Pääluento nuorisotyöpäivillä Turussa keväällä 2005. Mielenkiintoista verrata siihen, mistä nyt puhuisi.

1. Petri Cederlöf
Nuorisopolitiikka
pienet kunnat
seutuyhteistyö
-
07/03/14
HAASTEENA nuorisotyön tehtävien ja
sisällön selvittäminen paikalliselta
alueelliselle tasolle
Petri Cederlöf 2005
1

2. Esityksen rakenne:


2) Debatteja kunnan nuorisotyöstä ja
nuorisopolitiikan (h)aave

3) Nuorisotyö nyt, pienet kunnat ja
selkiytyshaaste

4) Seutuyhteistyötä nuorisotyössä

07/03/14
1) Yleistä nuorisotyöstä
5) Haasteita ja visioita
Petri Cederlöf 2005
2

3. 1
YLEISHUOMIOITA NUORISOTYÖSTÄ
alkaen jo vuosikymmenien takaa
07/03/14
Petri Cederlöf 2005
3

4. 1) Nuorten toiminta, mahdollistaminen ja
tukeminen
avoimesti, puuttumatta
 tavoitteellisesti: kasvatus, vaikuttaminen
 sisällöntuotantoa vapaa-aikaan

2) Nuorten etujen ja pyrkimysten edistäminen
3) Nuorten ongelmien kontrolli ja ehkäisy
4) puuttuminen, ”huolto” korjaavat toimet
07/03/14
Petri Cederlöf 2005
4

5. KESKEISET MUODOT SAMOJA









07/03/14
”AVOIN TOIMINTA” JA OHJAUS,
LIIKUNTA, KERHOT, KURSSIT, RETKET, LEIRIT,
HARRASTUKSET, HUVIT...
ELÄMYKSET, LUONTO – VRT. ”SEIKKAILU”
KOULUTUS, KASVATUS, KANSALAISUUS
TYÖTOIMINTA –VRT. TYÖPAJAT
OSALLISTUMINEN, VAIKUTTAMINEN
KANSAINVÄLISYYS – MONIKULTTUURISUUS
PERUSTELUNA MM. ONGELMIEN EHKÄISY
”JENGI-”, KATU-, ERITYIS-, KOHDENNETTU,
SOSIAALINEN NUORISOTYÖ
Petri Cederlöf 2005
5

6. Nuorisotyö työnä on mm.








TIEDOTUSTA, NEUVONTAA
OHJAUSTA, KONTAKTOINTIA
TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ JA TOIMINTAA
KESKUSTELUA, TUKEA, APUA
PALVELUJA NUORILLE, ORGANISOINTIA
YKSILÖLLISYYTTÄ JA YHTEISÖLLISYYTTÄ
VRT. TUTKINTONIMIKKEET NUORISO-OHJAAJA,
NUORISOTYÖNOHJAAJA, YHTEISÖPEDAGOGI
 MIKSI SISÄLTÖÄ EI AINA TUNNETA HYVIN?
07/03/14
Petri Cederlöf 2005
6

7. Identiteetti?


kunnat, kirkko, järjestöt, projektit...

vapaa-aika, liikunta ja kulttuuri ym.

07/03/14
toimiala, asema, tehtäväkenttä, arvovalta?
koulu, sosiaali- ja lastensuojelutyö
Petri Cederlöf 2005
7

8. Identiteetti ja ammattikunta?







07/03/14
erilaiset koulutus- ja kokemustaustat
eri oppilaitokset, eri pätevyydet?
erilaiset oppisisällöt ja erikoistumiset
eri työorganisaatiot
erilaiset työtehtävät ja tehtävänimikkeet
eri ammattiliitot
kunnat, järjestöt, kirkko, projektit erillään?
Petri Cederlöf 2005
8

9. Jännitteitä?
Nuorisotyö on
eri toimijoiden ja toimintojen
moninainen, perheyhtäläinen
kokonaisuus
DISKURSSI  KÄYTÄNTÖ?
07/03/14
Petri Cederlöf 2005
9

10. Jännitteitä

Avoin toiminta ja nuorten intressit –
tavoitteellinen sisällöllinen
(kasvattava ym.) ohjauspyrkimys?

