen koettu syy)
Kurssien pakollinen suoritusjärjestys 14 19
Ylityöläs kurssi tai vaikea tentti* 11 25
Puutteelliset opiskelutaidot* 7 17
Työssäkäynti 20 17
Toimeentulovaikeudet* 5 13
Kokemus väärästä alasta 2 3
Edesauttaneet tekijät (hyödyllisyyden kokemus)
HOPS 54 51
Tutor-toiminta 46 36
Oman oppiaineen henkilöstöltä saatu ohjaus 56 50
Opiskelutovereilta saatu tuki 86 78
Ystäviltä tai sukulaisilta saatu tuki 68 69
aikaisemmassa osiossa, joten niihin ei ole ai-heellista
palata enää tässä.
Positiivisten opintoja edistäneiden tekijöi-den
yleisyydessä ei vaikuttaisi olevan suurta
eroa. Ainoastaan tutor-toiminnan hyödylliseksi
kokee osaopiskelukykyisistä jonkin verran har-valukuisempi
joukko vastaajia. Sairastavuuden
ja henkilökohtaisen syyn tekijät on jätetty tar-kastelusta
tarkoituksella pois, koska nämä se-littyvät
käytännössä kokonaan itse ryhmittelyn
perustana olevalla luokittelulla eikä niiden vai-kutusten
vertaaminen ole siten tilastollisesti tai
tulkinnallisesti tarkoituksenmukaista.
Taulukossa 2.3 on esitetty opiskelijan tyy-tyväisyyttä
opintojensa etenemiseen asteikolla
1–10 edellisessä taulukossa luetelluilla selitys-tekijöillä
mallintava regressiomalli, joka on las-kettu
erikseen osaopiskelukykyisille ja vertai-luryhmälle.
Verrattaessa mallien selitysasteita
huomataan, että osaopiskelukykyisten tyytyväi-syys
selittyy annetuilla tekijöillä joissain määrin
muita huonommin (selitysaste 0,085 verrattu-na
vertailuryhmän 0,131:een). Tämä tarkoit-taa
sitä, että osaopiskelukykyisten tyytyväisyy-teen
vaikuttavat tekijät ovat useammin mallin
sisältämien selittäjien tavoittamattomissa.
Muut opiskelijat
% vastaajista
Osaopiskelukykyiset
% vastaajista
Aikaisemmissa tarkasteluissahan (kuvio 2.1)
huomattiin osaopiskelukykyisten tyytyväisyy-dessä
olevan muita enemmän vaihtelua, mikä
antaisi luvan odottaa parempaa selitysastet-ta
(osaopiskelukykyisten tyytyväisyydessä pi-täisi
ainakin teoriassa olla enemmän selitet-tävää
ja mallin voisi odottaa siksi olla heillä
selityskykyisempi).
Edellisistä varauksista huolimatta mallista
tekee mielenkiintoisen sen rakenne, sillä kaikki
yksittäiset selitystekijät ovat dikotomisia. Tästä
seuraa se, että niiden voimakkuuksia voi hyvin
verrata paitsi tarkasteltavien ryhmien (osaopis-kelukykyiset
ja muut) välillä, niin myös keske-nään
(tuloksista voi havaita, että esimerkiksi
toimeentulovaikeuden vaikutuksen suuruus on
kaiken kaikkiaan noin kolme kertaa heikompi
kuin puutteellisten opiskelutaitojen). Tuloksia
tulkittaessa täytyy muistaa, että osaopiskeluky-kyisten
mallin regressiokertoimiin liittyy suu-rempaa
tilastollista epävarmuutta, koska heillä
mallin vastaajamäärä (N) on pienempi.9 Jotta
taulukko pysyisi helppolukuisena, ei siinä ra-portoida
regressiokertoimien luottamusvälejä,
joihin vastaajaryhmien välinen vertailu lopulta
perustuu. Nollasta tilastollisesti merkitsevällä
9. Toisaalta on myös niin, että tilastollinen epävarmuus on pienempää tutkittavien ollessa jonkin selitystekijän suhteen muita homogeenisempi
joukko. Esim. jos olisi niin, että vaikkapa toimeentulovaikeudet näyttäytyisivät osaopiskelukykyisille samankaltaisena vastaajia yhdistävänä
ongelmana.

17
TAULUKKO 2.3. REGRESSIOMALLIT TYYTYVÄISYYDELLE OPINTOJEN ETENEMISEEN ASTEIKOLLA 1–10 OSAOPISKELUKY-KYISILLE
JA MUILLE.
Muut
opiskelijat
Osaopiskelu-kykyiset
Regressiokerroin Eroja opiskelijaryhmien välillä?
Vakio 7,21 5,87
Kokee seuraavien hidastaneen
opintoja merkittävästi
(1 kyllä; 0 ei)
Kurssien pakollinen suoritusjärjestys -0,54 -0,28
Ylityöläs kurssi tai liian vaikea tentti -0,61 -0,49
Puutteelliset opiskelutaidot -1,45 -0,72 Osaopiskelukykyisillä heikompi vaikutus
Työssäkäynti -0,67 0,00 Osaopiskelukykyisillä heikompi vaikutus
Toimeentulovaikeudet -0,46 -0,41
Kokee alan vääräksi -0,83 -0,63
Kokenut seuraavien olleen
hyödyksi opintojen etenemisessä
suuresti (1 kyllä; 0 ei)
HOPS 0,13 0,32
Tutor-toiminta 0,08 0,37
Oman henkilökunnan ohjaus 0,11 0,19
Tuki opiskelutovereilta 0,19 0,94 Osaopiskelukykyisillä voimakkaampi vaikutus
Tuki muilta ystäviltä tai sukulaisilta 0,22 -0,41 Heikompi vaikutus
R² muut opiskelijat = 0,131; R² osaopiskelukykyiset = 0,085.
tasolla poikkeavat yksittäiset regressiokertoi-met
on taulukossa lihavoitu (vaikutus pysty-tään
osoittamaan ainakin 0,05-tasolla). Niissä
kohdin, joissa vaikutus merkittävästi eroaa tar-kasteltavien
ryhmien välillä, on kyseisen muut-tujan
rivi värjätty ja pyritty tulkitsemaan auki
viimeisessä sarakkeessa. Mallin perusteella tar-kasteltavien
tekijöiden vaikutusten suuruudes-sa
(tai suunnassa) on merkittäviä eroja ainakin
kolmen tekijän kohdalla.
Eri selitystekijöiden vaikutukset osaopis-kelukykyisten
kokemukseen opintojen etene-misestä
eroavat tulosten perusteella muis-ta
opiskelijoista merkittävästi mallin mukaan
kolmen tekijän suhteen. Tämä ei välttämättä
tarkoita sitä, ettei sisällöllisesti tärkeitä eroja
muiden tekijöiden osalta olisi, sillä osa niis-tä
varmasti peittyy tilastolliseen epävarmuu-teen.
Opintoja hidastavista tekijöistä tyyty-väisyyteen
eri tavalla näyttäisivät vaikuttavan
kokemukset puutteellisista opiskelutaidoista
sekä työssäkäynnistä. Vastaavasti positiivisis-ta
opintoja edistävistä tekijöistä suurin ero pal-jastuu
opiskelutovereilta saadun tuen kokemi-sen
kohdalla.
Puutteet opiskelutaidoissa näkyvät mallin
mukaan osaopiskelukykyisillä muita merkit-tävästi
heikompana tyytyväisyyttä selittävä-nä
tekijänä. Samoin on työssäkäynnin osalta,
vaikkakin heikommin. Mielekäs tulkinta tälle
saattaa olla siinä, että malli tarkastelee nimen-omaan
opiskelijan subjektiivista tyytyväisyyttä
opintojen etenemiseen. Kysymystä pohtiessaan
opiskelija osaa varmastikin ottaa huomioon
oman elämäntilanteensa ja suhteuttaa koke-muksensa
siihen. Tällöin näyttäisi olevan niin,
että osaopiskelukykyiset suhteuttavat puutteet
opiskelutaidoissa omaan tilanteeseensa, mikä
näkyy jo mallin lähtötasossa (vakiotermi ku-vaa
aineiston ”kokonaiskeskiarvoa”, joka on ai-neiston
ns. grand mean, joka on siis osaopis-kelukykyisillä
mallin perusteella merkittävästi

