3. Taustaa: Kiinalaiset uskonnot: buddhalaisuus,
kungfutselaisuus ja taolaisuus
1) Buddhalaisuus
Perustaja Siddhartha Gautama (566-486 eaa.),
Kärsimyksestä (halusta) vapautuminen ja valaistuminen ->
jälleensyntymiskierteestä nirvanaan
2) Kungfutselaisuus
Kungfutse (551 - 479 eaa.)
Ying ja Yang
Perhe- ja yhteiskuntasuhteet tärkeitä
3) Taolaisuus
Lao Tse (n. 300-l)
4. Taustaa: Varhaiset dynastiat ja Kiinan
kehitys:
Xia (2000 – 1600): Pronssiesineet
Shang (1700 – 1027): Kirjoitustaito, ajanlasku,
viljavarastot
Zhou ( 1027 – 221 eKr): Sotaisaa ja sivistymätöntä
aikaa, feodalismi
Qin (221 – 207 eKr): Kiinan muurin rakennus alkaa
Han (106 eKr – 220 jKr.) : Konfutselainen filosofia,
kulttuurin leviäminen länteen, silkkitie syntyy
Sui (581 – 617) : Rahan, talouden, lainsäädännön ja
lakien modernisoituminen, kanavien rakennus
Tang (618 – 907): Suurimpia ja vaikutusvaltaisimpia
dynastioita. Kukisti turkkilaiset, jotka yrittivät vallata
Kiinaa. Kiinan alue laajimmillaan!
6. Taustaa: Ming-dynastia, kukoistuksen
huippu
Ming (1368 – 1644): mm. Kiinan muurin uudelleen rakennus, merenkulun kehitys,
kulttuurin kukoistus, talous, hallinto ja lait
7. Taustaa : Kiinan kulttuurin alamäki (Qing Dynastia 1644-
1911) -> länsimaat pyrkivät eristäytyneen Kiinan markkinoille
8. Oopiumsota 1839-1843
•Britit myivät intialaista oopiumia kiinalaisille
•Paheellinen tapa haluttiin lopettaa -> keisari polttaa oopiumvaraston -> britit avaavat
Kiinan markkinat sotavoimin
9. Naislähetyssaarnaajan kertomus 1800-
luvun kiinasta:
”Ajatukseni tahtovat pysähtyä kirjoitettuani sanan oopiumi.
Se johtaa mieleeni paljon kurjuutta ja kärsimyksiä, että
mieleni tahtoo masentua. Sen tuottamat tuhot käsittää
vasta sitten, kun silmin näkee mihin äärettömään
kurjuuteen se on syössyt kansan. Nykyään tuskin löytynee
Kiinassa niin pientä kylää, jonne ei tämä tuhoava myrkky
ole löytänyt tietään. Oopiumin orja myy vaimonsa ja
lapsensa saadakseen varoja himonsa tyydyttämiseen.
Kaikkialla näkee kalpeita, laihoja ihmisiä, joiden silmät ovat
sameat, hampaat mustuneet ja ääni käheä. Sadat
tuhannet lahjakkaat miehet ovat vajonneet sen kautta
kurjuuteen”.
Mitä ongelmia oopiumin käyttö aiheutti Kiinassa?
12. • Kiinanyhteiskunnassa kuohui • Kiina ajautuu sisällissotaan
• Kommunistit vs. Kiinan tasavallan
1900-l alussa
joukot (Kuomintang)
•Pu Yi – Kiinan viimeinen keisari. •1937 Japani hyökkää Kiinaan
•Tasavalta perustetaan 1912 • Kansantasavalta 1.10.1949
15. Mao Zedong (1893-1976)
Kommunistisen puolueen
puhemies
NL tuki alussa -> apu
rakoili 1960-luvulla
Yksinvaltias 1949-1976
Rakensi henkilökultin
16. Maon Kiina:
IIMS ja sisällissota päättyvät -> 1949 Kiinan tasavalta
(kommunistinen diktatuuri)
Suuri harppaus (1958-1960) -> kolhooseja ja teollisuuden
kehittäminen
Kulttuurivallankumous 1966 -> kommunismin juurruttaminen
Kiinaan (mm. älymystön vainoja)
1971 Kiina YK:n jäseneksi
Suuri harppaus jäi kompuroinniksi, n. Pieni punainen kirja: painettu noin 1,5
30 miljoonaa kiinalaista kuoli nälkään ja miljardia kappaletta. Sisältää
tauteihin Maon sitaatteja
19. Maon jälkeen (1976->):
Poliittisesti valta yhä kommunisteilla
Deng Xiaopingin kaudella (1904-1997)
taloutta vapautettiin vapautettu
Nykyisin yksi maailman nopeimmin
kasvavista kansatalouksista
Maailmanlaajuinen vaikutusvalta kasvanut
Arvostelua ihmisoikeusrikkomuksista
20. Tiananmenin aukion verilöyly (1989)
Vuonna 1989 aukiolla pidetty opiskelijamielenosoitus kukistettiin verisesti – sensuurin
vuoksi osa kiinalaisista ei ole välttämättä edes kuullut tapauksesta
21. Taustaa: Tiibet ja dalai-lama (universaalinen
opettaja)
Kiina miehitti Tiibetin 1950-luvulla –>
autonominen alue/Kiinan maakunta
Edustaa tiibetiläismunkkeja
Nykyinen (14.) on Tenzin Gyatso.
