Saimaan matkailufoorumi 2021

1. Saimaan norppasaaristo
UNESCO:n
maailmanperintökohteeksi
Saimaan matkailufoorumi 12.5.2021
Meeri Koivuniemi
Kuva: Jari Ilmonen

2. Saimaan
maailmanperintöhanke
• Saimaan kohdehakemuksen valmisteluun
tähtäävä hanke alkanut Metsähallituksella
1.1.2021
- Aieluettelon valmistelu 5/2020 ->
• Hankkeessa mukana lisäksi
• Ympäristöministeriö
• Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Savon ja
Pohjois-Karjalan maakuntaliitot
• Etelä-Savon, Kaakkois-Suomen, Pohjois-Savon
ja Pohjois-Karjalan ELY-keskukset
• Joensuu, Liperi, Rääkkylä, Heinävesi, Varkaus,
Rantasalmi, Savonlinna, Kitee, Sulkava, Juva,
Puumala, Mikkeli, Ruokolahti, Savitaipale,
Taipalsaari ja Lappeenranta (16 kpl)
• Saimaan Geopark
11.5.2021 2
Kuva: Jussi Silvennoinen / Metsähallitus

3. Unescon maailmanperintö
• Kansainvälinen yleissopimus maailman kulttuuri- ja
luonnonperintökohteiden suojelemiseksi
• Pyritään turvaamaan maailman keskeisten kulttuuri-
ja luonnonperintökohteiden arvo sekä säilyminen
kansojen välisen yhteistyön avulla
• Maailmanperintöstatus on korkein arvo, jonka
kulttuuri- tai luontokohde voi saada
• Kansainvälinen tunnustus maailman hienoimmille
kohteille
• Maailmanperintöluettelossa 1121 kohdetta (167 valtion
alueella), joista luontokohteita 213
• Suomessa nykyisellään seitsemän arvon saanutta
kohdetta; kuusi kulttuurikohdetta ja yksi
luontokohde
• Ensin kohteet on lisättävä kansalliseen aieluetteloon,
ennen kuin statusta voi hakea
• Saimaan norppasaaristo lisätty tammikuussa 2021
• Aielistan päivitys n. 10 vuoden välein; taustalla
kohteiden kartoitus, yleisöehdotukset kohteista (v.
2018) ja Suomen kansallinen
maailmanperintöstrategia vuosille 2015-2025 Kuva: Maailmanperintökohteet maailmassa. Merkattu keltaisella
kulttuurikohteet, vihreällä luontokohteet ja punaisella vaarantuneet. Lähde:
UNESCO

4. Luontoperintökohteita maailmalla
11.5.2021 4
© Ko Hon Chiu Vincent
Suuri valliriutta, Australia
© Ko Hon Chiu Vincent
Yellowstonen kansallispuisto, USA
© Ko Hon Chiu Vincent
Sichuan Pandojen
suojelualue, Kiina
”Maailmanperintö status on kuin luontokohteiden Nobel-palkinto”
© Evergreen
Galapagossaaret, Equador
©Mistaken Point Ambassadors Inc
Mistaken Point, Kanada
© Ko Hon Chiu Vincent
Iguaçu, Brasilia

5. Maailmanperintökohde – Geopark – Biosfäärialue
• Unescossa kolme eri tyyppistä statusta
• Nämä sopivat hyvin rinnakkain samalle alueelle ja
tukevat toisiaan
• Jossain kohteissa maailmalla jopa kaikki kolme statusta
• Maailmanperintökohde keskittyy etenkin
saimaannorpan ainutlaatuisuuteen (evoluutio ja
lajin erikoisuus) osana järviluontoa
• Saimaa Geopark osittain alueellisesti päällekkäin,
keskittyy geologisiin arvoihin ja Saimaan luontoon
• Pohjois-Karjalan biosfääri alue ei aivan päällekkäin,
ovat kestävän kehityksen mallialueita
11.5.2021 5

6. Kolme peruspilaria maailmanperintökohteissa
1) Yleismaailmallinen erityisarvo (Outstanding
Universal Value)
• Tämän määrittäminen on nimeämisen pääperiaate
• Kohteella tulee olla kansainväliset rajat ylittävä
ainutlaatuinen merkitys
2) Kriteerit; 10 eri kriteeriä kulttuuri- ja luontokohteille
• Saimaalla saimaannorppaan keskittyen IX
evolutiivisesti kiinnostava kohde ja X luonnon
monimuotoisuuden perusteella
3) Eheys; kohde käsittää kaikki olennaiset osat ja alue on
riittävän koskematon yleismaailmallisten arvojen
säilyttämiseksi
• Tässä tapauksessa hakemuksessa perustellaan
saimaannorpan näkökulmasta; riittävä suojelun taso
keskeistä
11.5.2021 6
(ix)
to be outstanding examples representing
significant on-going ecological and
biological processes in the evolution and
development of terrestrial, fresh water,
coastal and marine ecosystems and
communities of plants and animals
(x)
to contain the most important and significant
natural habitats for in-situ conservation of
biological diversity, including those containing
threatened species of outstanding universal
value from the point of view of science or
conservation.