18
heikompi). Kyse on siten todennäköisesti suh-teellisesta
erosta. Puutteelliset opiskelutaidot
voivat samaistua osaopiskelukykyyn niin, että
muilla vastaajilla se voi merkitä esimerkik-si
puutteita järjestelmällisyydessä tentteihin
valmistautuessa tai muuta ei diagnosoitavis-sa
olevaa henkilön ominaisuuksiin palautuvaa
tekijää.
Toinen mielenkiintoinen ero paikantuu
työssäkäynnin kokemiseen opintoja hidasta-vana
tekijänä. Malli ei siis erota vastaajia työs-säkäynnin
perusteella vaan sen, kokevatko
vastaajat työssäkäynnin hidastaneen
opintoja. Mallin perusteella työssäkäynnin
hidastavuus näkyy kokonaistyytyväisyydes-sä
verrokkiopiskelijoilla mutta ei osaopiske-lukykyisillä.
Selitys voi olla osin sama kuin
edellä: osaopiskelukykyiset suhteuttavat eri
tekijöitä omaan elämäntilanteeseensa eri lo-giikalla.
Työssäkäynnin hidastavuuden tun-nustavat
osaopiskelukykyiset eivät ole muita
osaopiskelukykyisiä tyytymättömämpiä10, kun
taas muiden opiskelijoiden osalta työssäkäyn-nin
kokeminen hidastustekijänä näkyy myös
kokonaistyytyväisyydessä.
Sisällöllisesti ja tulkinnallisesti mielen-kiintoisin
ero näyttää lopulta kuitenkin pai-kantuvan
opiskelutovereilta saadun tuen
merkitykseen. Jälleen kerran malli erottelee
vastaajat sen suhteen, ovatko he kokeneet saa-dun
tuen edistäneen opintoja vai ei (ei siis suo-raan
sitä, onko tukea saatu ylipäätään). Mallin
perusteella muilta opiskelijoilta saatu tuki
näkyy kokonaistyytyväisyydessä monin
verroin muita opiskelijoita suurempana
erona. Ilmeinen sisällöllinen tulkinta tälle lie-nee
se, että opiskelutovereilta saatu tuki tulee
heillä suurempaan tarpeeseen. Myös tutor-toi-minnan
osalta näyttäisi olevan havaittavissa sa-mansuuntainen
efekti, mutta tämä ero jää vail-le
tilastollista merkitsevyyttä. Kannustavan ja
opintoja tukevan opiskelijayhteisön merkitystä
ei siten voi korostaa liikaa.
Tulkinnallisesti vaikein tulos mallin mu-kaan
paikantuu muilta ystäviltä ja/tai su-kulaisilta
saadun tuen merkitykseen. Muilla
opiskelijoilla tämän tuen merkityksellisenä ko-keminen
näkyy kokonaistyytyväisyydessä posi-tiivisena
ja osaopiskelukykyisillä negatiivisena
vaikutuksena. (Tähän tosin liittyy tilastollinen
epävarmuus. Regressiokertoimen luottamusvä-li
pitää sisällään nollan.) On vaikea ottaa kan-taa
siihen, miten sisällöllisesti pitäisi tulkita
tulos, jonka mukaan osaopiskelukykyiset ovat
opintojensa etenemiseen tyytyväisyydessä in-differenttejä
tai jopa tyytymättömiä silloin, kun
nämä kokevat ystäviltä ja sukulaisilta saadun
tuen olleen merkityksellistä. Muilla opiskeli-joilla
on havaittavissa merkittävä positiivinen
vaikutus. Todennäköisin vaihtoehto lienee se,
että ystäviltä ja sukulaisilta saadun tuen tär-keys
merkitsee osaopiskelukykyisille eri asiaa
kuin vertailuryhmälle, joille tuki voi tarkoittaa
vaikkapa taloudellista tukea, kun taas osaopis-kelukykyisille
muutakin. Kysymys tulkinnasta
on kuitenkin tässä liian vaikea ja spekulatiivi-nen,
eikä tarkentaviin analyyseihin ole tämän
raportin puitteissa tässä kohdin mahdollisuuk-sia.
Tulkinta jätettäköön siten lukijan
vastuulle tai mahdollisille jatkotutkimusten
tekijöille.
Ovatko opiskelutaitoihin tyytymättö-mät
osaopiskelukykyiset homogeeni-nen
joukko?
Kuinka paljon osaopiskelukykyisissä on opis-kelutaitoihinsa
tyytyväisiä? Entä mikä on
osaopiskelukyvyn suhde opiskeluintoon ja
motivaatioon? Voidaksemme vastata näihin ky-symyksiin
on opiskelutaitoja koskevien muut-tujien
informaatiota syytä tiivistää, sillä muu-ten
analysoitavia muuttujakombinaatioita olisi
yksinkertaisesti liian paljon. Faktorianalyysi on
sosiaalitieteissä yleisesti käytetty menetelmä,
jolla esimerkiksi kyselytutkimuksien aineis-tosta
on mahdollista eristää tutkittavan ilmiön
kannalta kiinnostavia yleisemmän tason ulot-tuvuuksia,
joiden mittaamisessa on tarkoituk-senmukaista
käyttää useamman kysymyksen
tietoja. Seuraavassa käsitellään opiskelukyvyn
osaulottuvuuksien koostaminen faktorianalyy-sin
avulla lyhyesti.
Tässä tutkimuksessa opiskelukyvyn voi-daan
ymmärtää muodostuvan useammas-ta
osaulottuvuudesta, joita on pyritty mittaa-maan
kyselylomaketta suunniteltaessa. Näitä
ulottuvuuksia ovat 1) yleiset opiskelutaidot
(kurssien suorittamiseen ja kirjallisuuden
10. Ehkä siksi, että ovat sitä jo keskimäärin muita enemmän.

19
TAULUKKO 2.4. OPISKELUKYVYN OSA-ALUEET -FAKTORIANALYYSIN TULOS VARIMAX-ROTAATIOLLA (MAXIMUM
LIKELIHOOD -MENETELMÄ).
Minulla on hyvät tiedonhakutaidot omalla alallani. 0,622
Suoriudun hyvin itsenäisistä opintosuorituksista. 0,583
Omaan alaani liittyvien kirjallisten töiden tekeminen tuottaa
minulle ongelmia -0,534
Käytän opiskeluun varaamani ajan mahdollisimman hyvin. 0,490
Oman alan kirjallisuuden lukeminen on minusta vaikeaa -0,472
Minulla on hyvät opiskeluun tarvittavat vuorovaikutustaidot. 0,417
Olen innoissani opiskelusta. 0,729
Koen opintoni tulevaisuuteni kannalta hyödyllisiksi. 0,726
Harkitsen toisinaan opintojeni keskeyttämistä. -0,574
Opiskelun ja muun elämän yhteensovittaminen tuottaa
minulle jatkuvasti vaikeuksia. 0,702
Murehdin usein opiskeluun liittyviä asioita. 0,550
Ominaisarvo 3,67 1,32 1,2
Selitetyn varianssin osuus (%) 33,5 12 10,9
lukemiseen liittyvät), 2) opiskeluinto sekä 3)
elämänhallintataidot (opiskelun ja muun elä-män
yhteensovittaminen). Taulukossa 2.4 on
esitetty opiskelukyvyn moduulin muuttujille
suoritetun konfi rmatorisen faktorianalyysin tu-los,
joka tuottaa odotetun kolmen faktorin rat-kaisun.
Ensimmäiselle yleisiä opiskelutaitoja
kuvaavalle faktorille latautuvat voimakkaim-min
kurssien suorittamiseen liittyvät sekä opis-kelun
suunnitelmallisuutta sekä ajanhallintaa
mittaavat kysymykset. Ulottuvuuden tulkitaan
siten mittaavan opinnoista suoriutumisen kan-nalta
yleisiä valmiuksia. Toinen faktori puo-lestaan
kuvaa opiskeluintoa ja motivaatiota.
Tämä ulottuvuus latautuu vahvimmin opiske-luintoa,
opintojen koettua hyödyllisyyttä sekä
käänteisesti opintojen keskeyttämisen harkit-semista
mittaavalla kysymyksellä. Kolmas ja
mallin kannalta viimeinen faktori puolestaan
mittaa opintojen ja muun elämän yhteensovit-tamisen
koettua vaikeutta, ja sitä kutsutaan jat-kossa
”elämänhallinta”-faktoriksi.
Jos halutaan yleiskuva siitä, mihin opis-kelukyvyn
osa-alueeseen nähden osaopiskelu-kykyisyydellä
on aineiston perusteella suurin
Faktori
Yleiset
opiskelutaidot
Opiskeluinto Elämänhallinta
tilastollinen vaikutus, kannattaa turvautua
varianssianalyysin Eta²-tarkasteluun, jota on
hyödynnetty raportin alkupäässä. Yksittäisistä
opiskelukyvyn osa-alueista suurin tilastollinen
yhteys osaopiskelukyvyn suhteen paikantuu
elämänhallintataitoihin. Toiseksi vahvin yh-teys,
vaikkakin heikohko, osaopiskelukyvyllä
on opiskeluinnon kanssa. Kokemusta opiske-lutaidoista,
kuten aikaisemmissa suoriin jakau-miin
perustuvassa tarkastelussa jo kävi ilmi,
osaopiskelukyky ei juuri selitä.
Vastaajien jakautumista näiden ulottu-vuuksien
suhteen on hyvä tarkastella graa-fi
sesti. Kuviossa 2.6 vastaajat on kuvattu
TAULUKKO 2.5. OSAOPISKELUKYVYN LUOKITTELUN TI-LASTOLLINEN
SELITYSVOIMA (EFFECT SIZE – ETA²-TUN-NUSLUKU)
KOLMEN OPISKELUKYVYN FAKTORIN KOKO-NAISUUDELLE.
Eta Eta²
Opiskeluinto 0,190 0,036
Opiskelutaidot 0,156 0,024
Elämänhallinta 0,295 0,087

20
KUVIO 2.6. KYSELYYN VASTANNEET KOETTUJEN ELÄMÄNHALLINTATAITOJEN (X-AKSELI) JA OPISKELUINNON (Y-AKSELI)
OSAOPISKELUKYVYN OSA-ALUEIDEN SUHTEEN (VÄRIKOODI, TUMMIMMISSA PISTEISSÄ ENITEN VASTAAJIA). OSAOPISKE-LUKYKYISTEN
JA MUIDEN JAKAUTUMINEN NELIKENTTIEN (KUNKIN ULOTTUVUUDEN KESKIARVON SUHTEEN) MUKAAN
PROSENTTEINA.
11. Jos elämänhallintataidot ovat kunnossa vaikkapa 70 % vastaajista, lähellä keskiarvoa oleva vastaaja erottuu vasemman ääripään vastaajasta
asteikolla ”erinomainen – hyvä”.
pallukat kuvaavat yksittäisiä vastaajia, jotka
eroavat keskiverto-opiskelijoiden massasta
enemmän.
Kuvion 2.6 neljässä lokerossa on esitet-ty
osaopiskelukykyisten sekä verrokkiopiske-lijoiden
jakautuminen kuhunkin elämänhal-lintataitojen
sekä opiskeluinnon vahvaan/
heikkoon (yli tai alle keskiarvon) luokkaan.
Kumpikin ulottuvuus on pistetty nelikentäs-sä
poikki keskiarvon kohdalta, mikä ei toki si-nällään
anna sisällöllistä tulkintaa11 mutta aut-taa
hahmottamaan aineiston rakennetta. Tässä
kannattaakin keskittyä enemmän aineiston ra-kennetta
kuvaavaan grafi ikkaan. Keskimäärin
on niin, että elämänhallinta-faktorilla arvon
0,5 tai suuremman saanut vastaaja on vähin-tään
”samaa mieltä” väitteen ”Murehdin usein
opiskeluun liittyviä kysymyksiä vapaa-ajallani”
nelikenttä-hajontakuviossa koettujen elämän-hallintataitojen
sekä opiskeluinnon suhteen.
Opiskelutaidot jätetään tästä tarkastelusta pois,
sillä yhteys osaopiskelukykyyn on varsin heik-ko.
Kuvion jakaa neljään osaan elämänhallin-tataitojen
sekä opiskeluinnon keskiarvoa (fak-torimuuttujalla
määritelmällisesti 0) kuvaava
katkoviiva. Kutakin vastaajaa (joista osa menee
kuviossa päällekkäin niin, että tummempi vä-risävy
kuvaa suurta vastaajien konsentraatiota)
kuvataan värikoodatulla pallukalla, jonka vä-ritys
kuvaa osaopiskelukykyisyyttä seuraavan
luokittelun mukaan: ”ei mikään”; ”terveyshait-ta”;
”(vain) masennus” sekä luokka ”molem-mat
(masennus ja terveyshaitta)”. Esimerkiksi
tummansinisessä pallukassa on paljon verrok-kiopiskelijoita,
joilla on samankaltainen vas-tausprofi
ili. Vaaleat toisistaan erillään olevat

