Helsingin Sanomien historiikki

Sisällys
Avainvuodet 5
Nuorsuomalaisten äänitorvi pääkaupunkiin 6
Yli kynnysten 9
Nuori Suomi 9
Nuoruuden innolla ja Schaumanin Marinonilla 10
Bobrikovin puristuksessa 11
Mykkä laulaja 13
Helsingin Sanomat – Päivälehden perillinen 14
”Suomen enimmin levinnyt lehti” 16
Irti Edistyksestä 22
T
Tuoreimmat tiedot 23
Puolueeton vapaamielinen uutislehti 26
Ilta-Sanomat 30
Lehtikuva 32
Uudet miehet, perinteinen linja 34
T
Tuoretta tekniikkaa, uusia ennätyksiä 38
Liitteet 39
Mediakonsernin alku 40
T
Toiselle vuosisadalle 40
Sukupolvenvaihdoksia 40
T
Toimittajakoulu 41
Uusiin yksiköihin 42
Sanomapaino 43
EU:n aikaan 44
Sanoma 45
T
Taloussanomat 46
Digitaalista lehdentekoa 46
Luddalta lasitaloon 46
Säätiöt 48
Verkon mahdollisuudet 49
Paino paikallisuudessa 51
Pintaa syvemmältä 51
Uusia naisia, uusia miehiä 52
120-vuotias lehti 52
Uutisia meiltä ja muualta 53
Helsingin Sanomat tänään 54
Tärkeintä on sanoma 54
Päivälehti - Helsingin Sanomat, päätoimittajat 56
Helsingin Sanomat, päätoimittajat 57
Ilta-Sanomat, päätoimittajat 59
Sanoma Osakeyhtiö / Sanoma News, toimitusjohtajat 61

4 HELSINGIN SANOMAT

Avainvuodet
1889 Päivälehden ensimmäinen näytenumero julkaistaan 16. marraskuuta.
1890 Päivälehti alkaa ilmestyä vuoden alusta kuusipäiväisenä lehtenä.
1894 Päivälehteläisten ”nuorten” piiristä syntyy nuorsuomalainen puolue.
1903 Päivälehden perustaja Eero Erkko karkotetaan maasta.
1904 Päivälehden viimeinen numero ilmestyy 3. heinäkuuta.
Helsingin Sanomien ensimmäinen näytenumero julkaistaan 7. heinäkuuta.
Sanoma Osakeyhtiö perustetaan.
1905 Eero Erkko palaa Suomeen ja vuotta myöhemmin
Sanoma Osakeyhtiön johtokunnan puheenjohtajaksi.
1909 Eero Erkko Helsingin Sanomien päätoimittajaksi.
1927 Eero Erkko kuolee, päätoimittajaksi ja Sanoma Osakeyhtiön
toimitusjohtajaksi Eljas Erkko.
Viikkoliitteen ensimmäinen numero julkaistaan.
1932 Ilta-Sanomat alkaa ilmestyä Helsingin Sanomien iltapainoksena.
1954 Helsingin Sanomista Pohjoismaiden suurin tilauslehti.
1961 Päätoimittaja Yrjö Niiniluoto kuolee,
päätoimittajiksi Teo Mertanen ja Aatos Erkko.
T
1965 Eljas Erkko kuolee, Aatos Erkosta toimitusjohtaja.
1967 T
Toimittajakoulu perustetaan.
1976 T
Toimitusjohtajaksi Väinö J. Nurmimaa, Aatos Erkko jatkaa yhtiön
hallituksen puheenjohtajana.
Vastaavaksi päätoimittajaksi Heikki Tikkanen.
1977 Sanomalan tuotantolaitos Vantaalla otetaan käyttöön.
1983 Helsingin Sanomien Kuukausiliite alkaa ilmestyä.
1984 T
Toimitusjohtajaksi Jaakko Rauramo.
1989 Varkauden paino otetaan käyttöön.
Sanomalehtien kustantajaksi Seppo Kievari.
1991 Vastaavaksi päätoimittajaksi Janne Virkkunen.
1992 Forssan paino otetaan käyttöön.
1995 Helsingin Sanomien Nyt-viikkoliite alkaa ilmestyä.
Helsingin Sanomien jakeluosasto yhtiöitetään Leijonajakelu Oy:ksi.
1996 Helsingin Sanomien ensimmäinen verkkopalvelu, Verkkoliite, alkaa ilmestyä.
1997 T
Taloussanomat perustetaan.
T
Televisiokanava Nelonen aloittaa lähetyksensä.
1999 Sanoma Osakeyhtiö jatkaa itsenäisenä tytäryhtiönä uudessa
SanomaWSOY Oyj:ssä, toimitusjohtajaksi Seppo Kievari.
Sanomatalo valmistuu.
2003 Sanomalan uusi neliväripainokone otetaan käyttöön.
2004 Sanoma Osakeyhtiön toimitusjohtajaksi Mikael Pentikäinen.
2005 Helsingin Sanomat ostaa Radio Helsingin.
2008 Sanoma Osakeyhtiöstä Sanoma News Oy.
Matkapuhelinkäyttöön tarkoitettu verkkopalvelu HS.ﬁ/mobiili avataan.
Ensimmäinen HS Teema ilmestyy.
T
2010 Mikael Pentikäinen Helsingin Sanomien kustantajaksi ja
vastaavaksi päätoimittajaksi, Sanoma Newsin toimitusjohtajaksi Pekka Soini.
Helsingin Sanomat luettavissa sähköiseltä iPad-lukulaitteelta.
2012 Helsingin Sanomien toimitus ja televisiokanava
Nelosen uutistoimitus yhdistetään.

HELSINGIN SANOMAT 5

1889
PÄ I VÄ L E H T I
Päivälehden ensimmäinen näytenumero julkaistaan 16. marraskuuta.

N U O RS U O M A LA IST EN Eero Erkon
ÄÄ N I TO RV I PÄ Ä KAU P U NK II N (1860–1927)
rooli Päivälehden
Elokuussa 1889 lähetettiin ”asiaa harras- perustajien
taville kansalaisille” Jyväskylästä kierto- joukossa oli
kirje: keskeinen, sillä
päätoimittajuuden
Yhä useammalta taholta on jo ohella hän otti
kauvan kuulunut toivomuksia uuden harteilleen myös
suomenkielisen sanomalehden perus- taloudellisen
vastuun.
tamisesta Helsinkiin, lehden, joka ollen
puoluekannaltaan suomenmielinen, olisi
ajan kysymysten suhteen asettunut kai-
kinpuolista edistystä puolustavalle n.s.
vapaamieliselle kannalle. Poistaakseen
tällaisen lehden tuntuvasti huomattua
puutetta ovat allekirjoittaneet päättä-
neet ensivuoden alusta alkaen ruveta
Helsingistä ulos antamaan yllämainit- Kiertokirjeen allekirjoittajat olivat
tuun suuntaan toimitettua -- suomen- Keski-Suomi-lehden päätoimittaja Eero
kielistä sanomalehteä. Niin pian kuin Erkko sekä kirjailijat Arvid Järnefelt ja
tarpeellinen takaussumma, joksi olemme J. Brofeldt, myöhemmin tunnettu Juha-
laskeneet riittävän noin 10 000 markkaa ni Ahona.
ensi vuodeksi, on merkitty, ilmestyy näyt- Päivälehden synnyn aikoihin Suo-
tönumero ja alkaa lehti itse säännöllisesti mi oli autonominen suuriruhtinaskun-
ilmaantua vuoden 1890 alusta. ta, osa valtavaa Venäjän keisarikuntaa.

Seisomassa
Kasimir Leino,
E. O. Sjöberg,
Reinhold Roine,
Arvid Järnefelt,
Filip Warén ja
Erkki Reijonen.
Istumassa
Juhani Aho,
Eero Erkko ja
Santeri Ivalo.

6 HELSINGIN SANOMAT

Päivälehden näytenumero 16.11.1889.

HELSINGIN SANOMAT 7

PÄ I VÄ L E H T I

Arvid Järnefelt Suomen hallitsija oli Venäjän keisari eli
(1861–1932) tsaari, ja hänen edustajanaan suuriruh-
koki Päivälehden
synnyn aikoihin tinaanmaassa toimi kenraalikuvernööri.
tolstoilaisen Suomella oli autonomian takeeksi oma
herätyksen. lainsäädäntö, oma raha sekä omat val-
Vastavalmistunut
lakimies siirtyi
tiopäivät, jotka keisari kuitenkin näki
suutarinoppiin. tarpeelliseksi kutsua koolle perin har-
Päivälehteen ja vakseltaan. Suomalaisia huolestutti se,
sen Nuori Suomi
että 1800-luvun valta-aate, nationalis-
-joulualbumiin
Järnefelt kirjoitti mi, nosti emämaa Venäjällä esiin suur-
vuosien ajan. venäläisiä ajatuksia. Niiden kannattajat
kävivät yhä kärkevämmin äänenpainoin
sanasotaa keisarikunnan yhtenäisyyttä
vähentäviä tekijöitä, kuten Suomen au-
tonomiaa, vastaan.
Myös Suomessa oli 1800-luvun puo-
livälistä lähtien vaikuttanut voimakas
nationalistinen, suomalaiskansallinen
liike, jota olivat viritelleet J. V. Snellman
ja Kalevalan kokoaja Elias Lönnrot. Hei-
dän työnsä jatkajat Yrjö-Sakari Yrjö-Kos-
kinen ja muut suomalaisuusliikkeen
johtajat olivat 1880-luvun lopulla jo
keski-iän ohittaneita hallitusherroja, joi-
Juhani Aho den toimintaan nuoret radikaalit eivät
(1861–1921) arvos- enää olleet tyytyväisiä.
teli Päivälehdessä
Poliittiset ryhmittymät tai puolueet
kirjallisuutta,
taidetta ja teatteria kehittyivät 1800-luvulla omien äänen-
sekä kirjoitti kannattajiensa ympärille. Ruotsalaisen
”lastuja”: pakinoita, puolueen lehdet hallitsivat maan lehti-
matkakirjeitä ja
yhteiskunnallisia kenttää. Hufvudstadsbladet oli Suomen
kannanottoja. suurin lehti. Suomalaisen puolen joh-
totähti oli vuonna 1869 aloittanut Uusi
Suometar.
Ensimmäiset nuorsuomalaiset leh-
det olivat maakuntalehtiä, kuten Eero
Erkon toimittama Keski-Suomi Jyväs-
kylässä ja Brofeldtin veljesten Savo
Kuopiossa. Koko valtakuntaa koskevat
poliittiset taistelut käytiin kuitenkin Hel-
singissä. Koska sekä suomenkielisten lu-
kijoiden että oman aatteen kannattajien
määrä oli kasvussa, uskoivat Päivälehden
perustajat lukijoita löytyvän myös Uut-

8 HELSINGIN SANOMAT

ta Suometarta vapaamielisemmälle suo-
malaiselle pääkaupunkilehdelle.