7. Saimaan norppasaarten
yleismaailmallinen erityisarvo
• Ainoa elinpaikka endeemiselle uhanalaiselle
saimaannorpalle
• Kaikkein edustavin kohde makeanveden järvestä, jota
asuttaa maansaartama hylje
• Saimaannorppa harvinaislaatuinen eläin
• Esimerkki geologisen prosessin synnyttämästä norpan
alalajista, joka jäi jääkauden jälkeen eristyksiin ja lajiutuu
hitaasti omaksi lajikseen
• Sopeutuminen uudenlaiseen makeanveden ympäristöön;
erot värityksessä, hampaissa ja kallonmuodoissa yms.
• Muista verrokki lajeista poikkeuksellinen käyttäytyminen;
mm. erakkoisuus ja lumipesissä pesiminen
• Eristynyt habitaatti ja pitkään seurattu laji tarjoavat kiinnostavan
alustan tutkimuksen tekemiselle
• Toimii indikaattorilajina ilmastonmuutoksen edetessä
• Malliesimerkki onnistuneesta lajin suojelusta (vrt. 80- luku)
• Vertailu muihin makeaveden järviin, joissa esiintyy hyljepopulaatio;
Baikalinhylje, Laatokanhylje, Kirjohylje Iliamna-järvessä Alaskassa ja
Ungavanhylje Kanadassa
11.5.2021 7
Kuva: Meeri Koivuniemi

8. Muitakin Saimaan
hienouksia nostetaan esiin
hakemuksessa
• Saimaan pirstoutunut ja labyrinttimainen
maisema
• Puhtaat ja karut vedet
• Kaunis luonto
- Reliktilajit Saimaan järvilohi, saimaannieriä,
härkisimppu, halkoisjalkaäyriäinen ja kolme
katkalajia
- Muu Saimaan lajirikkaus (ei kuitenkaan
kilpaile monimuotoisuudellaan temaattisten
tutkimusten perusteella)
• Paljon luonnontilaista luontoa
11.5.2021 8
Kuva: Jari Ilmonen/Metsähallitus

9. Saimaalle suunniteltu
maailmanperintöalue
• Natura 2000 alueiden rajauksen sisäpuolella
• Norppasaariston kansallinen sarjakohde
• 11 Natura-aluetta osa erillään, n. 189 400 ha / 1894 km²
• Aieluettelo vaiheessa ei ole määritetty kohteen tarkkaa
rajausta
• Neljä maakuntaa; Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Etelä-
Karjala ja Pohjois-Karjala
• Natura-alueet 17 kunnan alueella; kaikkien otettu
mukaan kohteen suunnitteluun
• Lopullinen aluerajaus tarkentuu mm. kuntien
kiinnostuksen, aluerajausneuvottelujen ja
IUCN:n tarkastuskäynnin jälkeen (noin v. 2023)
• Paikallisten tuki hankkeelle tärkeää, ja hanke
tehdään laajasti osallistaen
11.5.2021 9

10. Eheyden toteutuminen
- suojelun taso
• Perustana Natura 2000 –verkosto, lisätukea saamme jo
olemassa olevista:
• Kansallispuistot ja luonnonsuojelualueet
• EU:n direktiivi laji sekä II ja IV liitteiden laji,
luonnonsuojelulaki, ympäristönsuojelulaki, laki
ympäristövaikutusten arviointimenettelystä ja rantojen
suojeluohjelma
• Saimaannorpan suojelun strategia – ja
toimeenpanosuunnitelma, kalastusrajoitukset ja Vuoksen
juoksutussäännöstely
• Populaation jatkuva seuranta ja alueelle tulevaisuudessa
hoito- ja kehityssuunnitelma (mm. suojelun seurannan
indikaattorit)
• Kuntien, maakuntien ja ELY:jen allekirjoittama
yhteistyösopimus (2019) alueen vesistöjen suojelusta ja
alueen elinvoiman edistämisestä
• Tavoitteet vastaavia maailmanperintökohteen kanssa
11.5.2021 10
Kuva: Miina
Auttila/Metsähallitus