21
kanssa. Vastaavasti opiskeluinto-faktorilla yli
nollan arvoilla vastaaja on samaa mieltä väit-teen
”Olen innoissani opiskelusta” kanssa.
Osaopiskelukyvyn suhde elämänhallin-ta-
opiskeluinto-hajontakuvassa on mielen-kiintoinen.
Yhteyden havaitsee tarkastelemalla
eroja osaopiskelukykyisten sekä muiden opis-kelijoiden
jakautumisessa nelikentän osioi-hin:
Erot ovat silmiinpistävän suuria verrat-taessa
oikeaa yläkulmaa (vahva opiskeluinto
ja heikko elämänhallinta) vasempaan alakul-maan
(vahva elämänhallinta ja heikko opiske-luinto).
Osaopiskelukykyisistä lähes 40 pro-senttia
löytyy kuvion oikeasta alakulmasta, ja
valtaosa masennuksesta kärsivistä löytyy juuri
sieltä. Suhteessa muihin opiskelijoihin osaopis-kelukykyiset
ovat yliedustettuna noin 2,4-ker-taisesti.
Toisaalta osaopiskelukykyiset ja muut
opiskelijat ovat edustettuina täsmälleen samas-sa
suhteessa vasemman alakulman sekä oikean
yläkulman lokeroissa. Graafi sta tulkintaa pre-feroivat
lukijat voivat ajatella osaopiskeluky-vyn
ikään kuin ”vetävän” opiskelijoita kuvios-sa
oikealle alas.
Opiskelutaidot ja elämänhallinta -ryh-mittelyanalyysi
Seuraavaksi edellä kuvatun faktoriratkaisun
tuottamaa informaatiota tiivistetään edelleen.
Opiskelukyvyn osa-alueiden ulottuvuudet ovat
jo sinänsä varsin kiinnostavia, mutta analyysin
kannalta on hyödyllistä pyrkiä tunnistamaan
näiden ulottuvuuksien suhteen eroavia opis-kelijatyyppejä.
Voidaan ajatella, että Helsingin
yliopiston sekä Aalto-yliopiston opiskelijoissa
on havaittavissa tietynlaisia opiskelijaprofi ile-ja,
jotka eroavat tarkasteltavan kolmen opis-kelukyvyn
osa-alueen suhteen ja että osaopis-kelukykyiset
jakautuvat näihin hieman muista
opiskelijoista eroavalla jakaumalla. Edellisessä
graafi sessa tarkastelussa sivuutettiin kokemus
opiskelutaidoista, sillä sitä osaopiskelukykyi-syys
selitti yksin varsin vähän. Nyt opiskelu-taidot
otetaan mukaan opiskelijaprofi ilien
tyypittelyssä.
Ryhmittelyanalyysi on menetelmä, jolla
on mahdollista etsiä aineistosta sellaisia vas-tausprofi
ileja, jotka eroavat mahdollisimman
paljon toisista profi ileista ja ovat samalla sisäi-sesti
mahdollisimman homogeenisia. Tarkas-telemalla
osaopiskelukykyisten jakautumista
eri profi ileihin suhteessa muihin opiskelijoihin
saadaan kuvaa opiskelukykyä alentavien terve-ydellisten
haittojen vaikutuksesta tarkennettua.
Kuviossa 2.7 havainnollistetaan opiskelukyvyn
tyypittelyn osaopiskelukykyisyyden suhdetta
opiskelukyvyn kolmeen ulottuvuuteen graafi -
sesti niin, että taulukossa 2.6 esitetyn ryväs-tyksen
muodostamat profi ilit on esitetty hajon-takuvassa
ympyröinä piirtämällä niiden koko
TAULUKKO 2.6. OPISKELUKYVYN ULOTTUVUUDET: RYHMITTELYANALYYSIN (SPSS:N TWOSTEP CLUSTER -ALGORIT-MI)
NELJÄN RYPÄÄN (KLUSTERIN) RATKAISU. OSAOPISKELUKYKYISTEN JAKAUMA RYPÄISIIN JA RYVÄSRAKENTEEN
KUVAUS.
Osaopiskelukykyisyys Ryvästyksen kuvaus
Muut
opiskelijat
Osaopiskelu-kykyiset
Kaikki
vastaajat
Opiskelu-taidot
Elämän-hallinta
Opiskelu-into
Ryväs 1:
Keskiverto-opiskelijat 17,6 % 37,0 % 21,6 % Keskitasoa Keskitasoa Heikko
Ryväs 2:
Taitoihinsa luottavat hyvät
elämänhallintataidot
omaavat
41,5 % 19,8 % 37 % Hyvä Hyvä Keskitasoa
Ryväs 3:
Heikko elämänhallinta ja
hyvä opiskeluinto
16,4 % 17,8 % 16,7 % Keskitasoa Heikko Hyvä
Ryväs 4:
Heikot opiskelutaidot,
keskimääräinen
elämänhallinta
24,4 % 25,3 % 24,6 % Heikko Keskitasoa Keskitasoa

22
KUVIO 2.7. RYHMITTELYANALYYSIN NELJÄN KLUSTERIN RATKAISU OPISKELUTAITOJEN JA ELÄMÄNHALLINTATAITOJEN
FAKTOREILLE. OSAOPISKELUKYVYN INDIKAATTORIEN KESKIARVOT FAKTORIULOTTUVUUKSILLA.
suhteessa vastaajien jakaumaan. Kuviossa on
lisäksi esitetty kolmen opiskelukyvyn osaulot-tuvuuden
keskiarvo suhteessa osaopiskeluky-vyn
psyykkisen ja fyysisen terveyden indikaat-toreihin
(ruksit).
Kuviota luetaan niin, että lähellä toisiaan
olevien merkkien sisältämät vastaajat ovat pro-fi
ililtaan keskimäärin samankaltaisia. Kunkin
rypään kohdalla etäisyys kuvion akseleista ker-too
sen, kuinka paljon rypään vastaajat eroa-vat
aineiston keskiarvosta. Ryväs 4 on kau-kana
opiskelutaitojen keskiarvosta alhaalla,
mikä tarkoittaa heikkoja opiskelutaitoja, ja ly-hyt
etäisyys elämänhallintataitojen akselista
puolestaan sitä, että nämä vastaajat eivät eroa
elämänhallintataitojen suhteen paljoa aineis-ton
keskiarvosta.
Opiskelutaitojen lisääminen ryväsanalyy-siin
näyttää paljastavan, että osaopiskeluky-kyiset
kokevat itsensä muita useammin opis-kelutaitojen
keskikastiin. Merkittävin ero
vastaajien jakautumisessa ryvästen välille suh-teessa
osaopiskelukykyisyyteen paikantuu tu-losten
perusteella rypäisiin 1 ja 2, jotka erot-tavat
juuri keskiverto-opiskelijat niistä, jotka
ovat kaikkein optimistisimpia ja tyytyväisim-piä
opiskeluun. Tässä ryhmässä osaopiskelu-kykyisten
edustus on noin puolet siitä, mitä se
on vertailuryhmän kohdalla.

23
3. Osaopiskelukyky ja opiskeluteho
– vuonna 2012 opintonsa aloittaneet
Helsingin yliopistossa
Keskeiset tulokset
Kahden ensimmäisen opintovuoden seurantajakson aikana jatkuvasta heikosta
terveydentilasta kärsivät ovat jääneet opinnoissaan noin 10 opintopisteen verran
jälkeen muista opiskelijoista. Tulos on sama myös huomioitaessa alakohtainen
vaihtelu sekä työssäkäynnin yleisyys.
Lukukausikohtaisessa tarkastelussa suurimmat erot opintojen suorituste-hoon
näyttäisivät paikantuvan ensimmäisen vuoden kevääseen (tosin suurella
varauksella, sillä havaitun efektin suuruutta selittää myös kyselytiedonkeruun
ajoittuminen juuri samaiseen ajankohtaan).
Sairastavuus on vahvasti yhteydessä heikentyneeseen kokemukseen opin-toihin
kiinnittymisestä. Sairastavammat opiskelijat ilmoittavat muita useammin
ensimmäisen ja toisen opiskeluvuoden aikana tapahtuneen negatiivista kehitys-tä
opintoihin kiinnittymisessä.
Osaopiskelukyvyn vaikutuksia opintojen etene-miseen
on mahdollista tarkastella aineistolla
hyvinkin seikkaperäisesti. Opiskelun ja kou-lutuksen
tutkimussäätiön vuonna 2012 aloit-taneiden
korkeakouluopiskelijoiden pitkit-täisseurantatutkimuksen
aineisto käsittää
ajantasaisen opiskelijarekisteripohjaisen tie-don
noin 1 07012 Helsingin yliopiston opiske-lijan
opintojen etenemisestä niin, että opinto-pistekertymää
voidaan tarkastella lukukauden
tarkkuudella. Aineisto käsittää myös 117 Aal-to-
yliopiston opiskelijaa, mutta näiden osalta
tieto opintojen etenemisestä perustuu ensim-mäisen
opiskeluvuoden kevään lopulla an-nettuun
subjektiiviseen arvioon. Tosin heistä
on olemassa opiskelijarekisteristä saatu tieto
hyväksiluetuista opintopisteistä syksyllä 2012
(ennen opintojen alkua suoritetut). Pitkittäis-tiedonkeruun
aineistonkeruun tekninen ja me-netelmällinen
toteutus kuvataan Otuksen työ-paperissa,
joka julkaistaan syksyllä 2014.
Pitkittäisaineistoon perustuvassa tarkas-telussa
osaopiskelukykyisyyden määritelmää
joudutaan hieman tarkastamaan, koska tie-donkeruu
poikkeaa sisällöltään ja asetelmal-taan
aikaisemmasta. Ensinnäkin opiskelijan
terveydentilaa on mitattu kahdella kysymyk-sellä,
jotka on toistettu samanlaisina keväällä
2013 ja 2014. Aineistosta on lisäksi eristettä-vissä
tieto siitä, onko opiskelijan terveydentila
vaikuttanut opintojen alkamisen ajankohtaan,
mitä voidaan pitää heikkona osaopiskelukyvyn
12. Seurantatutkimus toteutettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikön kanssa ja toteutettiin
HY:n osalta kokonaisotoksena.

