1. Sirpa Kurppa, professori, MMT, dosentti
MTT Kestävä bio- ja elintarviketalous tiimi
sirpa.kurppa@mtt.fi.
RUOKAVALIOIDEN RAVITSEMUKSEN JA
YMPÄRISTÖVASTUUN MYYTIT JA
RISTIRIIDAT
RUOKA 2011 16.-17.2.2011
Royal at Crowne Plaza, Helsinki
3. Mahtavat myytit
• Myytit ovat supertarinoita ja niistä välittyy ehdoton maailmankuva.
• Myyteissä kaikki tunteet ovat voimakkaita. Niitä ei voi vastustaa.
• Myyttejä käytetään hyväksi mainonnassa, koska ihmiset
suhtautuvat niihin jo valmiiksi myönteisesti. Suurin osa
vastaanottajista kokee myytin myös samanlaisena.
• Jos myytistä tehdään viestintää, sen on oltava lähellä yritystä, koska
se on voimakasta viestintää.
• Myytin avulla hyvät arvot kiinnittyvät tiukasti yritykseen ja sen
brändiin.
• Myytit vaihtelevat kulttuureittain. ”Suo, kuokka ja jussi” -myytti
on meille suomalaisille yhteinen. Se ilmentää meidän kansallista
identiteettiämme. Italialaisille madonnankuva on supermyytti. Se
edustaa sitä parasta ja oikeaa tapaa toimia.
http://kehittyvaelintarvike.fi/teemajutut/16-yrityskuva-rakentuu-tarinoilla
Marianne Boström-Kouri
ETM, vapaa toimittaja
marianne.bostrom-kouri (at) kolumbus.fi
4. Myytti vai ristiriitainen väittämä?
• Myytti suomalaisen ruuan terveellisyydestä ja puhtaudesta - Kalliista suomalaisesta ruoasta.
• Välimeren ruokavalio - myyttejä ja rentoutta - Suomalainen ruoka onkin Välimeren ruokaa terveellisempää
• Terveellisen ruuan kalleus on vain myytti.
• Kuljetuksen merkittävä ympäristövaikutus
• Suurten pakkausten ympäristöystävällisyys - Elintarvikkeiden säilytysohjeet
• Mikroaaltouunilla ei voi tehdä hyvää ruokaa
• Myytti 'tavallisen ruuan hyvyydestä' on paha ja valitettavan yleinen väärinkäsitys
• Kovien rasvojen terveellisyys/epäterveellisyys
• Suuri joukko laihduttamiseen liittyviä uskomuksia
• Taas yksi myytti kaatui - Tuhdista aamupalasta vain haittaa.
• Kuluttaja on koko talouden kuningas ja yritysten menestyminen tai epäonnistuminen riippuu täysin siitä,
• Ekokuluttamisen myytit: Pienistä ympäristöteoista toitottaminen - Pienistä ekovinkeistä on tullut fetissejä tai
myyttejä, jotka elävät jo
• Myytti teollisesta suurmaataloudesta murtuu
• Karjala-myytin keskeisiä aineksia ovat yksisarviset, typeränkuuloiset jumalat ja loputtomat kasat ruokaa.
• Luomutuotannosta vallitsee mitä erilaisimpia uskomuksia ja käsityksiä – myyttejä.
• Myyttien maaseutu on yhteisöllinen takapajula
• Suomen maatalous on kuilun partaalla sitä ei vaan kaikki tajua
• Maatalouden tarina: Liejua, hikeä ja traktoreita ...
• Maataloustuet muka jollain merkittävällä tavalla laskisivat suomalaisen ruoan hintaa.
