5. Mihin tarpeisiin some vastaa?
• Henkilökohtaiset tarpeet
• Trendikkyys, nautinto, viihde, vuorovaikutteisuus
• Sosiaaliset tarpeet
• Vaikuttaminen, vuorovaikutus
• Todellisuudenpaon / rentoutumisen tarpeet
• Yhteenkuulumisen tunne, toveruus, leikkisyys, eskapisimi (virkistyskeino,
huvitus, harrastus, pakotie, todellisuudenpako)
Mitä paremmin some-palvelun ominaisuudet vastaavat käyttäjän
yksilöllisiin tarpeisiin, sitä herkemmin hän käyttää sitä.
Lähteet: Harto Pönkä, Sosiaalisen median ryhmät, yhteisöt ja verkostot pintaa syvemmältä seklä I. A. Zolkepli & Y. Kamarulzaman, 2011, Understanding social media
adoption: The role of perceived media needs and technology characteristics , http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0747563214005731
6. Itsensä
toteuttamien
Arvostus,
itseluottamus,
saavutukset
Sosiaaliset tarpeet,
ystävät ja perhe
Turvallisuus
Fyysiset tarpeet: ilma, suoja, vesi,
ravinto
Internet ja wifi
Tarpeet ja motivaatio
Aito yhteisö voi syntyä vain
osallistujien tarpeista,
ei johdon mahtikäskyllä tai
uuden alustan käyttöönotolla.
Jos alimpien portaiden tarpeet ei
toteudu, turha odottaa ihmisten
kipuavan ylimmälle portaalle.
Lähde: Miia Kosonen, Yhteisömanagerin tehtävät -luentomateriaali
7. Lähde: Harto Pönkä, Sosiaalisen median ryhmät, yhteisöt ja verkostot pintaa syvemmältä
8.
9. Suomalaiset sosiaalisessa mediassa 2017
• Facebook suomalaisten eniten ja useimmiten käyttämä some-kanava.
• Toiseksi eniten käytetyt kanavat ovat YouTube ja WhatsApp.
• Instagram on neljäntenä yli miljoona suomalaista tavoittava some-palvelu.
• Twitter on erityisesti suosittu 12 - 17 ja 30 - 30-vuotiaiden parissa.
• Snapschat suosittu alle 18-vuotiailla ja parikymppisillä.
• Suurin kehitys somen käytössä on tapahtunut yli 50-vuotiaiden kohdalla.
• Suosituimmat some-palvelut 50 - 65-vuotiailla ovat Facebook, YouTube ja WhatsApp.
• Blogeja luetaan kaikissa ikäryhmissä. Yli 45-vuotiaat ovat löytäneet blogin aiempaa laajemmin.
• Some on tärkeä uutislähde. Uutisten kannalta tärkein somepalvelu on Facebook.
Lähde: Lehmätkin lentäis -blogi, Sosiaalisen median katsaus 12/2017, Harto Pönkä
10. Mihin yritykset käyttää somea?
86 % Markkinointiin
75 % Yrityskuvan rakentamiseen
55 % Uusien asiakasryhmien
tavoittamiseen
44 % Myyntiin
43 % Asiakaspalveluun
27 % Inspiraatioon ja uusien ideoiden
saamiseen
Miksi somea ei käytetä?
59 % Ei koe tarvitsevansa
asiakaskuntaa somessa
32 % Ajan puute
20 % Osaamisen puute
Lähde: Sosiaalisen median katsaus 12/2017, Harto Pönkä
14. Yhteisömanageri
• Valvoo, paapoo yrityksen brändin ympärillä pyöriviä ihmisiä ja
sisältöjä:
• asiakkaita, yhteistyökumppaneita, faneja.
• Pitää huolta, että sisällöt ovat kohdallaan ja dialogia syntyy.