24
TAULUKKO 3.1. SAIRASTAVUUDEN JA PSYYKKISEN OIREILUN LUOKITTELU PITKITTÄISAINEISTOSSA.
Terveysindikaattori
indikaattorina (sairaus ei välttämättä vaikuta
enää). Osaopiskelukyvyn operationalisoinnis-sa
seurataan vapaasti Suomessa toteutetun
työterveystutkimuksen (Occupational Health
Care Survey) terveydentilaa koskevaa muut-tujaluokittelua13,
joka perustuu faktorianalyy-siin.
Ideana on tiivistää psyykkistä ja fyysistä
sairastavuutta koskeva tieto (heikko terveyden-tila,
masennus, opintojen viivästyminen sairas-tavuuden
vuoksi) yhteen faktorimuuttujaan14
(joka selittää lähes 50 % kaikkien sairastavuu-den
mittarien varianssista), ja jakaa aineiston
vastaajat sen suhteen luokkiin ”tervein 50 pro-senttia”,
”2. sairastavin 25 prosenttia” ja ”sai-rastavin
25 prosenttia”. Sairastavuuden luokit-telu
erottelee terveiden verrokkiopiskelijoiden
ohella ajoittain heikosta terveydestä tai masen-nuksesta
kärsivät pitkäkestoisemman terveys-haitan
omaavista. Sairastavimman kvartiilin
luokkaan kuuluu lähinnä opiskelijoita, jotka
ovat molemmilla kyselyn kierroksilla ilmoit-taneet
terveydentilansa olevan alle keskita-son
tai jotka kärsivät sekä heikosta terveydes-tä
että mielialaongelmista. Mitä suurimmalla
todennäköisyydellä tämän operationalisoinnin
”haaviin” jäävät opiskelijat ovat mittarin sisäl-löllisen
tulkinnan kannalta hyvin lähellä en-sisijaisen
työmääritelmän opiskelijoita, mutta
täydelliseen yhtenevyyteen ei aineistolla ole toi-sistaan
poikkeavien kysymysmuotoilujen vuok-si
mahdollista päästä. Lisäksi tulkinnassa on
jälleen toki syytä muistaa, että tämäkin opera-tionalisointi
on luonteeltaan eksploratiivinen
eikä perustu mihinkään diagnostiseen työka-luun,
vaikka noudatteleekin OHC-tutkimuk-sen
ratkaisua.
Opiskeluteho
Tutkimuksessa hyödynnetään opintojen etene-misen
osalta Helsingin yliopiston opiskelija-rekisteristä
aineistoa täydentämään keväällä
2014 poimittua päivitettyä tietoa opintopis-tekertymästä.
Suoritettujen opintopisteiden
määrä on eroteltavissa lukukausittain (syksy
2012, kevät 2013, syksy 2013 sekä alkukevät
2014 maaliskuun loppuun asti). Yksinkertai-simmillaan
opiskelijarekisterin tiedoista on
laskettavissa sairastavuuden luokituksen suh-teen
vuonna 2012 opintonsa aloittaneiden ku-mulatiivinen
opintosuoritusten summa, joka
kuvaa tarkasteltavana ajanjaksona suoritettu-jen
opintopisteiden kertymistä tarkasteltavis-sa
ryhmissä. Kuviossa 3.1 esitetty kumulatiivi-nen
opintopisteiden kertymä ei ota huomioon
hyväksilukuja tai muita ennen syksyä 2012
suoritettuja opintopisteitä. Kun tarkastellaan
opintojen suorittamisen kokonaistilannetta,
huomataan, että terveimmät opiskelijat ovat
ensimmäisen (vajaan) kahden opiskeluvuoden
aikana suorittaneet yhteensä keskimäärin noin
kymmenen opintopistettä enemmän kuin sai-rastavat
kvartiilit.
Alakohtainen vaihtelu opiskelutehossa on
kuitenkin suurta, ja se todennäköisesti peittää
alleen suuren osan sairastavuuden todellisesta
vaikutuksesta opintojen suoritustehoon (osa-opiskelukykyiset
ovat myös jakautuneet epä-tasaisesti
tiedekunnittain). Tämän tutkimuk-sen
puitteissa ei ole valitettavasti mahdollista
lähteä tarkastelemaan osaopiskelukyvyn vaiku-tuksia
alakohtaisesti, vaikka kysymys olisikin
mielenkiintoinen.
13. Lehtonen, R. & Pahkinen, E. (2004). Practical methods for design and analysis of complex surveys. John Wiley & Sons, (OHC-tutkimusta käy-tetään
kirjassa esimerkkiaineistona, ja sairastavuuden mittaaminen perustuu kirjassa esitettyyn logiikkaan.)
14. Faktorimallissa kyselykierroksella 2014 vastaamattomien terveydentilaa koskevien indikaattorien kohdalla sovellettiin keskiarvoimputointia,
jotta opintojen etenemisen rekisteriaineistoa päästäisiin hyödyntämään kokonaisuudessaan. Tästä johtuen luokittelussa on väistämättä vas-tauskatoon
paikantuvaa mittausvirhettä. Terveydentilaa koskevan suurimman faktorin selitysosuus viiden terveysmuuttujan vaihtelusta oli
noin 45 %.
Tervein
50 %
Toiseksi
sairastavin 25 %
Sairastavin
25 %
Kaikki
Osuus N Osuus N Osuus N Osuus N
Terveydentila alle keskitason
tai masentunut 2013 1 % 600 24 % 197 88 % 261 27 % 1058
Terveydentila alle keskitason
tai masentunut 2014 3 % 376 19 % 96 74 % 154 23 % 626
Sairaus viivästyttänyt
opintojen alkua 3 % 605 10 % 203 46 % 262 15 % 1070

25
KUVIO 3.1. OPINTOPISTEIDEN KERTYMINEN SYKSYLLÄ 2012 OPINTONSA ALOITTANEILLA TERVEYSLUOKITUKSEN
SUHTEEN. TARKASTELUSSA EI MUKANA HYVÄKSILUKUJA TAI ENNEN SYKSYÄ 2012 SUORITETTUJA OPINTOPISTEITÄ.
Opintoalakohtainen vaihtelu opintopistei-den
suoritustehossa huomioidaan seuraavaksi
niin, että kunkin opiskelijan kahden ensimmäi-sen
opiskeluvuoden opintopistekertymästä las-ketaan
lukuvuoden opintopistekertymän kes-kiarvo
(pitäen sisällään hyväksiluvut), joka
puolestaan keskitetään alakohtaisesti Helsin-gin
yliopiston opiskelijoiden keskimääräiseen
suoritustehoon. Opintopisteiden suorituste-hon
vaihtelusta merkittävä osa on alakohtais-ta
vaihtelua, joka saadaan näin huomioitua
jatkoanalyyseissä. Laskelmassa käytetään hy-väksi
Opetushallituksen opintosuoritusten
Vipunen-tietokantaa15, josta on saatavilla yli-opisto-
opiskelijoiden opintojen suoritustehoa
koskevaa tilastotietoa alakohtaisesti ja korkea-koulukohtaisesti.
Aineistoon lasketaan kullekin
vastaajalle erotus opintoalakohtaiseen keskiar-voon,
jolloin erotuksena saadaan korkeakoulu-ja
alakohtaisesti tieto siitä, montako opintopis-tettä
yli tai alle alakohtaisen keskiarvon kukin
opiskelija keskimäärin suorittaa. Kuviossa 3.2
on esitetty keskitetyn opintopisteteho-muuttu-jan
jakauma, joka näyttää noudattavan likimain
normaalijakaumaa.
Opintojen suoritustehoon vaikuttaa ym-märrettävästikin
moni asia samanaikaisesti.:
sairastavuuden ohella ehkä yleisimmin julki-sessa
keskustelussa esiintyvä lukukausien ai-kainen
työssäkäynti, jonka vaikutus on hyvä
pystyä vakioimaan pois tilastollisista tarkaste-luista.
Lisäksi aineistosta on mahdollista tun-nistaa
opiskelijan poissaololukukausien määrä,
joka luonnollisesti selittää merkittävän osan
opintopistetehokkuuden vaihtelusta. Taulu-kossa
3.2 on esitetty progressiivisesti rikastu-va
regressiomalli, joka estimoi sairastamisen
vaikutusta opintopistekertymään ensin ilman
vakioitavia taustatekijöitä (malli 0) ja myöhem-min
työssäkäynnin (malli 1) ja poissaololuku-kaudet
(malli 2) huomioivana monimuuttuja-estimointina.
Syy, miksi mallinnus kannattaa
tehdä vaiheittain taustatekijöitä lisäämällä, on
siinä, että sairastavuudella on todennäköises-ti
kovarianssia työssäkäynnin ja poissaololu-kukausien
määrän kanssa. On todennäköistä,
että enemmän sairastavat tekevät vähemmän
viikkotunteja töitä ja että poissaololukukau-sien
määrä olisi yhteydessä sairastavuuteen.
Monimuuttujamallinnus osoittaa myös, kuinka
15. Tiedot haettu syksyllä 2013 http://vipunen.csc.fi /fi -fi /yliopistokoulutus/opintosuoritukset/Pages/Yliopistojen-opintopisteet.aspx.

26
KUVIO 3.2. LUKUVUODESSA SUORITETTUJEN OPINTOPISTEIDEN MÄÄRÄN EROTUS ALAKOHTAISESTA KESKIARVOSTA
HELSINGIN YLIOPISTOSSA. PITKITTÄISAINEISTO OPINTONSA SYKSYLLÄ 2012 ALOITTANEISTA, OPINTOPISTEKERTYMÄN
TILANNE KEVÄÄLLÄ 2014.
TAULUKKO 3.2. REGRESSIOMALLI: KAHDEN ENSIMMÄISEN OPISKELUVUODEN KESKIMÄÄRÄINEN ALAKOHTAISESTI KES-KITETTY
OPINTOJEN SUORITUSTEHO SAIRASTAVUUDEN MITTARIEN SUHTEEN. PÄÄVAIKUTUKSET, TYÖSSÄKÄYNTI JA
POISSAOLOLUKUKAUDET.
Malli 0:
Pelkkä
sairastavuus
Malli 1:
Työssäkäynti
Malli 2:
Työssäkäynti
ja poissaolot
Sairastavuus (vertailuryhmänä tervein 50 %)
Sairastavin neljännes (1 kyllä; 0 ei) -5,36 -4,29 -4,14
Toiseksi sairastavin neljännes (1 kyllä; 0 ei) -4,46 -2,09 -2,75
Vakioitavat taustatekijät
Viikkotyötuntien keskiarvo kahtena opiskeluvuotena -0,13 -0,11
Poissaololukukausia kpl -19,35
Vakiotermi 2,58 5,14 6,36
R² 0,021 0,012 0,136
Estimaatin keskivirhe 16,06 15,36 14,36
Lihavoidut estimaatit tilastollisesti merkitseviä 0,01-tasolla.

