1. Pääkaupunkiseudun sähköisen
asioinnin strateginen esiselvitys
Yhteistyö pääkaupunkiseudulla
Va. Hallinto- ja kehittämisjohtaja Helena
Ylisipola, Helsingin sosiaalivirasto
FCG Palveluseteli ja sähköiset ratkaisut
19.1.2011
19.1.2011 Helena Ylisipola 1
Lähtökohdat:
• Aiemmat selvitykset
• Sähköisen asioinnin kehitys yhtenä painopistealueena
kaikissa kunnissa
• Toiminnan tarpeet ja päätökset
• Uudet selvitykset
19.1.2011 Helena Ylisipola 2

2. Yhteistyö pääkaupunkiseudulla
Aiemmat selvitykset
• Yhteistyötä usean vuoden ajan
• Pääkaupunkiseudun tietohallinnon
kehittämissuunnitelma syyskuussa 2007 osana
Paras-hanketta
Linjaus sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta:
” Tavoitteena sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalvelujen järjestämisessä
on yhteisten asiakkaiden ja asiakasprosessien tukeminen yli organisaatiorajojen
perusterveydenhuollosta ja sosiaalitoimesta erikoissairaanhoidon palveluihin. Palvelujen
tuottajina ovat julkisten palvelujen lisäksi yksityiset palvelun tuottajat.
Tietojärjestelmäpalvelujen tärkeinä painopistealueina ovat kuntalaisten sähköisen
asioinnin hankkeet ja asiakasjärjestelmien kehittäminen kansallisen hankkeen
määrittelyjen mukaisesti.”
19.1.2011 Helena Ylisipola 3
Yhteistyö pääkaupunkiseudulla
• Yhteistyö on jatkunut erillisissä projekteissa ja hankkeissa
• Yksi konkreettinen tarve on lasten päivähoidon
pääkaupunkitasoinen palveluun hakeutuminen
• Uuden kimmokkeen sosiaali- ja terveyspalvelujen
yhteistyölle on antanut palvelusetelihanke, joka on edennyt
vaiheeseen, missä etsitään ratkaisua sähköisen
palvelusetelin hallinnointijärjestelmän rakentamiseen.
19.1.2011 Helena Ylisipola 4

3. Yhteistyön kenttä
Palvelutuotteiden
erilaisuus ja muut
toiminnalliset esteet
Tekniset rajoitteet Pks-soster yhteistyö Kaupungin kehitys-
yhteistyössä sähköisen asioinnin kokonaisuuden
kehittämisessä priorisointi
Valtakunnallisen
kehitystyön priorisointi
19.1.2011 Helena Ylisipola 5
Lähtötilanne Espoo on kehittänyt e-palveluja,
Helsingissä on käytössä asiointialusta asiointialusta hankinnassa
Kauniaisissa ei ole vielä asiointialustaa
Vantaalla ei ole vielä asiointialustaa, suunnitelmissa
19.1.2011 Helena Ylisipola 6

