3. Mediakasvatus on juurtunut heikosti varhaiskasvatuksen
käytäntöön ja lastentarhanopettajakoulutukseen ¹ ²
Tieto- ja viestintätekniikka ja monilukutaito laaja-alaisina
osaamisalueina haastavat varhaiskasvatusta ja
mediakasvatusta
Kasvatuskäytännön kehittäminen koetaan usein olevan ulkoisten
asiantuntijoiden varassa ³
6. Tietokoneavusteisen kirjoittamalla
lukemaan oppimisen (WTR) juuret ovat
1980-luvulla⁴ ⁶
“Early test used computer labs, which meant children
were taken out of their everyday work practices in the
classroom. This limited the amount of time available for
the program.
[T]eachers have further developed the WTR concept into
the “iWTR” (Integrated Write To Read) method.
“Integrated” means that reading and writing are
integrated within the classroom, within a social learning
process, and across school subjects. Children cooperate
pairwise producing texts, using keyboard, which are then
published on a class web site and subjected to discussion
among students, teachers, and parents, and subsequently
refined in joint efforts. This means all writing has a
purpose and an audience, and texts are not static but
further developed based on discussions.”⁴
7. Celestin Freinet (1896-1966)
“Laadimme joka päivä tekstin, josta käyvät ilmi lasten huolenaiheet tai
kiinnostuksen kohteet. Oppilaat painavat tekstin. Siitä jopa 5–6 -vuotias
selviää helposti. Tietty määrä arkkeja pannaan sivuun joka päivä. Osa
niistä painetaan kuun lopussa luokkalehteen, jota lähetetään
vanhemmille ja luokan ystäville. Sitä vaihdetaan vastaavanlaisiin lehtiin,
joita painetaan tai monistetaan samalla tavalla kymmenissä kouluissa
ympäri Ranskaa.” ⁷
8. Kehitys on tapahtunut käytettävässä
teknologiassa, ei kasvatuksen ja
opetuksen kysymyksissä
https://www.flickr.com/photos/55524309@N05/5377715421
9. Kehitetään varhaisvuosien mediakasvatusta
kasvatuslähtöisesti: mitkä ovat ne arvot ja
tavoitteet, joita mediakasvatuksella halutaan
edistää?
Tarkastellaan kriittisesti varhaiskasvatuksen
organisatorisia ja pedagogisia traditioita työssä
oppimisen edellytyksien näkökulmasta
Ymmärretään media laaja-alaisena ilmiönä
Ymmärretään kasvatus dialogisena prosessina
Koskevat sekä
varhaiskasvattajien ja
lasten että
(täydennys)kouluttajien ja
varhaiskasvattajien välistä
suhdetta
10. Kiitos!
Pekka Mertala
pekka-oskari.mertala@oulu.fi
040-7196796
https://oulu.academia.edu/Pekka
Mertala
1. Mediakasvatus kuntien varhaiskasvatuksessa (2013). Opetus-ja
Kulttuuriministeriön julkaisuja 2013:10. Saatavilla:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2013/li
itteet/okm10.pdf?lang=fi
2. Pääjärvi, S. & Mertala, P. (2015). Media Education and ICT in
Kindergarten Teacher Education: a Study on Finnish University
Level Training Programmes’ Curricula. Posteriesitys EECERA -
konferenssissa, Barcelona 7–8.9.2015. Saatavilla:
https://kavi.fi/sites/default/files/documents/mertala_paajarvi_20
15.pdf
3. Mertala, P. (2015). Tieto- ja viestintätekniikka ja työssä oppiminen
– (mikro)kertomuksia esiopetuksesta. Aikuiskasvatus, 35(3), 189-
198.
4. Genlott, A. A., & Grönlund, Å. (2013). Improving literacy skills
through learning reading by writing: The iWTR method presented
and tested. Computers & Education, 67, 98-104.
5. http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/2015-04-20/Taulutietokoneilla-
opiskelevat-lapset-p%C3%A4ihittiv%C3%A4t-kyn%C3%A4%C3%A4-
ja-paperia-k%C3%A4ytt%C3%A4v%C3%A4t-
ruotsalaistutkimuksessa-3220093.html
6. Graham, S., & Hebert, M. (2010). Writing to read: Evidence for
how writing can improve reading: A report from Carnegie
Corporation of New York. Carnegie Corporation of New York.
7. Freinet, C. (1987 [1946]). Ihmisten koulu. (suom. L. Oksanen).
Helsinki, Elämänkoulu ry.