27
yksinkertainen keskiarvotarkastelu voi joh-taa
tulkintavirheisiin, jos taustatekijöitä ei
vakioida.
Aloitetaan tarkastelu mallista, jossa on
mukana vain sairastavuuden luokittelu. Kun
muita tekijöitä ei huomioida, suorittavat eni-ten
sairastavat vuodessa keskimäärin noin 5,4
ja toiseksi eniten sairastavat noin 4,5 opinto-pistettä
muita vähemmän. Sama tulos saatai-siin
tarkastelemalla pelkkiä alakohtaisesti kes-kitettyjen
opintojen suoritustehon keskiarvoja
sairastavuuden luokissa.
Toisessa mallissa (malli 1) selitystekijöi-den
joukkoon lisätään opiskelijan keskimääräi-nen
viikiottainen työaika (itseraportoitu), joka
on laskettu vuosien 2013 ja 2014 keskiarvo-na.
Kun viikoittainen keskityöaika vakioidaan,
huomataan mallin selitysasteen jonkin verran
heikkenevän. Toiseksi sairastavimman luokan
estimoitu opintopisteiden suoritustehon ero
pienenee eikä ole enää tilastollisesti merkit-sevä.
Syy voisi olla muuttujien kovarianssissa,
mutta multikollineaarisuustarkastelun perus-teella
(VIF-arvot < 1,1) näin ei välttämättä ole.
Kolmannessa mallissa (malli 2) tuodaan
mukaan tieto poissaololukukausista, mikä tar-kentaa
estimointia huomattavasti. Ajatukse-na
on paitsi pienentää estimaatin keskivirhet-tä,
myös testata ajatusta, että sairastavuus olisi
poissaololukukausiin merkittävästi yhteydes-sä
niin, että sairastavien heikommasta opinto-jen
suoritustehosta osa selittyisi yleisemmillä
poissaoloilla. Toisaalta tämän tulkinnan suu-rin
ongelma on siinä, että kyselyaineisto ei ole
pääsääntöisesti tavoittanut poissaolevia opis-kelijoita
(nämä eivät kuuluneet syksyllä 2012
kohdejoukkoon, jota tavoiteltiin lisäksi Hel-singin
yliopiston sähköpostiosoitteista). Kun
poissaololukukaudet ja työssäkäynti otetaan
huomioon, saadaan tulokseksi, että ensim-mäisen
kahden opiskeluvuoden aikana
eniten sairastavan neljänneksen opinto-jen
vuosittaisen suoritustehon ero suh-teessa
oman alan muihin opiskelijoihin
on noin neljä opintopistettä.
Lopuksi tarkastellaan sairastavuuden en-nustamaa
opintojen suoritustehon vaihtelua
lukukausittain rekisteritiedolla, joka erottaa
suoritusten määrän neljässä lukukaudessa.
Tämän tarkastelun osalta on toisaalta
tärkeä tiedostaa (pätee myös joissain mää-rin
edelliseen), että kyselyaineistossa tieto
sairastavuudesta on saatu keväällä 2013
ja uudestaan 2014 toteutetusta kyselystä,
jolloin on selvää, että molempia syyslu-kukausia
koskeva tieto on hyvin epävar-maa
(sairastavuuden kestosta tai ajoittumi-sesta
ei tiedetä tämän aineiston perusteella
valitettavasti muuta kuin kyselyhetkellä itse-raportoitu
tilanne). Osittain tästä syystä seu-raavassa
tarkastelussa paikannettavat erot ovat
suurempia kevätlukukausina.
Alakohtaiset erot huomioidaan lukukau-sikohtaisessa
tarkastelussa aikaisemmasta
poiketen malliperusteisesti, koska kuten huo-mataan,
opintojen alkuvaiheessa suoritusten
määrä lukukausittain poikkeaa merkittävästi
toisistaan. Opintojen suoritustehon alakoh-tainen
varianssi huomioidaan yhdessä työssä-käynnin
ja poissaolojen kanssa niin sanotulla
monen muuttujan kovarianssianalyysillä, jon-ka
avulla tarkasteltavan vaikutuksen (tässä sai-rastavuuden)
suuruus pystytään estimoimaan
mainitut taustatekijät huomioiden. Kuviossa
3.3 on esitetty Helsingin yliopiston opiskeli-joille
lukukausittainen rekisteritietoon perus-tuva
estimaatti, josta on puhdistettu alakohtai-nen
vaihtelu. Kuviossa mielenkiinto kohdistuu
erityisesti ensimmäisen vuoden kevätlukukau-teen,
jolloin fuksit ovat rekisteritietoon perus-tuen
suorittaneet huomattavasti muita luku-kausia
enemmän opintopisteitä.
Rekisteritietoihin perustuvan estimoinnin
perusteella ensimmäisen opintovuoden syksy ei
ole opintojen suoritustehon mukaan osaopiske-lukykyisiä
suuremmin erotteleva: malli tuottaa
syksyn keskimääräiseksi opintojen suorituste-hoksi
käytännössä samansuuruisen estimaa-tin
kaikille. Erot alkavat mallin mukaan tulla
näkyviksi vasta ensimmäisen vuoden keväällä,
johon tiedonkeruun ensimmäinen vaihe myös
ajoittuu. Sairastavat opiskelijat ovat estimaa-tin
perusteella suorittaneet ensimmäisen vuo-den
keväällä noin 2–4 opintopistettä muita vä-hemmän.
Vastaava ero toisen vuoden syksyllä
on noin kahden opintopisteen suuruusluokkaa
mutta perustuu osittain siihen, että kaikki ke-väällä
2013 sairastaneet eivät enää välttämättä

28
KUVIO 3.3. OSAOPISKELUKYKYISTEN (FAKTORIN KAKSI SAIRASTAVINTA KVARTIILIA) KESKIMÄÄRÄINEN OPISKELUTEHON
EROTUS LUKUVUOSITTAIN (MUKANA VAIN KAIKKINA LUKUKAUSINA LÄSNÄOLEVAT).
Työssäkäynnin ja aikaisemman tutkinnon suorittamisen kovarianssi mallinnettu SPSS:n GLM-multivariate (monen
muuttujan kovarianssianalyysi) -proseduurilla. (Kevään 2014 tieto perustuu maaliskuun lopun tilanteeseen, joka on
vertailtavuuden vuoksi kerrottu kahdella).
kärsi opintojen suorittamista vaikeuttavasta
terveyshaitasta. Lisäksi tarkastelu on toteu-tettu
vain niillä opiskelijoilla, joilla on kaikilta
neljältä lukukaudelta vähintään yksi suoritettu
opintopiste (N ~ 850). Tällä halutaan kontrol-loida
harhaa, jonka opintonsa keskeyttäneet tai
poissaolevat (esim. armeijan tai siviilipalveluk-sen
takia) muuten tuovat estimaatteihin.
Kevään 2014 tieto on epätarkka, koska se
perustuu rekisterin maaliskuun viimeisen päi-vän
tietoon perustuvaan opintopistekertymään.
Lopuksi tarkastellaan ensimmäisen ja toi-sen
opiskeluvuoden aikana tapahtuneita muu-toksia
kokemuksessa opintoihin kiinnittymi-sestä.
Pitkittäisaineiston vastaajille esitettiin
ensimmäisen ja toisen opiskeluvuoden aika-na
kiinnittymiskokemuksessa tapahtunutta
muutosta mittaava kysymys, jonka vastausja-kauma
on esitetty kuviossa 3.4. Kaiken kaik-kiaan
Helsingin yliopiston opiskelijoista joka
kolmas kokee toisena opiskeluvuotena opin-toihin
kiinnittymisen vähentyneen, neljännes
sen pysyneen samana ja muut sen parantuneen.
Sairastavimpien opiskelijoiden osalta tilanne
on heikompi: Heistä lähes puolet kokee kiin-nittymisen
heikentyneen ensimmäisen ja toisen
opiskeluvuoden välillä. Merkillepantavaa tulok-sissa
lienee se, että sairastavimpien osalta muu-tos
näkyy paikantuvan ”yhtä paljon” -luokan si-sälle.
Muutokset suuntaan tai toiseen näyttävät
siten olevan osaopiskelukyvyn osalta yleisem-piä
kuin muilla. Kokemus opintoihin kiinnit-tymisen
lisääntymisestä eroaa yleisyydessään
vähemmän vertailuryhmän tuloksista.

29
KUVIO 3.4. OPISKELIJAN KOKEMUS ENSIMMÄISEN JA TOISEN OPISKELUVUODEN VÄLILLÄ TAPAHTUNEESTA MUUTOKSES-TA
SUHTEESSA OPINTOIHIN KIINNITTYMISEEN SAIRASTAVUUDEN SUHTEEN.
Erot tilastollisesti merkitseviä otanta-asetelman huomioivan Rao-Scott16-korjatun Chi²-testisuureen arvolla 36,1; df
~11,9; korjattu F-testin arvo = 3,88; p < 0,01.
16. Rao, J. N. K., & Scott, A. J. (1981). The analysis of categorical data from complex sample surveys: chi-squared tests for goodness of fi t and in-dependence
in two-way tables. Journal of the American Statistical Association, 76(374), 221–230.

30
4. Tyytyväisyys opetustoimintaan ja kiinnit-tyminen
opintoihin
Keskeinen tulos
Osaopiskelukykyiset ovat Aalto-yliopistossa muita kriittisempiä suhteessa ope-tusjärjestelyiden
toimivuuteen sekä opintosuoritusten arviointiin. Aalto-yliopis-tossa
osaopiskelukykyiset ovat tulosten perusteella muita tyytymättömämpiä
opetuksen laatuun, kun taas Helsingin yliopistossa ero näyttäisi paikantuvan
tyytyväisyyteen saadun palautteen määrästä, mikä ei puolestaan erotellut vas-taajia
Aalto-yliopistossa.
Tässä osiossa tarkastellaan tiiviisti osaopiske-lukykyisten
ja muiden opiskelijoiden kokemuk-sia
opiskeluympäristöstään. Aineistossa opis-keluympäristöä
kuvaa joukko väittämiä, joihin
vastaaja on voinut ottaa kantaa 7-portaisella
asteikolla (1 täysin eri mieltä – 7 täysin samaa
mieltä). Kunkin väittämän kohdalla jakaumia
tarkastellaan korkeakoulukohtaisesti niin, että
osaopiskelukykyisten kokemuksen eroavuutta,
sen tilastollista merkitsevyyttä sekä sen suu-ruutta
tarkastellaan kunkin kuvion jakauman
osalta niin sanotun Kendallin tau-b -osittais-korrelaatiokertoimen
avulla. Korrelaatioker-toimella
voidaan analysoida sellaisia tauluja,
joissa selitettävä muuttuja on vähintään jär-jestysasteikollinen
(tässä tapauksessa 7-portai-nen
väittämä). Korrelaatiokertoimen nollasta
poikkeava (tilastollisesti merkitsevä) negatii-vinen
arvo merkitsee sitä, että muut opiskeli-jat
ovat väittämän kohdalla osaopiskelukykyisiä
enemmän samanmielisiä. Positiivinen arvo taas
merkitsee päinvastaista. Kertoimien suuruutta
voi arvioida korkeakoulujen välillä, jolloin saa-daan
tietoa siitä, kuinka suuri on osaopiskelu-kykyisten
kokemuksen ero muista opiskelijois-ta
korkeakoulujen sisällä. Korrelaatiokerroin ei
ota kantaa opetusjärjestelyiden tasoon sinänsä,
vaan se pitää tulkita kuviosta suoraan. Suoriin
jakaumiin perustuva tarkastelu ei tietenkään
ole yksin luotettava opetusjärjestelyiden toi-mivuuden
mittari, eikä tuloksia pidä siten tul-kita
ottamatta huomioon kyselytutkimukseen
liittyviä epävarmuustekijöitä sekä kolmansia
tarkastelun ulkopuolelle väistämättä jääviä te-kijöitä
(esim. alakohtaiset erot tai vastaajan
kriittisyys).
Kuviossa 4.1 on esitetty tyytyväisyyttä ope-tusjärjestelyihin
kuvaava jakauma. Tulosten
perusteella näyttää siltä, että Helsingin yliopis-ton
opiskelijat ovat kaiken kaikkiaan hieman
Aalto-yliopiston opiskelijoita tyytyväisempiä
opetusjärjestelyihin, minkä lisäksi osaopiske-lukykyisten
kokemus on kummassakin hieman
muita opiskelijoita kriittisempi. Eroa kuvaava