YL I KY NNYST EN
Päivälehden perustamisen ehdoksi ase-
tettua 10 000 markan takaussummaa ei
saatu kasaan, mutta takauslistoille kir-
joittautui vakuuttava määrä kannattajia
Santeri Alkiosta, Minna Canthista ja Mat-
ti Kurikasta E. N. Setälään ja Matti Äyrä-
päähän. Saatu tuki innosti Erkkoa, Ahoa
ja Järnefeltiä toteuttamaan uhkarohkean
ajatuksensa.
Päivälehden ensimmäinen näytenu-
mero saatiin päivätyksi 16. marraskuuta
1889. Tätä päivää Päivälehden seuraaja
Helsingin Sanomat ja sitä kustantava Sa-
noma Osakeyhtiö, nykyiseltä nimeltään
Sanoma News, ovat sittemmin viettäneet
merkkipäivänään.
Esittelyssään Päivälehti, ”kun se nyt
ensi kertaa astuu lukijainsa kynnyksen
yli”, todennäköisesti Juhani Ahon sanoin,
kertoi tavoitteensa: suomen kielen saat-
taminen sivistys- ja valtakieleksi, jotta Akseli Gallen-Kallelan piirtämä Nuori Suomi -albumin
voitaisiin herättää kansallista tietoisuut- kansi 1894.
ta ja kohottaa kansan sivistystä. Ei isän-
nän äänellä vaan palvelijana Päivälehti Nuori Suomi
halusi ”tilaisuuden mukaan yhtä suo- Eero Erkko hahmotteli laa- kuitenkaan ole tällä kertaa
raan kertoa lukijoillemme uusista kuin jasti ”nuoren Suomen” oh- ”nuori Suomi” itse, joka kiih-
vanhoistakin aatteista, yhtä pelkäämät- jelman ensimmäisen Nuori koilee. Se suomikiihkoisuus,
tä käsitellä muitten maitten polttavia Suomi -joulualbumin esipu- joka nyt vallitsee, on syn-
kysymyksiä kuin niitäkin, jotka omas- heessa marraskuussa 1891. tynyt suuressa yleisössä. Se
sa maassamme ovat päiväjärjestykses- Tämä Päivälehden toimituk-
k on tarttunut ei ainoastaan
sä”. Ja vielä: ”Kansamme toiveitten esiin sen ”ulosantama” kirjanen ”vanhoihin” ja ”nuoriin”,
tuojaksi, sen tarpeitten vilpittömäksi tul- kirjoituksineen, kuvineen ja mutta myöskin ruotsikiih-
kiksi on tämä lehti aijottu.” sävellyksineen myytiin lop- koisiin. Koko lukeva yleisö
Tällä ”nuorten” julistuksella Päi- puun heti ilmestyttyään. on joutunut yhden ainoan
välehti halusi erottautua suomalaisen Pakinoitsija Tiera (Santeri intohimon valtaan. Ne tah-
puolueen ja Uuden Suomettaren ”van- Ivalo) kirjoitti Päivälehdessä toisivat jokikinen itselleen
hoista”, jotka liikkuivat varovaisemmin. 23.12.1891: Tätä nykyä on Päivälehden joulualbumin
Päivälehti uskoi, että suomenmieliset olemassa täydellinen ”Nuori ”Nuoren Suomen”.
poliitikot ja virkamiehet voisivat parem- Suomi” -kiihko. Onneksi ei se
min edistää suomalaisuuden asiaa, kun

HELSINGIN SANOMAT 9

1890
PÄ I VÄ L E H T I
Päivälehti alkaa ilmestyä vuoden alusta kuusipäiväisenä lehtenä.

he voisivat tukeutua Päivälehden kautta
esille tulleisiin kansan toiveisiin ja tar-
peisiin.

N U O RU U DEN IN NO L L A JA
S C H AU M AN IN MA R INO NIL L A

Päivittäinen toimitustyö jäi ensimmäi-
senä vuonna kahden miehen harteille.
Eero Erkko oli palkaton päätoimittaja ja
taloudenhoitaja. Toimitussihteeri ja ul-
komaanosaston hoitaja oli pääkaupun-
kilaisessa Finland-lehdessä kokemusta
hankkinut E. O. Sjöberg. Kaksi muuta
kirjelmän allekirjoittajaa eivät päässeet
mukaan: Järnefelt keskittyi opintoihin-
sa, ja Aho oli Pariisissa. Molemmat toki
avustivat Päivälehteä ja Helsingin Sano-
mia, Järnefelt useilla kymmenillä ja Aho
useilla sadoilla kirjoituksilla.
Uuden nuorsuomalaisen lehden
kannattajat olivat uskollisia ja avustajat
uhrautuvia, mutta ilmoituksia pieneen
julkaisuun saatiin liian vähän. Päiväleh-
den talous tarvitsi tuekseen osakeyhtiön,
joka saatiin perustetuksi loppuvuodesta
1890 nimellä Helsingin Suomalainen Sa-
nomalehti Osakeyhtiö. Kasimir Leino kansanlauluillaan kajahdutteli pienen
Innoissaan Päivälehden toimitus (1866–1919) toimitushuoneiston seiniä”. Kasimir
kiiruhti 15.12.1890 julkaisemaan ensim- Lönnbohm (Leino), kielitaituri ja totuu-
mäisen numeron uuden yhtiön nimis- denetsijä, oli Päivälehden kirjallinen
sä peräti 50 000 kappaleen painoksena. auktoriteetti 1890–98, tuotteliaisuudes-
Lehden koko oli suurentunut, ilmesty- saan Ahon luokkaa. Hän toi myöhemmin
misaika oli siirtynyt iltapäivästä aamuksi Päivälehden piiriin runoilevan pikku-
kello seitsemään, ja toimituskin oli kart- veljensä Eino Leinon, joka 21-vuotiaana
tunut kolmella nuorella miehellä, vasta- hänen jälkeensä kiinnitettiin teatteri-
valmistuneita ﬁlosoﬁan kandidaatteja kriitikoksi; Eino Leinon työnkuva Päivä-
kaikki. Heistä Santeri Ingmanista (Iva- lehdessä ja Helsingin Sanomissa laajeni
lo) tuli yksi lehden tukipilareista nel- sitten toimittajaksi ja pakinoitsijaksi.
jänkymmenenseitsemän vuoden ajaksi, Leinon tunnetuimpia nimimerkkejä oli-
kuolemaansa saakka. Filip Warén oli mo- vat Mikko Vilkastus ja Teemu.
nitaitoinen, kuten Päivälehdessä pitikin, Eino Leino Vuoden 1891 alussa Päivälehden si-
kokousreferentti, uutismies, kääntäjä, pi- (1878–1926) sällöksi määriteltiin ”kansanopetuksen
kakirjuri valtiopäivillä, ja ”laulumiehe- asiata, raittiuskysymystä, työväen asioita
nä hän usein työn keskessäkin hilpeillä sekä koti- että ulkomaalla, naiskysymys-

10 HELSINGIN SANOMAT

1894
PÄ I VÄ L E H T I
Päivälehteläisten ”nuorten” piiristä syntyy nuorsuomalainen puolue.

tä, waltiopäivien seurantaa, luonnon- maan ja ennen kaikkea keskustelemaan.
tieteitä, vastauksia lakikysymyksiin ja Kielitaitoiset käänsivät myöhään yöllä
ulkomaanosastossa hetken tapahtu- Suomen sähkötoimiston kautta saapu-
main ohessa esityksiä ajan johtavista neita ulkomaan sähkeitä ja Pietarin leh-
liikkeistä ja aatevirtauksista”. Kaunokir- tiä.
jalliseen osastoon aiottiin ”panna taval- Naistoimittajan läsnäolo ei aiheut-
lista suurempi huoli”. Lehden ohjelman tanut valituksia puolin eikä toisin. Pel-
selvä pääpykälä kuitenkin oli perustus- käämätön Päivälehti oli kiinnittänyt
laillisuus eli ”lakiemme ja kaikkien ensimmäisenä lehtenä Suomessa toimi-
kansallisten laitostemme tukeminen ja tukseensa naisen. Tekla Hultin, Suomen
kehittäminen”, ja lehden puoluekannan ensimmäisiä naisylioppilaita ja Suo-
kerrottiin olevan edelleen perustuksiaan men ensimmäinen naispuolinen ﬁlo-
myöten suomenmielinen. soﬁan tohtori (1896), työskenteli lehden
Päivälehden ensimmäiset näytenu- ulkomaanosastossa 1892–1901. Vuodesta
merot painettiin Hufvudstadsbladetin Tekla Hultin 1894 oli mukana myös valtiollisista kysy-
kirjapainossa, ja 6.12.1889 Eero Erkko ja (1864–1943) myksistä kirjoittava nimimerkki K. J. S. eli
kirjapainon omistaja August Schauman lakitieteen tohtori Kaarlo Juho Ståhlberg,
allekirjoittivat painosopimuksen. Vuo- joka oli toimituksen neuvotteleva jäsen
den 1892 alusta lähtien lehti painettiin eli neuvonantaja vuodesta 1908 vuoteen
edelleen samalla Marinoni-koneella, 1919, tasavallan presidentiksi nimittämi-
mutta nyt se oli saatu ostettua omaksi ja seensä saakka.
siirrettyä Schaumanin painosta Fabia- Nuorten päivälehteläisten joukkoa
ninkadulta vuokratiloihin Korkeavuo- alettiin kutsua Nuoren Suomen Klubik-
renkadulle. Paino oli nyt ”oma miehensä, si, jonka nimissä julkaistiin kattava sarja
kenestäkään riippumaton”. valtiollisia, yhteiskunnallisia ja sivistyk-
Toimitus sen sijaan joutui yhä ahtau- sellisiä kysymyksiä käsitteleviä ”Kirjasia
tumaan Fabianinkadulta vuokrattuun Kansalaisille” ja jonka piirissä 25.11.1894
kahteen pieneen huoneeseen. Toimi- perustettiin ”nuori puolue” eli nuorsuo-
tuksessa oli alituiseen kävijöitä, avustajia malainen puolue, myöhemmältä nimel-
tai muuten vain ystäviä. Kävi säveltäjiä, K. J. Ståhlberg tään perustuslaillis-suomenmielinen
(1865–1952)
kuten Robert Kajanus, Armas Järnefelt, puolue, jonka toimintaa vuodesta 1918
Oskar Merikanto ja Jean Sibelius, kuva- lähtien jatkoi Kansallinen Edistyspuolue.
taiteilijoita, kuten Väinö Blomstedt, Ak-
seli Gallen-Kallela, Eero Järnefelt ja Pekka B O B R IKOV I N P UR ISTUKS ES S A
Halonen, kirjailijoita ja kielimiehiä, ku- Päivälehti myöhästeli painoesteiden ta-
ten Werner Söderhjelm sekä tietenkin kia. Suomessa vallitsi ennakkosensuuri.
Päivälehden ”oma” runoilija, Eero Erkon Kullekin lehdelle oli määrätty sensori,
isoveli ja lehden väsymätön kannustaja joka tarkasti ennakkoon tekstin ja puna-
J. H. Erkko, jo maankuuluksi tullut lyy- kynää käyttämällä aiheutti lehdelle kal-
rikko ja runonäytelmien kirjoittaja. Kävi liiksi tulleita viivästyksiä. Vuonna 1897
myös virkamiehiä, juristeja sekä poliitik- Päivälehdellä oli 40 ja seuraavana vuon-
koja, Helsingistä ja maaseudulta. na jo 98 myöhästymisen aiheuttanutta
Tavaksi tuli kokoontua varsinkin painoestettä. Hämätäkseen sensoria leh-
lauantai-iltaisin seurustelemaan, laula- ti alkoi kirjoittaa ikävät uutiset allegori-

