SlideShare une entreprise Scribd logo
1  sur  7
Jousisoittimet
Jousisoittimet
soitinryhmä.

ovat

orkesterin

Jousisoittimien

ääni

suurin
syntyy

hankaamalla kieliä jousella. Kieliä voidaan
soittaa

myös

sormin

näppäilemällä.

Näppäilytyyliä kutsutaan pizzicatoksi. Mitä
suurempi soitin on, sitä matalampi ääni siitä

syntyy.

viulu

alttoviulu

sello

kontrabasso
Puupuhaltimet
Puhaltimet ovat putkia. Mitä pitempi putki
on,

sitä

matalampi

soittimen

ääni

on.

Puupuhaltimet tehtiin ennen puusta, nykyisin

myös muovista ja metallista.
Huilun ääni syntyy puhaltamalla huulien välistä
soittimen

puhallusaukkoon,

jolloin

syntyy

vihelllystä muistuttava ääni.
Klarinetti, oboe ja fagotti ovat ruokolehtisoittimia.
Ruokolehti

saa

ilman

värähtelemään

puhalluksen voimasta ja näin ääni syntyy.
huilu

klarinetti

oboe

fagotti
Vaskipuhaltimet
Vaskipuhaltimissa
trumpetti

ääni

syntyy, kun soittimen sisällä

oleva

ilma

saadaan

värähtelemään

huulia

pärisyttämällä.

pasuuna

Kaikki

vaskipuhaltimet

on

metalliputkesta,

joka

taivutettu

soittamisen

helpottamiseksi

tehty
on

mutkalle.

Käyrätorven putken pituus voi
olla, jopa kolme metriä.
käyrätorvi

tuuba (matalin)
Kosketinsoittimet

Cembalon

ääni

Näppäilysoitin

syntyy,

kun

Harppu kuuluu vanhimpiin soittimiin. Egyptissä sitä soitettiin jo

kosketinta painettaessa koneistossa

2500 eKr. Orkesteriin se otettiin Euroopassa vasta 1700-luvullla.

oleva kynsi näpäyttää kieltä.
Harpussa 45-48 eripituista kieltä. Soittamisen helpottamiseksi
Flyygelin ja pianon ääni syntyy, kun

ne on merkitty eri väreillä. Harpussa on myös pedaalit. Soitin

kosketinta painettaessa pieni vasara

nojaa soittajan olkapäähän ja kieliä näppäillään molemmin

lyö soittimen sisällä olevia kieliä.

käsin.

cembalo

flyygeli

piano

harppu
Lyömäsoittimet

Tarkka sävelkorkeus

Lyömäsoittimet jaetaan kahteen ryhmään:
sellaisiin, joissa on tarkka sävelkorkeus
sivun soittimet)

(tämän

ja sellaisiin joissa on epämääräinen

sävelkorkeus (seuraavan sivun soittimet).

marimba

Lyömäsoittimia
lyömällä,

hankaamalla,

raaputtamalla.
gongi käytetään

soitetaan
ravistelemalla

Niiden

esimerkiksi

tai

valmistuksessa

puuta,

metallia

ja

nahkaa.
patarummut
Lyömäsoittimia

käytetään

orkesterissa

korostamassa rytmiä, luomassa eksoottisia
putkikellot

kellopeli

sävyjä ja monenlaisina tehokeinoina.
Epämääräinen sävelkorkeus

Ylärivi:
Symbaalit, claves, räikkä, bongot.
Keskirivi:
Marakassit, kulkuset, kastanjetit, tamburiini.
Alarivi:
Triangeli, cabasa, temppeliblokki, guiro.

Contenu connexe

Tendances

The Evolution of Piano
The Evolution of PianoThe Evolution of Piano
The Evolution of Pianobehery2642
 
Chapter 9 Voices and Instrument Families
Chapter 9 Voices and Instrument FamiliesChapter 9 Voices and Instrument Families
Chapter 9 Voices and Instrument FamiliesLaura Riddle
 
Prelude 1 Enjoyment of Music 3rd Ed.
Prelude 1 Enjoyment of Music 3rd Ed.Prelude 1 Enjoyment of Music 3rd Ed.
Prelude 1 Enjoyment of Music 3rd Ed.Laura Riddle
 
La orquesta sinfónica
La orquesta sinfónicaLa orquesta sinfónica
La orquesta sinfónicasponsboils
 
What is an orchestra
What is an orchestraWhat is an orchestra
What is an orchestrajleon07
 
Development of the Piano
Development of the PianoDevelopment of the Piano
Development of the Pianotypologist
 
