Pyhiinvaelluksen ja ympäristökasvatuksen leikkauspintoja, ekoteologiaa ja matkailun teologiaa, käytännön ideoita seurakunnille. Esitelmä Kirkon ympäristöpäiviltä 2012 Oulussa.

1. Panu Pihkala
Kirkon ympäristöpäivät 29.8.2012, Oulu

2. Pyhät polut –vaellus, kuva PP

3.  Luonnossa liikkuminen ja hengellisyys
 Pyhiinvaellus
 Ympäristökasvatus
 Seurakuntien mahdollisuuksia
 Esitän myöhemmin kolme pääpointtia

4.  Mitä luonnossa liikkuminen merkitsee
sinulle?

5.  Tutkimustulokset: luonnonympäristöt
lisäävät ihmisten kokonaisvaltaista
hyvinvointia
 Ekopsykologia tutkii luonnon vaikutusta
 Green Care: kuntoutus luonnossa
▪ Esim. Vihreä veräjä -hanke
 Luonnon rytmit tärkeitä ihmiselle
 Luonto on henkinen ja hengellinen
latauspaikka

6.  Sekä virkistystoiminta (liikunta, ulkoilu jne.)
että kristillinen hartaustoiminta perustuvat
arjen harmaudesta irtautumiseen
 Jo pienikin aika usein auttaa, pidempi aika
vielä enemmän
 Seurakuntien toiminta tapahtuu usein
luonnon keskellä:
 Rippileirit, muut leirit
 Hiljaisuuden retriitit

7.  Retriitin sukulainen
 ”Meditaatio on sisäänpäin suuntautunutta
pyhiinvaellusta, ja pyhiinvaellus ulospäin
suuntautunutta meditaatiota.” – Victor & Edith Turner
 Ikivanha ilmiö, jota tavataan ympäri
maailmaa
 Useimmiten liittynyt pyhiin kohteisiin
(paikkoihin tai henkilöihin), mutta voi
perustua vain matkan pyhittämiseen

8. Pyhät polut –vaellus, kuva PP

9. 1. Kulkueet jumalanpalveluksissa
2. Lyhyet pyhitetyt polut
▪ esim. Calvaria-kukkulat
3. Pyhiinvaellukset
▪ joko ryhmänä tai itsenäisesti valmiilla reitillä
4. Henkilökohtaisena hengellisenä
harjoituksena toteutetut pyhiinvaellukset
5. Vaeltaminen elämäntapana (kilvoittelu)
▪ vrt. Venäjä

10.  Maailmanlaajuisesti suuri ilmiö
 Esim. Intia, Etelä- ja Väli-Amerikka, Lourdes
 Länsimaissa valtava kiinnostuksen kasvu n.
vuodesta 1990 eteenpäin
 Avainasemassa Santiago de Compostela
 Monissa maissa pyhiinvaellusreitit elpyneet,
kasvattaneet suosiotaan
 Iso-Britannia, Ruotsi ja Norja esimerkkejä

11.  Pyhiinvaellus on matkailuelinkeinolle hyvin
tärkeä asia: tietoista kehittämistä esim.
Galiciassa ja Intiassa
 Matkailu on maailman nopeimmin kasvavia ja
merkittävimpiä talouden aloja, jolla on myös
suuria haasteita kestävän kehityksen
kannalta
 Ks. Stausberg: Religion and Tourism, 2011

12.  vrt. Thomas Cook: ensimmäinen
nykymuotoinen matkatoimisto papin
perustama!
 Pyhän maan matkailu
 Kolme muotoa:
pyhiinvaellus –uskonnollinen turismi– turismi

14. 1. Pyhiinvaellus
 sekin vaatii matkailupalveluita
 ja on ollut perustamassa niitä Eurooppaan
aikanaan, (vrt. Shell)
2. Toisessa laidassa turismi, johon kuitenkin
liittyy uskonnollisesti mielenkiintoisia
piirteitä
 Kirkkovierailut
 Selkeä yhteys toisten matkaajien kanssa
 Erilaisuuteen tutustuminen (riippuu matkasta)

15. 3. Välimuoto: uskonnollinen turismi
 esim. Kotimaan matkaklubi?
 Tietoisesti valitaan uskonnollisesti merkittäviä
kohteita
 Toteutustapa määrää lopullisen luonteen,
mutta sama pätee myös pyhiinvaellukseen ja
turismiin
 Pyhiinvaeltaja voi käyttäytyä kuten turisti, ja
toisinpäin!