4. Mikä haastaa etenemistä – esimerkkinä päivähoito
Tietojärjestelmät
Espoo – Sosiaali Effica –tuote
Helsinki – Sosiaali Effica sisältäen räätälöityjä ominaisuuksia
Vantaa – VATJ
Kauniainen ProConsona (tehnyt päätöksen Efficaan siirtymisestä)
Kunnan asukasrekisteri
Kullakin PKS-kunnalla on omat kuntarekisterinsä, joita on kehitetty
kuntien omista tarpeista lähtien. Kuntarekisterit eivät ole tällä
hetkellä yhteiskäyttöisiä, lisäksi operatiivisissa järjestelmissä on
pääsääntöisesti omat järjestelmäkohtaiset henkilörekisterit.
Päivähoitoon hakeminen
Kaikilla käytössä paperinen lomake, lisäksi Espoolla, Helsingillä ja
Vantaalla sähköiset hakemukset, joista Espoon on Effican web-
hanekmus, Helsingin omassa asiointiportaalissa oleva räätälöity
hakemus, joka integroitu Efficaan, Vantaalla käytössä Enfon
19.1.2011
asiointipalvelin, jostaHelena Ylisipola
integrointi VATJ:n 7
Mikä haastaa etenemistä – esimerkkinä päivähoito
Päivähoitoon sijoittaminen
Sijoittamisprosessit kaupungeissa erilaiset ja päättäjien määrä vaihtelee.
Kuntalaskutus
Laskutus perustuu vuosittain sovittaviin kuntakohtaisiin hintoihin,
laskutushintojen perusteet on sovittu yhteisesti.
Kuntien välinen laskutusprosessi on monivaiheinen, työläs ja täysin
käsityötä.
Tilastointi
Sähköisen asioinnin alusta
• Erilaiset työprosessit substanssitehtävissä
• Erilaiset hallinnon työprosessit
• Erilaiset tietojärjestelmäratkaisut substanssissa ja hallinnossa
• Yhteisten toimintarakenteiden puute
19.1.2011 Helena Ylisipola 8

5. Pks-yhteistyön tavoite (työryhmän esitys)
Pääkaupunkiseudun kunnat tekevät tiivistä ja
tarkoituksenmukaista yhteistyötä, jotta pääkaupunkiseudun
asukkaille on tarjolla valtakunnallisesti edistyksellisimmät
sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiset asiointipalvelut.
Palvelujen, tuotantotapojen ja tuottajien kirjosta huolimatta
asukkaalle palvelut näyttäytyvät eheänä ja toimivana
kokonaisuutena.
19.1.2011 Helena Ylisipola 9
Yhteistyön periaatteet (työryhmän esitys)
• Yhden kanavan periaate (sähköinen kuntalaisuus):
• palvelut mahdollisimman kattavasti yhdestä
kanavasta
• kokonaisuutta koordinoi kaupunkitasoiset
tietohallintoyksiköt
• soster-toimijat eivät muodosta erillisiä seudullisia
asiointikanavia
• Tiivis ja joustava yhteistyö
• Yhteistyötä eri tasoilla
• Kevyet verkkopalvelut: nopeasti mahdollisimman
laajaan sisällölliseen yhteistuotantoon.
• Yhteiset sähköiset asiointipalvelut: lisäävät
yhteistyötä erityisesti sisällölliseen kehittämiseen
• Syvät tietojärjestelmien integraatiota edellyttävät
palvelut: ei ole nopeasti toteutettavissa mutta
pitkällä aikavälillä ne ovat tavoiteltavia.
• Yhteinen seudullinen näkemys ja edunvalvonta
19.1.2011 Helena Ylisipola 10

6. PKS-yhteistyön etenemissuunnat sähköisen
asioinnin edistämiseksi (työryhmän esitys)
Pks-kumppanuusrakenteiden luominen
- hankintayhteistyön mallit
- tekniset valmiudet yhteistyölle
- innovaatioiden vaihto ja strategioiden synkronointi
Käsillä olevien yhteisten haasteiden ratkaisu
- sähköinen palveluseteli / ostopalvelujen e-hallinto
- yhteisen päivystystoiminnan e-palvelut
- päivähoidon yhteiskäytön toteutuminen
Uudet yhteiset avaukset
- terveyspalvelujen vapaan hakeutumisen ennakointi
- terveys- ja hyvinvointineuvonnan yhteistuotanto
- asiointiprosessin määritys sosiaalipalveluissa
19.1.2011 Helena Ylisipola 11
Pks-kumppanuusrakenteiden luominen
• Käynnistetään kevyt, vuosittainen ja
taloussuunnitteluprosessiin sovitettu
yhteistyöfoorumi:
• tarkoituksena on varmistaa sähköisen asioinnin kehittämisen
synkronointi ja innovaatioiden vaihto
• foorumissa käydään läpi sosiaali- ja terveyspalvelujen
tietohallintohankkeet ja kehittämissuunnitelmat
• kutsutaan mukaan HUS
• Haaste tietohallinto- ja hankintayksiköille: tarvitaan
kumppanuusrakenteita, esim:
• hankintayhteistyön mallit ja
• tietohallinnolliset suunnitelmat ja
• aiesopimukset yhteisten teknisten ratkaisujen toteuttamiseksi.
19.1.2011 Helena Ylisipola 12