• Kriisioloihin vetoaminen on pelkkä puhki kulunut myytti
• Valta estää syömisen - Spekulointi vie ruuan köyhien suusta
• Ilmastonmuutoksesta ruokakriisin syynä
• Vesi vanhin voitehista
• Seinäjoen Ammattikorkeakoulun Kauhajoen ravitsemisalan yksikön opiskelijat keräävät ruokaan ja ruuanlaittoon
liittyviä myyttejä ja uskomuksia ja ne annetaan ratkaistavaksi professori, molekyyligastronomi Anu Hopialle
5. Myytti vai ristiriitainen väittämä?
Myytinkaatajat -10 Myyttiä maidosta ja maidon käytöstä –
• Lehmät tuottavat maitoa automaattisesti, ja ellei niitä lypsetä,
niiden utareet repeävät
• Maidon vuoksi ei tarvitse tappaa
• Lehmillä on hyvät oltavat Suomessa
• Ainakin luomulehmillä on hyvät oltavat
• Maito on terveellistä
• Kun juo maitoa, saa vahvat luut
• Kalsiumia ei saa muualta kun maitotuotteista, joista se
imeytyykin parhaiten
• Ihminen ei pärjää ilman maitoa
• Ainakin lapsille lehmänmaito on välttämätön
• Maidottoman ruokavalion koostaminen on todella hankalaa
http://www.vegaaniliitto.fi/esitteet/10mm.html
6. Myytti vai ristiriitainen väittämä?
Myytinkaatajat - GEENIMUUNTELU –
• Geenimuuntelu ei ole uusi asia. Geenimuuntelu on vain nopeutettua
jalostusta.
• Geenimuuntelu on täsmällistä.
• Geenimuunneltujen (GM-) elintarvikkeiden ominaisuudet eroavat
perinteisistä ainoastaan muunnelluilta osiltaan.
• GM -elintarvikkeet ovat kattavasti testattuja ja tähän mennessä myyntiin
tulleita GM -elintarvikkeita on täysin turvallista syödä.
• Geenimuunnellut elintarvikkeet ovat ravintoarvoltaan parempia.
• Jokainen voi aina valita, syökö geenimuunneltua ruokaa vai ei.
• Viljelijät hyötyvät geenimuunneltujen lajikkeiden kasvattamisesta.
• Geenimuunneltujen lajien viljeleminen vähentää rikkaruoho- ja
hyönteismyrkkyjen käyttöä.
• Geenimuunneltujen lajikkeiden haitallisuudesta ympäristölle ei ole näyttöä.
• Geenimuunnellut lajikkeet pelastavat maailman nälänhädältä.
• Voimme luottaa tutkijoihin, joiden mukaan geneettisesti muunneltu ruoka
on hyväksi niin meille kuin koko maailmallekin.
• Kehitystä ei voi pysäyttää.
• Meillä on paljon tärkeämpiäkin huolenaiheita kuin geenimuunneltu ruoka.
http://koti.welho.com/isanttil/llp/gelintar.htm
7. Myytti vai ristiriitainen väittämä?
Myytinkaatajat - Myytti palmuöljystä – globaali
kestävyysnäkökulma
(The Biofuel Myth)
• Teollisuusmaissa uskotaan biopolttoaineisiin, mutta palmuöljyviljelmiä
raivataan sademetsiin monen heimon ja uhanalaisen eliölajin
asuinseuduille. Samalla ruoan hinta kallistuu, eikä paikallisilla ole varaa
edes riisiin. Euroopan maat ovat panostaneet vahvasti palmuöljyyn, jotta
julkinen liikenne siirtyisi käyttämään biopolttoainetta.
• Dokumenttiin haastateltu maanviljelijä Somat kertoo, mitä tämä merkitsee
hänen näkökulmastaan: "Ensin hakataan metsät ja myydään puut, sitten
maan annetaan kuivua ja sitten istutetaan öljypalmujen taimet." Somat on
nähnyt rakastamansa sademetsän hupenevan yhä nopeammin sen jälkeen,
kun Eurooppa alkoi suosia palmuöljyä.
• Vaikka indonesialaiset poliitikot ja yritykset hyötyvät runsain mitoin
palmuöljyn tuotannosta, maanviljelijät eivät rahoja näe - vaikka öljypuut
kasvaisivat viljelijöiden omalla maallaan. Niin kauan kuin kysyntää riittää ja
liiketoimi tuo rahaa, valtavat maa-alueet omistetaan palmuöljyn tuotannolle.