Kaikille nuorille tarjottu –
osallistumattomien ja ”riskiryhmän”
tavoittaminen?
07/03/14
Petri Cederlöf 2005
10

11. 2
DEBATTEJA KUNNAN
NUORISOTYÖSTÄ
JA
NUORISOPOLITIIKASTA
07/03/14
Petri Cederlöf 2005
11

12. DEBATTEJA 1960-LUVULLA (kaupungit/kunnat)

järjestöt tavoittavat vain vähän nuoria  siis
tarvitaan avointa toimintaa, julkisesti
mahdollistettua vapaa-ajantoimintaa

avoin toiminta on passiivista, viihteellistä
epäkasvatusta  siis tarvitaan päteviä ohjaajia,
kasvatusotetta ja sisältöjen kehittämistä...

ohjaajien mahdollisuudet eivät ulotu uhan
alaisiin ja ”ongelmanuoriin”  siis tarvitaan
jalkautuvaa erityisnuorisotyötä
07/03/14
Petri Cederlöf 2005
12

13. Ammatillinen nuorisotyö on
SAATANALLISTA VALTAA!



On päästävä pois kasvattamisesta ja
nuorten ”käsittelystä”: nuorison omaan
politiikkaan ja vaikuttamiseen...
Saatava nuorisoasiat JA NUORET
yhteiskuntapolitiikkaan...
 tulisi päästä pois pois ”rasittuneesta”
nuorisotyön käsitteestä
(VAPAUDEN 1960-LUKU)
07/03/14
Petri Cederlöf 2005
13

14. Nuorisopolitiikka: 1. trendi
yhteiskuntasuunnittelun idea
 nuorisohallinnon idea (-policy)
 ”nuorten politiikan” idea (-politics)
 ”vapaan kansalaistoiminnan” ja
nuorisopoliittisen suunnittelun idea


07/03/14
= KOMPROMISSI- JA KONSENSUS?
Petri Cederlöf 2005
14

15. 1970-luku: nuorisopoliittinen ja/tai
poikkihallinnollinen suunnittelu & koordinointi
KUNNISSA: VAIKEAA
VALTAKUNNASSA: VAIKEAA
LINJAUKSET & KOKEMUKSET: OPITTAVAA...
1980-luvulla nuorisotyö kehittyi (edellisestä
huolimatta?): nuorisotilat, nuoriso-ohjaajat,
erityisnuorisotyö ym.
07/03/14
Petri Cederlöf 2005
15

16. 1980-luku: taas debatteja kunnan
nuorisotyöstä (avoin toiminta)
Versio a):

Nuorisotyö on nuoria kontrolloivaa keskitettyä
valtaa! Siinä valtio (myös kunta) työntyy
kansalaisyhteiskuntaan, hallinnoi nuorisotyöllä ja
vie nuoret järjestöistä ja passivoi heidät!
(pseudoradikaalin nostalginen pelko?)
Versio b):

Yhteiskunnan tukeman nuorisotyön tulisi olla
vaikuttavaa toimintaa, ei vain nuorten oleskelun
mahdollistamista (ymmärrettävä normaalinäkemys)

 toiminnan tarve, oikeutus, mieli ja laatu?
07/03/14
Petri Cederlöf 2005
16

17. 
Timo Kärkkäinen (1997): 80-luvulla nuorisotyössä
siirryttiin kokonaisvaltaisen nuorisopolitiikan
tavoitteista nuorisopalvelujen tarjonnan ideaan

Mm. syrjäytymiskeskustelu: syrjäytymisen
ehkäisyyn ja katkaisuun ja syrjäytyneiden
tukemiseen: tehtäväkentän suuntausta
Esim. Nuostra 1993: nuorisotyön linjausta

(Nuostran vaikutusta ei kattavasti arvioitu)

07/03/14
”Sumea käänne” (Hoikkala & Paju 2002)
= mm. ohjauksen ja palvelujen purku, lama /
hankerahoituksen kasvu ja projektiviidakko
Petri Cederlöf 2005
17

