Osa Tampereen teknillisen lukion vesopäivästä 3.10.2012. Jokainen on saamassa oman läppärin ja esitys herättelee toimintakulttuurin muutokseen tutkivan oppimisen näkökulmasta. Mukana esimerkkejä ja muutamia sosiaalisen median palveluita.
Osa Tampereen teknillisen lukion vesopäivästä 3.10.2012. Jokainen on saamassa oman läppärin ja esitys herättelee toimintakulttuurin muutokseen tutkivan oppimisen näkökulmasta. Mukana esimerkkejä ja muutamia sosiaalisen median palveluita.
Miten puhua taiteellisesta tutkimuksesta tutkimuspiirien ulkopuolella? Taideyliopiston Kuvataideakatemian taiteellisen tutkimuksen professori Anita Seppä kertoi yliopistoviestinnän päivillä 3.6.2015, miten ja millaisin viestein Taideyliopiston tutkimuspaviljonki Venetsian taidebiennaalin yhteydessä kesällä 2015 jalkautui maailman tunnetuimpaan kansainvälisen taidetapahtumaan.
OPS-hautomot-koulutusiltapäivä Mikkelin rehtoreille ja ops-vastaaville 3.2.2016: Kuinka ops2016 periaatteet muuttuvat käytännön koulutyön toiminnaksi, asenteiksi ja tekemiseksi kouluissa? Mistä oppiva yhteisö rakentuu? Mitä ja miten lukuvuosisuunnitelmaan? Lisäksi Mikkelin alueen oppilaskuntien ja vanhempainneuvoston mietteitä oppijuudesta, opettajuudesta, koulun kehittämisestä ja tvt:stä.
Ilmiöpohjainen oppiminen on rikastava tapa luoda yhteyksiä oppiaineiden välille. Se ei tähtää vallankumoukseen eikä erillistieteisiin perustuvien oppiaineiden vähättelyyn. Päin vastoin. Monialaisuus ja tieteenalojen kohtaaminen auttavat kokonaiskuvan luomisessa. Saman asian tarkastelu eri tulokulmista luo tiivitä muistirakenteita. Maailman ilmiöt ja niiden tarkastelu virittävät luovan mielen keksimään uutta.
Tässä oppaassa pyrimme antamaan käytännönläheisiä vinkkejä ja apua liikkeellelähtöön, ensimmäisiin toteutuskertoihin. Jokaisen luvun lopussa on otsikko Toimeksi. Ehdotamme käytännön tekoja.
The document describes Finland's education system. It notes that education is free for all Finns from pre-primary to higher education. The education system is decentralized and focuses on continuous learning from early childhood through adulthood. Basic education lasts from ages 7-16 and provides a solid foundation for all children. Upper secondary education can be either vocational or focused on passing the matriculation examination for university entrance. Teachers receive high-quality training and schools emphasize learning over testing.
The document discusses assessment as a continuous process in the Finnish basic school system. It explains that assessment is used to guide students and provide feedback to help them learn, and that there are no national standardized tests during basic education. Teachers are responsible for assessing students based on the objectives in the national core curriculum and providing verbal or numerical feedback to students and parents. At the end of basic education in 9th grade, students receive a school certificate that is used to select students for further studies based on their grades, but there is no ranking or comparison between students.
The document summarizes key aspects of the Finnish education system and the role of parents within it. It notes that education is free of charge at all levels in Finland. It also discusses how learning is student-centered and focuses on continuous assessment to support growth, with teachers providing constructive feedback. Parents play a supportive role by cooperating with schools and encouraging their children, while schools are responsible for instruction and developing cooperation between home and school.
Contenu connexe
Similaire à Nykytaide, ihmettely ja oppiminen museoympäristössä
Miten puhua taiteellisesta tutkimuksesta tutkimuspiirien ulkopuolella? Taideyliopiston Kuvataideakatemian taiteellisen tutkimuksen professori Anita Seppä kertoi yliopistoviestinnän päivillä 3.6.2015, miten ja millaisin viestein Taideyliopiston tutkimuspaviljonki Venetsian taidebiennaalin yhteydessä kesällä 2015 jalkautui maailman tunnetuimpaan kansainvälisen taidetapahtumaan.