Samaan aikaan Orang Rimba -heimo, joka kutsuu itseään sademetsän
lapsiksi, kerjää ruokaa Sumatran autoteiden varsilla.
http://ohjelmat.yle.fi/ulkolinja/myytti_palmuoljysta
8. Myytti vai ristiriitainen väittämä?
Ympäristö – terveellisyys
- orastavia myyttejä – ristiriitoja:
• Pitäisikö naudanlihan syönnistä ja maidon juonnista luopua?
• Pitäisikö sianlihan ja broilerinlihan syönnistä luopua?
• Pitäisikö kasvihuoneessa tuotetuista vihanneksista luopua?
• Pienten annosten valmistamiseen kuluu runsaasti energiaa?
• Suurkeittiöiden ja valmisruokien tuotanto on tehokasta?
• Lähiruoka/kotimainen ruoka on ympäristöystävällistä?
• Kalan syönti pitää rajoittaa yhteen kertaan viikossa?
• Luonnontuotteet ovat ympäristöystävällisiä?
9. Onko suomalainen elintarvike todellinen
ympäristörasitus?
• Mikä on ympäristörasitus – maankäytön muutos, resurssien
ylikäyttö, palautuvuuden (resilience) estyminen, päästöt
ilmaan ja veteen, ekotoksiset vaikutukset, geneettinen
muutos
• Ympäristörasitus sitä vaikeampi hallita mitä välittömämmin
toiminta sijoittuu luontoon – maatalous väistämättä rasittaa
eniten
• Ympäristörasitus sitä suurempaa mitä enemmän toiminto
poikkeaa luonnon omista prosesseista, esimerkkejä: soiden
kuivattaminen pelloksi, maaperän suolautuminen, ylilannoitus
• Maataloustoiminnan sijoitusekosysteemin tunteminen
rasitusten hallinnan kannalta avainasemassa – teollisen
ekologian periaate
10. Mikä on ympäristörasitus – maankäytön
muutos, resurssien ylikäyttö, palautuvuuden
(resilience) estyminen - Resurssien käyttöaste
• .
http://www.footprintnetwork.org/en/index.php/GFN/page/trends/finland/
11. Mikä on ympäristörasitus – maankäytön muutos,
resurssien ylikäyttö, palautuvuuden (resilience)
estyminen - Resurssien käyttöaste
http://www.footprintnetwork.org/en/index.php/GFN/page/trends/brazil/
14. Onko suomalainen elintarvike todellinen
ympäristörasitus?
• Mikä on ympäristörasitus –päästöt ilmaan ja veteen,
ekotoksiset vaikutukset
• Päästöt ilmaan syntyvät: maaperän päästöinä (NO2),
lannan ja lannan käsittelyn päästöinä (NH4), märehtijöiden
hengityksestä (NH4), energian tuotannosta ja käytöstä
(CO2), hiilen hajoamisesta maaperässä (CO2)
20. Vesiensuojelun tärkein haaste:
1) Märehtijöihin perustuva tuotanto irti vesiin kohdistuvasta
kuormittavuudesta veden ekotehokkaaseen käyttöön
2) vähennys ja kompensaatio märehtijöiden ilmastopäästöille
• Nurmien kasvualusta hiilinieluksi
• ohessa: yleinen ympäristöhyöty
• Vesiensuojelu
• Eroosion välttäminen
• Kasvukunnon ja ravinteiden käytön paraneminen
• CO2:n ohella muiden kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä
• Tuo mukanaan biodiversiteettietuja
http://www.carbonfarmersofamerica.com/images/MainBanner_r1_c1.jpg
Pitkäaikainen mutta hidas vaikuttavuus
21. Onko suomalainen elintarvike todellinen
ympäristörasitus – päästöt kuluttajan lautasella ?