16.  Matkailu ja uskonto liittyvät toisiinsa hyvin
monin tavoin
 Kansainvälisesti niiden suhdetta mietitään
kasvavassa määrin sekä elinkeinojen kannalta
että akateemisessa tutkimuksessa
 Suomessa: luentosarja Pyhiinvaellus, paikka ja
pyhä (P. Pihkala, Heikki Pesonen) Helsingin
yliopistossa keväällä 2013
 Matkailun teologiaa, YLE 1 Horisontti:
http://areena.yle.fi/radio/1542285

18.  Matkailukohteet: hienot luonnonpaikat ovat
ikiaikaisesti kiehtoneet
 suuri vaihtelu: rotkoista vuoriin, pienimuotoisesta
suureen (mutta suureellinen ehkä korostunut)
 vrt. luostarien ja pyhiinvaelluskohteiden paikat
 Erityiseksi koetut paikat
 korostuu rajapinnan luonne (rajallinen – rajaton)
 korkeat huiput, rannat
(vrt. hartauspaikat pellon reunalla)

19. Albert Edelfelt: Jumalanpalvelus Uudenmaan saaristossa, 1881

20.  Länsimaat: pyhiinvaelluksilla moderni
ihminen altistuu luonnonvoimille ja
luonnonkauneudelle aivan eri tavalla kuin
arjessa
 Oman pienuuden ymmärrys luonnon keskellä
 suuret luonnonvoimat
 Jumalan suuruuden kokemus

21.  Pyhiinvaellus voi ohjata
ympäristökasvatuksellisesti keskeiseen
päämäärään: ymmärtämään ihmisen
riippuvaisuuden muusta luonnosta
 kristillisesti: ihmisen ja muun luonnon yhtäläisen
riippuvuuden Jumalasta!
 Luontopyhiinvaellus –artikkeli, Hiljaisuuden ystävät 1/2011
[pyhiinvaelluksesta.blogspot.com]

22.  Ei ole kyse vain siitä, mitä me teemme muulle
luonnolle (ympäristönsuojelu)
 Kyse on myös kasvavasta ymmärryksestä sen
suhteen, mitä muu luonto tekee meille!
 ”Ympäristö kasvattaa meidät”
▪ Sekä luonto- että kulttuuriympäristö
 Riippuvaisuus, yhteenkuuluvuus
 Virkistys, onnellisuus

23.  Pyhiinvaelluksessa taustajuonteena
kuolevaisuuden, elämän matkan käsittely
 Vrt. ihmisten mieltymys kirkoissa alttareihin,
jotka ovat ikkunoita luontoon, vaihtuviin
vuodenaikoihin
▪ Esim. tunturikappelit
 Elämän kiertokulun, kuolevaisuuden ja
iankaikkisuuden pohdinta luonnon kautta?

24. Caspar David Friedrich: Ilta, 1820

25. Caspar David Friedrich: Aamu Riesensebirge -vuoristossa, 1830

27.  Kuka on vaikuttanut eniten sinun
luontosuhteeseesi?

29.  Kolme osaa lehvästössä:
1. Oppiminen luonnosta
 Miten luonto toimii
2. Oppiminen luonnossa
 Erilaisten asioiden oppiminen
luonnonympäristössä
3. Toiminta luonnon puolesta
 Osallistaa, voimauttaa, ylläpitää toivoa

30.  Puun runkona ja juurina:
Merkittävät elämänkokemukset, ”suunnan
antavat vaikutteet” (formative influences)
 Lapsuuden perheen retket
▪ Isoisän kanssa metsässä tai merellä
▪ Äidin kanssa marjassa
 Ympäristöherätykset, esim. jonkin katastrofin tai
luonnonsuojelijan sanojen äärellä
 Partio, seurakunnan leirit ja vaellusrippikoulut…

