Tekstin visualisointi AD:n näkökulmasta

1. Tekstin visualisointi
29.4.2016 / MARIKA EEROLA
[ ]AD:n näkökulma

2. AD:n näkökulma[ ]Tekstin visualisointi
YHDESSÄ
KUVA JA TEKSTI LUOVAT
KOKONAISUUDEN

3. AD:n näkökulma[ ]Tekstin visualisointi

4. AD:n näkökulma[ ]Tekstin visualisointi
VISUALISOIDA
TEKSTIÄ
MUUTAMIA TAPOJA

5. AD:n näkökulma[ ]Tekstin visualisointi
Teksti tulee toimittajalta, kuvat juttua varten etsitään jo aiemmin otetuista kuvista,
esim. kuvapankeista tai valokuvaajilta.

6. AD:n näkökulma[ ]Tekstin visualisointi

7. AD:n näkökulma[ ]Tekstin visualisointi

8. AD:n näkökulma[ ]Tekstin visualisointi
Teksti tulee toimittajalta, siihen ideoidaan yhdessä kuvaajan kanssa kuvat.

9. AD:n näkökulma[ ]Tekstin visualisointi

10. AD:n näkökulma[ ]Tekstin visualisointi
Kuvaaja ja toimittaja lähtevät keikalle yhdessä.

11. AD:n näkökulma[ ]Tekstin visualisointi

12. AD:n näkökulma[ ]Tekstin visualisointi
Aihe on vaikeasti visualisoitava tai kaivataan erilaista ilmettä.
> entäpä kuvitus?