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Päiväkuormitus per kuluttaja
Härkäpapupihvit (veget.) koti
Soijapapupihvit (veget)koti
Punajuuripihvi, koti
Soijapapupihvit (ovolactoveget)koti
Kasviskiusaus, koti
Lihamakaronilaatikko, valmis
Kirjolohikiusaus, valmis
Broilerpasta, valmis
Kinkkukiusaus, valmis
Kasviskiusaus, valmis
Ohrapuuro, valmis
Broilerpasta, koti
Nakit ja muusi, koti
Ohrapuuro ja mansikkakeitto, koti
Kirjolohikiusaus, koti
Broilerkastike + pasta koti
Broilerkastike+tumma riisi, koti
Broilerkiusaus, koti
Broiler kermakastikkeessa, valmis
Kinkkukiusaus, koti
Lihamakaronilaatikko, koti
Esimerkkilounasannosten suhteellinen osuus suomalaisen
kuluttajan päivittäisestä ilmastovaikutuksesta.
Esimerkkilounaiden koostumus: pääruoka, salaatti, maito/vesi ja leipä,
Aterian osien merkitys esitetty jäljempänä
ConsEnv loppuseminaari 17.9.2009
27, 4 kg
CO2 ekv
+
I kgI kg I kg
+
22. 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Päivän kokonaiskuormitus per kuluttaja
Soijapapupihvit (veget)koti
Härkäpapupihvit (veget.) koti
Punajuuripihvi, koti
Broilerpasta, valmis
Kasviskiusaus, koti
Soijapapupihvit (ovolactoveget)koti
Kasviskiusaus, valmis
Lihamakaronilaatikko, valmis
Broilerpasta, koti
Kinkkukiusaus, valmis
Nakit ja muusi, koti
Ohrapuuro, valmis
Broilerkastike + pasta koti
Broiler kermakastikkeessa, valmis
Broilerkastike+tumma riisi, koti
Broilerkiusaus, koti
Ohrapuuro ja mansikkakeitto, koti
Kinkkukiusaus, koti
Kirjolohikiusaus, valmis
Lihamakaronilaatikko, koti
Kirjolohikiusaus, koti
Esimerkkilounaiden suhteellinen osuus suomalaisen
kuluttajan päivittäisestä rehevöittävästä
kokonaiskuormituksesta
Onko suomalainen elintarvike todellinen
ympäristörasitus – päästöt kuluttajan lautasella ?
Esimerkkilounaiden koostumus: pääruoka, salaatti, maito/vesi ja leipä,
Aterian osien merkitys esitetty jäljempänä
ConsEnv loppuseminaari 17.9.2009
9,6 g
PO4 ekv
I gI g I g+ +
23. Onko suomalainen elintarvike todellinen
ympäristörasitus?
• Suomalaisen elintarvikeketjun tuotantopanoksien
ympäristörasitteesta 39 % jää ulkomaille
• Suomalaisen elintarviketalouden kulutuksen ympäristörasitteesta
77-81 % jää kotimaisen kulutuksen vastuulle
MMM Laatuketju: ELINTARVIKEKETJUN YMPÄRISTÖVASTUUN TAUSTARAPORTTI
24. Onko suomalainen elintarvike todellinen
ympäristörasitus?
• Kaikki elintarviketuotanto kuten muukin tuotanto ON jonkinasteinen
ympäristörasite
• Suomalainen elintarviketuotanto EI ole yksioikoisesti enemmän tai vähemmän
ympäristöä rasittavaa kuin ulkomainen
• Tuonnin ja viennin vertailu vaikeaa koska:
• tuonti kohdistuu pääosin tuotteisiin, jota ei meillä viljellä
• Eri ympäristövaikutuskategorioiden merkitys hyvin erilainen eri olosuhteissa
Brasiliassa maankäytön muutos on
merkittävin kasvihuonekaasupäästölähde –
pihviliha ja soija avainasemassa
25. Onko suomalainen elintarvike todellinen ympäristörasitus?
Mikä on ympäristörasitus – tuotantokasvin geneettinen muutos?
26. Onko suomalainen elintarvike todellinen
ympäristörasitus?