7. Käsillä olevien haasteiden ratkaiseminen
• Hanke asukkaiden ja ulkoisten palvelutuottajien sähköisen
asiointikokonaisuuden rakentamiseksi:
• laajentaa kattamaa palvelusetelin lisäksi muut
hankintatavat, hanke etenee vaiheittain,
vuorovedoin,
• alustat kaupunkien omat ja VM:n
• perusteluna yhteiset palvelutuottajaverkostot
• Sähköisen asioinnin mahdollisuudet yhteisessä
päivystystoiminnassa
• Lasten päivähoidon yhteiskäytön benchmarkkaus ja tarvittaessa
osallistuminen
19.1.2011 Helena Ylisipola 13
Uudet yhteiset avaukset
• Hyvinvointi ja terveysneuvonnan yhteinen sisällöntuotanto
• mahdollisuus esim. perustaa pks yhteinen
yksikkö/yritys
• toimenkuva olisi laajennettavissa
verkkososiaaliasema- ja
verkkoterveysasematyyppiseksi toiminnaksi
• Sähköiset ratkaisut vapaan hakeutumisen tueksi
• etupainotteisesti selvitetään, miten
terveydenhuoltolain mahdollistamaan vapaaseen
hakeutumiseen voidaan varautua
• Asiointiprosessin määritys sosiaalipalveluissa
• yleinen määritys sosiaalihuollon
päätöksentekoprosessiin esim. omaishoidon tuessa
ja toimeentulotuessa
• varsinaiset toteutukset kaupunkien erillisinä tai
yhteisinä hankkeina
• Erityisten asiakasryhmien sähköiset palvelut
19.1.2011 Helena Ylisipola 14

8. Pre-palvelusetelijärjestelmäarkkitehtuuri
Toiminnalliset valmiudet operatiivisissa järjestelmissä
Vain sisäiset prosessit osin sähköisinä palveluina Vaihe
1.
SOSV ja Terke Tilasto-
kotisivut järjes-
• Palvelusetelipalvelut telmät
• Palvelutuottajien
tiedot Operatiiviset
Hakem asiakastietojärjestelmät
us
• ATJ
•Effica DW-
Päät.& •Pegasos Tietovarasto
Päät.&
Palv.set
Palv.set
?
Manuaali
Palvelu- raportointi
sopimus
Palvelu-
seteli
Palvelutuottaja Taloushallinto/ VA
x- järjestelmä •Taloushallinnon järjestelmät
Lasku
Maksu
19.1.2011 Helena Ylisipola 15
Palvelusetelijärjestelmäarkkitehtuuri
Tietohallintopalvelut
* Palveluprosessin kaikki vaiheet sähköistetty Vaihe n.
Operatiiviset Tilasto-
asiakastietojärjestelmät järjes-
telmät
ATJ Effica Pegaso
s
”Sähköisen
asioinnin
DW-
palvelualusta/ ”Palveluseteli- Tietovarasto
Ostopalvelut/ järjestelmä”
Palveluseteli” (Määritetyt toiminnot ja
• Määritelty sisältö sisällöt)
•Tunnistautuminen
•Palvelutuottaja
ylläpitää tietojaan
Palvelutuottajan Taloushallinnon
järjestelmä järjestelmät
Palvelutuottaja
hallinnoi tietojaan
julkisessa
sähköisessä
palvelualustassa
19.1.2011 Helena Ylisipola 16

9. Kiitos!
19.1.2011 Helena Ylisipola 17