13. AD:n näkökulma[ ]Tekstin visualisointi
> tai infografiikka?

14. AD:n näkökulma[ ]Tekstin visualisointi
> tai typografialla leikittely?
3232 8/200732
S
Mirjam Lohi
yritti pitkään olla
kansainvälinen
uraihminen,
markkinoinnin tekijä,
laskennan taitaja
ja johtaja. Mutta
rakastuttuaan sanoihin
hän valitsi mieluummin
pienet ansiot ja
onnellisuuden kuin
vakaat tulot ja hiertävän
uraelämän. Hänestä tuli
tarinoitten tallentaja,
erilainen ekonomi.
A
ht
i
k l
Pd
oc
n
qr
j
ä
33
K
aikki se ulkokohtaisuus: vaatteet,
edustaminen, matkat. Kaikki se
stressi ja paine. Kaikki ne ylityöt
ja deadlinet. Ne olivat taustaa
Mirjam Lohen täydelliselle
elämänmuutokselle. Mirjam eli
Milla tajusi toimivansa itseään
kohtaan väärin. Hän oli yrittä-
nyt muuttua muuksi kuin oli ja
kaipasi takaisin omaan itseensä
ja sisäiseen rauhaan.
– Opin muotimaailmassa monia tosiasioita työelämästä. Jos
menee hyvin, pitäisi mennä vielä paremmin. Jos menee huo-
nosti, työtä tehdään veitsi kurkulla eikä onnistumisen iloa
ole. Työ muodin parissa alkoi tuntua merkityksettömältä, jo-
pa terveydelleni vaaralliselta, hän perustelee siirtymistään
elämäntarinoitten kirjoittajaksi. Toiminimi Oma tarina sai
alkunsa vuonna 2006.
GLAMOURIA JA UUSIA VAATTEITA. – Hain pitkään
itseäni ja sitä mikä oikeastaan haluan olla. Kauppakorkeassa
huomasin, etten ole myyntisuuntautunut, vaikka olin ole-
vinani markkinointi-ihminen. Vaihdoin opiskelemaan hal-
lintoa. Turun kauppakorkeakoulusta valmistuttuani menin
työhön Alfatexiin, vaatetusagentuuriin, jossa muoti kolahti
tosi kovaa. Toimin ensin markkinointisihteerin tehtävissä,
mutta sitten innostuin taloudesta ja kirjanpidosta ja minusta
tuli talousvastaava. Se tuntui tyydyttävältä, sillä koin olevani
tarkka ja hyvä organisoija.
Neljä vuotta valmistumisensa jälkeen Milla koki pääs-
seensä ihanteelliseen työpaikkaan, In-Wearin Suomen
myyntikonttorin konttoripäälliköksi. Kyseessä oli kansain-
välinen muotifirma, jolla oli valmistusta ulkomailla. Pää-
konttori sijaitsi Tanskassa. Matkoja ja kokouksia riitti.
– Olin aivan innoissani: ”I have made it!” Työssä oli glamouria, ja mi-
nulla melkein joka päivä uudet ja eriväriset vaatteet. Kaikki olivat nuo-
ria ja tahti kova. Mutta muutaman vuoden kuluttua koko homma al-
koi kaihertaa.
TYYTYMÄTTÖMYYTTÄ JA PROVOSOINTINA.Muutoksen
halu vahvistui, kun Milla tapasi miehensä ja he alkoivat haluta lasta.
Työpaikan vaihtaminen kävi mielessä, mutta Milla toivoi jäävänsä pian
äitiyslomalle. Lasta ei kuitenkaan kuulunut, ja lapsettomuuden suru
purkautui eri tavoin.
– Aloin ihan provosoida firmassa. Siellä olisi pitänyt olla oman firman
muotivaatteet päällä, mutta meninkin töihin Seppälän villapaidassa.
Huippujohdon kokoukseen Tanskaan pukeuduin perinneneuleeseen.
Tiesin, että se oli ”törkeää”, mutta olin alkanut vastustaa koko liiketoi-
mintaa. Myydään ja myydään, luonnosta viis.
Markkinointiajatuksissaan Mirjam oli aikaansa edellä. Perustajalta
eli suurimmalta johtajalta hän tivasi, miksi firman mainoksissa oli vain
nuoria ja kauniita ihmisiä. Miksemme käyttäisi myös vanhoja ihmisiä?
Hän ei saanut vastausta, jonka olisi voinut hyväksyä.
– Yritin vuosia olla kansainvälinen uraihminen ja häpesin taustaani.
Olen maalta Itä-Suomesta, mutta halusin jostakin syystä muuttua
muuksi. Olin halunnut monta erilaista roolia, halunnut olla markki-
nointi-ihminen, johtaja ja uraihminen. Tajusin olevani väärässä pai-
kassa, kaiken muun lisäksi myös siksi, että minulla oli esiintymisjän-
nitystä.
TEKSTI LIISA JOENSUU | KUVAT TOMMI TUOMI
33
Sanoihin
rakastunut
”JOS MENEE HYVIN, PITÄISI
MENNÄ VIELÄ PAREMMIN.
JOS MENEE HUONOSTI, TYÖTÄ
TEHDÄÄN VEITSI KURKULLA EIKÄ
ONNISTUMISEN ILOA OLE.”
34
t
Mirjamille oli valtava oivallus huo-
mata, ettei hän ole oma itsensä ja et-
tä hän on väärässä paikassa. Miksi
ihmisen pitäisi muuttua muuksi?
Kun kauan odotettu raskaus vihdoin-
kin alkoi koeputkihedelmöityksen
tuloksena, Mirjan lähti äitiyslomalle
tietäen, ettei hän enää palaa takaisin.
SILLOIN RAKASTUIN sanoihin.
Esikoispoika Heikki syntyi vuonna
1998 ja tytär Elina vuonna 2001,
hänkin koeputkihedelmöityksellä.
Vaikka tuntui tärkeältä olla ko-
tiäiti, tyttären vauva-aika oli
vaikea, sillä Milla poti syn-
nytyksen jälkeistä masen-
nusta, joka johti myös
hänen oman äitisuh-
teensa puimiseen.
Eräänä päivänä
muistot lähtivät
virtaamaan.
– Olin hotellilomalla ja aloin kirjoittaa omaa elämäntari-
naani, joka purkautui kuin puro. Kirjoittaminen jatkui kum-
misetäni muistelujen kirjaamisella. Istuin hänen luonaan ke-
sällä 2002 ja kuuntelin hänen tarinoitaan. Kummisedän 100-
vuotispäivät lähestyivät, ja suunnittelin tekeväni hänen tari-
noistaan monisteen, jota jakaisin juhlissa. Mutta ne olivat
niin mainioita juttuja, että päätinkin tehdä niistä kirjan. Sil-
loin rakastuin sanoihin.
Kummisetä oli aina ollut hyvä jutunkertoja, ja tarinat
vilisivät hauskoja, vanhahtavia murresanoja. Mirjam hoi-
ti pieniä lapsia kotona ja kirjoitti, kun tuli tilkeaikaa. Kir-
jasta ”Päivä kerrallaan, Viljo Kokkonen muistelee” tuli
100-vuotispäivillä menestys, ja Mirjam alkoi kypsytellä