• Maataloustoiminnan sijoitusekosysteemin tunteminen
rasitusten hallinnan kannalta avainasemassa – teollisen
ekologian periaate
• Oman resurssipohjan innovatiivinen käyttö
• Vahvuuksien hyödyntäminen
• Resurssien tarkka hyödyntäminen –
Haasteen esimerkiksi nykyinen
juuresten teollinen
hyödyntämisaste:
30 %
15 %
21 %
6 %
5 %
13 %
Perusraaka-aineesta syöntiin
Lajittelu
Varastointi
Kuoriminen
Pilkkominen
Syömättä jätetty
27. Ravitsemus- ja ympäristölisäarvon
yhdistäminen markkinoilla –
Ei ole olemassa yhtään yleisesti hyväksyttyä
terveellisyyden ja ympäristömyötäisyyden
yhteistä toiminnallisen yksikön määritelmää
ConsEnv –projekti tuotti esimerkin
Lautasmalli, perustana valtion
ravitsemusneuvottelukunnan 2008
suositus 13–15 –vuotiaiden
nuorten lounaalle:
• energiasisältö oli 740 kcal,
• 10–20 prosenttia energiasta proteiineista,
• 25–35 prosenttia rasvoista ja
• 50–60 prosenttia hiilihydraateista.
• Energiaa tuottavien ravintoaineiden tulee
määrällisten suositusten lisäksi täyttää myös
laadulliset suositukset.
• Kovaa rasvaa (tyydyttyneet ja transrasvahapot)
saisi olla enintään 10 E %, samoin puhdistettua
sokeria.
• Myös ravintokuidun määrän tulee olla riittävä.
28. Ravitsemus- ja ympäristölisäarvon yhdistäminen
markkinoilla - esimerkkinä NDCI
Nutrient density of beverages in relation to climate impact
Annika Smedman, Helena Lindmark-Ma°nsson, Adam Drewnowski and Anna-Karin Modin Edman
29. Ravitsemus- ja ympäristölisäarvon
yhdistäminen markkinoilla
• EFSA heath claims – yksittäisiin terveysvaikutuksiin liittyviä väittämiä
• EFSA nutrient profiles: The Regulation requires that the setting of
nutrient profiles should take into account the dietary role and
importance of food groups and their contribution of nutrients to the
overall diet of the population (or specific population groups).
• Food groups with important dietary roles include vegetable oils, spreadable
fats, dairy products, cereals and cereal products, fruits and vegetables and
their products, meat and meat products, fish and fish products, and non-
alcoholic beverages.
• For a category-based scheme, food groups, such as dairy products
(including e.g. milk, yoghurt, cheese) or cereal products (including e.g.
bread, breakfast cereals, bakery products, rice, pasta) could have specific
nutrient profiles related to the potential of food products in those groups to
adversely affect overall dietary balance
• Choice of nutrients: (potential) saturated fatty acids, sodium, dietary fibre
and unsaturated fatty acids, total sugar, energy density or total fat, as well as
other nutrients.
30. Ravitsemus ja ympäristö profiilit -
nutrigenomiikka – nutriekologia!
nutrigenomiikka
Gårdskulla gård
Portaan pitäjä
Jyrki Kuikka
Mäntylahdentie 32
Polvijärvi
Elämyksiä Saarijärven seudulla
Diabetesliiton, Sydänliiton
ja Itä-Suomen yliopiston
nutriekologia
32. Näkymiä/ sirpa kurppa 17.2.2011
1. Yksilön oikeuden korostumassa, myös
lainsäädännössä, vrt. perustuslaki
2. Sulkeutuneiden professioiden maailmankuvaa ollaan
kyseenalaistamassa – erityisesti maankäyttöön liittyvät
asiat
3. Yhä useammat asiat vaativat lainsäädäntöä, säätelyä
tarvitaan paljon lisää, ja se on hidasta esim. GMO
4. Kulttuurien tuntemus ja hyväksyminen välttämätöntä
5. Käytännön ratkaisut pyrkivät koko ajan menemään
lainsäädännön edelle – diskursiivinen regulaatio –
maineenhallinnan merkitys