31
KUVIO 4.1. TYYTYVÄISYYS OPETUSJÄRJESTELYIHIN (OPETUSJÄRJESTELYT OVAT TARKOITUKSENMUKAISET JA JOUSTAVAT)
OSAOPISKELUKYVYN JA KORKEAKOULUN SUHTEEN.
Osittaiskorrelaatio Kendallin tau-b: Helsingin yliopistossa -0,076; p < 0,01; Aalto-yliopistossa -0,078; p < 0,05.
kerroin on käytännössä samansuuruinen kum-massakin
korkeakoulussa, mikä täytyy toki
suhteuttaa kokonaistyytyväisyyden asteeseen.
Tulokset ovat varsin samansuuntaisia ky-syttäessä
kokemuksia opintosuoritusten arvi-oinnin
oikeudenmukaisuudesta (kuvio 4.2).
Osaopiskelukykyiset kokevat arvioinnin mui-ta
hieman useammin epäoikeudenmukaisena.
Erot opiskelijaryhmien välillä jäävät kuiten-kin
Helsingin yliopiston osalta vaille tilastol-lista
merkitsevyyttä, kun taas Aalto-yliopis-tossa
osaopiskelukykyiset ovat muita selvästi
kriittisempiä.
Tarkasteltaessa vastaajien tyytyväisyyttä
opetuksen laatuun kiinnittyy huomio todennä-köisesti
ensimmäiseksi väitteen suhteen epätie-toisten
suureen osuuteen. Tämä on tietenkin
ymmärrettävää, sillä yksittäisen opiskelijan voi
olla vaikea muodostaa kantaa koko oppiaineen-sa
henkilöstön opetuskyvyistä, sillä joukkoon
mahtuu varmasti sekä hyviä että huonoja koke-muksia.
Mielenkiintoisia eroja korkeakoulujen
välillä on kuitenkin havaittavissa: ensinnäkään
osaopiskelukykyisten kokemus ei eroa muiden
opiskelijoiden tunnoista juuri lainkaan Hel-singin
yliopistossa, kun taas Aalto-yliopistossa
KUVIO 4.2. TYYTYVÄISYYS OPINTOSUORITUSTEN ARVIOINTIIN (OPINTOSUORITUSTEN ARVIOINTI ON OIKEUDENMUKAIS-TA)
Osittaiskorrelaatio Kendallin tau-b: Helsingin yliopistossa -0,051; p~0,08; Aalto-yliopistossa -0,082; p < 0,05.

32
KUVIO 4.3. TYYTYVÄISYYS OPETUKSEN LAATUUN (OPETUSHENKILÖKUNTA OSAA OPETTAA) OSAOPISKELUKYVYN JA
KORKEAKOULUN SUHTEEN.
Osittaiskorrelaatio Kendallin tau-b: Helsingin yliopistossa -0,043; p~0,14; Aalto-yliopistossa -0,127; p < 0,01.
osaopiskelukykyisten kokemus on huomatta-vasti
muita negatiivisempi, lähestulkoon puolet
Aalto-yliopiston osaopiskelukykyisistä vastaa-jista
on väitteen kanssa erimielisiä.
Kuviossa 4.4 on esitetty tyytyväisyys saa-dun
palautteen määrään. Kaiken kaikkiaan
noin puolet (Aalto-yliopistossa hieman yli)
opiskelijoista ilmoittaa olevansa tyytymättömiä
saadun palautteen määrään. Aalto-yliopistossa
osaopiskelukykyisten kokemus ei eroa muis-ta
opiskelijoista lainkaan, mutta Helsingin yli-opistossa
osaopiskelukykyiset ovat palautteen
saannin suhteen muita hieman kriittisempiä.
KUVIO 4.4. TYYTYVÄISYYS PALAUTTEEN MÄÄRÄÄN (KOEN SAAVANI RIITTÄVÄSTI PALAUTETTA OPPIMISESTANI)
Osittaiskorrelaatio Kendallin tau-b: Helsingin yliopistossa -0,082; p < 0,01; Aalto-yliopistossa -0,018; p ~ 0,594.

33
5. Toimeentulo, asuminen ja työssäkäynti
Keskeiset tulokset
Osaopiskelukykyiset kokevat toimeentulonsa muita heikommaksi. Ero toimeen-tulonsa
epävarmaksi kokeneiden suhteellisessa osuudessa on suurempi verrat-taessa
työssäkäymättömien opiskelijoiden kokemuksia mutta on havaittavissa
heikompana myös työssäkäyvien kohdalla.
Seurantatutkimuksen aineistosta havaittiin osaopiskelukykyisten (tässä sai-rastavien
opiskelijoiden) toimeentulon kokemuksen muuttuvan ensimmäisen
kahden opintovuoden aikana muita useammin heikommaksi.
Tarkasteltaessa yleisimpiä työssäkäynnin muotoja havaitaan osaopiskelu-kykyisten
tekevän muita hieman useammin keikkaluonteisia ja/tai palvelualojen
töitä opintojensa ohessa. Keskimääräinen viikoittainen työaika on myös hieman
muita alhaisempi. Tulosten perusteella ei voida sanoa osaopiskelukykyisten ko-kemuksen
eroavuudesta suhteessa työssäkäynnin opintoja mahdollisesti hidas-tavaan
vaikutukseen.
Osaopiskelukykyiset ovat muita joissain määrin tyytymättömämpiä asu-miseensa,
mutta syytä tähän ei pystytä aineiston perusteella eristämään. Asu-mismuodon,
asumismenojen tai koetun minimitoimeentulon tason suhteen
tulosten perusteella ei havaittu eroja osaopiskelukykyisten ja muiden opiske-lijoiden
välillä.
Toimeentulon kokemus
Toimeentulon suhdetta osaopiskelukykyisyy-teen
tarkastellaan oletuksella, että edellinen on
seurausta jälkimmäisestä, vaikka myös päin-vastainen
tulkinta voi olla tapauskohtaisesti
mahdollista. Toimeentulo siis voi epäsuorasti
selittää esimerkiksi psyykkisen toimintakyvyn
heikentymistä, mutta selvitys ei luonteensa ja
laajuutensa puolesta voi olla näin seikkaperäi-nen.
Aikaisemmassa opintojen yleisiä viiväs-tystekijöitä
koskevassa tarkastelussa selvisi,
että osaopiskelukykyiset mainitsevat toimeen-tuloon
liittyvät ongelmat opintoja hidastava-na
tekijänä yli kaksi kertaa muita opiskelijoita
useammin.
Luonteva toimeentulon kokemukseen
liittyvä lähtökohta on tarkastella osaopiske-lukykyisten
tyytyväisyyttä toimeentuloonsa
suhteessa muihin opiskelijoihin. Opintojen ai-kainen
työssäkäynti on huomioitu jakamalla
opiskelijat taulukon 5.1 tarkastelussa työssä-käynnin
(osa-aikainen ja päätoiminen yhdessä)

34
TAULUKKO 5.1. TOIMEENTULON KOKEMUS TYÖSSÄKÄYNNIN JA OSAOPISKELUKYKYISYYDEN SUHTEEN.
Työssäkäynti Osaopiskelukykyisyys
suhteen kahteen ryhmään. Kaikista opiskeli-joista
työssäkäyvistä hieman yli puolet ilmoit-ti
olevansa toimeentuloonsa tyytyväinen ja
ei-työssäkäyvistä noin 40 prosenttia. Vastaa-vasti
epävarmaksi ja/tai hankalaksi toimeentu-lonsa
koki työssäkäyvistä noin 13 ja ei-työssä-käyvistä
noin 18 prosenttia. Suurin yksittäinen
ero osaopiskelukykyisten ja muiden opiskelijoi-den
luokkien välillä on ei-työssäkäyvien luo-kassa.
Toimeentulonsa epävarmaksi kokevien
osuus on tässä luokassa osaopiskelukykyisil-lä
lähes 1,7-kertainen. Ero on samansuuntai-nen
mutta pienempi työssäkäyvien luokassa.
Tilastollinen tarkastelu osoittaa osaopiskelu-kykyisyyden
vaikuttavan toimeentulon koke-mukseen
huomattavasti vahvemmin ei-työssä-käyvien
opiskelijoiden keskuudessa.
Edellä esitellyn tarkastelun perusteella
voidaan sanoa, että osaopiskelukyvyn linkki
heikkoon toimeentulon kokemukseen ei selity
pelkästään työssäkäynnillä, vaikka tällä on mitä
ilmeisimmin merkitystä. Tarkastelua on vielä
mahdollista syventää selvittämällä osaopiskelu-kykyisten
työssäkäynnin määrää ja laatua kyse-lyaineiston
työssäkäyntiä koskevilla mittareilla.
Tarkastelua on lisäksi mahdollista syven-tää
ajallisella ulottuvuudella. Pitkittäisaineis-ton
osalta on mahdollista tutkia, mitä muu-toksia
ensimmäisen ja toisen opiskeluvuoden
Muut Osaopiskelukykyiset Kaikki
aikana on tapahtunut syksyllä 2012 opinton-sa
aloittaneiden kohortissa. Taulukossa 5.2 on
esitetty toimeentulon kokemusta kuvaavan ky-symyksen
vastausjakauma vuosittain (keväällä
2013 sekä 2014). Taulukon kahteen ensimmäi-seen
osioon (vuosittainen tarkastelu) liittyy to-sin
se epävarmuus, että kaikista keväällä 2013
vastanneista ei ole saatavilla tietoa keväältä
2014 (vastauskato). Muuten vaikuttaisi siltä,
että sairastavien opiskelijoiden luokassa hyvin
toimeentulevien osuus on pienentynyt noin 10
prosenttiyksiköllä vuoden aikana, ja vastaavas-ti
toimeentulonsa niukaksi kokevien osuus on
hieman kasvanut. Varmistuaksemme, ettei kyse
ole vain vastauskatoon paikantuvasta efektis-tä,
tarkastellaan taulukon alalaidassa vastaa-jatason
muutosta toimeentulon kokemuksessa.
Tulos on saatu laskemalla toimeentulon koke-muksen
erotus vastaajatasolla vuosilta 2014 ja
2013. Ne vastaajat, joiden toimeentulo on pa-rantunut,
saavat erotuksessa arvon 1, kun taas
toimeentulon heikentyessä erotus on negatii-vinen,
-1. Vastaajat, joiden toimeentulo on py-synyt
muuttumattomana, saavat vastaavasti
arvon 0. Kiinnostavaa on, että verrattu-na
terveydentilansa hyväksi kokeneisiin
sairastavimpien opiskelijoiden luokas-sa
toimeentulo on muuttunut useammin
heikommaksi ja parantunut harvemmin.
Ei työssäkäyvät
Tulin hyvin toimeen 40,8 % 36,6 % 39,9 %
Tulin toimeen, kun elin säästäväisesti 43,5 % 37,2 % 42,1 %
Toimeentuloni oli hankalaa ja/tai epävarmaa 15,6 % 26,2 % 18,0 %
Yhteensä 100 % 100 % 100 %
N 671 191 862
Työssäkäyvät
Tulin hyvin toimeen 55,1 % 46,7 % 53,5 %
Tulin toimeen, kun elin säästäväisesti 33,7 % 35,5 % 34,0 %
Toimeentuloni oli hankalaa ja/tai epävarmaa 11,2 % 17,8 % 12,5 %
Yhteensä 100 % 100 % 100 %
N 713 169 882
Tilastollinen merkitsevyys: Ei työssäkäyvillä Chi² ~11,2; p< 0,01 & Työssäkäyvillä Chi² ~ 6,6; p < 0,05.