HELSINGIN SANOMAT 11

1903
PÄ I VÄ L E H T I
Päivälehden perustaja Eero Erkko karkotetaan maasta.

oina, vertauskuvina, joita lukijat – mutta Eero Erkkoa määräyksen marraskuun alusta tammi-
saatellaan maan-
valitettavan hyvin myös sensorit – oppi- kuun loppuun 1901. Johtokunta lähetti
pakoon Helsingin
vat ymmärtämään. rautatieasemalla kiertokirjeen:
Vuonna 1899, pian Nikolai Bobriko- keväällä 1903. K. K! Me emme tiedä oletteko ennes-
vin tultua Suomen kenraalikuvernöörik- tään Päivälehden lukija tai sen ystävä.
si, Päivälehdelle lankesi painoesteiden Mutta me pidämme varmana että olet-
lisäksi kolmen kuukauden lakkautus, te isänmaan ystävä. Ja sellaisen puoleen
elokuun lopusta marraskuun loppuun. me nyt käännymme. Sillä olemme va-
Vuonna 1900 Bobrikov määräsi Eero Er- kuutetut siitä, että jokainen isänmaalli-
kon erotettavaksi vastaavan päätoimitta- nen kansalainen surulla ja mieliharmilla
jan paikalta. näkee sanomalehtilakkautusten yhä jat-
Juhani Aho kirjoitti Erkolle kuusi- kuvan ja kernaasti yhtyy vastalauseeseen
sivuisen kirjeen, itse asiassa lastun, ”Salli niitä vastaan. Paras vastalause on: tilata
minun onnitella itseäsi tänä päivänä”. Ei- lakkautettua lehteä siitä lähtien kun se
no Leino puolestaan teki runon. jälleen alkaa ilmestyä. Se on vastalau-
Virallisena erottamispäivänä se sellainen, joka vaikuttaa kahtaanne
26.4.1900 Erkkoa juhlittiin kansalaispäi- päin: protestina lakkauttajille ja kan-
vällisillä, mitä ei tietenkään saanut ker- natuksena lakkautetulle. Molemmissa
toa Päivälehdessä. Eero Erkko sai jäädä suhteissa se on sitä vaikuttavampi mitä
toimitukseen nimellisesti tavallisena toi- suurempi kansanjoukko siihen yhtyy.
mittajana. Päätoimittajaksi nimitettiin Vetoomus tehosi, ja lehden lukija-
Santeri Ivalo. Samana vuonna Päivälehti kunta kasvoi. ”Se tosiasia antaa lehden
sai uuden kolmen kuukauden lakkautus- toimitukselle parhaan rohkaisun ja virik-


keen työssään ja ponnistuksissaan”, kir-
joitti Päivälehti 1.2.1901. Mutta helppoa
selviäminen ei ollut, jo kesäkuun alussa
seurasi neljän kuukauden lakkautus.
Vuonna 1903 Bobrikov antoi maasta-
karkotusmääräyksen Eero Erkolle, jonka
tiedettiin olevan kagaalin aktiivi eli ”sa-
laisen vastarintaliikkeen huomatuimpia
kiihottajia ja maanalaisen kirjallisuuden
levittäjiä”. Erkko sai kirjeen Lääninkans-
liasta:
Hänen Ylhäisyytensä Kenraalikuver-
nööri on ilmoittanut --, että Hänen Majes-
teettinsa Keisari Kaikkeinkorkeimmasti
on suostunut kieltämään Teitä oleskele-
masta Suomessa -- Tämän nojalla velvoi- Eliel Saarinen, Armas Lindgren ja Her-
tetaan Teidät viimeistään kolmen päivän man Gesellius. Talo sijaitsi Miekkakalan
kuluessa, luettuna 7 päivästä Toukokuu- korttelissa Ludviginkatu 4:ssä.
ta 1903, matkustamaan Suomen rajojen Oman talon lisäksi Päivälehti hankki
ulkopuolelle. -- jollette Te matkusta Suo- uuden painokoneen, ”jommoista Suo-
mesta määrättynä aikana tai omin lu- messa tähän saakka ei vielä milloinkaan
vin palaatte Suomeen, Teidän kanssanne ole käytetty”. ”Cox duplex press on haus-
menetellään kuten mainitun Armollisen ka kapine nähdä ja vielä hauskempi käyt-
Asetuksen 2 §:ssä on sanottu, s.o. Teidät tää”, todettiin lehdessä 2.6.1904. ”Tällä
pidättävät asianomaiset henkilöt ja vie- Päivälehden koneella käy kaikki ihmiskäsin tehtävä
vät johonkin määrättyyn paikkaan Kei- talon suunnitteli työ painamisessa tarpeettomaksi; kone
arkkitehtitoimisto
sarikunnassa. painaa, sitoo, leikkaa ja vieläpä taittaa-
Gesellius-Lindgren-
Erkko lähti ajoissa ja päätyi Yhdysval- Saarinen. kin sanomalehden täysin valmiiksi saak-
toihin. Vaimo Maissi Erkko ja perheen ka, – ei tarvitse muuta kuin katsoa, että
kolme poikaa seurasivat perässä muuta- paperia on koneen nieltävänä, niin saapi
maa kuukautta myöhemmin. Suomeen sievästä laatikosta ottaa lehdet valmiina.
Erkot pääsivät palaamaan vuonna 1905. – Entäs nopeus? – Keskimääräinen kap-
paleluku esim. nelilehtistä, 8-sivuista,
M Y K KÄ L AU L A JA 7-palstaista sanomalehteä on 5 500−
Erkon karkotus ei hävittänyt kokonaan 6 500 tunnissa.”
Päivälehden tulevaisuudenuskoa, sillä Uuteen taloon tulvi onnitteluja, mm.
tulevia parempia aikoja ajatellen tai ai- J. H. Erkolta:
nakin toivoen lehtiyhtiössä päätettiin Päivä pääsköhön talohon
hankkia oma toimitalo. Päivälehden myötä!
Vaikka Päivälehti kevättalvella 1904 Vapauden voitoksi
oli taas lakkautettuna kuukauden, uudis- Täällä tehkää työtä!
rakennus kohosi ajallaan ja lehti muutti Kovin monta Päivälehteä ei uudes-
toimistoineen, konttoreineen ja kirjapai- sa talossa ehditty painaa. Kesäkuussa
noineen taloon, jonka olivat piirtäneet 1904 Eugen Schauman ampui senaatin