18. NUORISOPOLITIIKKA, 2. TRENDI:
90-luvun alussa: haluttiin eroon ”rasittuneesta” (nyt)
nuorisopolitiikan käsitteestä?
nuorten elinolojen painotus
= jokseenkin sama kuin aiemman monialaisen
nuorisopolitiikan tehtäväala
= määriteltiin nyt nuorisotyön yhdeksi tehtäväksi
Nuora (Silvennoinen) 2001:
1990-luvulla nuorisotyössä (?) on siirrytty
”kapeasta vapaa-aikapainotuksesta monialaiseen
nuorten elinolojen parantamiseen”... (???)
07/03/14
Petri Cederlöf 2005
18

19. 
Hyviä avauksia, mielekästä yritystä, esim.
NUOSTRA, konsernistrategia ym.

Mutta: nuorisopolitiikka taas ”nuorisotyön
tehtäväksi” – käytännön työ ei esillä
Nuorisotyölaki (1995), Nuoran suositukset 2001
Missä on nuorisotyö? (käytäntö, eri toimijaroolit)



07/03/14
Nuorten elinolojen kehittäminen alueellisesti ja
paikallisesti? – ei ole toteutunut lain mukaisesti
KENENKÄÄN toimesta
Petri Cederlöf 2005
19

20. NUORISOPOLITIIKKA: 3. TRENDI?
2004-2005 kaavailtu nuorisopolitiikan kehittämistä
Nuorisotyön JA nuorisopolitiikan voimavarat?
Nuorisotyön asema / nuorisopolitiikka?
Nuorisotyön rooli /eri alat ja palvelut?
Sateenvarjopolitiikat päällekkäin?
Esim. lapsipolitiikka, (ehkäisevä)
sosiaalipolitiikka, koulun kehittäminen
Esim. hyvinvointiselonteot – elinoloselvitykset?
07/03/14
Petri Cederlöf 2005
20

21. 3




Nuorisotyö tänään
Kunnat (noin 430 kpl) enimmäkseen pieniä
 palkattuja henkilöitä 3100 (?alle2500?);
enemmistö suurimmissa kaupungeissa
seurakunnat (noin 560), 1400 htv (1200-1300)
Järjestöt: valtakunnallisesti tuettuja 60-80,
paikallisia nuoriso-aiheisia tuettuja noin 6000
projekteja tuhansia (usein nuoriin liittyviä)?
07/03/14
Petri Cederlöf 2005
21

22. Tutkimus Cederlöf 2004: 17 pientä
kuntaa + 2 isompaa






07/03/14
Nuoriso-ohjaajien työn sisältö ja näkemyksiä
Sihteerien työn sisältö ja näkemyksiä
mm. yhteistyösuhteet, työn vaativuus
tapauskuntien nuorisotyön sisältö
mm. toiminnan organisointi, ammatillisuus,
toiminnan ohjaus ja laatu – selkiytyshaaste
asema ja mahdollisuudet: yleisiä
ydistelmäviranhaltijat ja tuntivalvojat?
Petri Cederlöf 2005
22

23. Perusdilemma
= KAKSOISKVALIFIKAATIO (Nieminen)
ELÄMISMAAILMA – VIRALLINEN / JULKINEN
LUOTTAMUKSEN /ARVOSTUKSEN
HARJANNE
SILLANRAKENNUS YLI KUILUN
07/03/14
Petri Cederlöf 2005
23

24. Haasteita

NUORISOTYÖN KÄYTÄNTÖLÄHTÖINEN
SISÄLLÖN SELKIYTTÄMINEN

TOIMINTAIDEA: Käytännön toiminta
päätehtävät, perustelut, toimintatapa ja
mahdollisuudet realistisesti

TOIMINNAOHJAUS: suunnittelu  palautteiden
keruu ja toimintojen dokumentointi itsearviointi
07/03/14
Petri Cederlöf 2005
24

25. Haasteita

VUOROVAIKUTUS JA KUMPPANUUDET
 vastavuoroinen
tietoisuus, tuttuus ja yhteys
 rinnakkaisuus ja päällekkäisyyden välttäminen
 yhteiset peruspyrkimykset ja erillliset omat
tehtävät (yhteinen strateginen näkymä?)
 sopivat käytännön yhteistyömuodot
 ”KRIITTINEN TYÖMASSA” / PERUSTYÖ?!
07/03/14
Petri Cederlöf 2005
25

26. 4
Seutuyhteistyötä nuorisotyössä
Loimaan seutukunnallinen
nuorisotoimi SENU
1995-2003...
07/03/14
Petri Cederlöf 2005
26