35
TAULUKKO 5.2. TOIMEENTULON KOKEMUS SYKSYLLÄ 2012 OPINTONSA ALOITTANEILLA. TILANNE KEVÄÄLLÄ 2013,
KEVÄÄLLÄ 2014 SEKÄ MUUTOS VASTAAJATASOLLA.
Sairastavin
neljännes
Toiseksi sairastavin
neljännes
Tervein 50 % Kaikki
Toimeentulon kokemus ensimmäisenä opiskeluvuotena
Tulin hyvin toimeen 32,0 % 37,2 % 46,2 % 40,4 %
Tulin toimeen, kun elin
38,5 % 43,9 % 41,4 % 41,3 %
säästäväisesti
Toimeentuloni oli niukkaa
ja/tai epävarmaa
29,6 % 18,9 % 12,4 % 18,4 %
Toimeentulon kokemus toisena opiskeluvuotena
Tulin hyvin toimeen 21,5 % 34,2 % 43,2 % 36,0 %
Tulin toimeen, kun elin
45,2 % 54,8 % 48,5 % 48,9 %
säästäväisesti
Toimeentuloni oli hyvin
niukkaa ja epävarmaa
33,3 % 11,0 % 8,3 % 15,1 %
Muutos 2013–14
Muuttunut huonommaksi 23,7 % 20,8 % 18,5 % 20,3 %
Pysynyt samana 63,4 % 62,5 % 63,9 % 63,5 %
Muuttunut parempaan 12,9 % 16,7 % 17,6 % 16,2 %
Kysyttäessä viimeisimmän opiskeluaikai-sen
työsuhteen muotoa osaopiskelukykyiset ei-vät
näyttäisi eroavan muista opiskelijoista suu-resti.
Ainoastaan työssäkäyvien ”keikkatyöt ja
tarvittaessa työhön kutsuttavat” -luokassa osa-opiskelukykyiset
ovat selvästi yliedustettuina.
Tämä selittänee osaltaan hyvin sitä, miksi edel-lisessä
tarkastelussa näytti siltä, että työssäkäy-vät
osaopiskelukykyiset kokivat toimeentulonsa
muita useammin heikoksi.
Työn ja opintojen suhdetta on myös mah-dollista
tarkastella aineistolla vertaamalla
työssäkäyvien opiskelijoiden kokemusta työs-säkäynnin
opintoja hidastavasta/edistävästä
vaikutuksesta. Kuviossa 5.1 on esitetty osa-opiskelukykyisten
ja muiden vastaajien koke-musta
työssäkäynnin vaikutuksesta opintojen
nopeuteen kuvaava vastausjakauma. Osaopis-kelukykyisten
työssäkäynnin ei voida tuloksen
perusteella sanoa eroavan tässä suhteessa mui-den
opiskelijoiden työssäkäynnistä. Edellisen
taulukon havainto keikkatöiden suhteellisesta
yleisyydestä ei näyttäisi siten välittyvän tähän
kokemukseen. Kuvion 5.2 perusteella osaopis-kelukykyisten
viikoittaisten työtuntien määräs-sä
on pieni ero alle 20 tuntia viikossa tekevien
luokissa. Osaopiskelukykyisillä alle 10 tunnin
työssäkäynti viikossa on muita hieman ylei-sempää,
mikä on hyvin linjassa keikkatöiden
suhteellisen yleisyyden kanssa. Tulosten pe-rusteella
vaikuttaisi siten hedelmällisemmältä
keskittyä jatkotarkasteluissa osaopiskelukyvyn
yhteyksiin opiskelijan toimeentuloon.
TAULUKKO 5.3. OPISKELUAIKAISEN TYÖSUHTEEN MUO-TO
(JATKUVAT VS. OSA-AIKAISET SEKÄ MUUT LUOKAT).
Muut Osaopiskelu-kykyiset
Kaikki
Ei ole koskaan ollut
työsuhteessa
21 % 18 % 20 %
Jatkuvat työsuhteet 25 % 23 % 25 %
Määräaikaiset
työsuhteet
36 % 33 % 36 %
Keikkatyöt & tarvittaessa
työhön kutsuttavat
13 % 23 % 15 %
Yrittäjät ja muut 5 % 3 % 4 %
Chi² ~ 11,2; df = 4; p < 0,05

36
KUVIO 5.1. KOKEMUS TYÖSSÄKÄYNNIN VAIKUTUKSESTA OPINTOJEN NOPEUTEEN (VAIN TYÖSSÄKÄYVÄT VASTAAJAT).
Kendallin tau-b ~ 0,05; p ~ 0,18 (ei tilastollisesti merkitsevää suoraa vaikutusta).
KUVIO 5.2. TYÖTUNTEJA TYYPILLISEN VIIKON AIKANA.
Entä missä määrin työssäkäynnin laadussa
on eroja? Edellisten tarkastelujen perusteella
erot työajassa sekä työsuhteen muodossa ovat
verrattain pieniä. Kuitenkin opiskeluaikaisen
työssäkäynnin kannalta merkityksellisempää
on tarkastella työssäkäynnin laadullista ulot-tuvuutta.
Tähän päästään käsiksi aineistossa
kysymyksellä, jolla työssäkäynnin laatua on
aineistossa mitattu 10-portaisella asteikol-la
”Rutiininomaiset – Luovat työt” -ääripäi-hin
ankkuroituna. Koska on selvää, että työs-säkäynnin
laadussa on opiskelukyvyn ohella
suurta vaihtelua suhteessa opiskelijan ikään
sekä koulutusalaan, on tarkastelu syytä to-teuttaa
monimuuttujamenetelmin (joilla muut
tutkittavaa ilmiötä selittävät taustatekijät on
mahdollista vakioida). Kuviossa 5.3 on esitetty
GLM-estimoidut työssäkäynnin laadun kes-kiarvot
korkeakouluittain osaopiskelukykyi-syyden
suhteen. Koulutusalakohtaiset erot on
pyritty vakioimaan, mutta tämä toimii käytän-nössä
ainoastaan korkeakoulujen sisällä, sillä
Aalto-yliopistossa ja Helsingin yliopistossa ei
ole päällekkäisiä aloja17. Tarkastelussa selvisi,
että erot työssäkäynnin laadussa paikantuvat
enemmän korkeakoulujen välille kuin osaopis-kelukykyisten
eroihin suhteessa muihin opis-kelijoihin:
Aalto-yliopiston opiskelijat tekevät
keskimäärin luovempia tehtäviä kuin Helsingin
yliopiston opiskelijat. Sen sijaan erot osaopis-kelukykyisten
työssäkäynnin keskimääräisessä
laadussa yliopistojen sisällä jäävät vaille tilas-tollista
merkitystä.
17. Alakohtainen vakiointi mahdollistaa korkeakoulujen välisen luotettavan vertailun, jos korkeakouluissa opiskellaan samoja aloja: jos tutkimus
koskisi Aalto-yliopiston lisäksi vaikkapa Tampereen teknillistä yliopistoa, voitaisiin teknillistieteellisten alojen opiskelijoiden työssäkäynnistä
sanoa korkeakoulukohtaisesti enemmän.

37
KUVIO 5.3. OPINTOJEN AIKAISEN TYÖSSÄKÄYNNIN LAATU (RUTIININOMAISET VS. LUOVAT TYÖT -ASTEIKOLLA).
GLM-ESTIMOIDUT KESKIARVOT KORKEAKOULUITTAIN (OPISKELIJAN IKÄ VAKIOITU). KESKIARVOESTIMAATIN 95 %:N
LUOTTAMUSVÄLI.
Keskiarvotarkastelu peittää toisaalta taak-seen
asteikon ääripäitä koskevaa mielenkiin-toista
vaihtelua. Työssäkäynnin laatua voidaan
tarkastella edellisen lisäksi joko alakohtaisen
jakauman eroina tai kysymällä opiskelijalta
suoraan kokemusta koulutusalavastaavuudes-ta.
Näitä on eritelty kuvioissa 5.4 ja 5.5. Näistä
jälkimmäisessä verrataan työssäkäynnin alojen
yleisyyttä työssäkäyvien vastaajien keskuudes-sa.
Kuvion 5.4 osittaiskorrelaatiotarkastelu löy-tää
pienen tilastollisen yhteyden työssäkäynnin
laadun ja osaopiskelukyvyn välillä. (Testisuu-re
mittaa yksisuuntaisen vaikutuksen tilastol-lista
merkitsevyyttä. Ts. onko tutkittava ilmiö
järjestysasteikolla mitattuna systemaattisesti
heikompi/vahvempi.) Osaopiskelukykyiset ko-kevat
hieman muita useammin työnsä olevan
koulutustaan alhaisemmalla vaativuustasol-la,
mikä sopii yhteen aikaisemman havainnon
kanssa siitä, että osaopiskelukykyiset tekevät
hieman muita useammin keikkaluonteisia pal-velualojen
töitä.
KUVIO 5.4. KOKEMUS TYÖN JA KOULUTUKSEN VASTAAVUUDESTA.
Osittaiskorrelaatiokerroin Kendallin tau-b ~ 0,053 ; p < 0,1.