OPS-hautomot-koulutusiltapäivä Mikkelin rehtoreille ja ops-vastaaville 3.2.2016: Kuinka ops2016 periaatteet muuttuvat käytännön koulutyön toiminnaksi, asenteiksi ja tekemiseksi kouluissa? Mistä oppiva yhteisö rakentuu? Mitä ja miten lukuvuosisuunnitelmaan? Lisäksi Mikkelin alueen oppilaskuntien ja vanhempainneuvoston mietteitä oppijuudesta, opettajuudesta, koulun kehittämisestä ja tvt:stä.
Ilmiöpohjainen oppiminen on rikastava tapa luoda yhteyksiä oppiaineiden välille. Se ei tähtää vallankumoukseen eikä erillistieteisiin perustuvien oppiaineiden vähättelyyn. Päin vastoin. Monialaisuus ja tieteenalojen kohtaaminen auttavat kokonaiskuvan luomisessa. Saman asian tarkastelu eri tulokulmista luo tiivitä muistirakenteita. Maailman ilmiöt ja niiden tarkastelu virittävät luovan mielen keksimään uutta.
Tässä oppaassa pyrimme antamaan käytännönläheisiä vinkkejä ja apua liikkeellelähtöön, ensimmäisiin toteutuskertoihin. Jokaisen luvun lopussa on otsikko Toimeksi. Ehdotamme käytännön tekoja.
The document describes Finland's education system. It notes that education is free for all Finns from pre-primary to higher education. The education system is decentralized and focuses on continuous learning from early childhood through adulthood. Basic education lasts from ages 7-16 and provides a solid foundation for all children. Upper secondary education can be either vocational or focused on passing the matriculation examination for university entrance. Teachers receive high-quality training and schools emphasize learning over testing.
The document discusses assessment as a continuous process in the Finnish basic school system. It explains that assessment is used to guide students and provide feedback to help them learn, and that there are no national standardized tests during basic education. Teachers are responsible for assessing students based on the objectives in the national core curriculum and providing verbal or numerical feedback to students and parents. At the end of basic education in 9th grade, students receive a school certificate that is used to select students for further studies based on their grades, but there is no ranking or comparison between students.
The document summarizes key aspects of the Finnish education system and the role of parents within it. It notes that education is free of charge at all levels in Finland. It also discusses how learning is student-centered and focuses on continuous assessment to support growth, with teachers providing constructive feedback. Parents play a supportive role by cooperating with schools and encouraging their children, while schools are responsible for instruction and developing cooperation between home and school.
This document discusses museums as learning environments. It advocates for active participation during museum visits through observations, conversations, personal reflections and ideas. Key aspects of an effective museum visit include familiarizing students with the content beforehand, encouraging student-led conversations and presentations during the guided tour, and following up after with related schoolwork. An ideal visit incorporates interaction between the artworks, students, guides and environment. The document provides guidance for teachers on structured but flexible museum tours that inspire curiosity and exploration for students.
From National Qualification Requirements (Core Curriculum) to Implementation ...Anne Raasakka
The document discusses Finland's education system and vocational education and training. It provides details on:
1) The different levels and types of education in Finland from pre-primary to higher education, including that education is free for all levels and the system focuses on lifelong learning.
2) Vocational education and training in Finland, which involves 3 years of study including at least 6 months of on-the-job learning, is competence-based and assessed continuously against national qualification requirements.
3) An example implementation of national qualification requirements by a vocational college, which breaks down skills into clear work tasks and stages for students to follow with teacher feedback.