1904
PÄ I VÄ L E H T I
Päivälehden viimeinen numero ilmestyy 3. heinäkuuta.

portaikossa kenraalikuvernööri Bobri- maisteri Paavo Warén, entisestään tuttu
kovin, ja sensuuriviranomaiset olivat avustajana ja toimittaja Filip Warénin
entistäkin enemmän varpaillaan. Päivä- veljenä, mutta poliittisesti leimautuma-
lehden vertauskuvallinen pääkirjoitus ton. Kirjapainon turvaksi perustettiin
”Juhannuksena”, jossa kerrottiin valon ”kirjapaino- ja kustantajaliike” Helsingin
aina voittavan pimeyden, riitti syyksi Uusi Kirjapaino-osakeyhtiö, jonka yhtiö-
vaientaa lehti lopullisesti. järjestys päivättiin 8.7.1904.
Painoasiain Ylihallituksen koko- Helsingin Sanomien näytenumeros-
uksessa 27.6.1904 päätettiin Päivälehti sa ei sanallakaan viitattu Päivälehteen.
”ainaiseksi lakkauttaa -- siitä päivästä Etusivulla oli Kaikkeinkorkein reskripti,
alkaen kuin lehden vastaava toimittaja annettu Pietarhovissa ruhtinas Ivan Obo-
ﬁlosoﬁan tohtori Santeri Ingman on täs- lenskin nimittämisestä Suomen kenraa-
tä päätöksestä kirjallisen tiedon saanut”. likuvernööriksi. Nikolai II lausui siinä
Viikkoa myöhemmin, 3.7.1904 Päiväleh- mm. seuraavaa:
dessä oli yhden palstan hämmentyneen Huolenpito Suomen mitä läheisim-
tuntuinen uutinen: mästä yhteydestä muun Keisarikunnan
Päivälehti ainiaaksi lakkautettu. Sen kanssa on aina ollut valtakunnallisen
mukaan kuin on varmana kerrottu, on vallan järkkymättömänä päämaalina;
Päivälehti painoviranomaisten toimesta sellaisena sen on pysyttävä vastaisuu-
kokonaan lakkautettu. Tämänpäiväinen dessakin.
numero lehteämme, joka lähes viisitois- Viereiselle palstalle oli kirjoitettu
ta vuotta on ilmestynyt, olisi sen mukaan Helsingin Sanomien oma esittely ”Sa-
viimeinen. Mitään virallista tietoa meille nanen tienviitoiksi”. Sensuuria varoen
vielä ei ole saapunut. Mutta siltä varal- siinä puhuttiin maanviljelyksen kohen-
ta että tämä numero Päivälehteä olisi tamisesta ja toimista tilattoman väestön
sen viimeinen, lausumme kaikille lehden hyväksi, osuustoimintaan ryhtymisestä,
avustajille, ystäville ja lukijoille kiitokset väkijuomista pidättäytymisestä – rait-
kuluneista vuosista. tiusaatetta kannattivat tuolloin kaikki
Lehden muistoksi Eino Leino kirjoitti puolueet –, kirjallisuuden ja taiteen tu-
runon Mykkä laulaja, Vanha ballaadi, jota tustuttamisesta laajemmille piireille ja,
monistettiin ja levitettiin. entiseen tapaan, ”tahtovat Helsingin
Sanomat puhtaasti suomenmielisenä
H E L S I NG I N S A N O MAT – lehtenä, kansan lehtenä työskennellä. --
PÄ I VÄ L E H DEN P E R IL L IN E N Työtä on kuten näkyy runsaasti, työmie-
Päivälehden ympärille ryhmittynyt hiä tarvitaan.”
nuorsuomalainen puolue oli menettänyt Ensi töiksi lehdelle haettiin julkaisu-
pää-äänenkannattajansa. Puolueelle tuli lupa, joka saatiin runsaan kahden kuu-
kiire perustaa Päivälehdelle jatkaja ja pe- kauden jännittävän odotuksen jälkeen.
lastaa lehden kirjapaino. Kaksi uutta näytenumeroa julkaistiin 24.
Jo neljäntenä päivänä viimeisen ja 28. syyskuuta, ja säännöllisesti, tiistais-
Päivälehden ilmestymisestä, 7.7.1904, ta sunnuntaihin, lehti alkoi ilmestyä lo-
julkaistiin Helsingin Sanomien ensim- kakuun alusta 1904.
mäinen näytenumero. Uudeksi pää- Samaan aikaan jätettiin Keisarilli-
toimittajaksi oli suostunut filosofian selle Suomen Senaatille hakemus, ”jos-


1904
H E L S I N G I N S A N O M AT
Helsingin Sanomien ensimmäinen näytenumero julkaistaan 7. heinäkuuta.
Sanoma Osakeyhtiö perustetaan.

Helsingin Sanomien näytenumero 7.7.1904.


1905
Eero Erkko palaa Suomeen ja vuotta myöhemmin Sanoma
Osakeyhtiön johtokunnan puheenjohtajaksi.

sa Dosentti Z. Castrén ynnä moniaat
muut henkilöt ovat anoneet vahvistusta
Sanoma Osakeyhtiötä varten laaditulle
yhtiöjärjestysehdotukselle, ollen yhtiön
tarkoituksena kustantaa Helsingin kau-
pungissa ulosannettavaa suomenkielistä
sanomalehteä ja muita julkaisuja”.
Kun yhtiöjärjestys oli vahvistettu, pi-
dettiin Sanoma Osakeyhtiön perustava
kokous 19.11.1904.

” S U OM E N E N I MMI N
L E V I NNY T L E H T I ”

Nuorsuomalaisten uusi pää-äänenkan-
nattaja löysi lukijansa. Helsingin Sa-
nomat ylitti saman tien Päivälehden
levikkiennätyksen, sillä se saavutti heti
perustamisensa jälkeen 8 000 kappa-
leen levikin. Lehteä voitiin tehdä hieman
vapaammissa oloissa kuin Bobrikovin ai-
koihin. Vuonna 1905 niin Suomessa kuin
Venäjälläkin järjestettiin suurlakko, jon-
ka ansiosta ennakkosensuuri lakkasi
väliaikaisesti. Samoihin aikoihin maas-
ta karkotetut pääsivät palaamaan Suo-
meen, heidän joukossaan Eero Erkko,
joka vuonna 1906 nimitettiin Sanoma
Osakeyhtiön johtokunnan puheenjohta-
jaksi. Lehden päätoimittaja oli puolivuo-
tiskauden 29.12.1905–14.6.1906 Heikki
Renvall ja hänen jälkeensä vuoden 1908
loppuun Severi Nuormaa.
Helsingin Sanomien hyvä kehi-
tys johti isomman sanomalehtipaino-
koneen hankintaan jo vuonna 1908.
Koenig & Bauer -tehtaan ”rotatsionista”
valmistui 12 000 kappaletta 16-sivuisia ja
24 000 kappaletta kahdeksansivuisia
lehtiä tunnissa valmiiksi leikattuina, ja
sillä pystyttiin myös painamaan kah-
della värillä, esimerkiksi mustalla ja pu-
naisella. ”Tällä on ilmoittajille sangen
suuri merkitys he kun täten saavat il-
moituksensa mitä silmiinpistävimmik- Helsingin Sanomien postitusosasto 1909.


1909
Eero Erkko Helsingin Sanomien päätoimittajaksi.

si.” Ludviginkatu 6:een, kiinni entiseen
”torniniekkaan”, rakennettiin toinen
oma talo samojen arkkitehtien piirtä-
mänä kuin ensimmäinenkin.
Vuonna 1908 alkoi Suomessa uusi
venäläistämiskausi, ja maan valtiollista
ja kansallista itsenäisyyttä kuristettiin
suomalaisten näkökulmasta perustus-
lain vastaisilla toimilla. Niinpä Helsingin
Sanomien ohjelmana oli edelleen ”sama
laillisuuden pohjalle perustuva suomen-
mielinen, kansanvaltainen ja vapaamie-
linen edistysohjelma”.
Lehden päätoimittaja oli vuoden
1909 alusta lähtien jälleen Eero Erkko.
Vakituisia toimittajia oli yhteensä yksi- Toimittajat Loppuvuodesta 1911 saapui toimituk-
toista, piirtäjiä yksi ja ulkomaankirjeen- Heikki Repo, seen ”ensi kerran palvelemaan sanoma-
Eero Alpi ja
vaihtajia viisi: Pietarissa, Tukholmassa, Heikki Kokko lehteä Suomessa Sähköpikakirjuri eli
Kristianiassa (Oslossa), Roomassa sekä kotimaan- muukalaiselta nimeltään Parlograph”.
Lontoossa. Vakituisiksi avustajikseen toimituksessa Se oli uutispuolen toimittajien työtä
1909.
Suomessa ja maailmalla lehti luetteli helpottava, äänen vaharullille tallettava
134 henkeä numerossaan, joka ilmes- sanelukone, jolla otettiin vastaan puhelin-
tyi Päivälehden toisen näytenumeron uutiset niin ulkomailta kuin kotimaasta.
20-vuotispäivänä 5.12.1909 ja joka oli Kun Helsingin Sanomien arkilevikki
32-sivuinen, ”suurin tähän asti koko vuonna 1914 nousi 28 000 kappaleeseen,
maailmassa ilmestynyt suomalainen lehdestä tuli silloisen mainostekstin mu-
sanomalehtinumero”. kaan ”Suomen enimmin levinnyt lehti”.
Helsingin Sanomia
Samana vuonna se anoi ja sai Painoasi-
jakoivat sekä omat ain Ylihallitukselta luvan ilmestyä myös
jakajat että pyhäpäivien jälkeisinä päivinä, eli se al-
postiljoonit.
koi ilmestyä seitsemän kertaa viikossa.
Uutisosastolle otettiin uudeksi miehek-
si toimittaja Ilmari Kivinen, sittemmin
kautta maan tunnettu pakinoitsija Tii-
tuksena.
Maailmansodan syttymisvuonna
1914 Helsingin Sanomien painos takava-
rikoitiin muutamaan kertaan, mm. Tii-
tuksen pakinan ”Jo paukkuvat” johdosta
5.8.1914. Painoasiain Ylihallitus antoi päi-
vittäin suullisia ja kirjallisia karkotus- ja
lakkautusuhkauksia, joista ei saanut mai-
nita lehdessä. ”Mitään ei saa kertoa venä-
läisen sotaväen liikkeistä Etelä-Suomen


rannikolla eikä yleensä tapahtumista ja
toimista täällä, olkootpa mitä laatua hy-
vänsä”, kertoi toimituksen päiväkirja.
Kauempana tapahtuvista sotauutisis-
ta sai sen sijaan kertoa, ja siihen Helsin-
gin Sanomissa panostettiin. Eero Erkko
varmisti luotettavan ja tuoreen tiedon
saamisen sopimalla ruotsalaisten lehti-
en toimittamisesta Haaparannan kaut-
ta. Artikkeleiden laadun takasi se, että
ulkomaanosastoa toimitti yliopistosta
takaisin toimitukseen kutsuttu dosentti
Rudolf Holsti, joka sittemmin toimi pit-
kään ulkoministerinä.
Sotauutiset kiinnostivat, ja lehden le-
vikki nousi. Myös lisälehtiä eli sähkösa-
nomia tehtiin ahkerasti. Sodan käänteitä
uutisoitiin painamalla suurin painoksin
yksisivuisia lisälehtiä, joita sähkösano-
mapojat ja -tytöt juoksujaloin ryntäsivät
Ludviginkadulta myymään uutisnälkäi-
sille pääkaupunkilaisille.
Helpottaakseen jakelua ja lisätäkseen
ilmoitusmyyntiä Helsingin Sanomat pe-
rusti sivukonttorin Siltasaareen vuonna
1915. Uskollisena lukuharrastuksen levit- Helsingin taina 9.4.1916 julkaistiin 32-sivuinen
Sanomien
tämisaatteelleen lehti perusti konttoriin juhlanumero. Se sisälsi muun ohella
leijonatunnus
lainakirjaston nuoria sähkösanomamyy- syntyi 1916. lehtitalon toiminnan esittelyä, mm. ku-
jiään varten. Sodan pulakautena kontto- vasarjan postijuniin vietävien lehtien
rista jaettiin heille myös ”uusmallisia lastaamisesta Ludviginkadun pihalla.
taipuvia puupohjaisia nauhakenkiä”, ”Tällaisia kuormia Helsingin Kuljetus-
jotta he saivat ”riisua jaloistaan isän liikkeen hevoset sunnuntaisin vievät ta-
suuret saappaat, äidin kuluneet kengät, lostamme seitsemän”, kertoi lehti.
rikkinäiset huovikkaat tai kalossit riepui- Samana vuonna syntyi lehden tun-
neen”. nus: sulkakynää pitelevä, painopaperi-
Asiamiehille lähti vuonna 1916 pää- rullaan nojaava leijona. Tunnuksen piirsi
toimittaja Eero Erkon ja taloudenhoitaja taiteilija Topi Vikstedt.
Aarne Kauppilan allekirjoittama kiitos ti- Venäjän vallankumouksessa maa-
laajamäärän kasvattamisesta. Lehti kiitti liskuussa 1917 kukistui tsaari Nikolai
myös ilmoittajiaan: ”Meillä on mielihyvä II, ja lokakuussa vallan otti Vladimir
Teille ilmoittaa, että Helsingin Sanomia Lenin. Suomi julistautui itsenäiseksi
maaliskuun 25 p:stä lähtien on alkanut 6.12.1917. Lehdistön sananvapautta kah-
levitä pyhäpäivinä yli 50 000 kpl.” linnut sensuurilaitos menetti otteensa,
Merkkipaalun kunniaksi sunnun- mutta vapaammat olot eivät johtaneet