11. Hakuprosessin eteneminen
Aieluettelohakemus
toimitettu Unescoon
11.5.2021 11
2021 2023
2022 2024
Kohde lisätty aieluetteloon.
Lähetetään tiedoksi arvioitsijoille
(IUCN) ja esitellään vuosittain
Maailmanperintökomitealle.
Ensimmäisen kerran
mahdollista syyskuussa 2022
toimittaa hakemusluonnos
esitarkastukseen
maailmanperintökeskukselle
Aielistahakemuksen ja varsinaisen
hakemuksen välissä on oltava
vähintään vuosi
Vastaukset 15.11.
mennessä
Varsinainen hakemus Unescoon 1.2.
mennessä v. 2023
1.3. tulee tieto onko hakemus
hyväksytty käsittelyyn eli ei sisällä
puutteellisia tietoja, muuten
palautetaan takaisin täydennettäväksi
(vuodeksi)
Vuoden päästä v. 2024 tulee
suositukset IUCN:ltä ja pyyntö
mahdollisista lisätiedoista 31.1.
mennessä, kuukausi aikaa tehdä
muutokset 28.2. mennessä.
IUCN:n kenttäarviointi
alueella ja toimijoiden
kuulemista
Maailmanperintökomitean
kokouksessa kesä-heinäkuussa
tehdään lopullinen päätös
nimeämisestä/palautetaan
täydennettäväksi/ei nimetä
Lähetetty hakemus
IUCN:n esiarviointia
varten
Esiarviointivaiheen
aikataulu vaikuttaa
jatkoon

12. Mihin sitoudutaan jos Saimaasta tulee
Unescon maailmanperintökohde?
• Tekemään maailmanperintökohteiden arvoja tunnetuksi
• Opetuksellinen ja viestinnällinen puoli keskeistä
• Laatimaan hallinto- ja kehityssuunnitelmia
• Raportoimaan Unescolle (joka 6. vuosi) kohteen tilasta
• Tulee säilyttää alue ja sen arvot hyvässä kunnossa seuraaville sukupolville
• Saimaan tapauksessa saimaannorppa turvattava, jotta myös UNESCO-kohde
säilyy
• Alueen suojelu taataan kansallisella lainsäädännöllä; jo olemassa olevaa
suojelua
• Maailmanperintökohteen rajausta on todella haastavaa jälkikäteen muuttaa;
pitkänaikavälin sitoutuminen tärkeää
11.5.2021 12
Kuva: Meeri Koivuniemi

13. Maailmanperintöstatuksen hyötyjä
alueelle 1/2
• Maailmanlaajuisesti tunnettu arvokas status
- Lisää julkisuusarvoa kansallisesti ja kansainvälisesti
• Lisää alueen tunnettavuutta ja vahvistaa paikallisten
identiteettiä
- Tarkoittaisi merkittävää matkailu-brändiä ja näkyvyyttä
koko Itä-Suomen alueelle
- Lisää luontomatkailua alueella ja sitä kautta myös
edistää elinkeinoelämää sekä
työllisyysmahdollisuuksia
• Kansainvälinen verkostoituminen, esim. kahden
kohteen välinen yheistyö
• Mahdollinen yhteiskohde Saimaa – Laatokka
• Muut maailmanperintökohteet
11.5.2021 13
Kuva: Jari Ilmonen/Metsähallitus

14. Maailmanperintöstatuksen hyötyjä
alueelle 2/2
• Mahdollistaa erilaisten rahoitusten saamisen alueen
kehittämiseen sekä luonnonsuojelualueiden hoitoon ja
käyttöön
- Merenkurkussa isoja hankkeita (mm. Leader-rahoituksella)
- Jo saatu Hykermä kivirakenteiden ja Heinäveden
kanavareitistön kunnostamiseen hallituksen jouluraha v.
2020
• Yhteinen tavoite maailmanperintökohteen arvojen
säilymisessä alueen toimijoille
-> Vaatii myös paikallisilta toimijoilta (kunnat,
viranomaiset, yrittäjät jne.) aktiivista roolia alueen
kehittämisessä
11.5.2021 14
Kuva: Jari Ilmonen/Metsähallitus

15. Korkea Rannikon ja Merenkurkun
maailmanperintöalue
• Toistaiseksi Suomen ainoa luonnonperintökohde, kansainvälinen
kohde yhdessä Ruotsin kanssa
• n. 350 000 kävijää vuosittain, yksi Suomen suosituimpia
luontokohteita
• Kävijätutkimuksessa v. 2017 yli 50 % merkkasi ensisijaiseksi vierailun
syyksi maailmanperintökohteen statuksen
• Maailmanperinnön neuvottelukunta; yhteensä n. 40 eri
organisaatiota
• Paikallisten aktiivinen osallistaminen jatkuvasti ja pitää yllä
kokonaiskuvaa alueesta
• Toimintaohje, jossa määritelty myös eri ryhmien työnjako ja
vastuut
• Valmistelee hoito- ja kehityssuunnitelman
• Esimerkkejä Merenkurkun suunnitelmaan kirjastuista toimista:
• Koulutetaan alueen oppaita maailmaperintöoppaiksi, opastus ja
esitemateriaaleja käyttöön, luontokeskusten näyttelyiden
päivittäminen sekä luontomatkailusuunnitelman teko
• Tehdään kävijäseurantaa, investoidaan alueen palvelurakenteeseen ja
matkailutuotteiden suunnittelu niin että tukevat paikallista työllisyyttä 15
Kuva: Meeri Koivuniemi/Metsähallitus