31.  Henkiset ja hengelliset (uskonnolliset)
kokemukset olennainen osa merkittäviä
elämänkokemuksia
 Suomalaisessa tutkimuksessa jätetty turhan
sivuun
 Ks. Maailmankatsomukset ja kristinusko
ympäristökasvatuksessa (Pihkala 2011)
http://www.kasvatus-ja-
aika.fi/site/?lan=1&page_id=439

32.  Vanhemmat, isovanhemmat ja koulun opettajat
ovat keskeisiä ympäristökasvattajia: mutta
seurakunnan vastuunkantajilla on suuria
mahdollisuuksia myös!
 Seurakunnan vastuunkantajat ovat eläviä
esimerkkejä
 Millaisen kuvan antaa, jos seurakunnan
vastuunkantaja ei välitä kierrättää, kulkee aina omalla
autolla tai ei puhu hartauksissa koskaan luonnon
merkityksestä?

33.  Se, mitä tehdään ja miten, kasvattaa
 Suntio kasvattaa käytännön toimillaan
 Kappalainen kasvattaa saarnavalinnoillaan,
kanttori musiikkivalinnoillaan
 Kasvatustyöntekijä kasvattaa toimintatavoillaan
 Viraston toimintarutiinit ovat joko hyviä tai
huonoja esimerkkejä vastuullisuudesta
 Malli tietynlaisesta elämäntavasta,
maailmankatsomuksesta

34.  Seurakuntien ympäristökasvatus-
suunnitelmissa on usein keskitytty yksittäisiin
tekoihin
 Esimerkiksi hartauksien kautta tapahtuva
kokonaiskasvatus kestävään elämäntapaan
on jäänyt vähemmälle huomiolle
 Kirkon ympäristödiplomin käsikirjan uusi
versio 2012 korostaa laajempaa
ympäristökasvatuksen olemusta

35.  Esim. Luomakunnan sunnuntai on tärkeä:
mutta vielä tärkeämpää on luonnon merkitys
sunnuntaisin ympäri vuoden
 Maailmankatsomukseen sisältyvä ympäristö-
ulottuvuus luontevaksi osaksi koko toimintaa
 Virikkeitä: Luontokirkkovuosi, PTK 2013

36.  Mikä on ympäristöongelmien perimmäinen
syy?
 Itsekkyys, ahneus: kristillisesti sanottuna
synti
 Mikä auttaa pahuutta ja syntiä vastaan?
 Kristinuskon ydinsanoma on valtaisan
olennainen ympäristöasioiden suhteen

37.  Kun kirkko toteuttaa peruskutsumustaan
pahuuden vastaisessa taistelussa, se samalla
suojelee luontoa;
 ja toisinpäin: jotta kirkko voisi toteuttaa
peruskutsumuksensa koko laajuutta, tulee
sen ottaa koko luomakunta huomioon.

38.  Onko kristinuskon perimmäinen viesti ja
voima selvillä ihmisille?
 Entistä vähemmän voidaan epähuomiossa
olettaa, että kyllä ihmiset tietävät, mistä
kristinuskossa on kyse
 ”Viraston tarjoamien palveluiden” sijaan on
pidettävä esillä Kristusta pahan vallan
voittajana, armon tuojana, ikuisen elämän
avaimena

39. Caspar David Friedrich: Cross in the Mountains, 1807

41. 1. Kulkueet jumalanpalveluksissa
2. Lyhyet pyhitetyt polut
3. Pyhiinvaellukset
▪ joko ryhmänä tai itsenäisesti valmiilla reitillä
4. Henkilökohtaisena hengellisenä
harjoituksena toteutetut pyhiinvaellukset
5. Vaeltaminen elämäntapana (kilvoittelu)

42. 1. Kulkueet jumalanpalveluksissa
 Esim. metsäkirkkoihin
 Kulkue kirkon pihamaalla (ja kenties
hautausmaalla) ennen jumalanpalvelusta,
yhdistettynä luontoteemoihin
 Vaellus kastemaljalta puiston halki
hautausmaalle, sen jälkeen jumalanpalvelus
 Pyhiinvaeltajien kirkkopyhä?
▪ Vaellus & kertomuksia vaelluksilta

43. 2. Lyhyet pyhitetyt polut
 kirkon lähiympäristöön rakennetut polut
▪ Mahdollisuus yhdistää eri teemoja: historiaa,
hengellisyyttä, luontotietoa
 Vivamo, Lohja: hiljaisuuden niemi,
raamatunlauseet polkujen varrella
 Lahti: Teivaanmäen hiljaisuuden metsäpolku
 Perusväline: taulutelineet, joihin voi sijoittaa
tekstiä ja kuvia