Lehtinippuja lähdössä rautatieasemalle 1916.


iloisempiin uutisiin. Suomessa oli sata-
tuhatta venäläistä sotilasta, ja lopullinen
ero emämaasta oli tekemättä. Sisäisesti
Suomi oli jakautunut sosialismia kan-
nattaviin punaisiin ja sitä vastustaviin
valkoisiin. Yhteiskunnallinen tilanne
kärjistyi nopeasti, kun elintarvikkeiden
tuonti sekasortoon ajautuneelta Venäjäl-
tä lakkasi.
Levottomat ajat ulottuivat Helsingin
Sanomien toimitukseen viimeistään
kesällä 1917. Elokuun 14. ja 15. päivänä
Helsingin Sanomat ei ilmestynyt lain-
kaan, sillä elintarvikepulasta ärsyynty-
nyt sosiaalidemokraattisen puolueen
kunnallisjärjestö oli julistanut Helsin-
kiin kunnallisen yleislakon. Porvarilli-
set lehdet eivät saaneet ilmestyä; myös
Helsingin Sanomat oli piiritystilassa.
Ludviginkadun toimitukseen ilmestyi
lakkovahteja valvomaan, että työtä ei
tehty.
Suomen kansalaissodan aikaan Hel-
singin Sanomat oli lakkautettuna kolmat-
ta kuukautta, 28.1.–12.4.1918. Punakaarti
valtasi toimituksen ja takavarikoi kirja-
painon, jossa sodan aikana painettiin
kansanvaltuuskunnan virallista tiedon-
antolehteä. Päätoimittaja Eero Erkko pi-
dätettiin maaliskuun alussa pari päivää
yöllisen kotitarkastuksen jälkeen. Hänet
julistettiin sotavangiksi vallankumous-
vastaisen sanomalehden toimittajana.
Myös Santeri Ivalo vangittiin.
Kun valkoista armeijaa tukemaan
tulleet saksalaiset valloittivat Helsingin
12.4.1918, Erkko ja Ivalo pääsivät vapaaksi
ja aseelliset vartijat lähtivät lehtitalosta.
Seuraavana päivänä Helsingin Sano-
mat, alaotsikkonaan ”Päivän tuoreim-
mat tiedot”, ilmestyi yksisivuisena, sitä
seuraavana päivänä kaksisivuisena ja
15.4. nelisivuisena, kunnes se 16.4. läh-
tien ilmestyi tavalliseen tapaan. Olojen



Helsingin sekavuudesta kertoo se, että kolme en- IRTI E DI ST Y KS E STÄ
Sanomien
simmäistä numeroa päivättiin epähuo- Maailmansota päättyi marraskuussa
ampumajoukkue
vuonna 1929. miossa maaliskuulle. Sodan jälkeisessä 1918 Saksan antautumiseen. Suomessa
Vasemmalta vihan leimaamassa ilmapiirissä Helsin- kansalaissodan päättymisestä saakka
Eljas Erkko,
gin Sanomat muistutti K. J. Ståhlbergin vallinnut, monarkiaa ajanut saksalais-
Yrjö Niiniluoto,
Rafael Lieto, kirjoituksissa kansallisen eheyden vält- suuntaus romahti, ja Suomen valtiomuo-
Toivo Vitikka, tämättömyydestä. Lehti varoitti valkoista doksi vahvistui tasavalta, jota Helsingin
Ilmari Kivinen ja voittajaosapuolta kääntämästä kehityk- Sanomat voimiensa mukaan oli kannat-
Jonkka Seppänen.
sen pyörää taaksepäin ja kehotti jatka- tanut. Loppuvuodesta 1918 kevääseen
maan tarpeellisia sosiaalisia uudistuksia. 1920 lehden päätoimittaja oli jälleen


Santeri Ivalo, kun Eero Erkko toimi minis- kannan määräämisestä päivän kysymyk-
terinä kolmessa tasavallan alkuvuosien sissä on säilytettävä lehden varsinaiselle
tiuhaan tahtiin vaihtuneessa hallituk- johdolle erittäinkin, koska vain tällainen
sessa. menettely on omansa ylläpitämään sitä
Helsingin Sanomien tulevan kehi- vastuuntuntoa ja liikuntavapautta, joka
tyksen varmistaminen vaati jälleen suu- kuuluu valtiolliselle sanomalehdelle”.
rempaa rotaatiokonetta, joka puolestaan
edellytti toimitilan laajentamista Ludvi- T UOR EIM M AT TIE D OT
ginkadulla. Vuonna 1919 valmistui leh- Langaton lennätin oli yksi 1900-luvun
den kolmas talo, jonka arkkitehti Urho suurimpia keksintöjä. Sanomalehdel-
Åberg sijoitti kuin osaksi kahta edellis- le tuoreiden uutisten hankkiminen oli
tä rakennusta piirtäen kaikille kolmel- kilpailuvaltti ja radioaaltojen käyttöön-
le uuden yhtenäisen julkisivun. Vaikka otto nopeutti uutisvälitystä olennaises-
Helsingin Sanomat ei kannattanutkaan ti aiemmasta. Helsingin Sanomat aloitti
saksalaista Suomen kuninkaaksi, saksa- Euroopan uutistoimistojen sähkösano-
laiseen tekniikkaan luotettiin. Hyväksi mamuodossa lähettämien radiouutisten
hankinnaksi sittemmin osoittautunut vastaanoton vuonna 1921 nuoren radio-
Vomag-painokone saapui Suomeen kui- harrastajan, lehden ulkomaanosaston
tenkin vuoden myöhässä, syksyllä 1920. toimittajan J. E. Eteläpään sisarenpojan
Vasta silloin loppuivat lehden myöhäs- avustuksella. Aiemmin vastaavien ul-
telyt, jotka olivat vuoroon koetelleet eri komaanuutisten saapuminen Ruotsin
paikkakuntien tilaajia. kautta oli kestänyt jopa kolme päivää.
Kansalliselle Edistyspuolueelle oli Seuraavana vuonna Eero Erkolle myön-
vuokrattu kansliatilat Ludviginkatu nettiin ensimmäisenä Suomessa oikeus
6:sta. Sieltä lähti Helsingin Sanomien viiden vuoden aikana käyttää Helsin-
johtokunnalle 19.1.1920 puoluehallituk- gin Sanomien omaksi tarpeeksi radio-
sen kirje, jossa mahdollisimman lähei- laitteita langattomien sähkösanomien
sen yhteistoiminnan aikaansaamiseksi vastaanottamista varten. Silloinen mai-
ehdotettiin, että ”hallituksen puheenjoh- noslause ”Helsingin Sanomain ulko-
tajalle ja jollekin sen valitsemalle maa- maantiedot ovat tuoreimmat” oli siten
talouden asiantuntijalle annettaisiin oikeutettu.
tilaisuus tarkastaa lehdessä julkaistavak- Helsingin Sanomien päätoimittajan
si aiotut yleistä poliittista luonnetta ole- apulaiseksi sekä ”toimitus- että talous-
vat artikkelit ja niistä toimituksen kanssa puolelle” kiinnitettiin kesällä 1927 Eero
neuvotella”. Erkon vanhin poika, molempien oikeuk-
Lehden johtokunta viittasi vastauk- sien kandidaatti Eljas Erkko. Kun Eero
sessaan kylläkin ”niihin läheisiin suh- Erkko kuoli saman vuoden syksynä, pää-
teisiin, jotka aina ovat vallinneet niin toimittajuus jaettiin kahden tuomarin,
hyvin Nuorsuomalaisen Puolueen kuin Eljas Erkon ja W. W. Tuomiojan kesken.
sittemmin Kansallisen Edistyspuolueen Eljas Erkosta tuli myös Sanoma Osakeyh-
keskuselinten kanssa, joiden puolueiden tiön toimitusjohtaja. Ennen lehtiuraansa
ohjelmaa ja pyrkimyksiä lehti aina on hän oli ollut ulkoministeriön palveluk-
edustanut ja ajanut”, mutta ilmoitti sa- sessa ja viettänyt viisi vuotta Suomen
malla päättäneensä, että ”vastuu lehden lähetystöissä Pariisissa, Tallinnassa ja


1927
Eero Erkko kuolee, päätoimittajaksi ja Sanoma Osakeyhtiön toimitusjohtajaksi Eljas Erkko.
Viikkoliitteen ensimmäinen numero julkaistaan.