16. Suomen maailmanperintökohteiden paikallistaloudelliset vaikutukset
Kohde Vuosi Paikallistaloudelli
set vaikutukset
Henkilötyö-
vuodet
Kävijät
Merenkurkku 2017 Valtion alueilla:
3,65 milj. €, koko
alueella
huomattavasti
suuremmat
36 Valtion mailla 80
000, koko alueella
yli 350 000 kävijää
Suomenlinna 2019 331 milj. € 2055 1 067 000
Vanha Rauma 2019 46,5 milj. € 452 500 000
Verlan tehdas 2018 2,4 milj. € 24 40 000
Petäjäveden kirkko 2017 830 184 € 8 13 000
Sammallahden
mäki
2017 512 814 € 5 2019: 11 500
Struven ketju 2018 122 425 € 1 4 000
11.5.2021 16

17. Maailmanperintöstatus olisi merkittävä
tunnustus meidän ainutlaatuiselle
Saimaalle - voidaan saada koska kohteen
arvot on jo turvattu
• Perustuu jo olemassa olevaan Natura 2000 -
verkostoon ja jo tehtyihin saimaannorpan
suojelukeinoihin; maailmanperintökohde ei
tarkoita uutta suojelualuetta
• Status ei tuo mukanaan arkiseen elämiseen
ja asumiseen liittyviä rajoituksia, eikä
muutoksia maanomistukseen
• Kohteen toteutuessa muodostetaan
maailmanperinnön neuvottelukunta, jossa
paikallisia toimijoita laajasti mukana
• Hoito- ja kehityssuunnitelma kohteelle
• Natura- alueilla on osassa tarvittavat omat
hoito- ja käyttösuunnitelmansa tai Natura
alueiden tilan arviot tehtynä
• Maailmanperintöalueelle tehdään koko
alueen kattava suunnitelma sen toiminnasta
ja kehittämisestä
11.5.2021 17
Kuva: Mari Laukkanen/Metsähallitus

18. Lisääntyneiden matkailijoiden
huomioiminen
• Maailmanperintöstatus mahdollista
luontomatkailun kasvun alueella ja elinkeinojen
kehittymisen sen myötä
• Positiivisia vaikutuksia norpanhuomioivaan
vastuullisesti toteutettavaan luontomatkailuun
• Vastuullisen matkailun suunnitelma alueelle
keskeistä ja tärkeää myös kohteen säilymisen
näkökulmasta
- Maailmanperintökohteilla panostetaan kestävään
matkailuun ja käyttöä seurataan (mm. kävijätutkimukset,
norppaystävällinen matkailu, oppaiden koulutukset ja
seurantaan asetetut mittarit)
- UNESCO-kohteissa vierailijoiden kohderyhmä ovat
tyypillisesti vastuullisia vierailijoita ja oleilevat kohteella
pitkään
• Matkailijoiden opastaminen ja ohjaaminen
valtion ja kuntien alueille
- Tätä tehdään nyt hoito- ja käyttösuunnitelmilla
suojelualueilla
- Järjestyssäännöt ohjaavat toimintaa valtion suojelualueilla
- Yhteisessä hoito- ja kehityssuunnitelmassa huomioidaan
häiriötekijät norpan näkökulmasta ja myös lisääntyvien
vierailijoiden vaikutus mm. retkeily- ja veneilypalveluille
18
Kuva: Saara Lavi/Metsähallitus

19. • Maa- ja vesialueiden omistajien kuulemiswebinaari
17.6.2021
• Laaja paikallisten ja sidosryhmien
osallistamiswebinaari 22.6.2021
• Verkkokysely avoinna 25.5.2021-15.7.2021, missä
jokaisella on mahdollisuus osallistua kohteen
suunnitteluun ja kertoa oman mielipiteensä
- Syksyllä tiedotetaan kyselyn tuloksista ja tulevista
osallistamistilaisuuksista
• Lisätietoa:
https://www.metsa.fi/projekti/saimaan-
maailmanperintohanke/
Hankkeen jatko
Kuva: Mari Laukkanen/Metsähallitus
Kuva: Jussi Silvonen/Metsähallitus

20. www.metsa.fi @metsahallitus_forststyrelsen @metsahallitus
Kuva: Jari Salonen / Pallastunturit Särkitunturilta nähtynä
Kiitos!