44. 3. Pyhiinvaellukset
 Esimerkiksi leirikeskukselta kirkolle tai
naapurikirkkojen väli
▪ Esim. Haapajärvi, Kivikirkkojen vaellus (Uusimaa)
 Pyhiinvaellus –kirja (toim. Kati Jansa, PTK 2011)
tarjoaa erilaisia virikkeitä
▪ Taustaksi myös Elonheimo: Pieni pyhiinvaelluskirja
 Luontonäkökulma on hyvä huomioida
selkeäsanaisesti, vaikka se vaikuttaa joka
tapauksessa

45.  Vuodesta 2010 lähtien Itä-Suomessa
pyhiinvaelluksia kävellen, hiihtäen, meloen,
pyöräillen Enonkoskelle (www.pyhatpolut.fi)
 Tavoitteena hengellisen perinteen elvyttäminen
ja maaseudun kehittäminen:
matkailunäkökulma myös
 Luonto tärkeässä osassa
 Paljon mediahuomiota, paikallisväestö
suhtautunut innostuneesti
 Osallistujamäärät vaihdelleet

46. Suunnitteilla olevia hankkeita:
 Kraaselin saaren hiljaisuuden polut, henkinen
ja hengellinen hiljentyminen luonnossa
 Taideteokset
 Hämeenjärven hiljaisuuden majoituskeskus
 Uudenlainen liiketoimintamalli
 Hiljaisuuden tuotteistaminen: miten puhua
rahasta henkisiin ja hengellisiin asioihin liittyen?
 Pyhiinvaellusreitti Kraaseliin

47.  Seurakuntien luontoalueiden suojelu
 Vrt. SLL:n Luontohaaste-kilpailu kunnille ja
seurakunnille
▪ Vuoden 2011 srk-sarjan voittaja: Haapajärvi
 Hiljaisuuden luontoalueiden perustaminen
 Kyltit, portit, internet-materiaalit…
 Alueen matkailukohteina paitsi tiekirkot,
myös seurakuntien luontopaikat?
 Kulttuuri- ja luontonähtävyydet yhteen

48.  Verkosto, joka tarjoaa tietoa ja toimintaa
 Laajempi toiminta aktivoitumassa
http://www.arocha.org/fi-fi/index.html
 Jos olet kiinnostunut liittymään
sähköpostilistalle tai mahdollisesti jäseneksi,
ota yhteyttä joko
suomi@arocha.org
puheenjohtaja: panu.pihkala@helsinki.fi

49.  Ekonisti-vihko (toim. Pruuki)
 Ekonisti-materiaalin käyttö nuortenilloissa
(2009)
 Luonto ja seurakunta: materiaalia
tilaisuuden järjestämiseen (2011)
 Luontopyhäkoulu (Pyhäkoululehti 2/2011)
 Luonto ja Raamattu: kristillisen
ympäristökasvatuksen juurilla (2010)
 Ympäristökasvatus seurakunnassa (2010)

50. Luonnon armo(illa). Ympäristökasvatus ja
diakonia seurakunnassa
7. - 8.5. 2013 Partaharju, Pieksämäki (1,5 op / 220€)
 Osaamistavoitteet: Osallistuja tuntee kristillisen
ympäristökasvatuksen ja -diakonian perusteet,
ymmärtää ympäristökysymysten kansainvälistä
ulottuvuutta sekä osaa soveltaa toiminnallisia
menetelmiä ympäristökasvatuksessa.
 Kohderyhmä: Kaikki ympäristötyöstä ja -kasvatuksesta
kiinnostuneet seurakuntien hengellisen työn tekijät.
 Ilmoittautuminen 5.4.mennessä suvielise.nurmi@ptk.fi

51. Herra, Sinun alttarisi luota on varpunenkin
löytänyt kodin, pääskynen pesäpaikan, jossa
se kasvattaa poikasensa.
Onnellisia ne, jotka saavat voimansa sinusta,
ne, jotka kaipaavat pyhälle matkalle.
- Psalmista 84