27. SENU 2001-2003







Loimaan seutukunta, 37 000 asukasta,12 kuntaa
kuntien nuorisotyön toimijat + 1 työntekijä
nuorisotoimien budjeteista koottu yhteisbudjetti
jatkuva sähköpostiyhteys
säännölliset kokoukset
vastuualuejakoa ja tarvittaessa työryhmätyötä
seutukunnallinen nuorisotyöntekijä,
aluekoordinaattori (työmyyrä, sihteeri, veturi,
yhteyshenkilö, SENU: n edustaja ym.)
07/03/14
Petri Cederlöf 2005
27

28. SENU 2001-2003

1) Yhteistä nuorisotyötä ja –toimintaa
(tapahtumat, tilaisuudet, esim. päihde- ja
seksuaalivalistus, KONTAKTI-leiri  3-osainen
kontaktiprosessi)

2) Koulutusta nuorille ja sidosryhmille
(järjestökoulutukset, leiriohjaajien ja
tuntityöntekijöiden koulutus, huumetietous-, ensiapuja tiedotuskoulutukset...)
07/03/14
Petri Cederlöf 2005
28

29. SENU 2001-2003

07/03/14
3) Uusien toimintamuotojen edistäminen,
tiedottaminen ja yhteistyö (tukihenkilökoulutusta,
järjestöfoorumit ja -palaverit: motivointia ja
yhteyksiä yhdistyksiin, nuorten kontaktointikuulemis- ja kyselykäynnit kouluissa, yhteys
nuorten osallisuushankkeeseen, nuorten
elinolotiedot ja hyvinvointiselvityksen indikaattorit
seutukunnassa, nettisivut, tiedotusta, verkosto- ja
koulutusyhteys eri tahoihin)
Petri Cederlöf 2005
29

30. SENU 2001-2003
4) Seutukunnallisen verkoston ja
organisaation ylläpitäminen ja edistäminen


Nuorisotyöllinen ammatillinen synergia,
asiantuntijuus, tietotaidon yhteenkokoaminen ja
vaihto, toimialafoorumiluonne
Työyhteisöllisyys ja työssäjaksaminen
samanhenkisten epävirallinen työyhteisöverkosto
 yhteistä työnohjausta, virkistystoimintaa ym.


Toiminnanohjaus ja kehittäminen
07/03/14
Petri Cederlöf 2005
30

31. Toiminnanohjaus ja kehittäminen




Toimintasisällön selkiytys, toimintaidea
Toimintojen dokumentointi ja palautekyselyt
Kehittämiskeskustelut ja itsearviointi
Kehittämistyötä 2001-2003
työryhmä, aluekoordinaattori ja tutkija
 SENUKE-projekti, lisärahoitus
 2004 yhteisrahoitus tunnustettiin sopimuksella

07/03/14
Petri Cederlöf 2005
31

32. Raportti 2005 (Petri Cederlöf)







Nuorten elinolot-hanke 1995-1997
Toinen kehittymisvaihe 1999-2000
Alueellinen konteksti: kehittämiskeskus, SEUTUhanke, hyvinvointipalvelujen ja nuorisotyön
asema, maakunta, lääninhallinnon näkökulma
SENU: toiminnot ja organisointimalli 2001-2003
Kehittämistyö ja kehittämisprojekti 2001-2003
Arvioita merkityksestä ja onnistumisesta
Toimintamallin ja sen haasteiden tulkintaa
07/03/14
Petri Cederlöf 2005
32

33. KESKEISTÄ SENUN: N KEHITYKSELLE
 tehtävien ja periaatteiden jäsennys
 jatkuva sosiaalinen vuorovaikutus
 pysyvä koordinoiva työ
HAASTEITA SENU: SSA:
 Sitoutumisaste (muutama aktiivi)
 Suhde kuntiin – paikalliset työt / ALUE
 Nuorisotyön yleinen asema (kunnat, aluekehitys)
 Jatkuvuus, toimintatapa ja organisatorinen koti?
07/03/14
Petri Cederlöf 2005
33