Pp 5 brass instruments
Pp 5   brass instrumentsPp 5   brass instruments
Pp 5 brass instrumentsSharon Thomson
 
Ritmo musicale, percezione e didattica.pdf
Ritmo musicale, percezione e didattica.pdfRitmo musicale, percezione e didattica.pdf
Ritmo musicale, percezione e didattica.pdfVera Mazzotta
 
Los Instrumentos De Viento Madera
Los Instrumentos De Viento MaderaLos Instrumentos De Viento Madera
Los Instrumentos De Viento MaderaMariano Pradillo
 
El folclore musical asturiano
El folclore musical asturianoEl folclore musical asturiano
El folclore musical asturianoMbel González
 
La música popular urbana.jazz
La música popular urbana.jazzLa música popular urbana.jazz
La música popular urbana.jazzIesmasamusica
 
Preistorici
PreistoriciPreistorici
Preistoricifacc8
 

Tendances (20)

The Evolution of Piano
The Evolution of PianoThe Evolution of Piano
The Evolution of Piano
 
Chapter 9 Voices and Instrument Families
Chapter 9 Voices and Instrument FamiliesChapter 9 Voices and Instrument Families
Chapter 9 Voices and Instrument Families
 
Prelude 1 Enjoyment of Music 3rd Ed.
Prelude 1 Enjoyment of Music 3rd Ed.Prelude 1 Enjoyment of Music 3rd Ed.
Prelude 1 Enjoyment of Music 3rd Ed.
 
La orquesta sinfónica
La orquesta sinfónicaLa orquesta sinfónica
La orquesta sinfónica
 
What is an orchestra
What is an orchestraWhat is an orchestra
What is an orchestra
 
Les racines du jazz
Les racines du jazzLes racines du jazz
Les racines du jazz
 
Development of the Piano
Development of the PianoDevelopment of the Piano
Development of the Piano
 
Piyanonun Hikayesi
Piyanonun HikayesiPiyanonun Hikayesi
Piyanonun Hikayesi
 
TEMA 1 - 2º ESO
TEMA 1 - 2º ESOTEMA 1 - 2º ESO
TEMA 1 - 2º ESO
 
Pp 5 brass instruments
Pp 5   brass instrumentsPp 5   brass instruments
Pp 5 brass instruments
 
Flauta travesera
Flauta traveseraFlauta travesera
Flauta travesera
 
Ritmo musicale, percezione e didattica.pdf
Ritmo musicale, percezione e didattica.pdfRitmo musicale, percezione e didattica.pdf
Ritmo musicale, percezione e didattica.pdf
 
Método Completo de Saxofone
Método Completo de SaxofoneMétodo Completo de Saxofone
Método Completo de Saxofone
 
Los Instrumentos De Viento Madera
Los Instrumentos De Viento MaderaLos Instrumentos De Viento Madera
Los Instrumentos De Viento Madera
 
El folclore musical asturiano
El folclore musical asturianoEl folclore musical asturiano
El folclore musical asturiano
 
La música popular urbana.jazz
La música popular urbana.jazzLa música popular urbana.jazz
La música popular urbana.jazz
 
Preistorici
PreistoriciPreistorici
Preistorici
 
Carnival of the animals
Carnival of the animalsCarnival of the animals
Carnival of the animals
 
Brass instruments 2
Brass instruments 2Brass instruments 2
Brass instruments 2
 
EL VIOLÍN
EL VIOLÍNEL VIOLÍN
EL VIOLÍN
 

En vedette

Taidemusiikin historia 2
Taidemusiikin historia 2Taidemusiikin historia 2
Taidemusiikin historia 2pekkaryhanen
 
Kevyen musiikin tyylejä
Kevyen musiikin tyylejäKevyen musiikin tyylejä
Kevyen musiikin tyylejäpekkaryhanen
 
Taidemusiikin historia 1
Taidemusiikin historia 1Taidemusiikin historia 1
Taidemusiikin historia 1pekkaryhanen
 
Keltti- ja latinomusiikkia
Keltti-  ja latinomusiikkiaKeltti-  ja latinomusiikkia
Keltti- ja latinomusiikkiapekkaryhanen
 
Lause, lauseke ja lauseenjäsennys
Lause, lauseke ja lauseenjäsennysLause, lauseke ja lauseenjäsennys
Lause, lauseke ja lauseenjäsennyskrakova
 
Kevyen musiikin tyylejä
Kevyen musiikin tyylejäKevyen musiikin tyylejä
Kevyen musiikin tyylejäpekkaryhanen
 