Lontoossa.
Helsingin Sanomien runsaasti kuvi-
tettu Viikkoliite ilmestyi ensimmäisen
kerran sunnuntaina 4.12.1927. Samalla
lehden piirtäjän Akseli Halosen sarja-
kuva Pulliainen siirtyi Viikkoliitteeseen.
Sarjakuvia ostettiin myös ulkomailta:
Felix-kissa esiintyi ensimmäisen ker-
ran 1929, ja 1931 aloitti sen kilpailija
Mikki Hiiri, ”vuosisadan hullunkurisin
eläin”. Viikkoliitteestä saivat lapset ke-
väästä 1933 lähtien sunnuntaiaamuisin
värittää Kissalan poikia, vain kuukautta
myöhemmin kuin amerikkalaislapset, ja
Kippari Kallea maaliskuusta 1936. Viik-
koliite ilmestyi talvisodan syttymiseen
saakka.
Ilta-Sanomat, Helsingin Sanomien
iltapainos, syntyi 29.2.1932 Mäntsälän
kapinan aikana. Ilta-Sanomien ensim-
mäinen päätoimittaja oli lehden pe-
rustaja Eljas Erkko, joka 1931 oli jäänyt
Helsingin Sanomien ainoaksi päätoi-
mittajaksi.
”HS on aina tehnyt parhaansa koetta-
essaan, uhrauksista välittämättä, saattaa
lukijansa niin lähelle päivän tapahtumia
kuin se vain on ollut inhimillisesti katso-
Radioselostusta en mahdollista. -- Lehti voi milloin vain,
Berliinin olympia- jos jotakin erikoista tapahtuu itse hank-
kisoista saattoi
kuunnella
kia tarkistetut tuoreimmat kuvaukset ja
Ludviginkadulla kuvat.” Näin Helsingin Sanomat vakuut-
1936. ti useana vuonna tilauskampanjoissaan.
Aina eivät tuoreetkaan uutiset kelvan-
neet. Keski-Eurooppa luisui diktatuuriin,
ja sieltä tulleen tiedon laatu heikkeni. Ke-
sällä 1933, kansallissosialistien tultua val-
taan Saksassa, Helsingin Sanomat joutui
sanomaan irti uutispalvelusopimuksen
berliiniläisen Ullsteinin toimiston kans-
sa, koska ”keväästä lähtien emme ole
enää saaneet Teiltä luotettavia tietoja
Viikkoliite alkoi olosuhteista Saksassa”.
ilmestyä 1927. Joulukuussa 1938 tasavallan presi-


1932
I LT A - S A N O M A T
Ilta-Sanomat alkaa ilmestyä Helsingin Sanomien iltapainoksena.

Ensimmäinen Ilta-Sanomat ilmestyi 29.2.1932.



dentti Kyösti Kallio nimitti Eljas Erkon
ulkoministeriksi. Helsingin Sanomien
ja Ilta-Sanomien päätoimittajaksi nimi-
tettiin ulkomaanosaston toimittaja, ﬁlo-
soﬁan maisteri Yrjö Niiniluoto, jonka jo
Eero Erkko oli vuonna 1925 ”lainannut”
yliopistolta ja lähettänyt kirjeenvaih-
tajaksi kolmeksi vuodeksi Geneveen ja
sitten kolmeksi vuodeksi Lontooseen Ti-
mesin toimitukseen.
Kaksikymmenluvulla lehtien kasvu
polki Suomessa paikallaan, mutta kol-
mekymmenluvun alun lamavuosien
jälkeen suunta kääntyi. Vuosikymmenen Lehden toimitusta taatiokoneen loput kuusi yksikköä sota-
lopulla Helsingin Sanomien levikki ylitti 1944. Istumassa saaliina. Lähtösatamaansa Liverpooliin
vasemmalta Maija-
80 000 kappaleen rajan, ja lisääntyneen Liisa Heini, Sirkka
juuttuneet ja saksalaisten pommituksis-
sisällön ja ilmoitusten vuoksi lehden ko- Ruotsalainen ja ta selvinneet laitteet jouduttiin sodan
koa eli sivumäärää oli kasvatettava. Sa- Seere Salminen. jälkeen ostamaan toiseen kertaan – tosin
Seisomassa Jussi
noma Osakeyhtiössä oltiin jälleen uuden romuraudan hinnalla – ja saatiin lopulta
Eteläpää, Katri
rotaatiohankinnan edessä. Tällä kertaa Tiainen, Aili Laine, asennetuksi 1946.
tilaus tehtiin Englannista vuonna 1938. Anna-Liisa Tujunen, Vuonna 1942 Sanoma Osakeyhtiön
Sodan vuoksi Hoe & Crabtree Ltd:n val- Arvi (Ape) Uimo- johtokunta päätti ottaa ilmoitusotsi-
nen, Jaakko Kaila
mistaman painokoneen toimitusajasta ja Jouko ( Jopi) koihin kaksi uutta alaosastoa, myytävi-
tuli pitkä: ensimmäiset neljä yksikköä Ruotsalainen. en ryhmään ”Kiinteistöt” ja sekalaisten
tilatusta kymmenestä saatiin kuljetetuk- ryhmään ”Henkilöasiat”. Viimeksi mai-
si Petsamon kautta 1940 ja pystytetyksi nittuun päätettiin ottaa myös kirjeen-
keskellä sotaa yhtiön omien, rintamal- vaihtoilmoituksia, mikäli ne ”pysyvät
ta väliaikaisesti lomautettujen miesten sopivuuden rajoissa”. Osasto paisui no-
voimin 1942. Painokapasiteetin lisäys peasti suureksi, sillä rintamalla olleiden
tuli tarpeeseen, sillä kuten tiedetään, lomat olivat lyhyitä ja kirjeenvaihto oli
levottomina aikoina uutistarve on suu- ajan nuorille usein ainoa tapa tutustua
ri. Huolimatta paperi-, väri-, metalli- ja toisiinsa.
miespulasta lehden levikki kasvoi nope-
asti. Suomen vihollismaaksi joulukuussa P UOLUEETON
1941 muuttunut Englanti takavarikoi ro- VA PA A M IE LIN E N UUTI S LE H T I

Toimituksen tilat Vuoden 1943 alusta lähtien Helsingin Sa-
vaurioituivat nomien otsikon alla luki ”Riippumaton
pommituksissa sanomalehti”. Se vahvisti jo vuosia val-
1944.
Jopi Ruotsalainen, linneen tosiasian: Helsingin Sanomien
Mario Talaskivi ja siteet Nuorsuomalaisen puolueen jat-
Yrjö Niiniluoto kajaksi 1918 perustettuun Edistyspuo-
tekivät tilapäisesti
töitä latomon
lueeseen olivat katkenneet. Helsingin
nurkassa. Sanomat oli virallisestikin puolueeton
uutislehti.


Eljas Erkko vihkimässä rotaatiokonetta 1942. Rappujen vieressä seisoo 10-vuotias Aatos Erkko.



senä sunnuntaina peräti kuusi ilmoitus-
sivua.
Sodan jälkeen vaikeudet vähitellen
voitettiin. Sotakorvaukset saatiin hoi-
detuksi, ja jälleenrakennus eteni vauh-
dikkaasti. Pääkaupunkiseutu imi väkeä,
ja Helsingin Sanomat sai runsaasti uu-
sia lukijoita. Heitä lehti palveli mm. li-
säämällä kuvien määrää ja tuoreutta.
Ensimmäiset puhelimitse, telefotol-
la, lähetetyt uutiskuvat vastaanotettiin
toimituksessa Aleksis Kiven päivänä
10.10.1948. Seuraavana vuonna Helsin-
gin Sanomien iltapainos Ilta-Sanomat
eriytyi omaksi lehdekseen.
Suomalaisten lukuinto oli jo 1950-lu-
vulla maailman huippuluokkaa. Hel-
singin Sanomat liittyi vuosikymmenen
kuluessa Pohjoismaiden suurimpien
sanomalehtien joukkoon. Lehden levik-
kiluku ylitti 250 000 kappaleen rajan
vuonna 1956. Lukua lähelle oli päästy jo
Helsingin olympialaisten aikaan 1952,
jolloin lehdessä oli viikon ajan englan-
ninkielinen uutissivu kisavieraille. Kas-
Helsingin kolmannessa suurpom- Helsingin Sanomat vu johti tuttuun ilmiöön: 1954 päätettiin
mituksessa 26.2.1944 Sanomienkin toi- 2.8.1952. jälleen tilata Englannista, Hoe & Crab-
mitalo kärsi pahoja tuhoja. Irtaimiston treeltä uusi, entistä paksumman lehden
Sotavahinkoyhdistykselle lähetettiin painoon kykenevä rotaatiokone. Uutisku-
kahdeksansivuinen vahinkoluettelo. vatarjonnan ja -kysynnän kasvu johtivat
Lehteä oli jo totuttu toimittamaan omas- puolestaan yhtiön oman kuvatoimiston,
sa kellaripommisuojassa, mutta nyt ei Lehtikuva Oy:n, perustamiseen 1951.
saatu enää sähköä, joten seuraavan päi- Ajan uutistapahtumista Suomessa
vän muuten valmis lehti oli mahdotonta mielenkiintoisimpiin kuului maalis-
painaa. Monista teknisistä vaikeuksista kuussa 1956 väkivaltaisuuksiin yltynyt
huolimatta lehden painaminen peruun- suurlakko. Kun paino ei toiminut, Hel-
tui vain yhtenä yönä. singin Sanomissa toimitettiin monistet-
Sodan keskellä sanomalehtipaperin tuja lisälehtiä. Vastaavien vaikeuksien
säännöstely oli tiukkaa. Irtonumero- välttämiseksi graaﬁsessa teollisuudessa
myyntiä piti jarruttaa, ja vuoden 1944 solmittiin vuoden lopulla työrauhasopi-
loppupuolella Helsingin Sanomissa to- mus, joka laajuudessaan herätti maail-
teutui taloushallinnon painajainen: pa- malla huomiota.
perin puutteen vuoksi oli pakko jättää Ilta-Sanomat
pois ilmoituksia, joulukuun ensimmäi- 2.6.1953. Jatkuu sivulla 34


1954
Helsingin Sanomista Pohjoismaiden suurin tilauslehti.

Helsingin Sanomien toimittajia kesällä 1958. Takarivissä vasemmalta Irene Huurre, Inkeri Similä, Pertti Nykänen,
Antti Vahtera, Aaro Melasniemi, Olavi Aula, Heikki Tikkanen ja Totti Noisniemi. Istumassa Maija-Liisa Heini,
Taimi Torvinen, Väinö Kostamo, Kerttu Vaartila ja Pekka Tarkka. Edessä Pekka Hiekkala ja Markus Leppo.


I LTA -SANOMAT

Ilta-Sanomia toimitetaan 1970. Vasemmalta Leevi Korkkula, Hannes Markkula, Maija Tallgren,
Päivi Haukinen ja Pia Salavirta.