Lähde: Janne Saarikon blogi 28.1.2014
21. Harto Pönkä Sosiaalisen median ryhmät, yhteisöt ja verkostot pintaa syvemmältä ja lisää aiheesta
http://calacanis.com/2006/09/05/the-three-cs-or-the-1-19-and-80-of-social-media-one-more/
23. Henkilöbrändi
”Meillä kaikilla on henkilöbrändi: muiden ihmisten muodostama käsitys
osaamisestamme ja ammattimaisuudestamme; mitä osaamme, miten
työtämme teemme, millainen ihminen olemme oman alamme
ammatillisena osaajana.”
Lainaus kirjasta: Henkilöbrändi, Asiantuntijasta vaikuttajaksi,
Jaakko Kurvinen, Ville Tolvanen, Tom Laine
25. Miten rakennat henkilöbrändiäsi?
Mieti, miksi olet somessa, mitkä ovat tavoitteesi, esim. haluan saada
kutsuja asiantuntijaverkostoihin, keskustella ajankohtaisista alan
kysymyksistä, saada itseni näkyväksi asiantuntijana, saada uusia
kontakteja.
Mitkä kanavat tukevat parhaiten tarkoituksiasi? Esim. LinkedIn on
ammatillinen verkosto-työnhaku-kanava, Facebook on
henkilökohtainen omien yhteisöjen kanava, myös verkostoitumisen.
Twitter on uutiskanava.
Anna asiantuntijuutesi näkyä ja kuulua.
26. Kuuntele ja seuraa keskusteluja, osallistu, jaa, tykkää
Etsi kiinnostavia seurattavia - kollegoita, alan keskeisiä toimijoita ja
vaikuttajia.
Seuraa, mitä muut keskustelevat alastasi ja organisaatiostasi. Mitkä
ovat teemat?
Osallistu keskusteluun ja jaa muiden tuottamia sisältöjä. Hyvä
someviestinä on kaksisuuntaista. Älä postaa vain omia viestejäsi, vaan
jaa myös muiden tuottamia viestejä, jotka ovat omille seuraajillesi
hyödyllisiä.
Tue kollegoidesi viestintää tykkäämällä, jakamalla ja kommentoimalla.
Näin vahvistat sekä omaa että työkaverisi asiantuntijuutta.
27. Henkilöbrändäyksen 10 käskyä
by @jarkkokurvinen
1. Ala merkittäväksi
2. Kerro tarinoita
3. Rakenna luottamusta
4. Herätä tunteita
5. Ole ihminen - AITO
6. Tunne kohderyhmäsi
7. Rakenna tulevaisuutesi
8. Ole johdonmukainen
9. Rakasta palautetta
10.Ole paras itsesi
29. Työntekijälähettiläs
on yrityksen elävä käyntikortti,
joka kertoo vapaaehtoisesti ja
mielenkiintoisesti omasta
työnantajastaan, työstään ja
osaamisestaan.
Johanna Janhonen @janhone
Piilotettu aarre @piilotettu aarre
https://www.slideshare.net/jjanhone/tekniikanakateemiset-tyntekijlhettils-ote-
66290428?qid=6cd2d032-5c50-44e0-8d9c-7481617e8209&v=&b=&from_search=3
Työntekijälähettiläät Ilse Skog, Metropolia ja Olga
Gassen Kela.
30. 3x - 10x - 8x - 561% - 92%
• Yksittäinen työntekijä on 3 kertaa uskottavampi viestijä kuin yrityksen johtaja.
• Yrityksen henkilökunnalla on 10 kertaa laajemmat verkostot kuin mitä yritys pystyy
saavuttamaan miltään kanavalta.
• Yksittäisen työntekijän
• jakama statuspäivitys saa 8 kertaa enemmän huomiota (näyttöjä, tykkäyksiä,
kommentteja), kun postaus tulee yksittäisen työntekijän kautta vs. suoraan
yrityksen tililtä.
• statuspäivitys saa 561 % enemmän positiivista huomiota (tykkäyksiä, jakoja
kommentteja) kuin sama päivitys organisaation tililtä.
• Twitter-seuraajista 92 % keskimäärin on eri kuin yrityksen seuraajat.
Lähde: Henkilöbrändäys sosiaalisessa mediassa –webinaari 14.12.2017, Akavan erityisalat, kouuttaja Tom Laine