1. 57. Uusi ulkopoliittinen linja &
64. Suomi idän ja lännen välissä

2. Vihkotyö: Etsi seuraavien termien merkitys kirjasta (s.147).
Muista jättää tilaa muistiinpanoille (ja mahdollisille korjauksille).
Ulkopolitiikka = valtioiden väliset suhteet
Poliittinen suunnanmuutos:
• Paasikiven linja =
• YYA-sopimus =
Vasemmiston valtakamppailu:
• SKDL =
• (jätä tyhjää tilaa lisäyksille)
Kekkosen aikaan:
• Yöpakkaset =
• Noottikriisi =

3. Poliittinen suunnanmuutos:
• Paasikiven linja = Suomi puolueeton; tulee kuitenkin
huomioida NL:n läheisyys ja luoda hyvät välit
• YYA-sopimus = ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus
(Suomella puolueettomuus lisäys)
Juho Kusti Paasikivi Paasikiven päiväkirjasta:
a) Suomen ulkopoliittinen probleemi on Venäjä ja
suhteemme siihen. Kaikki muut ovat poliittisesti
toisarvoisia.
b) Hyvät ja ystävälliset välit Neuvostoliittoon.
c) Konflikteja vältettävä.
d) Suomen on kartettava Venäjän-vastaista ja Venäjälle
vihamielistä politiikkaa. Suomen ulkopolitiikka ei saa olla
Venäjän-vastaista eikä Venäjälle vihamielistä.
e) Tähän on pyrittävä, huolimatta pettymyksistä, joita
olemme saaneet ja saamme kokea."

4. Taustaa: Suojasää ja Geneven henki näkyivät
mm. Porkkalan luovutuksessa 1955

5. Vasemmiston valtakamppailu:
• Kommunismi laillistettiin
• SKDL = Suomen Kansan Demokraattinen Liitto (kommunistinen
puolue)
• Maltillinen SDP vs. kommunistinen SKDL
• SDP pääsi niskan päälle -> kommunismi ei edennyt Suomessa!
SDP
SDP: n vaalikampanja SKDL
SKDL

6. Taustaa: Vuonna 1948 maltillinen
SDP pääsee niskan päälle
Sisäministeri Yrjö Leino
erotettiin (SKDL) -> Fagerholmin hallitus (SDP)

7. Kekkosen aikaan:
• Yöpakkaset 1958: NL tyytymätön Suomen hallitukseen ->
painostusta ja Kekkos-neuvottelut -> hallitus erosi
• Noottikriisi 1961: Presidentinvaalit (Honka-liitto uhkasi
Kekkosen asemaa) -> Nootti -> Kekkos-neuvottelut ->
kriisi ohi
Idänsuhteiden takuumies Kekkonen Nootti eli valtion tiedonanto toiselle –
Nikita Hruštšovin kanssa kamera tallensi ensireaktiot

8. Taustaa: Neuvostoliiton nootti Suomelle
30.10.1961
”Mutta, kuten edellä on esitetty, länsisaksalaisten
militaristien ja revanshistien tunkeutuminen Pohjois-
Eurooppaan ja Itämeren alueelle sekä heidän
pyrkimyksensä käyttää tätä aluetta eräänä sotilaallisena
tukialueena vuorossaan olevia sotaisia seikkailuja varten,
koskee välittömästi Neuvostoliiton, samoin kuin myös
Suomen Tasavallan turvallisuutta.
Ottaen huomioon edellä esitetyn, Neuvostoliiton hallitus
kääntyy Suomen hallituksen puoleen ehdottaen
konsultaatiota (neuvotteluja) toimenpiteistä molempien
maiden rajojen puolustuksen turvaamiseksi Länsi-Saksan
ja sen kanssa liitossa olevien valtioiden taholta ilmenevän
sotilaallisen hyökkäyksen uhkan johdosta, siten kuin tätä
on edellytetty Neuvostoliiton ja Suomen kesken solmitussa
sopimuksessa ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja
keskinäisestä avunannosta. Mainittujen neuvottelujen
ajasta ja paikasta voitaneen sopia diplomaattiteitse.”