Nykytaide, ihmettely ja oppiminen museoympäristössä
1. TÄÄ ON MUN JUTTU!
nykytaide, ihmettely ja oppiminen museoympäristössä
Anne Raasakka, osaamisen kehittämisen lehtori, Vantaan ammattiopisto Varia
2. Aktiivinen toimijuus ja oppiminen museoympäristössä
• toiminnallisuus ei tarkoita pelkästään materiaalisten tuotteiden tekemistä
esimerkiksi museon työpajassa vaan havainnointia, ajattelua ja aktiivista
osallistumista
• tärkeätä on keskustelu taiteen äärellä, uusien näkökulmien löytäminen,
ihmettely, oivaltaminen ja omien ajatusten esiin tuominen
• taiteen opettaminen on myös taiteesta keskustelemista
3. • toimijuus on aktiivisuutta, intentionaalisuutta, osallisuutta, vaikutus- ja
valinnanmahdollisuuksia, vapaaehtoisuutta sekä taitoa ja voimaa valita
itse toimintatavat
• toimija on aktiivinen tekijä omassa elämässään eikä esimerkiksi
opetuksen kohde
• nykytaide tarjoaa hyvän oppimisympäristön ja mahdollisuuden toimia
ilman, että mitään tuotetaan materiaalisesti; toimijan ominaisuudet ovat
keskeisiä nykytaiteen tarkastelussa ja siitä keskusteltaessa
• nykytaiteen tulkinnoissa ei ole oikeita eikä vääriä vastauksia, siksi
jokaisen oppijan mielipiteet ovat arvokkaita ja jokainen keskustelija tuo
mukaan lisäarvoa
4. Oppaiden huomioita
• moni opas toivoi, että opettaja osallistuisi kierroksella keskusteluun,
osallistaisi oppilaita ja olisi oppaan parina opastuksella
• opas kaipaisi tietoa kohtaamisesta ja teosten vaikuttavuudesta
• usein museossa ryhmien kanssa käyvä opettaja, oli "valmentanut"
ryhmän etukäteen; valmennus näkyi keskittymisenä ja kiinnostumisena
opastuksen aikana
• yhteistyötä opettajien kanssa ja heidän perehdyttämistä näyttelyihin
pidettiin tärkeänä
5. Opettajan rooli opastuksella
Opettaja ei aina tiedä, mikä hänen roolinsa on opastetulla kierroksella:
oppaan kumppani vai yksi oppija ryhmän mukana? On myös
epätietoisuutta siitä, miten paljon voi itse aktivoida ryhmää opastuksen
aikana ilman, että se häiritsee.
Valmennukseen toivottiin kehitettävän välineitä.
7. Toiminnallinen museovierailu
• alkaa perehtymisellä koulussa
• etukäteen mietitään, mitä tullaan kohtaamaan, mikä ihmetyttää ja mistä
asioista otetaan selvää: opiskelijoiden mielenkiinto herätetään
• museossa kohdataan uusien teosten lisäksi jo ennestään tuttuja, joista
keskustellaan niin oppilasryhmissä kuin opettajan ja oppaan kanssa
• opas pystyy kenties vastaamaan kysymyksiin, joita on muodostunut tai
hän voi tuoda lisää pohdittavaa esille
• museokäynnin jälkeen aiheita vielä työstetään koulussa; käynnistä
muodostuu kokonaisuus, joka liittyy johonkin koulussa opiskeltavaan
kokonaisuuteen
8. Hyvä keino nykytaiteen tarkastelussa on ihmettely
Näyttelyn keskeiseen sisältöön on hyvä tutustua ennen
näyttelykäyntejä keskustellen ja ihmetellen. Kun mielenkiinto herää ja
oppilaat tietävät mitä he tulevat kohtaamaan museossa, heillä on
jotakin, mitä odottaa käynniltä.
9. Kuka? OPPILAS OPETTAJA OPAS
ENNEN
KÄYNTIÄ
(koulussa)
• Toimeksianto mennä
museoon
• Saattaa tietää paljon, tai
ei tiedä juuri mitään
• Perehtymiseen käytetty
aika: 0–x min.
• On yhteydessä museoon
varatessaan opastuksen
• Saattaa esittää toiveita
liittyen käyntiin
• Saattaa perehtyä
omatoimisesti (ja
perehdyttää) tai olla täysin
tietämätön siitä, mitä tulee
kohtaamaan
• Perehtymiseen käytetty aika:
0–x min.
• Tietää mistä koulusta
ryhmä tulee
• Jokin yksittäinen tieto
voi olla ryhmän
toiveista tai ei mitään
tietoa
MUSEOSSA • On fyysisesti läsnä
opastuksella
• Esittää satunnaisia
kysymyksiä
• On arka kun ei tunne
teoksia
• Ei kohtaamista
• 45–60 min.
• Yleensä osallistuu
kierrokselle
• Osallistuminen jää oman
aktiivisuuden varaan
• 45–60 min.
• Ottaa ryhmän vastaan
• Opastaa, ehkä syntyy
keskustelua
• Ei ehdi tutustua
ryhmään
• 45–60 min.
KÄYNNIN
JÄLKEEN
(koulussa)
• Ei jatkotyöskentelyä,
käynti jää irralliseksi tai
liittyy johonkin
opiskeltavaan asiaan.
• 0–x min.
• Käynti jää irralliseksi eikä
kuulu OPSiin tai on
sisällytetty opiskeltaviin
asioihin
• 0–x min.