Suomalaista kansanmusiikkia
Suomalaista kansanmusiikkiaSuomalaista kansanmusiikkia
Suomalaista kansanmusiikkiapekkaryhanen
 

En vedette (7)

Taidemusiikin historia 2
Taidemusiikin historia 2Taidemusiikin historia 2
Taidemusiikin historia 2
 
Kevyen musiikin tyylejä
Kevyen musiikin tyylejäKevyen musiikin tyylejä
Kevyen musiikin tyylejä
 
Taidemusiikin historia 1
Taidemusiikin historia 1Taidemusiikin historia 1
Taidemusiikin historia 1
 
Keltti- ja latinomusiikkia
Keltti-  ja latinomusiikkiaKeltti-  ja latinomusiikkia
Keltti- ja latinomusiikkia
 
Lause, lauseke ja lauseenjäsennys
Lause, lauseke ja lauseenjäsennysLause, lauseke ja lauseenjäsennys
Lause, lauseke ja lauseenjäsennys
 
Kevyen musiikin tyylejä
Kevyen musiikin tyylejäKevyen musiikin tyylejä
Kevyen musiikin tyylejä
 
Suomalaista kansanmusiikkia
Suomalaista kansanmusiikkiaSuomalaista kansanmusiikkia
Suomalaista kansanmusiikkia
 

Soitinopas

  • 1.
  • 2. Jousisoittimet Jousisoittimet soitinryhmä. ovat orkesterin Jousisoittimien ääni suurin syntyy hankaamalla kieliä jousella. Kieliä voidaan soittaa myös sormin näppäilemällä. Näppäilytyyliä kutsutaan pizzicatoksi. Mitä suurempi soitin on, sitä matalampi ääni siitä syntyy. viulu alttoviulu sello kontrabasso
  • 3. Puupuhaltimet Puhaltimet ovat putkia. Mitä pitempi putki on, sitä matalampi soittimen ääni on. Puupuhaltimet tehtiin ennen puusta, nykyisin myös muovista ja metallista. Huilun ääni syntyy puhaltamalla huulien välistä soittimen puhallusaukkoon, jolloin syntyy vihelllystä muistuttava ääni. Klarinetti, oboe ja fagotti ovat ruokolehtisoittimia. Ruokolehti saa ilman värähtelemään puhalluksen voimasta ja näin ääni syntyy. huilu klarinetti oboe fagotti
  • 4. Vaskipuhaltimet Vaskipuhaltimissa trumpetti ääni syntyy, kun soittimen sisällä oleva ilma saadaan värähtelemään huulia pärisyttämällä. pasuuna Kaikki vaskipuhaltimet on metalliputkesta, joka taivutettu soittamisen helpottamiseksi tehty on mutkalle. Käyrätorven putken pituus voi olla, jopa kolme metriä. käyrätorvi tuuba (matalin)
  • 5. Kosketinsoittimet Cembalon ääni Näppäilysoitin syntyy, kun Harppu kuuluu vanhimpiin soittimiin. Egyptissä sitä soitettiin jo kosketinta painettaessa koneistossa 2500 eKr. Orkesteriin se otettiin Euroopassa vasta 1700-luvullla. oleva kynsi näpäyttää kieltä. Harpussa 45-48 eripituista kieltä. Soittamisen helpottamiseksi Flyygelin ja pianon ääni syntyy, kun ne on merkitty eri väreillä. Harpussa on myös pedaalit. Soitin kosketinta painettaessa pieni vasara nojaa soittajan olkapäähän ja kieliä näppäillään molemmin lyö soittimen sisällä olevia kieliä. käsin. cembalo flyygeli piano harppu
  • 6. Lyömäsoittimet Tarkka sävelkorkeus Lyömäsoittimet jaetaan kahteen ryhmään: sellaisiin, joissa on tarkka sävelkorkeus sivun soittimet) (tämän ja sellaisiin joissa on epämääräinen sävelkorkeus (seuraavan sivun soittimet). marimba Lyömäsoittimia lyömällä, hankaamalla, raaputtamalla. gongi käytetään soitetaan ravistelemalla Niiden esimerkiksi tai valmistuksessa puuta, metallia ja nahkaa. patarummut Lyömäsoittimia käytetään orkesterissa korostamassa rytmiä, luomassa eksoottisia putkikellot kellopeli sävyjä ja monenlaisina tehokeinoina.
  • 7. Epämääräinen sävelkorkeus Ylärivi: Symbaalit, claves, räikkä, bongot. Keskirivi: Marakassit, kulkuset, kastanjetit, tamburiini. Alarivi: Triangeli, cabasa, temppeliblokki, guiro.