9. Yhteenveto
Uusi ulkopoliittinen linja -> NL vastaisuudesta NL
myönteisyyteen (Paasikiven linja, jota Kekkonen jatkoi)
Kommunismin uhka torjuttiin demokraattisin keinoin
maltillisen vasemmiston päästessä valtaan.
Suomi säilyi itsenäisenä ja demokraattisena - toisin kuin
liki kaikki muut NL voittamat valtiot. Toisaalta NL
puuttui Suomenkin sisäisiin asioihin (Esim. Yöpakkaset
ja Noottikriisi)
Taloudellisesti oli oleellista, että Suomi pysyi hyvissä
väleissä sekä idän että lännen kanssa

10. Taustaa: Suomen puolueettomuuspolitiikka
Rautaesirippu jakoi Eurooppaa, mutta Suomi pyrki pysymään puolueettomana – toisaalta
molemmat blokit arvostelivat Suomea puolueellisuudesta.

11. Suhteet itään ja länteen:
• Länsi: kauppasuhteet (mm. EFTA ja EEC)
• Itä: YYA-sopimus, kahdenvälinen kauppa
• ETYK 1975 -> Suomi toimi välittäjänä blokkien välillä
• Suomettuminen = maan joutuminen NL:n vaikutuksen
alaisuuteen

12. Taustaa: Euroopan Turvallisuus- ja
Yhteistyökonferenssi (1975)
Helsingin sopimuksessa painotettiin mm. ihmisoikeuksia

13. Taustaa: Kahdenvälinen kauppa NL:n kanssa; suhteet
myös Länteen
Ladoja, öljyä,
raakapuuta, halpoja
kulutustavaroita
SUOMI NEUVOSTOLIITTO
laivoja,
vaateteollisuutta,
rakennusteollisuutta,
kenkiä, paperia ym.
teollisuustuotteita

14. Urho Kaleva Kekkonen (1900-1986)
•Urheilu- ja lakimies
•Kekkonen oli yhtäjaksoisesti presidentti 25 v
•Valittiin 1956 niukasti yhdellä äänellä 151-149 tiukkaan paikkaan eli yleislakon aattona
•Idänsuhteiden takuumies ja hyvinvointivaltion aikakausi; toisaalta arvosteltu itsevaltias
•1973 poikkeuslailla ilman vaaleja jatkokaudelle
•1978 vaaleissa iäkäs presidentti oli melkein kaikkien puolueiden ehdokas; kausi kesken
sairastumien vuoksi - erosi 1981.
14 © T.T. 17.03.13

15. Taustaa: Mauno Koiviston kausi (1982-1994)
Koiviston kauden aikana Neuvostoliitto romahti ja Suomi koki talousnousun ja syöksymisen.
Sisäpoliittisesti parlamentarismi normalisoitui

16. Yhteenveto
Suomen taloudellisen nousun edellytys 1960-luvulta alkaen oli
puolueettomuuspolitiikka, jossa luotiin hyvät kauppasuhteet
sekä itään (NL ja YYA-sopimus) että länteen (Eurooppa, USA).
Yksi puolueettomuuspolitiikan huippukohta oli ETY-kokous
vuonna 1975.
Lännessä Suomea arvosteltiin NL:n ”mielistelystä”
(suomettuminen); NL:ssa arvosteltiin taas Suomea liiasta
länsimaalaisuudesta.
Kekkonen oli Suomen talousnousun ajan presidentti, jota on
myös arvostelu aikanaan ja jälkikäteen

17. Nettipätkät
http://www.youtube.com/watch?v=3DMVdXmDyuM
(Kekkonen, Elwood)
http://www.youtube.com/watch?v=c6Xj5a6BUZo
(Kekkonen-rock)
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=6&t=34&a=93
(Kekkosen päivä)
http://www.youtube.com/watch?v=oy1AS41ecHk&feature=
(Paasikivi puhuu englantia)