(s.1935)
22. Maon kuva – ja ruumis – löytyy Kielletyn
kaupungin portin läheisyydestä
28. Kiinalainen kulttuuri on yksi maailman vanhimmista - se ulottuu 7000 vuoden taakse.
Kiinan historian ajanjaksot jaetaan dynastioihin eli hallitsijasukuihin. Ming-
dynastian (1368 – 1644) aikana Kiina oli monella osa-alueella Eurooppaa edellä,
mutta 1800-luvun aikana Kiina avattiin väkipakolla länsimaitten kaupankäynnille.
Kiina ei valloitettu, mutta länsimaalaisten läsnäolo aiheutti monta konfliktia:
Oopiumsota (1839-1843), Taiping-kapina (1850-1865) ja boksarikapina (1900).
(
Kiinan yhteiskunnassa kuohui 1900-l alussa. Ikiaikainen keisarikunta kaatui 1912
jolloin Kiinasta tuli tasavalta (päämies valitaan vaaleilla). Kuohunta ei päättynyt
vaan Kiina ajautui sisällissotaan jossa vatakkain olivat Mao Zedongin johtamat
Kommunistit ja Kuomintang eli tasavallan armeija. Sisällisota keskeytyi IIMS:n
ajaksi, ojolloin Japani hyökkäsi Kiinaan. Vuonna 1949 kommunistit pääsivät
niskan päälle – syntyi kommunistinen Kiinan kansantasavalta. Kommunistisen
puolueen puheenjohtajasta tuli Kiinan diktaattori.
Mao Zedongin (1893-1976) valtakaudella yritettiin uudistamaan Kiinan teollisuutta
(Suuri harppaus 1958-1960) sekä juurruttamaan kommunismi sekä Maon
henkilökultti Kiinaan (Kulttuurivallankumous 1966). Deng Xiaopingin
kaudella (1904-1997) taloutta vapautettiin ja Kiinasta onkin tullut yksi maailman
nopeimmin kasvavista kansantalouksista. Kiinan vaikutusvalta on kasvanut, mutta
kansainvälisesti sitä on arvostelut ihmisoikeusrikoksista mm. Tiibetin kysymys,
Tiananmenin aukion verilöyly (1989)
Notes de l'éditeur
Jang mies ja jing nainen
Italialainen kauppias. Matkakirja Kiinasta. Kiinalaiset eivät mainitse miestä! Kiinalaiset kokivat, että muilla ei mitään annettavaa
Zheng He, suuri 1400-luvun löytöretkeilijä
Euroopalla ei mitään mitä kiinalaisia olisi kiinnostanut – paitsi tuontioopium.
Aluksi Moskova ja Peking olivat hyvässä yhteisymmärryksessä-. Esim. Korean sota 1950 – 53 oli vielä yhteinen sota länttä vastaan. Moskova antoi taloudellista ja teknologista tukea Kiinalle 1960-luvun alussa suhteet kuitenkin menivät rikki, Kiina ei halunnut totella Moskovaa kaikessa kuuliaisesti vaan mennä omaa tietään kohti sosialismia Selvästi näkyi myös arvovaltakisaa kommunistisen maailman johtamisesta Kiina myös Arvosteli Neuvostoliiton ulkopolitiikka imperialistiseksi (esim. Unkari 1956) Nikita Hrustsev yritti lämmittää suhteita, muttei onnistunut Kiinasta tuli ydinasemaa 1964, mikä huolestutti Neuvostoliittoa. 1969 oli jopa rajakahakka Ussur-joella Brezhnevin kaudella Neuvostoliitto pelkäsi Kiinaa! USA lämmitti suhteensa Kiinaan Nixonin kaudella (pingpong – diplomatia)