38
KUVIO 5.5. YLEISIMMÄT TYÖSSÄKÄYNNIN ALAT OSAOPISKELUKYVYN SUHTEEN.
Työssäkäynnin alaa koskevan kuvion tul-kinnassa
on syytä pitää mielessä erityisesti
pienten alojen vastaajamäärä, joten tilastolli-nen
päättely erojen suuruudesta on mielekäs-tä
oikeastaan vain suuremmilla työssäkäynnin
aloilla. Työssäkäyvistä opiskelijoista osaopis-kelukykyiset
tekevät muita useammin palve-lualojen,
muita harvemmin liiketalouden alan
sekä joissain määrin useammin humanistisen
ja kasvatusalan töitä. Ongelmallista tulkinnas-ta
tekee tietenkin alakohtaisen vaihtelun suuri
vaikutus: muiden kuin palvelualojen (ja jois-sain
määrin logistiikka-alan) töiden tekemisen
osalta alakohtainen vaihtelu on todennäköisesti
suurempaa kuin vaihtelun se osa , joka paikan-tuu
osaopiskelukykyisyyteen (tietyillä aloilla
opiskelijat eivät löydä oman alansa opiskeluai-kaisia
töitä yhtä helposti).
Asuminen ja menot
Asumismuotoa koskeva tarkastelu aloitetaan
taulukosta 5.4. Aineistossa oleva tieto opiske-lijan
asumismuodosta on siinä tiivistetty kah-den
ulottuvuuden ristiintaulukoinniksi. Asu-mismuodot
on tyypitelty toisaalta yhteisöllisen
asumisen (solu, kimppakämpät ja parisuh-deasuminen)
sekä toisaalta opintososiaalisin
perustein tapahtuvaan asumiseen (opiske-lija-
asuminen vs. muut asumismuodot niin,
että vanhempien luona asuminen omana ryh-mänään).
Taulukossa on esitetty osaopiskelu-kykyisten
ja vertailuryhmän jakautuminen eri
asumistyyppeihin tämän 2 x 3 -luokittelun suh-teen.
Tulosten perusteella opiskelijat näyttäisi-vät
jakautuvan asumismuodon suhteen opis-kelija-
asuntoihin ja muihin asumismuotoihin
noin 40–60-suhteessa, eikä tuloksissa ole mer-kittävää
eroa osaopiskelukykyisyyden suhteen.
Yhteisöllisesti asuu myös noin 40 prosenttia
vastaajista, ja hieman alle kolmannes asuu yh-teisöllisesti
opiskelija-asunnoissa.
Erot osaopiskelukykyisten asumismuo-tojen
yleisyyden välillä ovat taulukossa niin
pieniä, että ne mahtuvat tilastollisen epävar-muuden18
sisään eikä osaopiskelukykyis-ten
asumisjärjestelyiden voida sanoa
eroavan vertailuopiskelijoista tällä luo-kittelulla.
Mahdollisten erojen esiin saa-minen
edellyttäisi aineiston vastaajamäärän
kasvattamista.
18. Erot asumistyyppien jakaumassa ovat niin pieniä, että ne mahtuvat tilastollisen epävarmuuden sisään. Osaopiskelukyky x Yhteisöasumisen
Chi² ~ 3,6 p-arvolla ~0,16 ja asumismuodon suhteen Chi²~ 0,16 p-arvolla ~ 0,7.

39
TAULUKKO 5.4. OSAOPISKELUKYKYISTEN JA MUIDEN JAKAUTUMINEN ERI ASUMISMUOTOIHIN JAOTTELULLA ”OPISKELI-JA-
ASUNNOT VS. MUUT” & ”YHTEISÖLLINEN ASUMINEN”.
Muut opiskelijat
Yhteisöasuminen (sisältää
parisuhdeasumisen)
Vanhempien luona Muut asumismuodot Yhteensä
Opiskelija-asunnot 31,4 % - 8,7 % 40,1 %
Muut asumismuodot 6,3 % 11,8 % 41,7 % 59,9 %
Yhteensä 37,8 % 11,8 % 50,4 % 100,0 %
Osaopiskelukykyiset
Yhteisöasuminen (sisältää
parisuhdeasumisen)
Vanhempien luona Muut asumismuodot Yhteensä
Opiskelija-asunnot 32 % - 6 % 38 %
Muut asumismuodot 8 % 7 % 47 % 62 %
Yhteensä 40 % 7 % 53 % 100 %
Vaikka osaopiskelukykyiset näyttäisivät
jakautuvan eri asumismuotoihin suurin piir-tein
samassa suhteessa muihin opiskelijoihin
nähden, on asumistyytyväisyyden osalta ha-vaittavissa
eroja aineistossa. Kuviossa 5.6 on
esitetty vastausjakauma kysymykseen ”Kaikki
tekijät huomioon ottaen, kuinka tyytyväinen
olet nykyiseen asumiseesi?”. Ero on pieni:
Osaopiskelukykyisissä on noin 10 prosenttia
vähemmän nykyiseen asumiseensa tyytyväi-siä.
Erittäin tyytyväisiä osaopiskelukykyisis-sä
on huomattavasti vähemmän kuin muissa
opiskelijoissa.
KUVIO 5.6. TYYTYVÄISYYS NYKYISEEN ASUMISEEN OSAOPISKELUKYKYISILLÄ JA MUILLA OPISKELIJOILLA.
Tilastollinen yhteys merkitsevä Kendallin tau-b -osittaiskorrelaation arvolla 0,14; p < 0,01.

40
KUVIO 5.7. OPISKELIJAN ARVIO KESKIMÄÄRÄISESTÄ MATKA-AJASTA KODILTA KAMPUKSELLE MINUUTTEINA (MAX 90 MI-NUUTTIA)
OSAOPISKELUKYKYISILLÄ JA MUILLA VASTAAJILLA.
Ryhmäkeskiarvojen ero ei tilastollisesti merkitsevä (F-testin arvon perusteella).
Kuviossa 5.7 on tarkasteltu opiskelijan tyy-pillistä
matka-aikaa kodilta kampukselle ai-neistossa.
Asunnon sijainti suhteessa opiske-lu-
tai työpaikkaan selittää varmasti osaltaan
asumistyytyväisyyttä, vaikka ei tietenkään ole
ainoa tekijä. Tätä tulkintaa monimutkaistaa
tieto siitä, että opiskelijat luonnollisesti arvos-tavat
asumisessa erilaisia näkökohtia: Toisille
luonnon läheisyys on tärkeää toisten preferoi-dessa
palveluita tai kaupungin keskustaa. Siksi
suoraviivaista yhteyttä asumistyytyväisyyteen
on mieletöntä etsiä. Tyypillinen etäisyys opis-kelupaikan
ja kampuksen välillä on aineiston
mukaan 10–20 minuuttia. Noin puolet kaikis-ta
vastaajista ilmoittaa asuvansa 10–30 minuu-tin
matkan päässä kampukselta. Osa aineiston
vastaajista asui vastausten perusteella varsin
kaukana pääkaupunkiseudulta (yli 1½ tunnin
matkat, joita on tässä käsitelty korkeintaan
90 minuutin matka-aikoina), ja heidät onkin
yhdistetty kuviossa korkeintaan 90 minuutin
matka-ajan luokkaan. Mitään selvää yhteyttä
osaopiskelukyvyn ja matka-ajan välillä on ai-neistosta
kuitenkaan turha etsiä, sillä erot ovat
hyvin pieniä ja mahtuvat tilastollisen epävar-muuden
sisään.
Kokevatko osaopiskelukykyiset tar-vitsevansa
muita enemmän rahaa
kuukaudessa?
Kyselyssä vastaaja pyydettiin arvioimaan sitä
kuukausittaista rahamäärää, jolla tämä kat-soo
tulevansa toimeen. Tietoa on mahdollista
käyttää arvioimaan sitä, liittyykö osaopiskelu-kykyisten
heikompi kokemus toimeentulos-ta
suurempaan rahantarpeeseen (esimerkiksi
lääkitykseen tai kuntoutukseen liittyvät kus-tannukset).
Keskimäärin opiskelija ilmoittaa
aineistossa tarvitsevansa elämiseen kuukau-dessa
698 euroa, osaopiskelukykyinen 694 ja
verrokkiopiskelija 698 euroa. Tällä erolla ei
ole minkäänlaista tilastollista tai muutakaan
merkitystä. Toisaalta on selvää, että opiskeli-jan
toimeentulo on palapeli, johon vaikuttaa
ensisijaisesti opiskelijan elämäntilanne19, jol-loin
minimitoimeentulon tarve täytyy suhteut-taa
opiskelijan elämäntilanteeseen.
Taulukossa 5.5 on esitetty regressiomalli,
joka pyrkii ottamaan elämäntilanteeseen pa-lautuvat
taustatekijät huomioon koetun mi-nimitoimeentulon
tason estimoinnissa. Yh-teisöllinen
asuminen vähentää rahantarvetta
mallin mukaan noin 120 euroa kuukaudessa
19. Mikkonen, J; Lavikainen, E. & Saari, J. (2013): Monituloiset. Korkeakouluopiskelijoiden tulonlähteet ja kokemus toimeentulosta erilaisissa
elämäntilanteissa. Helsinki: Otus.

41
verrattuna yksinasuviin opiskelijoihin. Perheel-linen
opiskelija ilmoittaa keskimäärin tarvitse-vansa
noin 60 euroa muita enemmän, ja jokai-nen
ikävuosi lisää mallin mukaan rahantarvetta
35 eurolla20. Kaikki tekijät huomioiden näyttää
silti olevan niin, että osaopiskelukykyiset eivät
koe tarvitsevansa keskimäärin enemmän rahaa
kuin muut (16,90 euron ero kuukausittaisessa
minimitoimeentulossa ei ole merkitsevä).
TAULUKKO 5.5. REGRESSIOMALLI OPISKELIJAN KUUKAUSITTAISESTA RAHANTARPEESTA (EUROA KUUSSA). PERHESTATUS,
IKÄ, SUKUPUOLI, ASUMISMUOTO SEKÄ OSAOPISKELUKYKY.
Regressiokerroin Estimaatin keskivirhe
Vakiotremi -149,3 114,1
Opiskelijalla lapsia (1 kyllä; 0 ei) 57,2 77,1
Opiskelijan ikä vuosina 35,1 3,8
Sukupuoli (Mies 0; Nainen 1) -29,0 28,3
Osaopiskelukykyinen (1 kyllä; 0 ei) -16,9 35,6
Asuuko yksin (1 yhteisöllisesti; 0 yksin tai ei tiedossa) -122,1 34,2
Asuuko yksityisellä (1 kyllä; 0 ei) 51,3 33,8
Mallin keskivirhe 332 euroa; R²=0,26.
20. Multikollineaarisuuden vaara iän ja asumismuodon sekä perheellisyyden välillä on ilmeinen (vanhemmilla opiskelijoilla on todennäköisesti useammin
lapsia ja he asuvat todennäköisemmin yksityisellä) mutta tämän raportin kannalta ei niin kiinnostava, että siihen kannattaisi paneutua tarkemmin.

Kukin kykynsä mukaan

Recommandé

Recommandé

Contenu connexe

Tendances

Tendances (11)

En vedette

En vedette (6)

Similaire à Kukin kykynsä mukaan

Similaire à Kukin kykynsä mukaan (20)

Plus de Research Foundation for Studies and Education Otus

Plus de Research Foundation for Studies and Education Otus (20)

Kukin kykynsä mukaan