Iltapainoksesta mäki 1974−1984. Vuonna 1985
vastaavan päätoimittajan tehtävät
omaksi lehdeksi siirtyivät Vesa-Pekka Koljoselle, ja
Ilta-Sanomat syntyi Helsingin vuonna 2003 tehtävään nimitet-
Sanomien iltapainokseksi Mänt- tiin Antti-Pekka Pietilä. Pietilää
sälän kapinan aikana 29.2.1932. seurasi Hannu Savola 2006. Savo-
Ilta-Sanomien ensimmäisenä vas- lan kuoltua äkillisesti alkuvuodesta
taavana päätoimittajana toimi 2007 vastaavaksi päätoimittajaksi
lehden perustaja Eljas Erkko ja hä- nimitettiin Tapio Sadeoja. Kesästä
T
nen jälkeensä vuodesta 1938 Yrjö 2010 Sadeoja on toiminut myös
Niiniluoto. Vuonna 1949 Ilta-Sano- lehden kustantajana.
mat kehitti oman toimitusproﬁilin- Toimittaja Pekka Hiekkala Ilta-Sanomat on vuosien myötä
sa ja irtautui Helsingin Sanomista IS-Kesänainen-kuvauksessa 1969. laajentunut sanomalehdeksi, joka
Kuvattavana Maj-Britt Wallander.
nykyiseksi tabloid-kokoon paine- tarjoaa uutisten lisäksi myös viih-
tuksi iltapäivälehdeksi. Lehden dettä ja urheilua. Urheilun ja pe-
vastaavaksi päätoimittajaksi nimi- T
Teo Mertanen oli vastaavana laamisen erikoislehti Veikkaaja on
tettiin Helsingin Sanomien Lon- päätoimittajana 1956–1961, Heikki ollut osa Ilta-Sanomien tuoteper-
r
toon-kirjeenvaihtaja Eero Petäjä- Tikkanen 1961–1966, Olavi Aarre- hettä vuodesta 2002. Plus-liitettä
niemi. järvi 1966−1973 ja Martti Huhta- jaetaan lehden viikonvaihdenume-


IS-raportti Lena Meriläisen kivuliaat kasvohoidot
MITRON 47 PISTOA 31

KAHDET OSTA
KASVOT 6
myös nämä!

Osta Ilta-Sanomien kanssa: Tv-lehti 2,50 €, Veikkaaja 3,80 €,
PERJANTAI 25.11.2011 HINTA 1,30 € Joulu 3,80 €, NHL 3,80 €, Marskin ritarit 3,80 € iltasanomat.fi

JJ upotti muskeliveneen 90-luvulla

VANHA
TURMA
SALATTIIN
RAJU ROOLI
Tanssitähti Jani Toivolan KANERVA
8

KATSO KUVAT TV-SARJASSA
AVAUTUU
22 9 tekstarikohusta
002154 - 1147 ‚ ‚ N:o 274
11047
Autot: Dodge on nyt Fiat Uutiset: Varo valekalakukko-
6 414880 021545
kauppiasta! Urheilu: Lepistö kuoleman porteilta töihin

Ilta-Sanomien vuoropäällikkö Merja Mähkä 2009. Taustalla uutis-
päällikkö Kari Järvinen.

Ilta-Sanomat on kehittänyt ak-
k
tiivisesti myös digitaalista sisältöä.
Verkkosivusto iltasanomat.fi avat-
tiin vuonna 1996. Painetusta leh-
destä alettiin julkaista maksullista
digiversiota vuonna 2004. Samana
vuonna lehden urheilu-uutiset sai-
vat ensiesityksensä televisiokana-
va Nelosella. Alkuvuodesta 2011
Ilta-Sanomat julkaisi ensimmäisen
11001

iPad-versionsa. Saman vuoden ke- 6 414880 024027

Kustantaja, vastaava
sällä lehti lanseerasi myös IS TV
päätoimittaja Tapio Sadeoja.
-sovelluksen, josta on mahdollista Naiset paljastavat: Näin himo iskee arjessa
» 15 tarinaa yllättävästä seksistä » Kassaneiti iski asiakkaan » Liikennevaloista sänkyyn

ron välissä, Tv-lehti ilmestyy keski-
T seurata lehden tuoreimpia uuti-
viikkoisin. sia, viihde- ja urheiluvideoita sekä
Ilta-Sanomat julkaisee myös Nelonen Median nettitelevision,
erilaisia lukijoita palvelevia teema- Ruutu.fi:n, ohjelmia. LAUANTAINA
19.11.2011

osioita. Hyötytietoa ja ajanvietettä Ilta-Sanomat liitteineen on 80-
lukijoille tarjoavat myös erilliset vuotisen historiansa aikana vakiin-
IS-teemalehdet, joissa käsitellään nuttanut asemansa Suomen toi-
muun muassa historiallisia tapah- seksi suurimpana sanomalehtenä
tumia ja merkkihenkilöitä, asu- ja maan johtavana iltapäivälehte- Jääkö salaisuutesi taksiin?
mista ja puutarhanhoitoa sekä nä. Painettu lehti tavoittaa noin 8 Kuljettajat kertovat, mitä uhkauksia.
pettämistä, vonkausta ja
yössä tapahtuu:

nostalgisia teemoja ja ajankohtai- 650 000 lukijaa. lltasanomat.fi- Sivu 18
Sivu 32
Sivu 14
LINDAN JA
VENÄLÄISIÄ TIMON ARKI
JOHANNA
sia tapahtumia, kuten kuninkaalli- sivustolla kävijöitä on viikoittain RUSANEN
KLASSIKOITA
” ” Miten he

” Perhe
Ihanat selviytyvät pitkien
väriherkut maailmassa?
on tärkein pimeyteen.
diivallekin
sia häitä. yli kaksi miljoonaa.


L EH TIKUVA

Lehtikuva Oy perustettiin 1951.


Lehtikuva Oy:n toimitusjohtaja Dana ja Emil Zátopek Helsingin olympialaisissa 1952.
Patricia Seppälä.

Kuvatoimisto
Sanoma Osakeyhtiö perusti
Lehtikuva Oy:n tytäryhtiökseen
vuonna 1951. Kuvatoimiston
tehtävänä oli toimittaa uutis-
kuvia yhtiön lehdille sekä huo-
lehtia Helsingin olympialaisten
kuvaliikenteestä. Olympiakuvi-
en välityksessä hyödynnettiin
Lehtikuvan telefototekniikkaa:
valokuvat lähetettiin ulkomaille
puhelinlinjoja pitkin.
Alkuvuosina Lehtikuvan valo- Ministerit Jyrki Katainen ja Stefan Wallin 2011.
kuvaajat kuvasivat vain Sanoma
Osakeyhtiön lehdille, mutta ja kuvansiirtojärjestelmää miston omistukseen vuon-
vähitellen toiminta laajeni ta- alettiin kehittää 1980-lu- na 2010. Nykyään STT-Lehti-
T
lon ulkopuolisiin lehtiin. Uutis- vun puolivälissä. Seuraavalla kuva-nimisenä toimiva yritys
kuvien lisäksi alettiin tehdä vuosikymmenellä aineisto on Suomen johtava uutis- ja
kaupallisia kuvauksia aikakaus- välitettiin asiakkaille täysin kuvatoimisto.
lehdille ja yrityksille. Kansainvä- digitaalisesti ja kuva-arkisto Eljas Erkon tytär Patricia
liset kuvaustehtävät lisääntyivät avattiin internetiin. Vuosi- Seppälä toimi Lehtikuvan
1970-luvulla, ja Lehtikuva alkoi tuhannen vaihduttua Lehti- johdossa yli kolmenkym-
myydä arkistoituja uutiskuviaan kuva alkoi tuottaa myös uu- menen vuoden ajan. Patri-
ja kuvituskuviaan muillekin kuin tisvideoita. cia Seppälän tytär Rafaela
lehdille. Lehtikuva siirtyi Sanoma- Seppälä oli Lehtikuvan toi-
Digitaalista kuva-arkistoa konsernilta Suomen Tietotoi- mitusjohtajana 2000−2004.


1961
Päätoimittaja Yrjö Niiniluoto kuolee,
päätoimittajiksi Teo Mertanen ja Aatos Erkko.

Yrjö Niiniluoto Teo Mertanen
(1900–1961) (1925–1992)

U U D E T M I E H E T,
PE R I N T E I NE N LIN JA
Eljas Erkon ja Yrjö Niiniluodon lähes
kolmikymmenvuotinen yhteistyö Sano-
ma Osakeyhtiön ja Helsingin Sanomien
keulassa päättyi 1960-luvun alkupuolel-
la. Päätoimittaja Niiniluoto menehtyi
dramaattisesti työnsä ääreen reportaa-
simatkalla Etelä-Afrikassa marraskuussa
1961. Niiniluodon jälkeen lehden päätoi-
mittajuus jaettiin kahden miehen kes-
ken. Helsingin Sanomien toimittajana
ja Lontoon-kirjeenvaihtajana sekä Ilta-
Sanomien päätoimittajana toimineesta
Teo Mertasesta tuli vastaava päätoimitta-
ja. Toiseksi päätoimittajaksi nimitettiin
Eljas Erkon poika Aatos Erkko, entinen
Viikkosanomat-aikakauslehden päätoi-
mittaja.
Kun toimitusjohtaja Eljas Erkko kuoli
helmikuussa 1965, Aatos Erkko valittiin
hänen seuraajakseen yhtiön johtoon.
Helsingin Sanomien kolmanneksi pää-
toimittajaksi Mertasen ja Erkon rinnal-
le nimitettiin 1.6.1966 Heikki Tikkanen,
entinen Helsingin Sanomien poliitti-
sen osaston päällikkö ja Ilta-Sanomien
päätoimittaja. Vuosikymmen myöhem-
min, 1976, Tikkanen valittiin Helsingin Vasemmalta Heikki Tikkanen, Juha Nevalainen ja Aatos Erkko.


1965
Eljas Erkko kuolee, Aatos Erkosta toimitusjohtaja.


1967
Toimittajakoulu perustetaan.

Arvo Ääri haastattelee Yhdysvaltain
varapresidenttiä Lyndon B. Johnsonia 1963.

Taimi Torvinen haastattelee taidemaalari Diego Riveraa
Meksikossa 1956.
Janne Virkkusen
ja Aarno ”Loka”
Laitisen vaalikiireitä
1976.

Musiikkikriitikko
Seppo Heikinheimo
1992.

