2. Osuuskuntaliike,
Yhteiskunnallinen
uuden talouden
yritys
liikkeet
Voittoa
Sosiaalinen yritys Sosiaalinen tavoittelemattomat
yritystoiminta palveluntuottajat
MITÄ?
3. ETSK:n valmisteleva lausunto ”Sosiaalinen Yhteiskunnallinen yritys – ratkaisu 2000-
yrittäjyys ja sosiaalinen yritystoiminta” luvun haasteisiin -julkaisu (Jonathan
(EU, 2011) Bland & TEM, 2010)
TAVOITE: TAVOITE:
Sosiaalisella yrityksellä on voiton tavoittelun sijaan Yhteiskunnalliset tavoitteet on kirjattu yrityksen
ensisijaisesti sosiaalisia tavoitteita perustamisasiakirjoihin ja niiden vaikuttavuuden on oltava
YRITTÄMINEN: mitattavassa.
Sosiaaliset yritykset ovat taloudellisia toimijoita, jotka YRITTÄMINEN:
tuottavat (usein yleishyödyllisiä) tavaroita ja palveluja ja Yhteiskunnalliset päämääränsä saavuttaakseen
joiden toiminnalle on usein ominaista vahva sosiaalinen yhteiskunnallisten yritysten tulee olla menestyviä, voittoa
innovointi tuottavia yrityksiä
VOITONJAKO: VOITONJAKO:
Sosiaalinen yritys on pääasiassa voittoa tuottamaton Voitto käytetään joko investoimalla se takaisin yritykseen tai
yritys, ja syntyvä ylijäämä sijoitetaan pääasiassa uudelleen yrityksen lähiyhteisöön - voivat maksaa myös osinkoa
eikä sitä jaeta yksityisille osakkeenomistajille tai omistajille sijoittajille, mutta se ei ole yrityksen päätavoite
OIKEUDELLINEN MUOTO JA TOIMINTATAVAT: OIKEUDELLINEN MUOTO JA TOIMINTATAVAT:
a. Useita eri oikeudellisia muotoja ja malleja, joita a. Läpinäkyvät juridiset muodot ja organisaatiorakenteet,
yhdistellään usein ja toisinaan muotoa muutetaan jotka suojaavat yrityksen yhteiskunnallisia tavoitteita
tarpeen mukaan b. Yritys on vastuussa toiminnastaan niille ihmisille, joita
b. Toimivat itsenäisenä yksikkönä, ja niiden toiminnassa se palvelee
korostuvat osallistuminen ja yhteinen päätöksenteko c. Läpinäkyvää, eettistä ja kestävän kehityksen mukaista
(henkilöstö, käyttäjät, jäsenet), hallinto ja demokratia yrittäjyyttä vastareaktio laman aiheuttaneita
(joko edustuksellinen tai avoin) finanssiyrityksiä ja niiden hämäriä
c. Sosiaaliset yritykset ovat usein lähtöisin kansalais- riskisijoituksia kohtaan
yhteiskunnan organisaatioista tai yhteydessä niihin
Määritelmissä pääasiassa painotuseroja sen mukaan kuka
määritelmän on tehnyt…
Lähde:
http://www.tem.fi/files/26787/TEM_22_2010_netti.pdf
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:C:2012:024:FULL:FI:PDF
4. Nyt näyttäisi siltä, että yhteiskunnallisesta yrityksestä on tulossa
”alan” kokoava ylä-käsite…
Lähde:
http://www.avainlippu.fi/liiton-merkit/yhteiskunnallinen-yritys-merkki
5. •Lisää mahdollisuuksia toimia ja ajatella vapaasti (kuinka sinä haluaisit ratkaista yksinäisyydestä,
toimettomuudesta ja köyhyydestä johtuvia ongelmia?)
•Voidaan hyödyntää ja yhdistellä monenlaista osaamista (onko työsi yksipuolista?)
TYÖNTEKIJÄ •Henkilöstölähtöinen toimintatapa lisää työhyvinvointia --> sosiaalisten yritysten eloonjäämisaste on
karkeasti arvioituna jopa muita yrityksiä parempi
•Työelämän on/off-kulttuuri ja sosiaalisesti kestävä kehitys ovat ihmisoikeuskysymyksiä, jotka koskettaa
monia (puuttuuko sinulta tai työltäsi merkitys?)
•Osatyökykyiset ja heidän ideansa käyttämätön voimavara (voiko tätä parempaa stigman vastaista
työkalua olla?)
