6. 8.3.2010 6
Syyskesän- syksyn salaattiesimerkki,
raakasalaatti
Kiinankaali-mustaherukkasalaatti, 100 g
36,1 g CO2 ekv;
55 %
0,8 g CO2 ekv;
1 %
15,9 CO2 ekv;
24 %
13,6 g CO2 ekv.;
20 %
Raaka-aineet
Varastointi
Kauppa
Kotitalous
Yhteensä 66.4 g CO2 ekv
8. 8.3.2010 8
Talven salaattiesimerkki
salaatti keitetyistä raaka-aineista
Rosolli (ilman kermaa)
36,6 CO2 ekv;
59 %
9,8 g CO2 ekv;
16 %
2,0 CO2 ekv;
3 %
13,6 g CO2 ekv;
22 %
Raaka-aineet
Varastointi
Kauppa
Kotitalous
Yhteensä 62,0 g CO2 ekv.
9. 8.3.2010 9
Ruoan valmistus
• Kasvisten paistaminen uunissa yksi tunti – 4320 KJ eli
1,2 kWh (sis. 12 min uunin lämmitys ja sen jälkeen 60
min 200 C:ssa)
• Kasvisten keittäminen puoli tuntia vedessä 1338 KJ eli
0,37 kWh (2,25 l vettä – veden lämmitys ensin 100
C:een ja sen jälkeen 15 min kiehuminen)
11. 8.3.2010 11
0 50 100 150 200 250
0,1 kg Kiinakaali mustaherukka, s
0,1 kg Kiinakaali mustaherukka, t
0,1 kg Kurkku-tomaatti-ruukkusal.
0,1 kg Paistettu kesäkupitsa, s
0,1 kg Paistettu kesäkupitsa, t
0,1 kg Kiinankaaliraaste, s
0,1 kg Kiinankaaliraaste, t
0,1 kg Lantturaaste, s
0,1 kg Lantturaaste, t
0,1 kg Porkkanaraaste, s
0,1 kg Porkkanaraaste, t
0,1 kg Punajuuriraaste, s
0,1 kg Punajuuriraaste, t
0,1 kg Rosolli, t
Varastoinnin,kaupan,valmistuksenenergia
Raaka-aineet
Myöhäissyksyn ja kevättalven salaattivaihtoehtoja,
hiilijalanjäljetg CO 2 ekv./100 g salaattia
12. 8.3.2010 12
Sesonkiutuksen merkitykset
• Salaattien sesonkiuttaminen sitoo raaka-ainetuotannon
ja kulutuksen 'sisäsyntyisesti' toisiinsa, eli sesonkisuus
tulee korostamaan lähiruoan asemaa.
• Kuluttajilta sesonkisuuden ymmärtäminen edellyttää
olosuhteiden sekä vuosivaihtelujen ymmärtämistä, siis
kommunikointia tuottajien kanssa.
• Sesonkituotteiden tuleminen markkinoille on yhteinen
odotus, jollaista on markkinoinnissa käytetty
menestyksekkäästi muissa yhteyksissä 'jaffat tulloo ja
helemat paukkuu' tai tietty viini, joka tulee markkinoille
aina samana päivänä vuodessa.
13. 8.3.2010 13
Ilmastonmuutos
• Lautasmallissa salaatin tulisi täyttää 50 % lautasen
volyymista, joten vaikutus voi olla
lautaskokonaisuudessa erittäin huomattava.
• Esimerkkinä 300 g salaattiannos
• Sesonkisalaattien hiilijalanjälki on 120-600 g CO2 ekv.
• Esimerkiksi keskimääräisessä kahden kg CO2
ekvivalentin hiilijalanjäljen omaavassa lautasessa
salaatin merkitys vaihtelee noin 6%sta 30 %:iin.
• Salaatin merkitys on myös ympäristöllisesti tärkeä.
14. 8.3.2010 14
Kasvisten tuotantostrategia
• Sesongin avaaminen on vahvasti vuorovaikutteinen
tilanne: odotetut tuotteet, odottavalle asiakassegmentille
juuri oikeassa muodossa oikeaan aikaan.
• Jos mukana on vielä pieni määrä niukkuuden tuntua,
tuotteen arvo nousee edelleen.
• Tässä on suuri ero massatuotantoon = mahdollisimman
yksinkertaistettua tuotetta vakiolaatuna markkinoivalla
ylitarjonnalla suurelle määrälle kuluttajia ympäri vuoden,
vuodesta toiseen, tai ero on jopa 'just on time
tuotantoon', jossa tuotanto suunnataan kuluttajan
oletettujen/arvioitujen tarpeiden perusteella kinkut
jouluksi, lampaat pääsiäiseksi, laskiaispullat laskiaiseen
jne.
15. 8.3.2010 15
Haaste kulutukselle ja
tuotannolle
• Vahva monipuolistaminen kaikista näkökulmista
• Käyttövaihtoehtojen innovatiivinen kehittely -tuotteistus
• Kotimaisten kasvisten monipuolisen valikoiman kysyntä!
• Julkisten ruokapalvelujen aktiivisuus tärkeä
• Tuotannon monipuolistaminen – myös kasvihuoneissa,
ulkoiset tuotanto-olosuhteet huomioiden
• Varastohävikkien hallinta!
• Kommunikaatio
• Verkostoituminen
• Laatujärjestelmä