ajatusta vastaavanlaisista töistä. Muutkin suvut voisivat
arvostaa ikäihmistensä ja matriarkkojensa muistoja, ja kir-
ja olisi jotakin paljon ainutlaatuisempaa kuin maljakot ja
muut perinteiset lahjat.
Sanoihin rakastunut Mirjam alkoi kuulostella ihmisten
puhetta eri tavoin kuin ennen. Hykerryttävä lause saattoi
tulla vaikka naapurilta ohimennen. Parhaat sanat ja tokai-
sut pääsivät mukana kulkevaan muistikirjaan.
MERKITYKSELLISYYTTÄ ITSELLE ja asiakkaalle.
Mirjam kirjoitti oman elämäntarinansa nimellä ”Pientä, elä-
vää kudosta”. Sen keskeisenä teemana on lapsettomuuden
raastavuus. Omasta elämästä kirjoittaminen oli terapeutti-
nen kokemus, ja Mirjam kertoo löytäneensä kirjoit-
tamisen kautta itsensä. Hän tietää nyt paremmin,
kuka on ja hyväksyy myös ennen niin häpeä-
mänsä maalaisuuden osana identiteettiään.
– Uskon, että elämäkerta tai muistelukirja tuo asiak-
kaalle merkityksellisyyden tunteen, kun elämän kaari
hahmottuu tekstin kautta. Kirjoittajana saan merkityksel-
lisyyttä siitä, että teen oikeasti tärkeää työtä aitojen
ihmisten parissa.
Tänä vuonna ilmestyneessä ”Lapsuuden
saari” -nimisessä teoksessa kolme van-
han polven ihmistä muistelee lap-
suuttaan Neuvostoliiton puo-
lelle jääneellä Lavansaa-
rella. Evakkomat-
kalle lähties-
sään he
8/2007
MIRJAM (MILLA) AULIKKI LOHI
SYNTYNYT 28.3.1961 VALTIMOLLA
VALMISTUNUT
TURUN KAUPPAKORKEAKOULUSTA
1985
TYÖHISTORIA
YRITTÄJÄ, OMA TARINA TOIMINIMI
2006–
KONTTORIPÄÄLLIKKÖ IN-WEAR OY
(NYKYISIN IC COMPANY FINLAND
OY) 1989–1998
TALOUSVASTAAVA
ALFATEX OY 1987–1989,
MARKKINOINTISIHTEERI ALFATEX
OY 1986–1987
PUHEENJOHTAJA AIESEC-SUOMI
RY. 1983–1984
OPISKELUAIKANA LYHYITÄ
”ELÄMÄKERTA TAI MUISTELUKIRJA TUO
ASIAKKAALLE MERKITYKSELLISYYDEN
TUNTEEN, KUN ELÄMÄN KAARI HAHMOTTUU
TEKSTIN KAUTTA.”
TYÖSUHTEITA MM.
HUOLINTA- JA
KULJETUSYRITYKSISSÄ,
SOSIAALI- JA
TERVEYSMINISTERIÖSSÄ
JA PUKEVA OY:SSÄ, NELJÄ
HARJOITTELUPAIKKAA
ULKOMAILLA
PERHE
AVIOMIES JARKKO,
HEIKKI, 9 JA ELINA, 6
HARRASTUKSET
LUOVA KIRJOITTAMINEN,
LUKEMINEN, ULKOILU
A
i
l
M
f
b
ok
Kö
s
n 35
1
2
3
KolmekysymystäMirjamLohelle:
Mitä kirjoittamien sinulle antaa?
Koen kokoavani kansan syvien rivien
perinnettä ja olevani Lönnrotin jalanjäljillä.
Mitä kirja antaa tilaajalleen?
Asiakkaalle on valtava elämys nähdä
sanansa painettuna. Jos esimerkiksi suku
on pannut kukka- ja lahjarahat
merkkipäivää viettävästä kertovaan
kirjaan, hän ei hienompaa lahjaa voi saada.
Minkälainen on tarinan-
kertoja parhaimmillaan?
Hän on jutunkertoja-
luonne, joka käyttää
elävää kieltä. Hänellä
on paljon syvällisiä
ajatuksia eikä hän
luettele vain
ansioitaan.
eivät tienneet, etteivät tule enää takaisin. Pullataikina jäi
pöydälle ja koirat jäivät haukkumaan perään.
PIENELLÄ BUDJETILLA. Kirjan voi nykyään teettää
vaikka yksittäiskappaleena, ja pieniä eriä voi tehdä ilman
ISBN-numeroakin. Mirjam on voinut tehdä työtään hy-
vin itsenäisesti, ilman graafikon apua, sillä hän myös taittaa
kirjat ja skannaa kuvat itse. Takana on useitten kirjoittami-
sen kurssien lisäksi tietotekniikan kursseja, kuten Photos-
hopin perusteet.
– Liiketoimintasuunnitelmaa miettiessäni ajattelin ensin
laajempaa yritystoimintaa ja esimerkiksi kurssien pitämistä,
mutta karsin rönsyt pois. Ydinliiketoimintaani on kirjojen
tekeminen merkkipäivälahjoiksi. Jos asiakas haluaa kirjoit-
taa itse, teen kustannustoimittajan työn eli korjaan kieltä ja
rakennetta. Mitään markkinointia en ole tähän mennessä
tehnyt, vaan sana on vain kiirinyt.
KIRJAT SYNTYVÄT YHTEISTYÖSSÄ pieniin pai-
nosmääriin ja digitaaliseen tekniikkaan keskittyneiden kir-
japainojen kanssa. Lasipalatsissa toimivalla Kirja kerrallaan
-kirjapainolla on jopa valmis Cd-romilta ladattava taittopoh-
ja. Saksalainen nettikustantamo Bod painaa huokealla hin-
nalla myös kovakantisia kirjoja, pieniäkin eriä pieniä. Vaik-
kapa vain kaksi kerrallaan.
– Asiakkaan tarvitsema budjetti on 1 500–5 000
euroa työn laajuuden, painosmäärän ja työläyden
mukaan. Jos kirjasta haluttaisiin perinteinen perusteel-
linen elämäkerta, hinta kohoaisi varmasti 10 000–15 000
euroon. Asiakkaan kustannuksia alentaa esimerkiksi se, jos
hän tekee osan haastatteluista itse tai kirjoittaa valmiin raa-
kaversion. Minä teen lisäkysymyksiä ja etsin tarinan punai-
sen langan.
Mirjam myöntää, ettei työstä ainakaan vielä ole leivän an-
tajaksi, ja tietotekniikan alalla työskentelevän aviomiehen
ansiot ovat talouden tukipylväs. Mutta Mirjam valitsee
mieluummin ”käsityöläiselämän” ja onnellisuuden kuin
uraputken.
– Visionani on alkaa tehdä Oma tarinan markkinoin-
tia ja elättää itseni tarinoitten tallentajana. Perustamis-
hankaluudet ovat ohi ja minulla on esittää työnäyttei-
tä. Neljäs kirja on tuloillaan painosta. Nyt olen vai-
heessa, jossa voin ottaa vastaan useita asiakkaita.
Runoilija Risto Ahti kiteyttää Mirjamin mie-
lestä hänen ajatuksensa kirjoittamisesta hy-
vin: ”Kun kirjoittaja huomaa ainutlaatui-
suutensa ja hyväksyy sen, oman pienen
sammalvuoteella makeasti nukkuvan
oravuutensa, ja rajaa itsensä, hänes-
tä tulee rajaton, metsä.”
– Kirkas lause, tarinoitten
kertominen ihmiseltä ihmi-
selle, on minun oravuuteni