ASIAKAS •Aitoa toimintaa, aidossa ympäristössä --> ”ei isot miehet piirileikkejä leiki”
•Pieniltä toimijoilta puuttuu joukkovoiman ja yhteisen oman hyödyntäminen --> projekteista pysyvään
ja vaikuttavaan yhteistyöhön
•Voidaan tuottaa ja tukea monenlaista toimintaa erilaisten oikeudellisten muotojen avulla --> talkoot,
YHTEISÖT asiakkaiden tuottamaa ja/tai omistamaa kuntoutusta, aikapankki, tapahtumat jne.
• Kuluttamisesta on vähitellen tullut yhä enenevissä määrin myös vaikuttamiskeino
• EU, valtio ja erilaiset kehittämistahot ovat aktiivisesti mukana
YMPÄRISTÖ • Innostavia kokeiluja tehdään tällä hetkellä ympäri maailman jne.
MIKSI?
6. 1) Riittävää innostusta ei ilmene laajemmassa yhteisössä
2) Sosiaalisesta yritystoiminnasta haetaan lääkettä jokaiseen vaivaan
3) Liiketoimintaosaamisen puute on liian suuri – ei esim. ymmärretä sitä, että
osaaminen pitää tuotteistaa ja hinnoitella eritavalla kuin aikaisemmin
4) Toiminnalla pyritään pelkästään yksityistämään palveluja
5) Ei jostain syystä pystytä täyttämään toiminalle asetettuja arvovaatimuksia
6) Ei ymmärretä yhteisyrittämiseen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia
(suurentelu tai pienentely)
MIKSI EI?
8. Yhteisen talouden talkoot -kehittämissuunnitelman yhtenä lähtökohtana on normaaliuden periaate. Toisin sanoen siinä esitelty
toiminta ja sen johtaminen on suunniteltu siten, että ne muistuttavat tarvittavilta osiltaan yritystoiminnan vastaavia. Koska
yritystoiminnassa käytetään hallitusta (jo lainkin puitteissa) toiminnan johtamiseen, on siis normaaliuden kannalta luontevaa,
että tulevia yhteisen talouden talkoita johtaa ns. esihallitus.
Määräaikaisella esihallituksella on kaksi tavoitetta. Kun esihallituksen toimintaa arvioidaan jälkikäteen, on tärkeää kysyä, kuinka
se on onnistunut laajentamaan toimintaansa taustayhteisöihin ja aikaan saamaan niissä ideointia, suunnittelua ja kokeiluja.
Jos vastaus tähän kysymykseen on positiivinen, voidaan katsoa, että esihallitus on onnistunut saavuttamaan ensimmäisen
tavoitteensa. Esihallituksen toisena tavoitteena on synnyttää toteuttamiskelpoinen liiketoimintasuunnitelma.
Jotta esihallitus onnistuisi edellä kuvatussa tehtävässään, on sen mitä luultavimmin etsittävä ja testattava erilaisia toiminta- ja
päätöksentekotapoja sekä omassa että taustayhteisöjen toiminnassa. Esihallituksen omassa työskentelyssä tämä ”etsi ja testaa
-asenne” voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sen toiminnasta tehdään mahdollisimman läpinäkyvää ja avointa heti alusta lähtien.
Esihallitus – miksi, mitä?
Lähde:
http://yhteinentalous.posterous.com/
9. Esihallituksen kokoonpano:
Esihallitukseen valitaan lahtelaisia mielenterveystyöntoimijoita,
jotka ovat ilmaisseet kiinnostuksensa yhteisyrityksen
perustamista kohtaan
Toimivuuden kannalta esihallituksen koko kannattaa pitää alle
kymmenessä osallistujassa
Jokaisesta taustayhteisöstä tulisi esihallitukseen kaksi henkilöä:
yksi ”vallankäyttäjä” sekä yksi ”jonkun toimialan
ammattimies/nainen”, jonka osaaminen on erilaista kuin
yhdenkään muun jäsenen ryhmässä
Esihallituksen kokoukset ovat lähtökohtaisesti avoimia kaikille
asiasta kiinnostuneille
Ketkä säätiöltä osallistuvat esi-
hallituksen työskentelyyn?
10. Kiitos!
Sami Metsäranta
Sosiaalisen yritystoiminnan kehittämispäällikkö
Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö
Mobile: +358 40 182 4733
Mail: sami.metsaranta@phsps.fi
Vesijärvenkatu 15, 15140 LAHTI, FINLAND