Ladelmaa
tarkastelevat 1972
Urpo Huttunen,
Sanomien vastaavaksi päätoimittajaksi Seppo Kievari,
Teo Mertasen siirryttyä hallinnolliseksi Simopekka
päätoimittajaksi. Nortamo,
Jouko Nurmela
Ennen lehden satavuotisjuhlia 1989
ja Vilho Nikander.
päätoimittajiin ehtivät liittyä myös Kei-
jo Kylävaara 1970, Simopekka Nortamo
1976, Keijo K. Kulha 1982 sekä Seppo Kie-
vari 1982 ja Janne Virkkunen 1989.
Uusista kasvoista huolimatta Helsin-
gin Sanomat noudatti edelleen ”perin-
teellistä riippumatonta ja vapaamielistä
linjaansa”, kuten yhtiö julisti 1967 en-
simmäisessä painetussa toimintakerto-
muksessaan. Samana keväänä Sanoma
Osakeyhtiön toimittajakoulu aloitti en-
simmäisen kurssinsa.
Toukokuussa 1972 Suomen lehtimie-
het lakkoilivat ensimmäisen kerran val-


1976
Toimitusjohtajaksi Väinö J. Nurmimaa, Aatos Erkko jatkaa yhtiön hallituksen
puheenjohtajana. Vastaavaksi päätoimittajaksi Heikki Tikkanen.

Ulkomaantoimitus 1981. Takarivissä vasemmalta Olli Kivinen, Erkki Arni, Pentti Suominen, Esko Kivinen,
Pentti Sadeniemi, Tuula Koskenniemi, Riikka Hildén, Tellervo Yrjämä-Rantinoja, Erkki Pennanen, Jussi Vuotila,
Lauri Karén, Pauli Oinonen, Vesa Santavuori ja Mikko Eronen. Edessä Matti Klemola, Timo Vuorela ja
Veikko I. Pajunen.

takunnallisesti. Vuoden muihin uusiin
ilmiöihin kuuluivat Helsingin Sanomi-
en kaksi uutta teemasivua, taloustiis-
tai ja ruokatorstai. Ne olivat osa lehden
modernisoitumiskehitystä, kuten uu-
si sunnuntaisivustokin, jota kehitettiin
Viikkosanomista Helsingin Sanomien
sunnuntaitoimituksen päälliköksi siir-
tyneen Simopekka Nortamon johdolla.
Sunnuntaisivut uudistivat lehden graa-
fista ilmettä aikakauslehtimäisen ku-
vajournalismin ja entistä rohkeampien
taittoratkaisujen myötä.
Samoihin aikoihin 1970-luvun alus-
sa sanomalehtipainossa aloitettiin luo-
kiteltujen ilmoitusten valoladonta. Tämä
Lehtikuvaajat Pentti Koskinen, Hans Paul, Erkki Laitila ja merkitsi ensimmäistä askelta vanhan kä-
Esko Salmela 1983. sin- ja kuumaladontaan perustuvan si-


1977
Sanomalan tuotantolaitos Vantaalla otetaan käyttöön.

vunvalmistustekniikan syrjäytymisessä.
Tarvetta teknisiin uudistuksiin lisä-
si Suomen voimakas kaupungistumi-
nen ja sen myötä jatkunut lehden kasvu.
Helsingin Sanomien arkilevikki ylitti
1970-luvun alussa 300 000 kappaletta ja
jakajien taakka alkoi painaa: sunnuntain
lehti painoi lähes puoli kiloa. Vuosiker-
ran paino ylitti jo raavaan miehen mitan
eli sadan kilon rajan. Seuraavana vuonna
Helsingin Sanomat joutuikin kuurille ja
painossa siirryttiin käyttämään kevyem-
pää paperia.
Toteutuakseen kasvu oli vaatinut
myös uutta sanomalehtirotaatiota. Pai-
noteknisen kehityksen globaaleista hei-
lahduksista kertoo se, että tällä kertaa Martti Vinni levyn- TUO R ET TA TE K NIIKKA A ,
Vanhan mantereen valmistajat jäivät valmistuksessa UUS IA ENNÄT YK S IÄ
Sanomalassa.
soittelemaan lehdelle ja Ampress-merk- Tiedonsiirtotekniikan kehitys oli
kinen rotaatiokone hankittiin 1966 Yh- 1970-luvun lopulla edennyt niin pitkäl-
dysvalloista. le, että lehden toimitus ja paino voitiin
Tietoliikennetekniikan kehitys avasi erottaa toisistaan. Sanoma Osakeyhtiön
mahdollisuuksia yhä tuoreemman uutis- kustantamien sanomalehtien painatus
materiaalin hankintaan. Helsingin Sano- siirrettiin Helsingin keskustasta Vantaan
mien toimituksen ja eduskunnan välille Martinlaaksoon. Sanomalan tuotanto-
avattiin faksimileyhteys 1974 ja seuraa- laitos vihittiin käyttöön lehden 88-vuo-
vana vuonna, samalla kun lehti lähetti tispäivänä 1977. Yhtiön sanomalehtien
vakituiset kirjeenvaihtajat Moskovaan painatus siirtyi kokonaisuudessaan Sa-
ja Washingtoniin, oman puhelinkeskuk- nomalan offset-tekniikkaan seuraavan
sen kautta avattiin ”suora linja politiikan vuoden aikana, ja samalla alkoi myös si-
pääkaupunkeihin”. Kansainväliseen po- vujen faksimilesiirto mikroaalloilla Lud-
litiikkaan Helsingin Sanomat otti kantaa viginkadulta Sanomalaan.
Helsingin Ety-kokouksen loppuvaihees- Uutta tekniikkaa hyödynnettiin myös
sa 30.7.1975, kun se julkaisi kahdeksan- latomossa. Käsinladonta oli jäämässä
kielisen pääkirjoituksen ”Tiedon kulun historiaan: 1970-luvun lopulla ilmoituk-
vapaus” rakentaen omalta osaltaan pe- set oli jo kokonaan siirretty valoladon-
rustaa Euroopan yhteistyölle. taan ja toimituksellisesta aineistostakin
Aatos Erkko luopui yhtiön toimitus- lähes puolet. Vuonna 1979 Helsingin Sa-
johtajan tehtävistä vuonna 1976 ja jatkoi nomiin alettiin painaa neliväri-ilmoituk-
hallituksen päätoimisena puheenjohta- sia ja toimituksellisia monivärikuvia.
jana. Uudeksi toimitusjohtajaksi nimitet- Yli sadan sivun Helsingin Sanomat
tiin vuodesta 1971 varatoimitusjohtajana tehtiin ensimmäisen kerran vuonna
toiminut diplomi-insinööri Väinö J. Nur- 1980. Lake Placidin olympiaoppaan sisäl-
mimaa. tänyt sunnuntainumero oli 104-sivuinen


1983
Helsingin Sanomien Kuukausiliite alkaa ilmestyä.

Liitteet
Herra Z
Helsingin Sanomien vuosina Poju Zabludowicz on
salaperäinen suomalainen
miljardööri, jonka kuva
tarkentuu sisäsivuilla.

1927−1939 ilmestyneen Viikko- SIVU 26–33

liitteen moderneja seuraajia ovat SYYSKUU 2011 • N:o 473 • HS.FI/KUUKAUSILIITE

huhtikuussa 1983 ilmestymisensä
aloittanut Kuukausiliite ja marras-
kuussa 1995 perustettu Nyt-liite.
Kuukausiliite on ilmestynyt ker-
r
ran kuukaudessa 1983–1985, kaksi
VIRITIMME OVELAN ANSAN ESPOOLAINEN PERHEENÄITI MISSÄ ON NYT ENTINEN
HELSINGIN PYÖRÄVARKAILLE. RYHTYI HUUMEKAUPPIAAKSI. DEMARIPOMO ULF SUNDQVIST?

kertaa kuukaudessa 1986–1995 ja
SIVU 34 SIVU 48 SIVU 86

Ensimmäinen Kuukausiliite Kuukausiliite 2011.
jälleen kerran kuussa tammikuusta
ilmestyi huhtikuussa 1983.
1996 alkaen. Kuukausiliite jaetaan
Helsingin Sanomien mukana kuu- Helsingin Sanomien välissä sisältöä ja rakennetta muutettiin, ja
kauden ensimmäisenä lauantaina, perjantaisin ilmestyvä viikkoliite nyt.ﬁ-verkkopalvelua uudistettiin.
ja se tavoittaa yli 1,2 miljoonaa lu- Nyt on suunniteltu ennen kaik-
k Saman vuoden lopulla lehti alkoi
kijaa. kea nuorten ja pääkaupunkiseu- ilmestyä myös tablettiversiona.
Kuukausiliitteen tehtävänä dulla asuvien lukijoiden tarpeisiin. Kuukausi- ja viikkoliitteen lisäk-
on täydentää Helsingin Sanomia Liitteen alkuperäinen formaatti oli si Helsingin Sanomien tilaajat saa-
aikakauslehden keinoin: laajoin ns. leikattu tabloid, mikä oli uutta vat lehtensä välissä päivittäin
kuvareportaasein, henkilökuvin se- suomalaisessa lehtimaailmassa. ilmoitusliitteitä.
kä uutisia taustoittavin kirjoituk-
k Liitteen vuoden 2008 uudis- Vuoden 2008 alusta lähtien
sin. Liitteen suosituimpaan sisäl- tuksessa tv-sivusto irrotettiin Helsingin Sanomat on julkaissut
töön on vuodesta 1999 kuulunut muusta lehdestä. myös erikseen tilattavaa teemaleh-
Perhesiteitä-juttusarja, jonka kir-
r Marraskuussa 2011 lehden for-
r teä. HS Teema ilmestyy neljä kertaa
T
joituksista osa on sittemmin jul- maatti muutettiin aikakauslehti- vuodessa, ja sen jokainen numero
kaistu myös HS Kirjana. mäisemmäksi. Samalla lehden keskittyy vain yhteen aiheeseen.

Venuen biitti Hakkaraisen
saa hikoilemaan. Teuvon netti.
Afrikkalainen Revs on uusi
ravintola Kallioon. muotilehti.

Myytinmurtajien
Kari Byron.
Jamie Oliver
ihan palasina.

Kate Bush
piilottelee,
kuten hänellä tapana on. Mutta ujon
tähden uusi levy on niin hieno, että
meidän oli pakko hankkia haastattelu.
SIVUT 16–19

Uudistunut Nyt 2011. HS Teema:
Pilkomme ruuan 2011.
Nyt-liitteen ensimmäinen
numero 1995.


Helsingin Sanomien historiikki

Helsingin Sanomien historiikki

Recommandé

Recommandé

Contenu connexe

En vedette

En vedette (20)

Helsingin Sanomien historiikki