34. 5
HAASTEITA JA VISIOITA
Nuorisotyö, Suomi
07/03/14
Petri Cederlöf 2005
34

35. Tietojen hajanaisuus




Kuntakyselytiedot melko hyvät, mutta
mukana myös itsensä toteuttavaa
retoriikkaa (käsitteet/sisältö?)
Seurakunnista tilastot kirkolla, ei alueittain
Järjestöjen nuorisotyöstä ei koottua
yhteistä sisältökuvaa, paikallistaso täysin
kysymysmerkki
projekteista ja uusista malleista ei
kokonaiskuvaa, koottua sisältötietoa
07/03/14
Petri Cederlöf 2005
35

36. Yleinen ongelma: irrallisuus
Monia hankkeita
 Esim. alue- ja yhteistyökäytäntöjä
 Kuinka hyvin tiedetään nuorisoalalla?
 Vakiintuvatko kehitetyt hyvät
toiminnot?
 Kuka kartoittaa, levittää ja mallintaa
hyvyyksiä?

07/03/14
Petri Cederlöf 2005
36

37. Nyt ja lähivuosina






07/03/14
Uusi nuorisolaki 2006Lääninhallitukset: alueellinen nuorisotyön
kehittämismääräraha vuosittain
Valtakunnallinen nuorisopolitiikan
kehittämisohjelma?
Ammattikorkeakoulujen alueellinen tutkimus- ja
kehittämistehtävä
Nuorisotyön maisterinkoulutusohjelma
Avauksia nuorisotyön tutkimukseen
Petri Cederlöf 2005
37

38. Esim. hyviä ideataustoja:
 Loimaan SENU – ym. mahdolliset mallit
 Jyväskylän seudun KANNUSTE – nuorisotyön
monitahoinen alueellinen osaamisverkosto –hanke
 Valtakunnallinen Nuorten Osallisuus –hanke ym.
 Varsinais-Suomen SYKE200 –
hyvinvointipalvelujen kehittämisverkoston malli

TARVE: KOORDINOITU KEHITTÄMINEN,
SELVITYSTYÖ, TUTKIMUSTYÖ, MALLINTAMINEN,
JULKISTAMINEN JA LEVITTÄMINEN
07/03/14
Petri Cederlöf 2005
38

39. HAASTEITA





Eri toimijoiden ja toimintamuotojen rinnakkainen
kartoitus ja hyvien käytäntöjen mallintaminen
Nuorisotyön asema osana hyvinvointipalveluja
(strateginen näkökulma, vrt. nuorisopolitiikka)
Alueellinen koordinointi ja tukikäytäntö
Vuorovaikutus-, voimavara- ja yhteistyöverkostot
Valtakunnallisesti: nuorisotyön eri osa-alueiden
kokoava tutkimus, esimerkkien mallintaminen ja
levittäminen
07/03/14
Petri Cederlöf 2005
39

40. VISIO: NUORISOTYÖN ALUEKEHITTÄMINEN


alueelliset nuorisotyöntekijät ja
kehittämiskoordinaattorit seutukuntiin
lääninhallitusten nuorisotoimi ja
oppilaitokset (amk)+ eri toimijat ja yksiköt
nuorisoalalla
kohti oppimis-, osaamis- ja
kehittämisverkostoja
nuorisotyöverkostojen ja tukiyksikköjen ideointi
maakunnittain ja seutukunnittain
tutkimus- ja kehittämistoiminta, mallintaminen
07/03/14
Petri Cederlöf 2005
40

41. Alueyksikön idea

alueellinen tukiyksikkö (2-3 henkilöä)
 käytännön
koordinointi: tiedonvälitys,
työnohjauksen järjestely,
yhteistoiminnan organisointi
 strateginen koordinointi: toimintojen
yhteensovitus ja asema, suhde
hyvinvointi- ja palveluverkostoon
 hankepalvelu ja projektiohjaus
07/03/14
Petri Cederlöf 2005
41

42. PALVELUJEN YLEINEN ORGANISOINTI?

paikallinen perustoiminta horisontaalisesti:
mm. käytännön nuorisotyöntekijä

tiimi- tai muu vuorovaikutusyhteys
lähitoimijoihin: yhteinen näkökulma
vertikaalinen tuki alueellisesti (lähikunnittain
esim. 2-5 pikkukuntaa (10 000 as)
 nuorisotyön
osalta: työnohjaus, yhteistyö,
asema, nuorisoasioiden edistäminen
07/03/14
Petri Cederlöf 2005
42