15. AD:n näkökulma[ ]Tekstin visualisointi

16. AD:n näkökulma[ ]Tekstin visualisointi
VÄRIÄ VAI EI?

17. AD:n näkökulma[ ]Tekstin visualisointi

18. AD:n näkökulma[ ]Tekstin visualisointi
HYVÄ KUVA?

19. AD:n näkökulma[ ]Tekstin visualisointi
> Visuaalisesti kiinnostava kokonaisuus vaatii monipuolista kuvamateriaalia.

20. AD:n näkökulma[ ]Tekstin visualisointi

21. AD:n näkökulma[ ]Tekstin visualisointi
MUISTA
- TARKISTA KAMERAN ASETUKSET ENNEN KUVAAMISTA
(PARAS KUVANLAATU, ISOIN KUVAKOKO)
- KUVAA PALJON ERILAISIA VAIHTOEHTOJA,
KÄYTÄ MIELENKIINTOISIA KUVAKULMIA :
PYSTY/VAAKAKUVA, LÄHELTÄ/KAUKAA, YLHÄÄLTÄ/ALHAALTA, YMS.
- KULTAINEN LEIKKAUS ON HYVÄ PERUSOHJE SOMMITTELUUN
- ÄLÄ YLIVALOTA, ALIVALOTA MIELUUMMIN
(MIELUUMMIN LIIAN TUMMA KUIN LIIAN VAALEA KUVA)
- MIETI, MIKÄ OMASSA AIHEESSASI ON KIINNOSTAVAA JA
KÄYTÄ LUOVUUTTA, DIGI”FILMI” EI OLE KALLISTA!

22. AD:n näkökulma[ ]Tekstin visualisointi
KOTITEHTÄVÄT:
KATSO
9 PHOTO COMPOSITION TIPS (FEAT. STEVE MCCURRY)
HTTPS://WWW.YOUTUBE.COM/WATCH?V=7ZVYNJKSR0M
KUVAA
OMAKUVA BLOGIIN (PYSTYKUVA)