• Ei saa ryhmältä
palautetta
• Opastus on irrallinen
työtehtävä
Kohtaamattomuus museossa:
10. Kuka? OPPILAS OPETTAJA OPAS
ENNEN
KÄYNTIÄ
(koulussa)
• Tietää useita teoksia
perehdytyksen pohjalta
• On mielessä kysymyksiä
teoksesta/teokselle ja
oppaalle ja on
valmistautunut
keskustelemaan
• Pohtii tehtäviä ryhmässä
• 45–75 min.
• Varaa opastuksen ja saa linkin
perehtymismateriaaliin
• Perehtyy ja perehdyttää
ryhmän
• Pohtii tehtäviä oppilaitten
kanssa
• 45–75 min.
• Oletus, että
perehdytyspaketti on
käyty läpi ja käyntiin on
valmistauduttu huolella
MUSEOSS
A
• Oppaan kanssa
työskentelyä, minkä
jälkeen vielä oman
ryhmän kanssa
toimimista
• 45–60 min.
• Tuo saadun ohjeistuksen
mukaisesti ryhmän museoon
• Työskentelee aktiivisesti
ryhmän kanssa ja valvoo
ryhmää
• Osallistuu opastuksella (myös
opettaja on oppimassa)
• 45–60 min.
• itsenäinen työskentely: sopii
tarkasti missä ja miten
työskennellään, on oppilaitten
käytettävissä
• 30–45 min.
• Ottaa ryhmän vastaan
rauhassa, varmistaa, että
on perehdytty, kyselee
pohdintojen aiheita…
• Kierros perustuu
vuorovaikutukseen, jossa
teokset ja oppilaat ovat
tärkeitä; opas on
asiantuntija, jonka kanssa
keskustellaan
• 45–60 min.
KÄYNNIN
JÄLKEEN
(koulussa)
• Pohdiskelua,
keskustelua, tehtävien
työstämistä.
• Liittyy opiskeltaviin
asioihin, ei
• Saa ohjeita jatkotyöskentelyyn
• Pohdiskelua, keskustelua,
tehtävien työstämistä
• Liittyy opiskeltaviin asioihin, ei
oppiainesidonnaisuutta
• Ohjeistaa käyttämään
tehtäväpakettia, voi
antaa jonkin tehtävän
pohdittavaksi
Kohtaaminen museossa:
11. Opastuksen kulku:
ESITTELYMATERIAALI
- museon esittely (esim. PDF, PP-esitys)
- näyttelykohtainen esittely, muunneltavuus eri
kouluasteille ja tarkoituksiin
- ajattelun käynnistäminen jo koulussa: esittelyt,
tehtävä, pohdiskelun käynnistyminen, ryhmien
muodostaminen
- materiaali toimitetaan opettajalle opasvarauksen
yhteydessä sähköpostilla linkki
MUSEOSSA
- saapuminen museoon opettajan kanssa
(opettajalla selkeä ohjeistus miten toimia ko.
museossa ja mitkä on vastuut jne.)
- omatoiminen kierros esittelymateriaalin pohjalta,
kohtaaminen koulussa valitun teoksen kanssa
(jälleennäkeminen), kysymyksiä teokselle,
pohdiskelua, tutkimista, valmistaudutaan
esittelemään oma teos
- oppaan kanssa kierros (45-60 min.), oppilaat
esittelevät valitsemansa teoksen oppaalle,
keskustelua, opas tuo lisää pohdittavaa ja tietoja,
keskustelua
- korostuu sitominen OPSiin
MATERIAALI KOULUUN
- tehtäviä, keskusteluapua, lisätietoa…
AJAKÄYTTÖ
- koulussa esim. 45–75 min.
- museossa: itsenäisesti 30–45 min., oppaan kanssa
45–60 min.
- koulussa esim. 45–90 min.
POHDITTAVAA
- jos ryhmässä on 24 oppilasta, muodostetaan 6
neljän oppilaan ryhmää
- ryhmäytyminen koulussa ennen käyntiä
- miten teokset valitaan?
- Millainen perehdytyspaketti? Eri luokka-asteille
erilainen, nykytaiteen käsitteitä avaava.
- Montako teosta valittavana? Tähän vaikuttaa
ripustus, sillä ryhmän on työskenneltävä koko ajan
samassa näyttelytilassa.
- koulussa valitaan teos, aloitetaan pohdiskelu,
mietitään joitakin selvitettäviä asioita, ei liian
yksityiskohtaista,
että jää kiinnostusta ottaa lisää
selvää museossa